Vuoden
2024
hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös
2
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus 3
Kestävyysraportti 27
Konsernin tilinpäätös 121
Emoyhtiön tilinpäätös 196
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitus 239
Tilintarkastuskertomus
240
Kestävyysraportin varmennuskertomus 245
3
Hallituksen toimintakertomus
Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Oma Säästöpankki Oyj on vakavarainen ja kannattava
suomalainen pankki. Liiketoiminnassa keskitytään
vähittäispankkitoimintaan ja asiakkaille tarjotaan
monipuolisia pankkipalveluja oman taseen kautta sekä
välitetään yhteistyökumppaneiden tuotteita. Lisäksi yhtiö
harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa.
Yhteistyökumppaneiden tuotteisiin kuuluu muun muassa
luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita.
Keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, pienet ja
keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden
harjoittajat. Tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaa
koko toimialueella ja kaikissa edellä mainituissa
asiakasryhmissä. Kasvua haetaan liiketoiminnan osa-
alueilla, joilla se kulloinkin on mahdollista toteuttaa
toiminnan kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät
tavoitteet täyttäen. Yhtiö on ollut jo vuosia yksi Suomen
kannattavimmista ja tehokkaimmista pankeista ja asema
on tavoitteena säilyttää myös jatkossa.
Liiketoimintavolyymien kehitys perustuu orgaaniseen
kasvuun, mutta yhtiö on strategiansa mukaisesti avoin
myös yritysjärjestelyille. Keskeisenä ajatuksena on
palvella asiakkaita henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja
läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa.
Tavoitteena on ensiluokkainen asiakaskokemus helpon
saavutettavuuden kautta.
Erityistä huomiota kiinnitetään kustannustehokkuuteen
sekä kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.
Liiketoimintaprofiili on vakaa yhtiön keskittyessä
vähittäispankkitoimintaan Suomessa. Tavoitteena on pitää
yksittäiset asiakas- ja sijoitusriskikeskittymät rajattuina
sekä organisaatiorakenne yksinkertaisena ja
läpinäkyvänä. Yhtiö on määritellyt tarkat riskienhallinnan
prosessit, riskinoton rajat sekä ohjeistukset asetettujen
rajojen sisällä pysymiseksi.
Henkilöstö on sitoutunutta ja urakehitystä tuetaan
monipuolisten tehtävien ja jatkuvan kehittymisen avulla.
Noin puolet henkilöstöstä omistaa myös yhtiön osakkeita.
4
Yhtiön liiketoiminta
Yhtiö tarjoaa henkilö- ja yritysasiakkailleen täyden
vähittäispankkipalveluiden valikoiman ja palvelee
asiakkaitaan konttoriverkostossaan sekä kattavissa
digitaalisissa palvelukanavissa. Tarjoama
henkilö asiakkaille kattaa päivittäispankkipalvelut, erilaiset
rahoitusratkaisut, säästämisen palvelut, varainhoidon
palvelut, säästö- ja lainaturvavakuutukset
sekä perintö- ja
perheoikeudelliset asiat. Yritysasiakkaiden
palveluvalikoima kattaa maksuliikennepalvelut ja muut
yritysten päivittäispankki- ja rahoituspalvelut,
yrityseläkevakuutukset, sijoituspalvelut sekä lainopilliset ja
muut neuvontapalvelut. Omaa palvelutarjontaa on
täydennetty yhteistyökumppaneiden tuottamilla palveluilla.
Säästämisen ja sijoittamisen tuotevalikoimaan kuuluvat
omien tuotteiden, kuten tilien ja debentuurilainojen lisäksi
myös yhteistyökumppaneiden Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja
Sp-Henkivakuutus Oy:n sijoittamisen ja säästämisen
tuotteet. Vuoden 2024 lopussa asiakkailla oli yhtiön
välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä
yhteensä 1 019
milj. euroa.
Omia rahoituspalveluja täydentävät yhteistyö-
kumppaneiden tuotteet kuten lainaturvavakuutukset ja
erilaiset takaukset. Yhteistyökumppaneita näiden
rahoitustuotteiden tarjoamisessa ovat muun muassa Sp-
Henkivakuutus Oy ja Vakuutusosakeyhtiö Garantia. Yhtiö
toimii itsenäisenä Visa -korttien liikkeeseenlaskijana ja
rahoittaa kortit taseesta. Tilikauden
aikana pk-yrityksille
lanseerattiin yhteistyössä K-ryhmän
kanssa uusi
luottokort ti, K-Business Credit.
Yhtiön käynnissä oleva
toimenpideohjelma
Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se käynnistää laajan
toimenpideohjelman riskienhallinta- sekä muiden
kontrolliprosessiensa parantamiseksi. Toimenpideohjelma
käynnistettiin yhtiössä tunnistetun ohjeiden vastaisen
toiminnan ja siihen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.
Yhtiö on saanut vuoden 2024 jälkipuoliskolla valmiiksi
seuraavia riskienhallintaprosesseihin liittyviä toimenpiteitä:
●
Sidonnaisuus- ja eturistiriitailmoitusten
järjestelmätuki ja johdon sidonnaisuuksien
prosessikehitys
●
Eturistiriitojen käsittelyn periaatteiden ja ohjeiden
päivittäminen
●
Yhtiön riskienhallintastrategian päivittäminen ja
riskienhallintatoiminnon toimintamandaatin
kasvattaminen
●
Yhtiön riskitaksonomian päivittäminen ja kaikkia
riskilajeja käsittelevien komiteoiden perustaminen
●
Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän
luottokannan hallitun alasajon strategia
●
Uusien luottopäättäjäroolien perustaminen
●
Kaikkien riippumattomien toimintojen suunniteltu
merkittävä lisäresursointi
●
Koko henkilöstön riskienhallinta- ja compliance-
koulutusohjelma
●
Kertaluontoiset luotto- ja asiakaskannan laadun
läpikäynnit
●
Asiakasliiketoiminnan tukitoimintojen
keskittämisen saattaminen valmiiksi, ml.
vakuusarviointien keskittäminen
●
Riskienvalvontatoiminnon luottoriskikontrollien
merkittävä lisääminen ja kaikkien riskilajien
kontrolliprosessin formalisointi
●
Riskienvalvontatoiminnon prosessi- ja
kontrolliohjeiden, sekä limiittiylitysprosessin
tarkentaminen
Yhtiö jatkaa toimenpideohjelman toteuttamista ja
kehittämistyötä vuoden 2025 aikana. Yhtiön
käynnistämässä toimenpideohjelmassa on jäljellä
toimenpiteitä erityisesti tietosuoja-, KYC- ja AML-
prosessien kehittämiseksi, henkilöstöriskien hallintaan
liittyvien toimintatapojen dokumentoimiseksi sekä
riippumattomien toimintojen toimintatapoihin liittyvien
politiikkojen ja prosessien parantamiseksi.
5
Keskeisten kehityshankkeiden
eteneminen
Yhtiö ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRB-
lupahakemusprosessinsa toistaiseksi. Yhtiön hallitus
hyväksyi helmikuussa 2022 IRB-
lupahakemuskokonaisuuden, ja Finanssivalvonta on
arvioinut yhtiön jättämää IRB-lupahakemusta erityisesti
vuoden 2024 aikana. Valvojan kanssa käydyssä
vuoropuhelussa tunnistettiin kehitystarpeita useisiin IRB-
mallikehikon osa-alueisiin, ja yhtiö ei tämän perusteella
odottanut saavansa jätettyyn IRB-lupahakemukseen
myöntävää päätöstä ja keskeytti prosessin toistaiseksi.
Yhtiö arvioi IRB-mallikehikon kehitystarpeita ja
mahdollisen uuden lupahakemuksen jättämistä erikseen.
Yhtiöllä on käynnissä viranomaisraportoinnin
uudistushankkeita, joissa parannetaan
raportointijärjestelmiä yhdessä yhteistyökumppaneiden
kanssa. Lisäksi käynnissä on kestävyysraportoinnin
kehityshanke, jossa on valmistauduttu CSRD-sääntelyn
raportointivaateisiin.
Yhtiö käynnisti toisella neljänneksellä laina-, vakuus- ja
asiakastietojärjestelmien kehityshankkeen, jossa
päivitetään järjestelmiä sekä asiakastietojärjestelmään
lisätään muun muassa automaatiota ja ohjaavuutta.
Järjestelmähankkeen tavoitteena on parantaa tehokkuutta,
vähentää manuaalityön määrää sekä parantaa
luotonannon laatukontrolleja. Hankkeen keskeisenä
tavoitteena on edelleen kehittää erinomaista
asiakaskokemusta kaikissa palvelukanavissa.
Hankkeeseen investoidaan noin 10 milj. euroa vuosien
2024 –2027 aikana ja kehityshanke toteutetaan
yhteistyössä Samlinkin ja Evitecin kanssa.
Handelsbankenin Suomen pk-
yritysliiketoiminnan hankkiminen
Yhtiö ja Handelsbanken sopivat toukokuussa 2023
järjestelystä, jossa yhtiö ostaa Handelsbankenin Suomen
pk-yritysliiketoiminnan. Viranomaishyväksyntä kaupalle
saatiin 24.7.2023. Kauppa toteutettiin suunnitelman
mukaisesti 1.9.2024. Ostettavat asiakkuudet sijoittuivat
maantieteellisesti ympäri Suomen. Yhtiö avasi uudet
konttorit yritysjärjestelyn yhteydessä Vaasaan, Vantaalle
ja Kuopioon.
Yhtiölle siirtyvän talletuskannan koko oli noin 440 milj.
euroa ja luottokannan koko noin 500 milj. euroa.
Liiketoimintakaupassa yhtiölle siirtyi noin 10 000
asiakasta. Handelsbankenista siirtyi yhtiön palvelukseen
noin 30 henkilöä vanhoina työntekijöinä.
Järjestelyn myötä yhtiön markkina-asema vahvistuu pk-
yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat
liiketoimintavolyymit parantavat entisestään yhtiön
kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta
sekä vahvistavat vuosittaista tuloksentekokykyä
olennaisesti. Liiketoiminnan hankinnan arvioidaan
kasvattavan yhtiön tulosta ennen veroja noin 7–10 milj.
euroa vuosittain. Liiketoimintakaupan vaikutus yhtiön
vakavaraisuusasemaan oli noin -1,6 prosenttiyksikköä
kasvavien riskipainotettujen erien ja kirjattavan liikearvon
perusteella. Kauppahinta oli transaktion toteutuspäivänä
siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 12 milj. eurolla
sekä koroilla. Kauppahinta maksettiin käteisellä, joten
transaktiolla ei ollut vaikutusta yhtiön ulkona olevien
osakkeiden määrään.
Valvojan suorittamat
tarkastukset kaudella
Finanssivalvonta on suorittanut seuraavia yhtiöön
kohdistuvia tarkastuksia vuoden 2024 aikana:
●
Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi –
tarkasteluajankohta 30.6.2024
●
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
estäminen – tarkasteluajankohta ajalta ennen
21.12.2023
●
Valvojan arvio – tarkasteluajankohta 30.6.2024
Tarkastuksissa on tunnistettu useita kehityskohteita
tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan
liittyen. Valvojan suorittamien tarkastusten havainnot ja
yhtiön itse tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan ja
ovat osin yhteneväisiä.
Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi
Finanssivalvonta suoritti syksyllä 2024 osana valvojan
jatkuvaa valvontaa likviditeettiriskin tarkastuksen yhtiöön.
Tarkastus perustuu yhtiön 30.6.2024 tilanteeseen ja
kyseisenä ajankohtana käytössä olleisiin likviditeettiriskin
hallinnan
prosesseihin sekä voimassa olleeseen
6
dokumentaatioon. Yhtiön syksyllä 2024 toteuttamia
kehittämistoimenpiteitä ei ole huomioitu osana tarkastusta
tarkasteluajankohdan ollessa 30.6.2024.
Finanssivalvonta arvioi tarkastuksessa yhtiön
likviditeettiriskien hallintaa ja siihen liittyvien prosessien
sekä riskienvalvonnan asianmukaisuutta. Lisäksi arvioitiin
likviditeettiriskien hallintaan liittyvää
organisaatiorakennetta ja resursoinnin riittävyyttä,
likviditeettiriskin raportointiprosesseja, stressitestausta
sekä näihin liittyviä datan hallinnan prosesseja.
Tarkastuksen kohteena olivat myös likviditeettiriskin
viranomaisraportointiin liittyvät ulkoistukset.
Finanssivalvonnan keskeisimmät havainnot koskevat
yhtiön likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin
kokonaisuutta ja sen toimivuutta, stressitestausta, sisäisiä
raportointimenetelmiä ja valvontatoimintojen järjestämistä
ja resursoinnin riittävyyttä.
Tarkastukse ssa esille nostetut havainnot ja yhtiön itse
tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan. Yhtiö on
kesällä 2024 käynnistänyt kehitystoimenpiteitä, joilla
parannetaan likviditeettiriskin hallintaan liittyvää
henkilöresursointia sekä dokumentointia. Meneillään
olevat kehityshankkeet liittyvät käynnissä olevaan
riskienhallinnan kehitysohjelmaan. Riskienhallinnan
henkilöstöresursseja on kasvatettu, ja lisääntyneillä
resursseilla on vuoden 2024 jälkipuoliskolla korjattu
Finanssivalvonnan raportilla esittämiä havaintoja
riippumattomiin kontrolleihin liittyen. Lisäksi yhtiöllä on
käynnissä laaja viranomaisraportoinnin uudistushanke,
jolla parannetaan likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin
prosessia ja ulkoistettua palvelua. Yhtiö jatkaa
suunnitelman mukaisesti laatukontrolliensa parantamista.
