GEUS-ip Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik paasisitsiniaaneq nukittorsarpaa

Qanoq-una Kalaallit Nunaat pinngorsimasoq? Qaqqat ujaraasa nunap oqaluttuarisaanera pillugu suut oqaluttuarisinnaavaat? Sumiiffiusuni aatsitassat, qaqqallu ujaraat sorliit nassaassaappat, aammalu assersuutigalugit kusanartuliani, pinnersaatini, takornariartitsinermi, allatullu sumiiffinni ataqatigiiffinni qanoq ilillutik ilatinneqarsinnaappat? Kalaallit Nunaannilu geovidenskabimik ilisimatusarneq ingerlanneqartoq tamaani inunnut najugalinnut qanoq kinguneqartuua?

Tassaapput oqaloqatigiissutissat ilaat geologip Majken Djurhuus Poulsenip siunissami annertunerusumik inissaliiffiginiagai.

Majken Djurhuus Poulsen Naalagaaffiup Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu Ujarassiornikkut Misissuisoqarfianni (De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS-imi) nutaamik atuuffimmik pissarsissaaq, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik paasisitsiniaanermut immikkut ittumik akisussaaffeqalissalluni. Anguniagaq tassaavoq Kalaallit Nunaanni inunnut geovidenskabimi ilisimatusarnerup annertunerusumik tikinneqarsinnaatinnissaa, aqqutigalugit sumiiffigisani oqaloqateqarlunilu paasisitsiniaanerit, taakku apeqqutaannik pisariaqartitaannik aallaveqartunik.

”Geologiimik paasisitsiniaaneq nuannareqaara. Pitsaanerpaat ilaat tassaapput inunnik naapitaqartarnerit – alapernaannerisa malugineri, apeqqutaannik tusarnaarnerit, aammalu arlaannik isumaqartittaqaleraangamik nuannaartarnerisa takusarneri. Inissisisimaffinni nutaami Kalaallit Nunaanni inunnut geovidenskabip qanillattortinnissaanut sulianut tunngasutut ingerlattakkama atornissaanut periarfissaqalissaanga. Paasisitsiniaanermi suliarisatsinnik ilisimatusarneq kisimiitillugu uannut tunngasuunngilaq, aammali sumiiffigisanit apeqqutinik, misilittakkanik, siunissamullu isiginninnerit tusarlugillu ilisimatusarnermi avatangiisunut uterteqqinnissaannut tunngavoq. Kalaallit Nunaannit tunuliaquteqarna, aamma oqaatsinut inuiaqatigiinnullu ilisimasaqarnera oqaloqatiginninnermut tassunga uannut aallaavissamik pitsaasumik tunniussipput,” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.

Paasisitsiniaanermik inissisimaffigisamik isumaginninnimi saniatigut geovidenskabimik ilisimatusarnermik Majken Djurhuus Poulsen ingerlatsiuassaaq.

Sumiiffiusuni oqaloqateqarnissamut piareeqqaneq

Majken Djurhuus Poulsen Kalaallit Nunaanni akuttoqatigiissaartumik najugaqartarlunilu angalasartussaavoq, tassalu tamaani illoqarfiit anginerit pineqaannanngillat, aammali illoqarfeeqqat nunaqarfiillu.

Ilaatigut innuttaasunik ataatsimiisitsinerni aaqqissuussinernilu tunngavissianik saqqummiussaqartarlunilu peqataasassaaq, aammalu sumiiffiusuni suliaqartunik, ilinniarfinnik oqartussaaffinnillu suleqatissarsiortassalluni.

