Pitäisikö kellojen siirtelyä kesä- ja talviaikaan jatkaa?

Kesäajan tarkoitus on tarjota ihmisille enemmän valoisia tunteja kesällä, mutta se on aina aiheuttanut väittelyä. Enemmistö EU-parlamentista äänesti taannoin, että nykyisestä järjestelystä, jossa kelloja siirretään puolen vuoden välein, tulisi luopua.

Mutta mitä suomalaiset ja pohjoismaalaiset naapurimme tuumivat nykyisestä järjestelmästä? Entä mitä sen tilalle pitäisi tulla? Kesäajan valoisat kesäillat ja pimeät talviaamut, vai talviajan hieman valoisammat talviaamut ja vähemmän valoisat kesäillat?

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä d25d2506sfb94s.cloudfront.net, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Suomessa, jossa keskustelu kesäajan järkevyydestä viriää joka kerran, kun kelloja siirretään edestakaisin, on kaikkein vähiten nykyisen kesä- ja talviaikajärjestelmän säilyttämisen kannattajia. Vain joka kymmenes (9 %) haluaa säilyttää järjestelmän, kun taas 13 %:lla ei ole mielipidettä suuntaan tai toiseen.

Vuorokausirytmin häiriintyminen ei ilmeisesti ole nuorille yhtä iso ongelma, tai ainakin 18–29-vuotiaista suurempi osa kannattaa nykyistä järjestelmää (23 % suhteessa vanhemman, 60+ ikäryhmän 5 %:iin).

Ruotsalaiset, norjalaiset ja erityisesti tanskalaiset ovat myös tyytyväisempiä nykyiseen järjestelmään. Ruotsissa joka viides (20 %), Norjassa joka neljäs (24 %) ja Tanskassa joka kolmas (31 %) säilyttäisi puolen vuoden välein tapahtuvan kellojen siirron.

Yli kolme neljäsosaa suomalaisista (78 %) haluaisi luopua vaihtelusta kesä- ja talviajan välillä, mutta uuden normaaliajan valinta jakaa mielipiteitä. 37 % haluaisi pelkän kesäajan, kun taas 41 % haluaisi pelkän talviajan. Pelkkä talviaika on suosituin vaihtoehto normaaliajaksi yli 60-vuotiaiden keskuudessa (51 %) ja vähiten suosittu nuorten, alle 29-vuotiaiden parissa (27 %).

Ruotsissa ja Norjassa suurin osa nykyistä menettelyä vastustavista haluaisi kesäajan uudeksi normaaliajaksi. Hieman alle puolet (45 % Norjassa ja 44 % Ruotsissa) kannattaa pelkkää kesäaikaa. 

Tietoa tutkimuksesta

Internetpohjaiseen haastattelututkimukseen vastasi 4 042 henkilöä, joista 1 007 oli tanskalaisia, 1 016 ruotsalaisia, 1 013 norjalaisia ja 1 006 suomalaisia. Vastaajat kuuluivat yli 18-vuotiaiden ikäryhmään (edustava otos maittain iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan). YouGov toteutti haastattelut 3.–10.9.2018.