Valvojan arvio
Finanssivalvonta suoritti vuoden 2024 jälkipuoliskolla
yhtiöstä valvojan arvion (SREP) perustuen pääosin
30.6.2024 tilanteeseen. Tarkastuksessa arvioitiin yhtiön
luotettavan hallinnon järjestämistä, liiketoiminta- ja
strategisia riskejä ja pääomaan kohdistuvia riskejä sekä
niiden hallinnan järjestämistä. Yhtiön edellinen valvojan
arvio on laadittu 30.6.2022 tilanteesta ja päätös siitä on
annettu yhtiölle 27.2.2023.
Valvojan arviossa tunnistettiin kehityskohteita
tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan
liittyen. Raportin sisältämistä havainnoista noin puolet
kohdistuu luotto- ja vastapuoliriskiin ja suuri osa
havainnoista liittyy luottoriskin hallinnan ja ohjeistuksen
järjestämiseen. Toinen merkittävä osa-alue valvojan
havainnoista liittyy yhtiön teknisiin ja järjestelmäkehitystä
vaativiin luottoriskiprosessin eri vaiheisiin, joiden osalta
toimenpiteiden suunnittelu on yhtiössä käynnistetty.
Luotettavan hallinnon ja muiden riskilajien osalta valvojan
havainnot koskevat muun muassa riippumattomien
toimintojen resursoinnin riittävyyttä ja siihen liittyvien
riittävien kontrollien järjestämistä. Yhtiön riippumattomien
toimintojen henkilöstömäärää on kasvatettu vuoden 2024
jälkipuoliskolla merkittävästi. Yhtiön toisen puolustuslinjan
henkilöstömäärää on kasvatettu kahdestatoista
kahteenkymmeneenkolmeen ja myös kolmannen
puolustuslinjan henkilöstömäärää on kasvatettu kahdesta
neljään. Kasvaneella henkilöstömäärällä on jo korjattu
valvojan arvion havaintoja, jotka koskevat riippumattomien
toimintojen tekemiä kontrolleja ja varmistuksia. Lisäksi
ensimmäiseen puolustuslinjaan kuuluvan
asiakasliiketoiminnan tuen henkilöstömäärää on
kasvatettu ja keskitetty luottopäättäjätoiminto on perustettu
1.1.2025 alkaen.
Yhtiö on kesällä 2024 tiedottanut laajan
toimenpideohjelman käynnistämisestä, jolla korjataan
yhtiön itse jo aiemmin tunnistamia puutteita erityisesti
riskienhallintaprosessien ja muiden kontrolliprosessien
parantamiseksi. Yhtiö on erityisesti vuoden 2024
jälkipuoliskolla toteuttanut korjaavia toimenpiteitä, joilla
valvojan arviossa mainittuja havaintoja on jo kyetty
korjaamaan. Lisäksi yhtiö laatii toukokuun 2025 loppuun
mennessä yhtiön hallituksen vahvistaman
toimenpidesuunnitelman, jolla jäljellä olevat puutteet
korjataan lähtökohtaisesti vuoden 2025 loppuun
mennessä.
Käynnissä olevat
viranomaistutkinnat
Yhtiö tiedotti toukokuussa, että Finanssivalvonta on tehnyt
poliisille esitutkintapyynnön yhtiöön liittyvistä
arvopaperimarkkinarikoksista. Tutkinta etenee
viranomaisaikataulussa ja tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole
lisätietoja asiaan liittyen.
Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se jättää tutkintapyynnön
poliisille ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen. Tämä
7
tutkinta etenee viranomaisten aikataulujen mukaisesti ja
yhtiö tiedottaa tutkinnan etenemisestä jatkuvan
tiedonantopolitiikkansa mukaisesti.
Yhtiö jätti loppuvuodesta poliisille tutkintapyynnön liittyen
epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta julkisessa
keskustelussa. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole tähän
liittyen lisätietoja.
Investoinnit asiakaskokemuksen
kehittämiseen
Yhtiön keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaitaan
henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja läsnä sekä
digitaalisissa että perinteisissä palvelukanavissa.
Strategian mukaisesti läsnäolo kasvukeskuksissa on
keskeistä . Investoinnit jatkuivat palveluverkoston ja
digitaalisten kanavien kehittämiseen tulevaisuuden
kilpailukyvyn varmistamiseksi. Palveluverkostoa
laajennettiin avaamalla uudet yksiköt Kuopioon, Vaasaan
ja Vantaalle. Lisäksi investoitiin tilojen laajennuksiin
Lahdessa, Tampereella ja Alavuden Tuuri ssa.
Henkilöstön osaamiseen
panostami nen keskeistä
Henkilöstön osaaminen on yhtiön keskeinen kilpailuvaltti ja
merkittävä tekijä henkilöstön hyvinvoinnin ylläpidossa ja
parantamisessa. Vuoden 2024 aikana yhtiön
merkittävimmät osaamisen kehittämisen alueet olivat
riskienhallinnan erinomainen hallinta, yhtiön
toimintamallien kirkastaminen, asiakkaan tuntemisen ja
talousrikollisuuden torjunnan prosessien osaaminen ja
tekoälyratkaisujen tehokas käyttö. Lisäksi yhtiössä
jatkettiin pitkäjänteistä ja tavoitteellista kehittämistyötä
perehdyttämisen, asiakaskokemuksen ja esihenkilötyön
osalta.
Vuoden 2024 alussa yhtiö lanseerasi koko henkilöstön
käyttöön oppimisympäristö OmaAkatemian, joka tukee
organisaation laajuista oppimista ja osaamisen
syventämistä laaja-alaisesti. Lisäksi yhtiö tarjoaa
esihenkilöille ja asiantuntijoille mahdollisuuden suorittaa
alan tutkintoja, esimerkiksi APV1, APV2, APV ESG ja
LKV, ammattitaitonsa kehittämiseksi.
Yhtiö jatkoi panostusta opiskelijayhteistyöhön ja vuoden
aikana tarjottiin kymmeniä työharjoittelupaikkoja ja
opinnäytetyötoimeksiantoja korkeakouluopiskelijoille
ympäri Suomen. Lisäksi kesäkaudella 2024 yhtiössä
työskenteli 53 kesätyöntekijää.
Joukkovelkakirjalain ojen
liikkeeseenlasku
Yhtiö laski liikkeeseen toukokuussa 250 milj. euron
katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen. Kolmannen
neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 140 milj. euron
edestä vakuudettomia senior-ehtoisia
joukkovelkakirjalainoja. Vuo den aikana erääntyi 300 milj.
euron katettu joukkovelkakirjalaina ja 205 milj. euron
edestä vakuudettomia senior-ehtoisia
joukkovelkakirjalainoja.
8
Toimintaympäristö
Suomen talouden odotetaan elpyvän ja Suomen Pankin
ennusteen mukaan talouden toipuminen käynnistyy
vuonna 2025 hitaasti. Talouden toipumista varjostaa
kuitenkin epävarmuus maailmantalouden näkymistä.
(1
Tilastokeskuksen laskema vuosimuutos kuluttajahinnoissa
oli joulukuussa 0,7 %. Inflaation muutokseen vuoden
takaiseen verrattuna vaikuttivat muun muassa
asuntolainojen keskikoron, sähkön ja dieselin hinnan
lasku.
(3
Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia ja rahoitusolot ovat
kevenemässä, mutta ovat kuitenkin yhä kireät, johtuen
aiempien koronnostojen vaikutuksesta. Euroopan
keskuspankki pyrkii varmistamaan, että keskipitkän
aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi 2 % tavoitteen
mukaiseksi. Joulukuussa EKP laski kaikkia kolmea
ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. EKP laski vuonna
2024 ohjauskorkoja yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä.
(2
Korot jatkoivat laskuaan vuoden 2024 aikana ja tammi-
joulukuun aikana 12 kuukauden euribor-koron noteeraus
on laskenut noin 1,1 prosenttiyksikköä.
(10
Inflaatio on hidastunut vuonna 2024 selvästi, mutta
yksityinen kulutus elpyy hitaasti, sillä kuluttajien luottamus
talouteen on heikkoa. Rahoitusolojen keveneminen tukee
talouskasvua, mutta työttömyys kasvaa edelleen vuonna
2025. Toisaalta korkojen odotetaan yhä laskevan ja tämä
tukee kulutusta ja investointeja. Suomen Pankin
alustavien laskelmien mukaan BKT:n ennustetaan
supistuvan vuonna 2024 0,5 % ja kasvavan vuonna 2025
0,8 %. Vuonna 2026 talouskasvun ennustetaan piristyvän
1,8 %:iin ja vuonna 2027 1,3 %:iin.
(1
Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi 1,5
prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ja oli heinä-
syyskuussa 4,4 %. Kolmannella neljänneksellä
kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman
edelliseen neljännekseen verrattuna ja kulutusmenot
pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Kotitalouksien
oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi 2,6 % ja
hintamuutoksista puhdistettuna 1,8 % vuodentakaiseen
neljännekseen verrattuna. Investointiaste pieneni hieman
edellisestä vuosineljänneksestä ja oli 9,3 %. Kotitalouksien
investoinneista suurin osa muodostuu
asuntoinvestoinneista. Yritysten investointiaste pysyi
lähe llä edellisen neljänneksen taso a ja oli 27,7 %.
(4
Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2024 työllisiä 15–
74-vuotiaita oli 56 000 vähemmän ja työttömiä 27 000
enemmän kuin vuosi sitten. Joulukuussa työllisyysaste oli
75,9 % (20–64-vuotiaat) ja työttömyysaste 8,1 % (15–74-
vuotiaat) .
(5
Kuluttajien luottamusindikaattori pysyi joulukuussa 2024
edelleen negatiivisena, mutta parani hieman edellisestä
vuodesta. Luottamusindikaattorin osatekijät ovat: arvio
omasta taloudesta nyt, odotukset omasta ja Suomen
taloudesta 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttöaikeet
kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kuluttajien odotukset oman ja Suomen talouden
kehityksestä pysyivät vaisuina. Näkemys taloudesta on
kuitenkin yleisesti vähän kohentunut vuoden takaiseen
verrattuna.
(11
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maassa
vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden 2024
joulukuussa 0,6 % verrattuna vuoden takaiseen.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa vanhojen
osakeasuntojen hinnat laskivat joulukuussa 0,4 % ja
muualla Suomessa 1,1 % viime vuoteen verrattuna.
Samaan aikaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen
kauppojen määrä kiinteistövälittäjien kautta väheni 16 %
vertailukaudesta.
(6
Joulukuussa asuntolainoja nostettiin 1,1 mrd. euron
edestä, joka on 200 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä
vuotena.
Uusien asuntoluottojen keskimääräinen korko oli
joulukuussa 3,17 %.
Joulukuussa 2024 kaikkien
kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuosikasvu supistui
0,5 %. Yrityslainojen määrä supistui samalla ajanjaksolla
0,5 %. Kotitalouksien talletuksien määrä kasvoi 12
kuukauden ajanjakson aikana yhteensä 1,4 %.
(7
Tammi -joulukuussa 2024 vireille pantujen konkurssien
määrä kasvoi 5,1 % edellisvuoteen verrattuna.
Uudiskohteisiin myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä
väheni syys-marraskuun 2024 välisenä aikana 20 %
edellisvuoteen verrattuna ja oli 6,2 milj. kuutiometriä.
Yhtiö on jatkanut varautumistaan taloudellisen
toimintaympäristön epävarmuuksiin mm. lisäämällä
likviditeetti- ja pääomapuskureita sekä lisäämällä
suojaustoimenpiteitä.
9
1
) Suomen Pankki, Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Julkaistu
17.12.2024
.
2) Suomen Pankki, EKP:n rahapoliittisia päätöksiä. Julkaistu 12.12.202 4.
3) Tilastokeskus,
Inflaatio 0,7 % joulukuussa 2024 . Julkaistu 14.1.2025.
4) Tilastokeskus,
Kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen vuoden 2024
kolmannella neljänneksellä . Julkaistu 18.12.2024.
5) Tilastokeskus,
Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän joulukuussa
2024 verrattuna vuoden takaiseen . Julkaistu 24.1.2025.
6) Tilastokeskus , Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 0,6 % vuoden
takaisesta joulukuussa 2024. Julkaistu 28.1.2025.
7) Suomen Pankki, Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot, Uusien
kulutusluottojen korot laskivat. Julkaistu 30.1.202 5.
8) Tilastokeskus,
Joulukuussa 2024 pantiin vireille 268 konkurssia.
Jul
kaistu 16.1.202 5.
9)
Tilastokeskus,
Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 20 %
vuoden takaisesta syys-marraskuussa 2024. Julkaistu 21.1.202 5.
10)
Suomen Pankki,
Euribor -korkotaulukot. Julkaistu 2.1.202 5.
11) Tilastokeskus,
Kuluttajien luottamus hiipui yhä joulukuussa 2024 –
kulutusaikeet vähissä. Julkaistu 30.12.2024.
10
Oma Säästöpankki Oyj -konsernin tunnusluvut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkokate
213 097
197 045
8 %
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
270 068
247 067
9 %
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-111 004
-90 550
23 %
¹⁾ Kulu-tuottosuhde, %
41,3 %
36,9 %
12 %
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto
-83 379
-17 126
387 %
Tulos ennen veroja
74 589
138 048
-46 %
Tilikauden tulos
59 548
110 051
-46 %
Taseen loppusumma
7 709 090
7 642 906
1 %
Oma pääoma
576 143
541 052
6 %
¹⁾ Kokonaispääoman tuotto, ROA %
0,8 %
1,6 %
-52 %
¹⁾ Oman pääoman tuotto, ROE %
10,7 %
24,3 %
-56 %
¹⁾ Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
1,80
3,49
-48 %
¹⁾ Omavaraisuusaste, %
7,5 %
7,1 %
6 %
¹⁾ Vakavaraisuussuhde (TC), %
15,6 %
16,5 %
-6 %
¹⁾ Ydinpääomasuhde (CET1), %
14,4 %
14,9 %
-3 %
¹⁾ Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %
14,4 %
14,9 %
-3 %
¹⁾ 2) Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %
160,3 %
248,9 %
-36 %
¹⁾ 3) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), %
118,1 %
117,8 %
0 %
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
518
445
16 %
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa
585
464
26 %
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä:
¹⁾ Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
86 656
143 609
-40 %
¹⁾ Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
37,8 %
35,1 %
8 %
¹⁾ Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS),
euroa
2,09
3,63
-42 %
¹⁾ Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
12,4 %
25,3 %
-51 %
1) Tunnuslukujen sekä vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty
tilinpäätöksen liitetiedossa K37.