Siunertaq tassaaginnanngilaq ilisimatusarneq pillugu oqaluttuaqarnissaq. Oqaloqatigiinneq peqataasunut tamanut tunngassaaq. Taamaalillutik innuttaasunit, aamma sumiiffiusuni suleqatigisartakkanit misilittakkat, apequtit siunissamullu isiginninnerit GEUS-imi ilisimatusarnermi avatangiisinut uterteqqinneqassallutik, aammalu ilisimatusarnermik paasisitsiniaanermik pitsanngorsaaqataassallutik. Ilaatigut imatut allanngoriartorfimmut ilassuteqassapput, tamatumani sumiiffiusuni oqaloqateqarnerit paasisitsiniaanerillu ilisimatusarnermik suliniutinut tunngatillugit isumaliutigineqartalissallutik.

”GEUS-imi Kalaallit Nunaanni innuttaasunut geovidenskabimi ilisimasat ilisimatusarnerillu annerusumik tikinneqarsinnaatilerusuppavut. Ilisimasatsinnik oqaluttuarnissamut tunngasuinnaanngilaq, aammali sumiiffiusuni apeqqutinik, siunissamut isigisanik, ilisimasanillu tamakkunani pigisanik tusagaqarnissaq, aammalu suliatsinnut taakku ilanngullugit nassarnissaat. Tamatumani Majken pingaarutilimmik inissisimaffeqassaaq, GEUS-imi pisortat qullersaat Lars Nielsen oqarpoq.

Majken Djurhuus Poulsen nammineq kalaaliuvoq, geologiimilu ph.d.-qarpoq, geologiimili ilisimatusarnera pingaarnertut danskit tuluillu oqaasii atorlugit ingerlanneqarsimammat kalaallit oqaasii atorlugit geovidenskabimut tunngasunik immikkut ittuunerni paasisitsiniaanerni pikkoriffigisalittut kalaallisuunngortitsisartunit nutserisartunillu tapersersugaanissaq pisariaqartitaasinnaavoq, taamaalillutik allannguallaatit pingaarutillit annaaneqassanngimmata.

Majken Djurhuus Poulsen Danmarkimi Københavnimi GEUS-ip qullersaqarfiani aalajangersimasumik suliffeqassaaq, atorfiulli nassatarai Kalaallit Nunaannut angalasarlunilu akuttoqatigiissaartunik najugaqartarnissat. Nuummi GEUS-ip allaffia, kiisalu GEUS-ip killeqarfii qaangerlugit ilisimatusartut, suliniutinillu aqutsisut qanimut suleqatigissavai.

Majken Djurhuus Poulsenimit tikeraarneqassavisi?

Kattuffiit, suliffeqarfiit, imaluunniit sumiiffigisat geologimit tikeraartoqarnissamik piumasaqassappat erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqarniarlusi Majken Djurhuus Poulsen ugguuna attavigisinnaavarsi: madp@geus.dk.

 

Majken Djurhuus Poulsen pillugu

Københavns Universitetimit geologi-geosciencemi ph.d.-qarluni geologi.

2013-imili GEUS-imi geologitut sulivoq, taakkunanit ukiut 12-it Nuummi GEUS-ip allaffiani.

Kalaallit Nunaanni geologii, geokemi, aamma aatsitassani isumalluutit ilisimatusarfigai, immikkut ittumik sammisaralugit geokemiskimit takussutissat, aamma geologiskimi atortuutit pinngorsimaneri.

Kalaallit Nunaanni asimi sulinermik aamma ilisimatusarnermi suliniutinik annertuumik misilittagaqarpoq.

Kikkunnut tamanut Kalaallit Nunaata geologiia, aatsitassai aamma qaqqat ujaraat pillugit ilinniartitsinermik paasisitsiniaanermillu ukiorpassuarni misilittagaqarpoq, ilaatigut atuarfinnik inuussutullu ilinniarfiinik suleqatigiinnerit, aammalu Unnuk Kulturisiorfik aqqutigalugit.

Ilaatigut nunatsinni kulturikkut kingornussanik itsarnisarsiornermik (arkæologiimik), kusanartuliornermik, aamma geologiskimi isumalluutinik sumiiffinni atugaqarnernik attaviliisunik paasisitsiniaanernik suleqatigiinnernillu suliaqartarsimavoq.