Vertailukelpoinen tulos esitetään tuloslaskelman yhteydessä.
11
213,1 M€
50,7 M€
-4,4 M€
10,6 M€
Korkokate
Nettopalkkiotuotot
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
Liiketoiminnan muut tuotot
270,1
EUR milj
.
1-12/2024
197,0 M€
47,4 M€
-1,9 M€
4,5 M€
247,1
EURmilj.
1-12/2023
Tulos 1–12 / 2024
Konsernin tammi-joulukuun tulos ennen veroja oli 74,6
(138,0 ) milj. euroa ja tilikauden tulos 59,5 (110,1) milj.
euroa. Kulu-tuottosuhde oli 41,3 (36,9) %.
Vert ailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-joulukuulta oli
86,7 (143,6) milj. euroa ja vertailukelpoinen kulu-
tuottosuhde 37,8 (35,1) %. Vertailukelpoisesta tuloksesta
on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot,
yritysjärjestelyihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset
sekä ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä
aiheutuneet kulut.
Tuotot
Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 270,1 (247,1) milj.
euroa. Liiketoiminnan tuotot yhteensä kasvoivat 9,3 %
vertailuvuo teen nähden. Liiketoiminnan tuottojen kasvu
selittyy korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvulla.
Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot olivat 274,5 (248,9)
milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketoiminnan tuottojen
kasvu oli 10,3 %. Raportointikaudella
vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä liiketoiminnan
tuotoista on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen
nettotuotot -4,4 (-1,9) miljoonaa euroa.
Korkokate kasvoi 8,1 % ollen 213,1 (197,0) milj. euroa.
Raportointikaudella korkotuotot kasvoivat 8,4 % ollen
349,6 (322,5) milj. euroa. Markkinakorot ovat kääntyneet
laskuun kolmannen neljänneksen aikana, mutta
raportointikaudella korkotuottojen kasvua selittää
alkuvuoden jatkunut markkinakorkojen nousu sekä
kasvanut lainakanta, johon on vaikuttanut maaliskuussa
2023 toteutettu Liedon Säästöpankin hankinta sekä
syyskuussa 2024 Handelsbankenin liiketoiminnan
hankinta. Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten
käsittelytapaa on muutettu raportointikauden aikana.
Käsittelytavan muutos vähensi korkotuottoja ja -kuluja,
muutoksella ei ollut vaikutusta korkokatteeseen.
Raportointikauden aikana korkoriskin suojauksesta
aiheutuneet korkotuotot olivat 1,6 (37,6) milj. euroa.
Kauden aikana lainakannan keskimääräinen marginaali on
pysynyt lähes ennallaan.
Korkokulut kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna ollen
136,5 (125,5) milj. euroa. Korkokulujen kasvuun ovat
vaikuttaneet korkotason noususta johtuneet korkeammat
liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot.
Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten vaikutus
korkokuluihin pieneni vertailukaudesta ja oli -13,8 (-41,7)
milj. euroa, muutos johtuu pääosin kirjaustavan
muutoksesta. Yhtiön asiakkaille maksamien talletuksien
keskimääräinen korko oli 0,87 % (0,87 %) kauden
lopussa.
Palkkiotuotot ja -kulut, nettoerä kasvoi 7,0 % ollen 50,7
(47,4) milj. euroa. Palkkiotuottojen yhteismäärä oli 61,2
(56,6) milj. euroa.
Liiketoiminnan tuotot
12
32,9 M€
62,3 M€
2,8 M€
4,2 M€
8,8 M€
111,0
EUR milj
.
1-12/2024
29,6 M€
44,3 M€
5,0 M€
3,3 M€
8,4 M€
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut pl. viranomais- ja yritysjärjestelyjen kulut
Viranomaiskulut
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut
Poistot ja arvonalentumiset
90,5
EUR milj.
1-12/2023
Korteista ja maksuliikenteestä saadut palkkiotuotot
kasvoivat 9,9 % vertailuvuoteen verrattuna ja olivat 37,0
(34,0) milj. euroa. Kasvu selittyy pääosin volyymikasvulla.
Luotonannosta perittävien palkkiotuottojen määrä oli 9,8
(10,2) milj. euroa.
Rahoitu svarojen ja -velkojen nettotuotot olivat kaudella -
4,4 (-1,9) milj. euroa. Raportointikaudella yhtiö arvosti
uudelleen tiettyjen osakkuusyhtiöiden osakkeiden arvoja,
jonka seurauksena yhtiö kirjasi 4,6 milj. euron
arvonalennuksen.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 10,6 (4,5) milj. euroa.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy raportointikaudella
kirjattu talletussuojamaksu 2,8 milj. euroa sekä Eurajoen
ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakauppojen yhteydessä
kirjattujen yhteisvastuuvelkojen uudelleenarvostuksesta
kirjattu 6,6 milj. euron positiivinen käyvän arvon muutos.
Vertailukaudella liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattiin
talletussuojamaksua 2,7 milj. euroa sekä Eurajoen
Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjatun
yhteisvastuuvelan uudelleenarvostuksesta kirjattu 0,7 milj.
euron positiivinen käyvän arvon muutos.
Kulut
Liiketoiminnan kulut kasvoivat 22,6 % verrattuna edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liiketoiminnan kulut
yhteensä olivat 111,0 (90,5) milj. euroa. Riskienhallinnan
kehityshankkeesta ”Noste” aiheutuneiden kulujen määrä
raportointikaudella oli 8,3 milj. euroa. Raportointikaudelle
on kirjattu vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja
Handelsbankenilta hankitun liiketoiminnan järjestelystä 4,2
milj. euroa sekä ohjeiden vastaisen toiminnan
selvittämisestä aiheutuneita kuluja 3,5 milj. euroa.
Vertailukaudella liiketoiminnan kuluihin sisältyi Liedon
Säästöpankin ja Handelsbankenilta hankittujen
liiketoimintojen järjestelyistä aiheutuneita kuluja 3,3 milj.
euroa . Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut olivat 103,3
(86,9) milj. euroa. Vertailukelpoi sten liiketoiminnan kulujen
kasvu oli 19,0 %.
Henkilöstökulut kasvoivat 11,1 % ollen 32,9 (29,6) milj.
euroa . Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat Liedon
Säästöpankin henkilöstön siirtyminen liiketoimintakaupan
yhteydessä sekä syyskuun 2024 alussa Handelsbankenin
kanssa toteutettu yritysjärjestely. Henkilöstön lukumäärä
kauden lopussa oli 585 (464), josta 46 (69) oli
määräaikaisia.
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 31,9 % ollen 69,3
(52,5) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut -erä pitää
sisällään viranomaismaksuja, toimisto-, IT-, edustus- ja
markkinointikuluja sekä omassa käytössä olevien
liiketilojen kustannuksia. Kulujen nousuun vertailukauteen
nähden vaikuttivat riskienhallinnan kehityshankkeiden,
ohjeiden vastaisen toiminnan selvittelystä sekä
Handelsbankenin liiketoiminnan järjestelystä aiheutuneet
kulut.
Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisurahasto saavutti
vuoden 2023 lopussa tavoitetasonsa, minkä vuoksi
vuonna 2024 kerättiin EU-tason maksun sijaan
kokoluokaltaan merkittävästi pienempää kansallista
vakausmaksua. Raportointikaudelle kirjattiin
talletussuojamaksua yhteensä 2,8 milj. euroa, joka
katet tiin vanhan talletussuojarahaston palautuksilla.
Yhteensä viranomaismaksuja kirjattiin 2,8 (5,0) milj. euroa.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä olivat 8,8 (8,4) milj. euroa.
Liiketoiminnan kulut
13
Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot kasvoivat
vertailuvuoteen nähden ja olivat -83,4 milj. euroa, kun
vertailukautena kirjatut rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot olivat -17,1 milj. euroa. Tammi-
joulukuun aikana ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen
kirjattiin rahoitusvarojen arvonalentumistappioita yhteensä
64,4 milj. euroa, joista 4,9 milj. euroa oli lopullisia
rahoitusvarojen arvonalentumistappioita.
Tammi -joulukuun aikana odotettavissa olevien
luottotappioiden (ECL) määrä kasvoi ja oli 71,2 milj. euroa
kohdistuen saamisiin asiakkailta ja taseen ulkopuolisiin
eriin. Vertailukaudella odotettavissa olevien
luottotappioiden määrä väheni ja oli 1,9 milj. euroa.
Toteutuneiden luottotappioiden nettomäärä pieneni
vertailuvuoteen nähden ja oli tammi-joulukuun aikana 12,2
(19,0) milj. euroa. Vertailukaudella toteutuneista
luottotappioista yksittäisen asiakkaan osuus oli 13,8 milj.
euroa .
Raportointikaudella yhtiö kohdisti luottoriskien
realisoituessa aiemmin tehdyn 1,0 milj. euron johdon
harkinnanvaraisen lisävarauksen, jolla aikaisemmin
varauduttiin taloudellisen ympäristön epävarmuuteen.
Raportointikauden alussa Liedon Säästöpankin
liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneeseen
saatavakan taan tehdyn käyvän arvon oikaisu oli 7,3 milj.
euroa. Raportointikauden aikana yhtiö on uudelleen
arvostanut käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi toisen ja
kolmannen neljänneksen aikana yhteensä 5,3 milj. euron
ja viimeisen neljänneksen aikana 2,0 milj. euron
positiiviset tulosvaikutteiset kirjaukset, yhteensä 7,3 milj.
euroa. Liedon Säästöpankin saatavakantaan liittyen yhtiön
taseessa ei ole käyvän arvon oikaisuun liittyviä eriä.
Kolmannella neljänneksellä Handelsbankenin
liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneeseen
saatavakantaan tehtiin käyvään arvon oikaisu 5,8 milj.
euroa. Saamisten käypä arvo 497,2 milj. euroa, oli
hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärää
503,0 milj. euroa alempi. Erotus muodostuu lainakannan
arvioidusta luottoriskistä. Raportointikaudella käyvän
arvon oikaisusta kohdistettiin lainoille 3,3 milj. euroa.
Raportointikauden lopussa yhtiöllä on taseeseen kirjattu
johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia ja käyvän
arvon oikaisuja yhteensä 2,6 milj. euroa. Tehdyt
lisävaraukset kohdistuvat vaiheeseen 2.
14
Tase
Konsernin taseen loppusumma kasvoi 0,9 % vuoden 2024
aikana 7 709,1 (7 642,9) milj. euroon. Kasvusta 443,9 milj.
euroa tuli Handelsbankenin liiketoimintakaupasta.
Lainat ja saamiset
Lainat ja saamiset yhteensä kasvoivat tammi-joulukuussa
6,1 % nousten 6 569,4 (6 189,4) milj. euroon. Lainat ja
saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 283,6
(192,3) milj. euroa ja lainat ja saamiset yleisöltä ja
julkisyhteisöiltä 6 285,8 (5 997,1) milj. euroa.
Handelsbankenin liiketoiminnan hankinta kasvatti lainoja
ja saamisia 497,2 milj. euroa.
Edellisten 12 kuukauden
aikana myönnettyjen lainojen keskimääräinen koko oli
noin 117 tuhatta euroa.
Luottokanta asiakasryhmittäin (pl. luottolaitokset), ennen
odotettavissa olevia luottotappioita
Luottosaldo (1000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yksityisasiakkaat
3 778 191
3 585 722
Yritysasiakkaat
1 356 416
1 255 520
Asuntoyhteisöt
712 477
736 068
Maatalousasiakkaat
311 510
300 447
Muut
239 801
154 776
Yhteensä
6 398 396
6 032 533
Sijoitusomaisuus
Konsernin sijoitusomaisuus pieneni kauden aikana 8,1 %
ja oli 516,0 (561,4) milj. euroa. Valtaosa muutoksesta
johtuu yksittäisen suuren joukkovelkakirjalainasijoituksen
erääntymisestä. Sijoitusomaisuuden hallinnan ensisijainen
tarkoitus on yhtiön likviditeettiaseman turvaaminen.
Aineettomat hyödykkeet ja
liikearvo
Aineettomia hyödykkeitä oli taseelle kirjattuna vuoden
lopussa 11,7 (8,8) milj. euroa ja liikearvoa 20,1 (4,8) milj.
euroa . Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnasta
kirjattiin liikearvoa 15,3 milj. euroa.
Velat luottolaitoksille ja yleisölle
ja julkisyhteisöille
Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille, 4 237,3
(3 943,6) milj. euroa, kasvoivat kauden aikana 7,4 %. Erä
muodostuu pääosin yleisöltä vastaanotetuista talletuksista,
jotka olivat joulukuun lopussa 3 939,9 (3 733,3) milj.
euroa. Määräaikaistalletusten osuus näistä oli 14 % ja
niiden keskimääräinen maturiteetti noin kuusi kuukautta.
Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnan vaikutus
talletuskantaan oli 443,3 milj. euroa. Velkoja
luottolaitoksille , 236,6 (165,3) milj. euroa, kasvattivat
pääosin vakuudelliset LTRO -luotot.
Yleiseen liikkeeseen lasketut
velkakirjat
Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen yhteismäärä
laski kauden aikana 9,0 % 2 665,6 (2 930,1) milj.
euroon.
Tammikuussa erääntyi 55 milj. euron joukkovelkakirjalaina
ja huhtikuussa 300 milj. euron katettu
joukkovelkakirjalaina. Syyskuussa erääntyi 150 milj. euron
joukkovelkakirjalaina. Toukokuussa yhtiö laski liikkeeseen
250 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen.
Kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen
140 milj. euron edestä vakuudettomia senior-ehtoisia
joukkovelkakir jalainoja. Yleiseen liikkeeseen laskettujen
velkakirjojen tarkempi erittely on esitetty liit etiedossa K13.
Kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen
vakuutena oli lainoja 3 008,0 (3 024,0) milj. euroa.
Oma pääoma
Konsernin oma pääoma
, 576,1 (541,1)
milj. euroa, kasvoi
kauden aikana 6,5 %. Oman pääoman muutos selitt
yy
pääosin
kauden tuloksella, käyvän arvon rahaston
muutoksella ja osinkojen maksulla.
Omat osakkeet
Oma Säästöpankki Oyj:n hallussa olevien omien
osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 136 647 kappale tta.
Yhtiö luovutti maaliskuussa 64 739 yhtiön hallussa ollutta
osaketta osakepalkkiojärjestelmän 2020 –2021 sekä
osakepalkkiojärjestelmän 2022–2023 vuoden 2024
palkkioerän palkkioon oikeutetuille henkilöille.
Osakepääoma
31.12.2024
31.12.2023
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
(pois lukien omat osakkeet)
33 114 988
31 546 596
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
(pois lukien omat osakkeet)
33 156 124
33 073 851
Omien osakkeiden lukumäärä
136 647
201 386
Osakepääoma (1 000 euroa)
24 000
24 000
15
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat
asiakkaan
puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja
asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut
sitoumukset, 42,2 (41,9) milj. euroa, muodostuivat
pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan
hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden
määrä joulukuun lopussa oli 319,4 (330,6) milj. euroa,
koostuivat pääasiassa käyttämättömistä
luottojärjestelyistä.
Talletussuojarahaston ja
sijoittajien
korvausrahaston suoja
Talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviranomaisesta
annetussa laissa. Talletussuojasta vastaava taho on
Rahoitusvakausvirasto. Talletussuojarahaston varoista
korvataan tallettajan korvauskelpoiset saamiset enintään
100 000 euroon asti.
Sijoittajien korvausrahaston varoista korvataan ei-
ammattimaisten sijoittajien saamiset Oma Säästöpankki
Oyj:ltä yhteensä enintään 20 000 euroon saakka.
Konsernin
vakavaraisuuden ja
riskienhallinta
Vakavaraisuudenhallinta
Oma Säästöpankki Oyj on määritellyt vakavaraisuuden
hallintaprosessin, jonka tavoitteena on yhtiön
riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa
toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi yhtiö tunnistaa ja arvioi toimintaansa
liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä
vastaamaan yhtiön riskien yhteismäärää.
Vakavaraisuutensa turvaamiseksi yhtiö asettaa
riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii
pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät
sisäiset pääomatarpeet perustuvat
vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n pääomavaateisiin ja sen
ulkopuolisiin riskeihin, kuten taseen korkoriskiin,
sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin.
Sisäisessä arviointiprosessissaan yhtiö arvioi pääoman
määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n
ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.
Yhtiön hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset
vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä
yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin
järjestämisestä. Hallitus vahvistaa riskistrategiat ja
määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki
liiketoiminnasta ja ulkoisista toimintaympäristön
muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Yhtiö toimii
strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa.
Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella yhtiö kykenee
pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja
toiminnan laatuun nähden pieninä. Yhtiön
vakavaraisuuden hallinnasta vastaa yhtiön hallitus, joka
myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Hallitus käy
vuosittain läpi yhtiön vakavaraisuuden hallintaan liittyvät
riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat.
Vakavaraisuusasema ja omat
varat
Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuussuhde (TC)
pieneni ja oli kauden lopussa 15,6 (16,5) %.
Ydinpääomasuhde (CET1) oli 14,4 (14,9) %. Yhtiön
hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle (CET1)
tavoitetason, joka on vähintään 2 prosenttiyksikköä
viranomaisvaateen yläpuolella keskipitkällä aikavälillä.
Riskipainotetut erät kasvoivat 11,0 % ollen
3 662,7
(3 300,0) milj. euroa. Kasvu johtui pääosin
Handelsbankenin liiketoimintakaupasta sekä
maksukyvyttömien vastuiden kasvusta. Yhtiö arvioi, että
vuoden alusta voimaan astuneet CRR3-muutokset eivät
vaikuta yhtiön vakavaraisuusasemaan oleellisesti vuonna
2025.
Oma Säästöpankki -konserni soveltaa
vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan
standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta
16
perusmenetelmää. Markkinariskin pääomavaade
lasketaan standardimenetelmällä valuuttapositiolle. Yhtiö
ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRB-
lupahakemusprosessinsa toistaiseksi.
Katsauskauden lopussa konsernin pääomarakenne oli
vahva ja koostui suurimmalta osin ydinpääomasta (CET1).
Konsernin omat varat (TC), 570,0 (544,5) milj. euroa ,
ylittivät 93,2 milj. eurolla omien varojen
kokonaispääomavaatimu ksen 476,7 (396,5) milj. euroa.
Ohjeellinen lisäpääomasuositus huomioiden omien
varojen ylijäämä oli 56,6 milj. euroa. Ensisijainen pääoma
(T1) 528,4 (490,9) milj. euroa oli kokonaisuudessaan
ydinpääomaa (CET1) ja toissijainen pääoma (T2) 41,5
(53,6) milj. euroa koostui debentuurilainoista. Omia varoja
kasvattivat merkittävimmin tilikauden 2024 kertyneet
voittovarat, jotka on sisällytetty ydinpääomaan
Finanssivalvonnan myöntämällä luvalla, sekä
vakavaraisuusasetuksen mukainen maksettavaksi
ehdotettu osinkojen määrä. Kertyneistä voittovaroista on
vähennetty vuodelta 2024 vahvistettavan tilinpäätöksen
perusteella maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä 12,0
milj. euroa, kun vertailukaudella 2023 vähennys oli 33,3
milj. euroa.
Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuuslaskennan
pääerät
31.12.2024
31.12.2023
Ydinpääoma ennen vähennyksiä
563 444
505 611
Vähennykset ydinpääomasta
-35 011
-14 663
Ydinpääoma (CET1) yhteensä
528 433
490 948
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä
-
-
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta
-
-
Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä
-
-
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä
528 433
490 948
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä
41 544
53 571
Vähennykset toissijaisesta pääomasta
-
-
Toissijainen pääoma (T2) yhteensä
41 544
53 571
Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä
569 977
544 519
Riskipainotetut erät
Luotto- ja vastapuoliriski
3 190 494
2 926 776
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA)
57 250
50 949
Operatiivinen riski
414 930
322 280
Riskipainotetut erät yhteensä
3 662 674
3 300 005
Ydinpääomasuhde (CET1), %
14,43 %
14,88 %
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %
14,43 %
14,88 %
Vakavaraisuussuhde (TC), %
15,56 %
16,50 %
17
Pankkien kokonaispääomavaatimus koostuu Pilari I
mukaisesta vähimmäispääomavaatimuksesta (8,0 %)
sekä erilaisista lisäpääomavaatimuksista. Lisäpääoma-
vaatimuksia ovat muun muassa luottolaitoslain mukainen
kiinteä lisäpääomavaade (2,5 %), harkinnanvarainen Pilari
II mukainen SREP-vaade, muuttuva lisäpääomavaade
sekä järjestelmäriskipuskuri.
Finanssivalvonnan Oma Säästöpankki Oyj:lle asettama
valvontaviranomaisen arvioon perustuva SREP-vaade, 1.5
%, on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään 30.6.2026
asti. SREP-vaade on mahdollista täyttää osin ensisijaisella
lisäpääomalla ja toissijaisella pääomalla ydinpääoman
lisäksi. Riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion
mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen
asettamiselle ei ole, ja siten Finanssivalvonta säilytti
muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan 0
%:ssa. Järjestelmäriskipuskurivaatimus, 1,0 %, astui
voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024. Tämä
Finanssivalvonnan suomalaisille luottolaitoksille asettama
vaade, joka on katettava konsolidoidulla ydinpääomalla,
vahvistaa pankkisektorin riskinkantokykyä.
Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma
Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain
nojalla ohjeellisen omien varojen lisäpääomasuosituksen.
Ydinpääomalla katettava ohjeellinen lisäpääomasuositus,
1,0 %, on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen.
Konsernin pääomavaade
31.12.2024
(1 000 euroa)
Lisäpääomavaatimukset
Pääoma
Pilari I vähimmäis-
pääomavaade*
Pilari II (SREP) -
vaade*
Kiinteä
lisäpääoma-
vaade
Muuttuva
lisäpääoma-
vaade**
O-SII
Järjestelmäriski-
puskuri
Pääomavaade yhteensä
CET1
4,50 %
0,84 %
2,50 %
0,02 %
0,00 %
1,00 %
8,86 %
324 511
AT1
1,50 %
0,28 %
1,78 %
65 241
T2
2,00 %
0,38 %
2,38 %
86 989
Yhteensä
8,00 %
1,50 %
2,50 %
0,02 %
0,00 %
1,00 %
13,02 %
476 741
* AT1 - ja T2-pääomavaateet mahdollista täyttää CET1 -pääomalla
** Konsernin vastuiden maantieteellinen jakauma huomioiden
Vähimmäisomavaraisuusaste
Oma Säästöpankki -konsernin vähimmäisomavaraisuus-
aste oli katsauskauden lopussa
6,8 (6,3) %
vakavaraisuusasetuksen sitovan vaatimuksen ollessa 3 %.
Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu voimassa olevan
sääntelyn mukaisesti ja kuvaa yhtiön ensisijaisten
pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Yhtiö seuraa
liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden
hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuus -
suhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana
kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia.
Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma
Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain
nojalla harkinnanvaraisen vähimmäisomavaraisuusasteen
lisäpääomavaatimuksen. Harkinnanvarainen
vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimus
(Pilari II), 0,25 %, tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja
vaade on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen,
kuitenkin enintään 31.3.2026 saakka.
Vähimmäisomavaraisuusaste
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Ensisijainen pääoma
528 433
490 948
Vastuiden kokonaismäärä
7 781 871
7 749 639
Vähimmäisomavaraisuusaste, %
6,79 %
6,34 %
Maksuvalmiusvaatimus ja
pysyvä varainhankinta
Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR, Liquidity
Coverage Ratio) säilyi vakaalla tasolla ollen kauden
lopussa 160,3 (248,9) %, kun maksuvalmiusvaatimuksen
vähimmäistaso on 100 %.
Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden toipuminen
käynnistyy vuonna 2025 hitaasti. Talouden toipumista
varjostaa kuitenkin epävarmuus maailmantalouden
näkymistä.
mutta yksityinen kulutus elpyy hitaasti, sillä kuluttajien
luottamus talouteen on heikkoa. Heikko taloustilanne sekä
18
kotimainen talletuskilpailu asettaa painetta
talletushankinnan kehitykselle.
Neljännen kvartaalin aikana laskeneet markkinakorot
hillitsivät rahoituskustannuksia yleisen markkinatilanteen
säilyessä haastavana. Yhtiön likviditeettiriski säilyi
vakaalla tasolla
eikä tilikauden 2025
ensimmäisen
kvartaalin aikana ole merkittäviä rahoituskeskittymiä.
LCR & NSFR
31.12.2024
31.12.2023
LCR
160,3 %
248,9 %
NSFR
118,1 %
117,8 %
Pysyvän varainhankinnan tunnusluku NSFR (Net Stable
Funding Ratio) oli kauden lopussa 118,1 (117,8) %
tunnusluvun vähimmäisvaatimuksen ollessa 100 %.
(1
Suomen Pankki, Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Julkaistu
17.12.2024
Kriisinratkaisusuunnitelma
Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU
luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja
kriisinratkaisukehyksestä implementoitiin Suomessa
1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja
sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta).
Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin
Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta,
1195/2014), joka vahvisti yhtiölle kriisinratkaisu-
suunnitelman ensimmäisen kerran joulukuussa 2017.
Rahoitusvakausvirasto antoi Oma Säästöpankki Oyj:lle
kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 §:ssä
tarkoitettua omien varojen ja hyväksyttävien velkojen
vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) koskevan päätöksen
6.4.2022. Päätöksen mukainen vaatimus koostuu
kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuksesta
(9,5 %) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa
käytettävään vastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta
vaatimuksesta (3 %). Tilanteessa 31.12.2024 Oma
Säästöpan kki Oyj täyttää asetetun vaateen omilla varoilla.
Rahoitusvakausvirasto asetti keväällä 2024 Oma
Säästöpankki -konsernille päivitetyn MREL-vaatimuksen.
Uuden päätöksen mukaisesti kokonaisriskiin pohjautuva
vaatimus on määrältään 20,88 % ja
vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävän
vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus 7,82 %.
Uusi MREL-vaade tulee täyttää viimeistään kolmen
vuoden kuluttua päätöksen asettamishetkestä. Hallituksen
vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti yhtiö
valmistautuu täyttämään tulevan MREL-vaateen jo ennen
sen voimaantuloa.
MREL-vaade (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kokonaisriski (TREA)
3 662 674
3 300 005
347 954
313 500
Vähimmäisomavaraisuuden vastuut
(LRE)
7 781 871
7 749 639
233 456
232 489
MREL-vaade
347 954
313 500
Ydinpääoma (CET1)
528 433
490 948
T2-instrumentit
41 544
53 571
Muut velat
169 225
26 752
MREL-kelpoiset varat yhteensä
739 202
571 271
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön
liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja
mitoitettu hyväksytylle tasolle, ja että riskejä valvotaan ja
ne ovat oikeassa suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn.
Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski,
markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski.
Jokaiselle pääriskilajille on erilliset hallituksen vahvistamat
riskialuekohtaiset strategiat, joissa kuvataan yhtiön
kannalta merkittävät riskit sekä määritellään kyseistä
riskilajia koskevat mittarit ja niiden tavoitetasot.
Oma Säästöpankki Oyj noudattaa
tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään
tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vakavaraisuudesta.
Lisäksi yhtiö julkaisee Capital and Risk Management
Report -dokumentin tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana.
Periaatteet ja organisointi
Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien
sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista,
arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa.
Riskienhallinnalla pyritään vähentämään
ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa
yhtiön maineelle sekä varautumaan erilaisten
tunnistettujen riskien toteutumiseen ennakoivasti.
Liiketoimintapäätöksissä huomioidaan
riskienhallintastrategian mukaiset linjaukset, ja
riskejä
seurataan ja arvioidaan osana päivittäistä liiketoimintojen
johtamista. Tilikauden aikana kullekin tunnistetulle
pääriskilajille on perustettu sitä käsittelevä komitea, jossa
19
riskienvalvonta raportoi määrämuotoisesti kontrolleistaan
ja havainnoistaan liiketoimintayksiköille, ja josta
raportoidaan riskienhallintastrategiassa määritellyillä
eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös hallitukselle ja
sisäiselle tarkastukselle.
Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallintastrategia perustuu
hallituksen yhtiölle vahvistamaan liiketoimintastrategiaan.
Riskienhallintastrategiassa määritellään yhtiön
riskienhallinnan järjestäminen ja mandaatti sekä
pääriskilajit, sekä määritellään riskienhallinnan
dokumenttien suhde toisiinsa. Riskienhallintastrategian
mukaisesti hallitus vahvistaa yhtiön riskinottohalukkuuden,
riskialuekohtaiset strategiat sekä keskeiset
riskienhallinnalliset periaatteet. Riskienvalvontatoiminto
raportoi säännöllisesti ja liiketoiminnasta riippumattomasti
näiden mukaisesti yhtiön liiketoimintayksiköille, johdolle ja
hallitukselle yhtiön riskiasemasta sekä tekemistään
havainnoista.
Yhtiö kohdistaa liiketoimintastrategiansa mukaisesti
liiketoimintansa vähittäispankkitoimintaan. Yhtiö
määrittelee riskialuekohtaisissa strategioissa tavoitetasot
eri riskeille, kuten keskittymäriskeille, markkinariskeille ja
maksuvalmiusriskeille. Liiketoiminnan suunnittelu tehdään
hallituksen asettamien tavoite- ja riskirajojen mukaisesti, ja
ylitystilanteita varten on määritelty eskalointimenettelyt,
jotka johtavat toimenpidesuunnitelmien tekemiseen ja
niiden raportointiin hallitukselle. Riskienvalvontatoiminnolla
on velvollisuus arvioida toimenpidesuunnitelmia ja
raportoida arviostaan hallitukselle.
Yhtiö pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla ja on
määritellyt vakavaraisuuden suunnitteluprosessin, joka
kytkeytyy liiketoiminnan suunnitteluun ja sen kautta
tuotettavaan vakavaraisuusaseman ennusteeseen. Yhtiön
vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä vahvistetaan
kannattavalla liiketoiminnalla. Hallitus myös hyväksyy
valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut
riskirajat luotto- ja markkinariskeille.
Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskien
seurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle ja
riskit omistaville liiketoimintayksiköille. Toimiva johto
hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia
raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja
seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt
täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen
huomioon yhtiön toiminnan luonteen ja laajuuden, ja
raportointi - ja seurantajärjestelmien sekä erilaisten
riskimittarien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.
Yhtiöön on perustettu liiketoiminnasta riippumattomat
toiminnot varmistamaan tehokkaan ja kattavan sisäisen
valvonnan toteutuminen.
Riippumattomat toiminnot:
●
Liiketoiminnan tuki -toiminto
●
Riskienvalvontatoiminto
●
Säännösten noudattamisen varmistamisesta
vastaava toiminto
●
Sisäisen tarkastuksen toiminto
Riskienvalvonnan ja
compliancen järjestelyt
Riskienvalvonnasta ja säännösten noudattamisesta
(compliance) vastaa toinen puolustuslinja.
Riskienvalvontatoiminto ja compliance-toiminto toimivat
suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa.
Riskienvalvontatoiminto ylläpitää riskienhallinnan
toimintaperiaatteita ja puitteita sekä edistää tervettä
riskikulttuuria tukemalla liiketoimintaa sen
riskienhallinnassa ja riskinottohalukkuuden asettamisessa.
Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa
ja valvoa, että yhtiön riskienhallinta on riittävällä tasolla
suhteessa yhtiön liiketoiminnan laatuun, laajuuteen,
monimuotoisuuteen ja riskeihin, ja että kaikki uudet ja
olennaiset, aikaisemmin tunnistamattomat riskit, tulevat
yhtiön liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. Tunnistetut
merkittävät riskit kuvataan riskilajikohtaisissa
riskistrategioissa, joissa myös asetetaan näitä koskevat
tavoite- ja riskitasot. Merkittäväksi tunnistetuille riskeille on
määritelty säännöllisiä kontrolleja, joita
riskienvalvontatoiminto suorittaa, ja joissa havaituista
huomioista raportoidaan riskilajikohtaisissa komiteoissa,
sekä määritellyillä eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös
hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle. Suoritetut kontrollit
dokumentoidaan keskitettyyn riskienvalvonnan
kontrollilokiin.
Compliance-toiminto varmistaa, että yhtiö noudattaa
kaikessa toiminnassaan lakeja, viranomaismääräyksiä ja
sisäisiä ohjeita. Compliance-toiminto myös huolehtii, että
noudatetut toimintatavat ja yhtiön sisäiset ohjeet on
20
sovitettu yhteen lainsäädännön sekä muista säännöksistä
tulevien vaatimusten kanssa. Compliance-toiminnon
tavoitteena on yhtiön compliance -kulttuurin edistäminen.
Oma Säästöpankki Oyj:n sisäinen tarkastus on
riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja
varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen
valvontajärjestelmän, riskienhallinnan sekä johtamis- ja
hallintoprosessien riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta
pankin eri yksiköissä ja toiminnoissa. Sisäinen tarkastus
arvioi myös toiseen puolustuslinjaan kuuluvia
riippumattomia toimintoja.
Sisäinen tarkastus tukee yhtiön ylintä johtoa sekä
organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla
järjestelmällisen lähestymistavan organisaation
prosesseihin ja tuottamaan lisäarvoa Oma Säästöpankki
Oyj:lle ja parantamaan sen toimintavarmuutta.
Luottoluokitukset
S&P Global Ratings päivitti marraskuussa 2024 Oma
Säästöpankki Oyj:n pitkäaikaisen varainhankinnan
luottoluokituksen tasolle BBB (aiemmin BBB+).
Luottoluokittaja S&P perustelee luokituksen laskua
ohjeiden vastaiseen luottosalkkuun kohdistuneilla
odotettua suuremmilla luottotappiovarauksilla. Samalla
S&P muutti pitkäaikaisen luottoluokituksen näkymän
negatiivisesta vakaaksi. Vakaa näkymä kuvaa
luottoluokittajan odotusta, että yhtiö on tunnistanut
kehitysalueet ja tehnyt korjaavia toimenpiteitä
riskienhallinnan kehikossa ja että yhtiö säilyttää
tuloksentekokyvyn myötä vakaan pääoman myös
jatkossa. Lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus
säilyi A-2. Lisäksi S&P Global Ratings on vahvistanut
yhtiön joukkovelkakirjaohjelmalle AAA-luokituksen.
Pilari III julkistamisperiaatteet
Oma Säästöpankki -konserni julkaisee Euroopan
parlamentin ja neuvostonasetuksen (EU) N:o 575/2013
mukaiset kahdeksannen osan ja sitä täydentävän
asetuksen (EU) 2019/876 mukaiset tiedot
vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta vuosittain Capital
and Risk Management Report -julkaisussaan.
Puolivuosikatsauksen yhteydessä julkaistaan erillisenä
raporttina Pilari III mukaiset tiedot olennaisilta osin. Yhtiön
riippumattomat toiminnot arvioivat ja todentavat
julkaistujen tietojen asianmukaisuuden. Yhtiön hallitus
arvioi riippumattomien toimintojen esityksestä, antavatko
julkistetut tiedot markkinaosapuolille kattavan käsityksen
yhtiön riskiprofiilista.
Varsinaisen
yhtiökokouksen
päätökset
Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin
26.3.2024. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 2023
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, myönsi
vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle, päätti kannattaa yhtiön toimielinten
palkitsemispolitiikkaa ja hyväksyi toimielinten
palkitsemisraportin. Lisäksi yhtiökokous päätti seuraavista
asioista:
Taseen osoittaman voiton
käyttäminen ja osingonmaksu
Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen
mukaisesti, että tilikaudelta 2023 vahvistetun taseen
perusteella yhtiön voitonjakokelpoisista varoista
maksetaan varsinaista osinkoa 0,67 euroa osakkeelta ja
lisäosinkoa 0,33 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan
osakkeenomistajille, jotka ovat osingon täsmäytyspäivänä
28.3.2024 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään
yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan Euroclear
Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti 8.4.2024.
Hallituksen jäsenten palkkiot
Varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 päätti, että hallituksen
jäsenille maksetaan vuoden 2025 varsinaiseen
yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat
vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 72 000 euroa
vuodessa, varapuheenjohtajalle 54 000 euroa vuodessa ja
muille jäsenille 36 000 euroa vuodessa. Lisäksi
maksetaan kokouspalkkiot kustakin hallituksen
kokouksesta 1 000 euroa ja kustakin
sähköpostikokouksesta tai valiokunnan kokouksesta 500
euroa.
Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytys
on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan 40 %:lla
kiinteästä vuosipalkkiostaan Oma Säästöpankki Oyj:n
osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy)
21
julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan.
Suositus on, että hallituksen jäsen ei luovuta
vuosipalkkiona saamiaan osakkeita ennen kuin hänen
jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt.
Hallituksen jäsenten lukumäärä
ja valitseminen
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin
seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Aila
Hemminki, Aki Jaskari, Jyrki Mäkynen, Jaakko Ossa,
Jarmo Salmi ja Jaana Sandström sekä uudeksi jäseneksi
Essi Kautonen toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajan valitseminen ja
palkkio
Tilintarkastajaksi valittiin jatkamaan tilintarkastusyhteisö
KPMG Oy Ab toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025
varsinaiseen yhtiökokoukseen. KMPG Oy Ab toimii myös
yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella
2024. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KTM, KHT
Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan palkkiot maksetaan
yhtiön hyväksymän kohtuullisen laskun perusteella.
Hallituksen valtuuttaminen
päättämään osakeannista,
omien osakkeiden
luovuttamisesta sekä osakkeisiin
oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta
Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen esityksen
mukaisesti valtuuttaa
hallituksen päättämään yhtiön
osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta, sekä
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin
ehdoin:
●
Osakkeet ja erityiset oikeudet voidaan antaa tai
luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä joko
maksua vastaan tai maksutta.
●
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden
lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien
perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä
enintään 4 000 000 osaketta, mikä vastaa
yhtiökokouksen päivänä noin 12 % yhtiön kaikista
osakkeista.
●
Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen
ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien
osakkeiden antamista,
että omien osakkeiden
luovuttamista.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2025 asti ja kumoaa aikaisemmat yhtiökokouksen
antamat valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-
oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta.
Hallituksen valtuuttaminen
päättämään omien osakkeiden
hankkimisesta
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti
valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien
osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan kuuluvilla varoilla seuraavin ehdoin:
●
Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 1
000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 3 % yhtiön
kaikista osakkeista kokouskutsupäivän tilanteen
mukaan, kuitenkin siten, että yhtiön hallussa
olevien omien osakkeiden lukumäärä ei kerrallaan
ylitä 10 % yhtiön kaikista osakkeista. Tähän
määrään lasketaan yhtiöllä itsellään ja sen
tytäryhteisöllä olevat omat osakkeet
osakeyhtiölain 15 luvun 11 §:n 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla.
●
Hallitus valtuutettiin päättämään, miten omia
osakkeita hankitaan.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2025 asti.
22
Ylimääräinen yhtiökokous
Oma Säästöpankki Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous
pidettiin 10.12.2024.
Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2024 päätti pitää
hallituksen palkkioiden määrät ennallaan, mutta päätti
toistaiseksi poistaa hallituksen jäsenen velvoitteen ostaa
yhtiön osakkeita.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 10.12.2024 hallituksen
lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen
jäseniksi valittiin uudelleen Jaakko Ossa, Aki Jaskari ja
Jaana Sandström. Uusiksi jäseniksi valittiin Irma Gillberg-
Hjelt, Juhana Brotherus, Carl Pettersson (aloitus
1.1.2025), Kati Riikonen ja Juha Volotinen. Valitun
hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2025 varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
Hallitus
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukseen kuului seitsemän
jäsentä 10.12.2024 asti, jolloin hallituksen nimettiin
kahdeksan jäsentä, mutta yhden jäsenen toimikausi alkoi
1.1.2025. Hallitus piti vuoden aikana 30 kokousta.
Hallituksen varsinaiset jäsenet vuoden 2024 aikana:
Puheenjohtaja ja jäsen Jarmo Salmi 23.5.2024 saakka
Puheenjohtaja Jaakko Ossa 23.5.2024 alkaen ja jäsen
23.5.2024 saakka
Varapuheenjohtaja ja jäsen Jyrki Mäkynen 5.11.2024
saakka
Varapuheenjohtaja Jaana Sandström 10.12.2024 alkaen
ja jäsen 10.12.2024 saakka
Jäsen Juhana Brotherus 10.12.2024 alkaen
Jäsen Irma Gillberg-Hjelt
10.12.2024 alkaen
Jäsen Aila Hemminki
10.12.2024 saakka
Jäsen Aki Jaskari
Jäsen Essi Kautonen 10.12.2024 saakka
Jäsen Timo Kokkala 26.3.2024 saakka
Jäsen Kati Riikonen 10.12.2024 alkaen
Jäsen Juha Volotinen 10.12.2024 alkaen
Hallinto ja henkilöstö
Yhtiön toimitusjohtajana toimi 19.6.2024 saakka Pasi
Sydänlammi. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi
nimitettiin 19.6.2024 varatoimitusjohtaja Sarianna Liiri.
Hallitus käynnisti välittömästi hakuprosessin uuden
toimitusjohtajan valitsemiseksi. Yhtiön hallitus nimitti
30.9.2024 ekonomi, CEFA Karri Alameren yhtiön uudeksi
toimitusjohtajaksi. Alameri aloittaa tehtävässään
viimeistään 1.4.2025 ja väliaikainen toimitusjohtaja
Sarianna Liiri jatkaa tehtävässään Alameren aloitukseen
saakka.
Oma Säästöpankki Oyj -konsernin palveluksessa oli
vuoden 2024 aikana keskimäärin 518 henkilöä. Yhtiön
tavoitteena on toimia vastuullisena työnantajana ja
varmistaa, että jokaisella työntekijällä on selkeä
tehtävänkuva ja rooli organisaatiossa. Yhtiö pyrkii
tarjoamaan monipuolisia ja merkityksellisiä työtehtäviä,
jotka tukevat sekä yksilön työhyvinvointia ja ammatillista
kehittymistä että yhtiön liiketoimintastrategian mukaisten
tavoitteiden saavuttamista.
Yhtiö panostaa laajasti henkilöstön osaamisen ja
kyvykkyyksien kehittämiseen tarjoamalla monipuolisesti
erilaisia oppimismahdollisuuksia sekä tukemalla
ammatillisen osaamisen kehittämistä. Säännölliset
koulutustilaisuudet, webinaarit ja verkkokoulutukset
tarjoavat joustavat ja ajankohtaiset tavat syventää
osaamista ja henkilöstön asiantuntijuutta vahvistaen
samalla yhtiön kilpailukykyä. Yhtiö on ottanut vuonna 2024
käyttöön koko henkilöstön käytössä olevan oppimisalusta
OmaAkatemian, mikä mahdollistaa jatkuvan ammatillisen
kehittämisen joustavasti oman tehtävänkuvan ja
mielenkiinnon mukaisesti.
Henkilöstötyytyväisyys on yksi yhtiön keskeisimmistä
toiminnan ja menestyksen mittareista.
Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan vuosittain
henkilöstökyselyllä. Yhtiön henkilöstö on marraskuussa
2024 toteutetun henkilöstökyselyn perusteella yleisesti
tyytyväinen yhtiöön työnantajana, omaan työtehtäväänsä
sekä esihenkilötyöhön.
Kokonaistyytyväisyys pysyi
henkilöstökyselyn perusteella erinomaisella tasolla ollen
4,2/5, haastavasta vuodesta huolimatta. Henkilöstö on
kyselyn tulosten perusteella hyvin
sitoutunutta yhtiön
toimintaan ja valtaosa henkilöstöstä omistaa yhtiön
osakkeita.
23
Yhtiön hallinnointi - ja
ohjausjärjestelmä
Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteet on
kuvattu erillisessä hallituksen hyväksymässä
dokumentissa Selvitys Oma
Säästöpankki
ja ohjausjärjestelmästä, joka o
n nähtävillä
yhtiön
verkkosivuilta.
Yhtiön hallituksella on palkitsemisvaliokunta.
Palkitsemisvaliokunnan muodostavat vähintään kolme
jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain.
Hallitus määrittelee palkitsemisvaliokunnan tehtävät
vahvistamassaan palkitsemisvaliokunnan
työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi
kertaa tilikauden 2024 aikana
.
Yhtiön hallitus päätti 23.5.2024 perustaa
tarkastusvaliokunnan.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluu
kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunta aloitti työnsä
syyskuussa ja kokoontui vuoden 2024 aikana yhteensä
kolme kertaa.
Palkitsemisjärjestelmät
Yhtiö noudattaa palkitsemisessa yhtiökokouksen
vahvistamaa palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikka
sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja
toimitusjohtajan palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikka on
julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Yhtiö noudattaa
luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun
palkitsemisjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Yhtiön
hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmien yleiset
periaatteet sekä valvoo ja arvioi niiden toimivuutta ja
noudattamista säännöllisesti.
Palkitsemisjärjestelmä on yhtiön liiketoimintastrategian,
tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän
aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on
auttaa yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden
saavuttamisessa henkilöstöä kannustamalla ja
sitouttamalla. Palkitsemisella vaikutetaan myös
työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen.
Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja
tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja
edistää sitä.
Yksi yhtiön palkitsemisjärjestelmän osa on
henkilöstörahasto. Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yhtiön
henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka
tarkoitus on yhtiön sille suorittamien tulos- ja
voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain
mukaisten varojen hallinta. Henkilöstörahaston
tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä yhteisten,
liiketoimintastrategiaa tukevien tavoitteiden
saavuttamisesta sekä parantaa yhtiön tuottavuutta ja
kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön
välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista
osallistumista. Yhtiön hallitus päättää vuosittain
henkilöstörahastoon jaettavissa olevan voittopalkkioerän
sekä sen jakamisen perusteena olevat tavoitteet.
Henkilöstörahaston jäseneksi tulevat kaikki 6 kuukautta
työsuhteessa olleet omasäästöpankkilaiset pois lukien
toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Henkilöstörahaston
säännöt määrittävät sen, miten henkilöstörahasto jakaa
voittopalkkion edelleen jäsenilleen. Henkilöstörahaston
toimintaa säätelee henkilöstörahastolaki.
Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 käynnistää koko
henkilöstöä koskevan osakesäästöohjelman ”OmaOsake -
ohjelma”. Osakesäästöohjelma on koko henkilökunnalle
suunnattu avoin ja vapaaehtoinen ohjelma. Ohjelmassa
osallistuja säästää osan kuukausipalkastaan 12
kuukauden säästöjakson aikana. Kertyneillä säästöillä
hankitaan ohjelman ehtojen mukaisesti yhtiön osakkeita
kahdesti vuodessa suunnatulla annilla, omistusoikeus
osakkeisiin muodostuu heti luovutuksesta.
Säästösummalla hankitaan yhtiön osakkeita, joiden
omistusoikeus on heti osallistujalla. Säästöjaksoa seuraa
2 vuoden pituinen ns. omistusjakso ja omistusjakson
päätyttyä yhtiö maksaa osallistujille lisäosakkeita.
Lisäosakkeiden ansainnan edellytyksenä on voimassa
oleva työsuhde sekä säästöosakkeiden omistus, osa
lisäosakkeista luovutetaan suoriteperusteisesti.
Suoritusmittari tukee yhtiön yrityskulttuuria ja
johtamismallia.
Yhtiöllä on johdolle ja avainhenkilöille suunnattu
osakepohjainen kannustinjärjestelmä.
Osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on yhdistää
omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja
yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille kilpailukykyinen
yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva
kannustinjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmä on
voimassa toistaiseksi ja hallitus päättää aina erikseen
24
ansaintajaksojen alkamisesta, niiden osallistujista,
allokaatioista ja kriteereistä.
Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 perustaa
osakepalkkiojärjestelmään uuden ansaintajakson ajalle
2024 –2025. Kyseessä on yksi kahden vuoden mittainen
ansaintajakso ajalla 1.1.2024–31.12.2025. Ansaintajakson
2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä,
mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu
lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu -tuottosuhteeseen,
asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan
laatuun. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja
osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan
palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä
sosiaalivakuutusmaksuja. Jos osallistujan työ- tai
toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota
ei pääsääntöisesti makseta. Palkkion määrää voidaan
alentaa riskiperusteisten korjausten vuoksi.
Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä
enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen
arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan
finanssialaa koskevan lainsäädännön mukaan viivästetysti
siten, että palkkiot maksetaan osallistujille ansaintajakson
päättymisen jälkeen noin neljän vuoden kuluessa viidessä
erässä. Palkkioiden maksamista seuraa yhden vuoden
mittainen odotusaika, jolloin osallistuja ei voi luovuttaa
palkkiona maksettuja osakkeita.
Yhtiön hallitus vahvisti 29.2.2024 osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän 2022–2023 ansaintajakson 218 293
osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan
osuuden. Osakepalkkiot maksetaan finanssialaa koskevan
lainsäädännön mukaisesti viivästetysti noin viiden vuoden
kuluessa kuudessa erässä. Yhtiön hallitus vahvisti
helmikuussa 2024 osakepohjaisesta kauden 2022 –2023
kannustinjärjestelmästä 82 093 osaketta maksuun
sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän
kohderyhmään kuului 28 henkilöä.
Helmikuussa 2020 perustetussa
osakepalkkiojärjestelmässä (2020–2021) oli yksi kahden
vuoden mittainen ansaintajakso. Yhtiön hallitus vahvisti
helmikuussa 2024 kannustinjärjestelmästä 22 795
osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan
osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 8
avainhenkilöä.
Tilikaudelle kohdistuvat palkat ja palkkiot on esitetty
tilinpäätöksen liitetiedossa K21 Henkilöstökulut. Yhtiö
julkaisee palkitsemisraportin tilinpäätöksen yhteydessä.
Tilintarkastajat
Yhtiön tilintarkastajana on 29.3.2019 alkaen toiminut
tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena
tilintarkastajana tilikaudella on toiminut KTM, KHT Tuomas
Ilveskoski. Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana on
26.3.2024 alkaen toiminut KPMG Oy Ab.
Vastuullisuus
Tehokkaat toimet vastuullisen liiketoiminnan
kehittämiseksi edellyttävät ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintotapaan kytkeytyvien olennaisten
kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien
tunnistamista. Yhtiö raportoi olennaisista
kestävyysaiheista osana hallituksen toimintakertomusta
EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten
mukaisesti noudattaen ESRS-standardissa määritettyjä
kestävyystietoja. Hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin.
Raportointivelvoite koskee yhtiötä ensimmäisen kerran
vuodesta 2024 alkaen.
Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta vuodesta 2019
lähtien ja seurannut määriteltyjen vastuullisuusteemojen
tavoitteiden toteutumista vuosittain vastuullisuusraportin
avulla. OmaSp on vuodesta 2019 lähtien tukenut kaikkia
17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joista viisi
olennaisemmin vaikuttavaa tavoitetta on lisätty osaksi
päivittäistä johtamistamme, strategiaamme ja operatiivisia
toimintojamme. Vuonna 2020 raportoinnin sisältö laajentui
ja mukaan tuli ympäristövaikutusten tarkastelu
hiilijalanjäljen kautta GHG Protocol -standardin mukaisesti.
Vuosina 2022–2023 vastuullisuusohjelma ja -raportti on
laadittu GRI-standardien periaatteiden mukaisesti. GRI-
raportointi on toiminut hyvänä valmistautumisena CSRD-
sääntelyn raportointivaateisiin.
Uuden ja entistä kattavamman kestävyysraportoinnin
tuloksena yhtiön kestävyysvaikutuksista saadaan
kokonaisvaltaisempi kuva.
25
Aineettomat voimavarat
Yhtiön keskeiset aineettomat voimavarat ovat sen
henkilöstö, henkilökohtaiseen palveluun perustuva
liiketoimintamalli ja yhtiön maine. Niiden liikearvoa
tuottavista ominaisuuksista ja siitä, miten yrityksen
liiketoiminta perustuu niihin, kerrotaan lisää yhtiön
kestävyysraportilla.
Tilinpäätöspäivän jälkeiset
tapahtumat
Yhtiön hallitus järjestäytyi uudelleen 30.1.2025
varapuheenjohtajan ja valiokuntien osalta. Hallitus valitsi
varapuheenjohtajakseen Carl Petters sonin. Tarkastus - ja
palkitsemisvaliokuntien lisäksi hallitus päätti perustaa
riskivaliokunnan. Valiokuntien jäsenten nimittämisessä
hallitus on huomioinut tehtävien edellyttämän
asiantuntemuksen ja kokemuksen.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta päätti 31.1.2025
ehdottaa yhtiön 8.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle seuraavaa:
●
Hallituksen jäsenten lukumääräksi ehdotetaan
vahvistettavan seitsemän.
●
Hallituksen jäseniksi ehdotetaan valittavan
uudelleen nykyisistä hallituksen jäsenistä Juhana
Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko
Ossa, Carl Pettersson, Kati Riikonen ja Juha
Volotinen. Kaikki ehdokkaat ehdotetaan
valittavaksi vuoden 2025 varsinaisessa
yhtiökokouksessa alkavalle kaudelle, joka päättyy
vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat
antaneet suostumuksensa valinnalle. Kaikki
ehdotetut henkilöt ovat valintahetkellä
riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen
merkittäviin osakkeenomistajiin.
●
Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkioita
seuraavasti:
o
hallituksen puheenjohtajalle 85 000 euroa
o
hallituksen varapuheenjohtajalle 60 000
euroa
o
muille hallituksen jäsenille 40 000 euroa
●
Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan
erillinen vuosipalkkio seuraavasti:
o
palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle
6 000 euroa
o
riskivaliokunnan puheenjohtajalle 9 000
euroa
o
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle
9 000 euroa
●
Kokouspalkkioita maksetaan seuraavasti:
o
hallituksen kokous 1 000 euroa
o
valiokunnan kokous 1 000 euroa
o
hallituksen tai valiokunnan
sähköpostikokous 500 euroa
●
Hallituksen vuosipalkkioista 25 prosenttia
maksetaan markkinoilta hallituksen jäsenten
lukuun hankittavina Oma Säästöpankki Oyj:n
osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan
hallituksen jäsenten lukuun markkinoilta julkisessa
kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan, kun
osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2025 on
julkistettu. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta
aiheutuvista kuluista ja mahdollisesta
varainsiirtoverosta. Loput vuosipalkkiosta
maksetaan rahana, josta katetaan palkkiosta
aiheutuvat verot. Lisäksi Oma Säästöpankki Oyj
maksaa tai hyvittää hallituksen jäsenille
matkakulut ja muut välittömästi hallitustyöhön
liittyvät kulut.
Finanssivalvonta asetti 14.2.2025 päätöksellään Oma
Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain
11 luvun 2 §:n mukaiset kaksi harkinnanvaraista
lisäpääomavaatimusta. Yhtiön omien varojen lisävaatimus
(P2R) tulee olemaan 2,25 prosenttia ja
vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus (P2R-LR)
0,25 prosenttia 30.6.2025 alkaen ja ne ovat voimassa
enintään 30.6.2028 asti. Harkinnanvaraiset
lisäpääomavaatimukset korvaavat nykyiset vaatimukset
(omien varojen lisävaatimus 1,50 prosenttia ja
vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus 0,25
prosenttia). Vähintään kolme neljäsosaa P2R-
vaatimuksesta tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja siitä
26
vähintään kolme neljäsosaa ydinpääomalla. P2R-LR-
vaatimus tulee kattaa ensisijaisella pääomalla. Yhtiö
täyttää asetetut lisäpääomavaatimukset 31.12.2024
mukaisilla omien varojen vaateilla ja omilla varoilla. Päätös
on tehty normaalina osana valvojan arviointiprosessia
(SREP).
Lisäksi Finanssivalvonta asetti Oma Säästöpankki Oyj:lle
luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n
mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää
vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia
Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian
mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan
31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti.
Yhtiö tulee täyttämään maksuvalmiuden lisävaatimuksen
osana rahoitussuunnitelmansa toimenpiteitä.
Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia,
jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka
olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan,
ei ole tiedossa.
Näkymät tilikaudelle 2025
Yhtiön liiketoiminnan näkymiin tilikaudella 2025 vaikuttaa
markkinakorkojen lasku ja kulutason säilyminen edelleen
korkealla johtuen riskienhallinta- ja laatuprosessien
edellyttämistä it-investoinneista ja
järjestelmäparannuksista. Lisäksi yhtiö jatkaa panostuksia
asiakaskokemukseen eri kanavissa. Toimintaympäristön
ja taloustilanteen epävarmuus vaikuttaa tilikauden 2025
taseen erien ja vertailukelpoisen tuloksen kehitykseen.
Oma Säästöpankki Oyj antaa tulosohjeistuksen vuodelle
2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja osalta.
Tulosohjeistus perustuu koko vuoden ennusteeseen, jossa
on otettu huomioon vallitseva markkina- ja
liiketoimintatilanne. Arviot perustuvat johdon näkemykseen
konsernin liiketoiminnan kehityksestä.
Arvioimme konsernin tilikauden 2025
vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 65–80
miljoonaa euroa (vertailukelpoinen tulos ennen veroja
tilikaudella 2024 oli 86,7 milj. euroa).
Taloudelliset tavoitteet
Oma Säästöpankin hallitus on vahvistanut seuraavat
taloudelliset tavoitteet:
●
Kasvu
: 10–15 prosentin vuotuinen liiketoiminnan
kokonaistuottojen kasvu nykyisissä vallitsevissa
markkinaolosuhteissa
●
Kannattavuus
: Kulu-tuottosuhde alle 45
prosenttia
●
Oman pääoman tuotto (ROE)
: Oman pääoman
tuotto (ROE) yli 16 prosenttia pitkällä tähtäimellä
●
Vakavaraisuus
: Ydinpääomasuhde (CET1)
vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen
yläpuolella.
Osingonjakopolitiikka
Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa
osinkoa, vähintään 20 prosenttia nettotuloksesta. Yhtiön
hallitus arvioi jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen
ja yhtiön vakavaraisuusvaatimusten ja -tavoitteen
edellyttämän omien varojen määrän välisen tasapainon
vuosittain sekä tekee tämän arvion perusteella esityksen
jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen määrästä.
Hallituksen voitonjakoehdotus
yhtiökokoukselle
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2024 vahvistettavan
tilinpäätöksen perusteella emoyhtiön voitonjakokelpoisista
varoista maksetaan
osinkoa 0,36
2024 osinkoon oikeuttavalta osakkeelta. Ehdotuksen
mukainen osinkojen täsmäytyspäivä olisi 10.4.2025 ja
maksupäivä 17.4.2025.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole
tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on
hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen
näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiökokous
Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous
pidetään 8.4.2025. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle
erikseen.
27
Kestävyysraportti
Raportoidut tiedonantovaatimukset
Sivu
Yleiset tiedot
30
ESRS 2 Yleiset tiedot
30
Laatimisperusteet
30
BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
30
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
30
Hallinto
31
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
31
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
35
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
36
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
37
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
38
Strategia
39
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
39
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
43
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
44
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
46
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis - ja arviointiprosesseista
46
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS -standardien tiedonantovaatimukset
51
Ympäristötiedot
53
EU-taksonomia
53
0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan
mukaisesti
54
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto)
55
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx)
58
2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (Liikevaihto)
61
2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (CapEx)
62
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
63
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
65
4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
67
4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
69
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
71
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
72
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (Liikevaihto)
73
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (CapEx)
73
Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (Liikevaihto)
74
Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (CapEx)
75
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (Liikevaihto)
76
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (CapEx)
77
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)
78
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (CapEx)
79
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)
80
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (CapEx)
80
28
E1 Ilmastonmuutos
81
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
81
Strategia
82
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
82
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
82
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
84
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
84
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
85
Mittarit ja tavoitteet
86
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
86
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
87
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
88
E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
95
E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu
95
Yhteiskunnalliset tiedot
96
S1 Oma työvoima
96
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
96
Strategia
98
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
98
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
100
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
100
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
101
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
102
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus
102
Mittarit ja tavoitteet
104
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
104
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
104
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
105
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
105
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
105
S1-10 – Riittävä palkka
106
S1-11 – Sosiaalinen suojelu
106
S1-12 – Vammaiset henkilöt
106
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
106
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
106
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
106
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
107
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
107
29
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
108
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
108
Strategia
109
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
109
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
110
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
110
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
111
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
111
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien tehokkuus
112
Mittarit ja tavoitteet
115
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
115
Hallintotapatiedot
116
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
116
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
116
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
117
G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
117
G1-2 – Suhteet toimittajiin
118
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
119
Mittarit ja tavoitteet
119
G1-4 – Vahvistetut korruptio - tai lahjontatapaukset
119
G1-6 – Maksukäytännöt
120
30
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
BP-1 – Kestävyysraportin yleiset
laatimisperusteet
Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori
Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta.
Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti:
Tytäryritys
●
Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus
100 %
Osakkuusyritykset
●
GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 %
●
City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 %
Yhteisyritykset
●
Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 %
●
Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 %
●
SAV -Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 %
Yhteiset toiminnot
●
Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo,
omistusosuus 30,5 %
Kestävyysraportin konsolidointi on sama kuin
tilinpäätöksessä. Päästölaskennassa konsolidointi
perustuu operatiiviseen määräysvaltaan. Emoyhtiöllä ei
ole operatiivista määräysvaltaa konsernin muissa yhtiöissä
kuin tytäryhtiössä, jolloin muut yhtiöt huomioidaan
kestävyysraportissa ja päästölaskennassa osana
arvoketjua. Tytäryhtiö kiinteistöosakeyhtiö Lappeenrannan
Säästökeskus, jossa Lappeenrannan konttori sijaitsee,
huomioidaan päästölaskennassa muiden konttoreiden
tavoin osana omaa toimintaa olennaisuusperiaatteen
mukaisesti.
Kestävyysraportti on laadittu Suomen Kirjanpitolain ja
ESRS-kestävyysraportointistandardien mukaisesti.
Kestävyysraportin raportointijakso on vuosikertomuksen
tavoin yhdenmukainen tilinpäätöksen raportointikauden
kanssa, joka on 1.1.–31.12.2024. Raportoidut taloudelliset
tunnusluvut perustuvat tilintarkastettuun tietoon.
Kestävyysraportointi sisältää tiedot olennaisista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka syntyvät
yhtiön omasta toiminnasta ja arvoketjun alku- ja
loppupäästä.
Yhtiö ei ole jättänyt raportoimatta henkiseen omaisuuteen,
taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin liittyviä tietoja tai
käyttänyt poikkeustapausta jättää pois tietoja, jotka
koskevat käynnissä olevaa kehitystä tai neuvottelua
sellaiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten
osalta, jotka tämän sallivat.
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Kestävyysraportilla noudatetaan ESRS 1 -standardissa
määriteltyjä lyhyen (1 vuosi), keskipitkän (1–5 vuotta) ja
pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin määritelmiä.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on tehty
arvoketjun tietojen estimointia käyttämällä muun muassa
hyödykekohtaisia päästökertoimia. Scope 3 -kategoria
15:n laskennassa on noudatettu rahoitusalalle yhtenäistä
päästölaskentamenetelmää Partnership for Carbon
Accounting Financials (PCAF). Laskennassa käytettävien
tietojen laatu vaihtelee ja tätä kuvataan PCAF:n tietojen
laadun arviointiasteikolla 1–5 jokaisen omaisuuserän
osalta. Laskennassa on käytetty mahdollisimman
laadukasta yhtiön saatavilla olevaa tietoa. Kuitenkin
rajallinen tiedon saatavuus rahoitettujen päästöjen
laskennassa on haaste, jolloin laskennassa on käytetty
PCAF:n tarjoamien laskentakaavojen mukaisesti
toimialakohtaisia keskiarvotietoja. PCAF:n tiedon laadun
arviointiasteikko auttaa yhtiötä tunnistamaan, miltä osin se
voi tulevaisuudessa parantaa lähestymistapoja
heikomman tiedon laadun parantamiseksi. Yhtiö pyrkii
kehittämään omia tietojärjestelmiään vastaamaan
paremmin päästölaskennan tiedonkeruun tarpeisiin, jolloin
laskentaa voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa tarkemmalla
tasolla. Kuitenkin arvoketjun epäsuorien Scope 3 -
päästöjen laskentaan liittyy sen luonteen vuoksi
mittausepävarmuutta, mikäli laskennassa joudutaan
käyttämään keskiarvokertoimia tarkemman tiedon
puuttuessa. Eri päästökategorioiden laskentaperiaatteista
ja estimoinnista kerrotaan tarkemmin osiossa E1-6.
Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta jo vuodesta 2019
lähtien. Vastuullisuusohjelma ja -raportti on laadittu
vuosina 2022–2023 GRI-standardien periaatteiden
31
mukaisesti. Vuoden 2024 kestävyysraportti on laadittu
yhtiötä velvoittavan EU:n kestävyysraportointidirektiivin
(CSRD) vaatimusten mukaisesti noudattaen ESRS-
standardissa määritettyjä kestävyystietoja.
Ensimmäisessä raportissa varmennettujen vertailulukujen
tarjoaminen ei ole mahdollista. Vuoden 2024 Scope 3
-päästömäärä eroaa aikaisemmin raportoiduista Scope 3
-päästömääristä, sillä laskennassa on käytetty
ensimmäistä kertaa PCAF:n mukaista investointien
luokittelua ja päästölaskentamenetelmää ESRS-
standardin velvoitteen mukaisesti.
Yhtiölle olennaisten ESRS-standardien mukaisten tietojen
lisäksi yhtiö julkaisee kestävyysraportissa
luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 sekä siihen
liittyvien delegoitujen asetusten mukaiset tiedot EU:n
taksonomiaan kohdistuvista tiedoista sekä niihin liittyvistä
keskeisistä tulosindikaattoreista. EU-taksonomian tiedot
kuvataan raportin ympäristötiedot-osiossa.
Kestävyysraportti ei sisällä tietoja viittauksina muista
yhtiön raporteista.
Kestävyysraportti sisältää ESRS 2 -standardin mukaisesti
esitettyjen yleisten tietojen lisäksi yhtiölle olennaisiksi
arvioitujen standardien ESRS E1, ESRS S1, ESRS S4 ja
ESRS G1 mukaiset tiedot. Näiden standardien osalta yhtiö
ei hyödynnä alle 750 työsuhteista työntekijää työllistävien
yritysten mahdollisuutta siirtymäsäännöksiin. Yhtiö
hyödyntää yleistä siirtymäsäännöstä ja jättää
raportoimatta tiedonantovaatimuksessa E1-9 esitetyt
tiedot olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja
mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
ennakoidut taloudelliset vaikutukset. Yhtiö ei myöskään
raportoi ESRS 2 SBM-3 48 kohdan e alakohdassa
vaadittuja ennakoituja taloudellisia vaikutuksia yleisen
siirtymäsäännöksen nojalla. Yhtiö hyödyntää yleistä
arvoketjua koskevaa siirtymäsäännöstä ja jättää
raportoimatta E1 AR 46 j-alakohdassa tarkoitetut
arvoketjun alku- ja loppupäässä esiintyvät biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, koska tähän liittyviä tietoja ei ole yhtiön
saatavilla.
Hallinto
GOV -1 – Hallinto -, johto - ja valvontaelinten rooli
Yhtiö noudattaa kulloinkin voimassa olevaa
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön päätöksenteossa
ja hallinnoinnissa noudatetaan voimassa olevaa
lainsäädäntöä, yhtiön yhtiöjärjestystä, yhtiön hallituksen ja
sen valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki
Oy:n sääntöjä ja ohjeita.
Yhtiössä hallinto, johtaminen ja valvonta jakautuvat
yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken.
Sisäisestä tarkastuksesta vastaa hallituksen alainen
sisäinen tarkastus ja ulkoisesta taloudellisen raportoinnin
tarkastuksesta vastaavat tilintarkastajat. Operatiivista
liiketoimintaa toteuttaa toimitusjohtaja konsernin
johtoryhmän avulla.
Vastuullisuusasioiden operatiivinen johtaminen on osa
päivittäistä liiketoimintaa. Vastuullisuuden hallintomalli
määrittää rakenteet ja velvollisuudet vastuullisuustyön
johtamiselle. Vastuullisuusasioita käsitellään säännöllisesti
koko organisaation tasolla. Vastuullisuuden
johtamiskäytännöt pohjautuvat yhtiön strategian lisäksi
YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä näitä
täydentäviin sisäisiin toimintaohjeisiin sekä sitoumuksiin.
Yhtiön vastuullisuuden hallintomallin mukaisesti
vastuullisuustyö koskettaa koko organisaatiota. Henkilöstö
vastaa käytännön vastuullisuustyöstä ja auttaa riskien
tunnistamisessa. Säännöllisesti kokoontuvaan
vastuullisuustyöryhmään osallistuu asiantuntijoita yhtiön
organisaation eri yksiköistä. Työryhmän vastuulla on
koordinoida ja kehittää yhtiön vastuullisuustyötä.
Johtoryhmän tasolla vastuullisuuden kokonaisuudesta
vastaa viestintäjohtaja, joka valmistelee ja ohjaa
kestävyysraportointia. Tarkastusvaliokunta edistää
kestävyysraportoinnin valvontaa, sekä siihen liittyvien
kontrollien arviointia. Hallitus seuraa vastuullisuuden
johtamista ja toteutumista sekä riskienhallintaa.
Yhtiökokous vahvistaa kestävyysraportin osana
hallituksen toimintakertomusta ja tilinpäätöstä.
Yhtiökokous
Yhtiön ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa
tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan
valinnasta, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
vahvistamisesta, kestävyysraportin vahvistamisesta,
vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle sekä taseen osoittaman voiton
käyttämisestä. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa
yhtiökokouksessa yhteen ääneen.
32
Hallitus
Hallituksen tehtävänä on seurata vastuullisuuden
johtamista ja toteutumista sekä riskienhallintaa. Hallitus
edustaa yhtiötä ja huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan
luotettavasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus
noudattaa toiminnassaan vahvistamaansa työjärjestystä,
jossa on tarkemmin kuvattu muun muassa hallituksen ja
sen puheenjohtajan ja jäsenten tehtävät, kokousten
järjestäminen ja hallituksen työn arviointi.
Yhtiön hallituksen jäseniä raportointijakson päättyessä
31.12. 2024 olivat:
●
Jaakko Ossa, puheenjohtaja
●
Jaana Sandström, varapuheenjohtaja
●
Juhana Brotherus
●
Irma Gillberg-Hjelt
●
Aki Jaskari
●
Kati Riikonen
●
Juha Volotinen
Hallituksen jäsenistä 57 % on miehiä ja 43 % on naisia.
Vuoden 2025 tammikuusta alkaen hallituksen jäsenenä
toimii myös Carl Pettersson. Tämän jälkeen hallituksen
jäsenistä 62 % on miehiä ja 38 % on naisia.
Yhtiön tietojen mukaan hallituksen jäsenillä, johtoryhmän
jäsenillä tai toimitusjohtajalla ei ole eturistiriitoja heidän
yhtiöön liittyvien tehtäviensä ja heidän yksityisten etujensa
tai muiden tehtäviensä välillä. Hallituksen jäsenten ja
johtoryhmän jäsenten välillä ei ole perhesuhteita.
Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia suhteessaan
yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin. Kukaan
hallituksen jäsenistä ei ole eikä ole ollut yhtiön työntekijä.
Riippumattomien jäsenten osuus hallituksesta on näin
ollen 100 %.
Tarkastusvaliokunta
Yhtiön hallitus perusti kokouksessaan 23.5.2024
hallituksen tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunta voi
koko hallitusta tehokkaammin keskittyä yhtiön talouteen ja
kontrollijärjestelmiin perehtymiseen. Tarkastusvaliokunnan
käyttäminen edistää yhtiön taloudellisen ja
kestävyysraportoinnin valvontaa, sekä niihin liittyvien
kontrollien arviointia. Tarkastusvaliokunta on osa
vastuullista yrityskulttuuria. Kestävyysraportointiin liittyviä
tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat:
●
Valmistella kestävyysraportoinnin
laatimisper usteet
●
Käsitellä kestävyysraportoinnin varmentajan
raportit
●
Käsitellä ja arvioida sisäisen tarkastuksen
vuosisuunnitelma kestävyysraportoinnin osalta
●
Käsitellä kestävyysraportointia käsittelevät
sisäisen tarkastuksen, compliance-toiminnon ja
riskienvalvonnan tarkastusraportit
●
Käsitellä sisäisen tarkastuksen vuosiselvitys
kestävyysraportoinnin varmentajan
riippumattomuudesta
●
Valmistella kestävyysraportoinnin varmentajan
valitseminen hallitukselle esiteltäväksi ja
yhtiökokoukselle päätettäväksi
Tarkastusvaliokunnassa on kolme jäsentä. Hallitus
valitsee valiokunnan jäsenet keskuudestaan, ja jäsenistä
enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Yhtiöön
toimi- tai palvelussuhteessa oleva henkilö, joka osallistuu
yhtiön päivittäiseen johtamiseen, ei voi olla
tarkastusvaliokunnan jäsen. Valiokunnan jäsenistä
vähintään yhden on oltava luottolaitoksesta ja sen
merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton henkilö,
jolla on riittävä asiantuntemus laskentatoimesta tai
tilintarkastuksesta. Tarkastusvaliokunnan jäseniä
raportointijakson päättyessä 31.12.2024 olivat Irma
Gillberg-Hjelt (pj), Jaana Sandström ja Juha Voloti nen.
Tarkastusvaliokunnan jäsenistä 67 % on naisia ja 33 %
miehiä.
Palkitsemisvaliokunta
Yhtiön hallituksella on palkitsemisvaliokunta, jonka
muodostaa vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee
keskuudestaan vuosittain. Hallitus määrittelee
palkitsemisvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan
palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä.
Palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluvat toimitusjohtajan
ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten
etuuksien valmistelu, yhtiön palkitsemisjärjestelmiä
koskevien asioiden valmistelu, palkitsemisen arviointi sekä
huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien
33
tarkoituksenmukaisuudesta. Palkitsemisvaliokunta ottaa
tarvittaessa kantaa muun henkilöstön palkitsemisen
kehittämiseen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä
raportointijakson päättyessä 31.12.2024 olivat Jaakko
Ossa (pj), Juhana Brotherus ja Aki Jaskari. Valiokunnan
jäsenistä 100 % on miehiä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Yhtiön viidellä suurimmalla osakkeenomistajalla on
kullakin oikeus nimittää yksi edustaja osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaan, jonka tehtävänä on valmistella
hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat
esitykset seuraavaa varsinaista yhtiökokousta ja
tarvittaessa ylimääräistä yhtiökokousta varten. Hallituksen
puheenjohtaja toimii koollekutsujana ja osallistuu
nimitystoimikunnan kokouksiin asiantuntijana.
Nimitystoimikunta työskentelee yhtiökokouksen
vahvistamaa työjärjestystä noudattaen. Yhtiön
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano:
●
Raimo Härmä, puheenjohtaja (Etelä-Karjalan
Säästöpankkisäätiön nimeämänä)
●
Ari Lamminmäki (Parkanon Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
●
Jouni Niuro (Liedon Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
●
Aino Lamminmäki (Töysän Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
●
Simo Haarajärvi (Kuortaneen Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
●
asiantuntijana toimii yhtiön hallituksen
puheenjohtaja Jaakko Ossa
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön liiketoimintaa ja
vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien
ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa
hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa
siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty. Yhtiön toimitusjohtajan
valitsee hallitus.
Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin, jonka tehtäviin
kuuluvat operatiiviseen hallintoon, taloushallintoon, ICT-
toimintoihin, liiketoiminnan kehityshankkeisiin, tuote- ja
palvelukokonaisuuksiin, viestintään, vastuullisuuteen sekä
valvontaan liittyvät asiakokonaisuudet. Johtoryhmä
kokoontuu noin kahden viikon välein toimitusjohtajan
kutsusta ja kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa.
Johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja ja muut
hallituksen nimittämät jäsenet.
Raportointijakson 2024 päättyessä yhtiön johtoryhmään
kuuluivat:
●
Sarianna Liiri, toimitusjohtaja, talous- ja
hallintojohtaja
●
Markus Souru, varatoimitusjohtaja, johtaja,
palveluverkosto
●
Pekka Pykäri, riskienhallintajohtaja
●
Ville Rissanen, digitaalisten palveluiden johtaja
●
Minna Sillanpää, viestintäjohtaja
●
Hanna Sirkiä, lakiasiainjohtaja
Johtoryhmän kuudesta henkilöstä 50 % on naisia ja 50 %
on miehiä. Lisäksi vuonna 2024 johtoryhmässä toimi
henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja Santeri
Nieminen, joka toimii johtoryhmän edustuksensa lisäksi
yhtiössä yrityspankin juristina ja luottoanalyytikkona.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi 19.6.2024 saakka Pasi
Sydänlammi. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi
nimitettiin 19.6.2024 varatoimitusjohtaja Sarianna Liiri.
Hallitus käynnisti välittömästi hakuprosessin uuden
toimitusjohtajan valitsemiseksi. Yhtiön hallitus nimitti
30.9.2024 ekonomi, CEFA Karri Alameren yhtiön uudeksi
toimitusjohtajaksi. Alameri aloittaa tehtävässään
viimeistään 1.4.2025 ja väliaikainen toimitusjohtaja
Sarianna Liiri jatkaa tehtävässään Alameren aloitukseen
saakka.
Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus
Yhtiössä on järjestetty liiketoiminnoista riippumattomat
sisäisen valvon nan toiminnot seuraavasti:
Riskienvalvonnan toiminto (independent risk control
function), säännösten noudattamisen varmistamisesta
vastaava toiminto (compliance function), sisäisen
tarkastuksen toiminto (internal audit function) ja
luottoriskin arviointitoiminto. Yhtiön hallitus on nimennyt
34
näihin toimintoihin vastaavat henkilöt. Hallitus on näin
varmistunut siitä, että riskienvalvonnan toiminnolla,
compliance-toiminnolla, luottoriskin arviointitoiminnolla ja
sisäisen tarkastuksen toiminnolla on yhtiön toiminnan
laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät
ja ammattitaitoiset henkilövoimavarat.
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla
varmistetaan strategisten tavoitteiden saavuttamista,
resurssien tehokkuutta, häiriöttömyyttä ja tiedon
luotettavuutta. Sisäisellä valvonnalla pyritään
varmist amaan, että riskienhallinta on eri osa-alueilla
jatkuvasti riittävää. Säännösten noudattaminen ja
riskitietoisuus heijastuvat kaikkeen päätöksentekoon ja
kuuluvat osaksi yrityskulttuuria ja vastuullista toimintaa.
Sisäinen valvonta ulottuu myös liiketapaperiaatteiden
mukaisen toiminnan varmistamiseen. Yhtiön hallituksella
on kokonaisvastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja
hallitus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja
tehokkuutta säännöllisesti compliance-toiminnon,
riippumattoman riskienvalvontatoiminnon sekä sisäisen
tarkastuksen raportointiin perustuen.
Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumatonta ja
objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka
tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,
toimivuutta ja tehokkuutta. Hallitus päättää vuosittain
sisäisen tarkastuksen toiminnan periaatteista sekä
tarkastussuunnitelmasta. Sisäinen tarkastus raportoi
vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin
tärkeimmistä havainnoistaan, toimenpiteiden seurannasta
sekä tarkastussuunnitelman toteutumisesta suoraan
hallitukselle.
Riskienvalvonta ja compliance
Riskienvalvonta on olennainen osa sisäistä valvontaa.
Toiminnon tehtävänä on varmistaa, että yhtiön
liiketoiminnasta aiheutuvat merkittävät riskit tunnistetaan,
arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan osana
päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Hallitus vahvistaa
toiminnon toimintaperiaatteet vuosittain ja toiminto raportoi
yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle toiminnastaan
säännöllisesti. Yhtiössä ylläpidetään ja kehitetään
riskienvalvonnan menettelytapoja sen varmistamiseksi,
että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin
tunnistamattomat riskit tulevat riskienvalvonnan piiriin.
Compliance eli säännösten noudattamisen
varmistamisesta vastaava toiminto avustaa hallitusta ja
toimivaa johtoa säännösten noudattamattomuuteen
liittyvän riskin hallinnassa. Hallitus on vahvistanut
toiminnon tavoitteet ja tehtävät hyväksymällä toiminnon
toimintaperiaatteet ja vahvistamalla vuosittain toiminnon
vuosisuunnitelman. Compliance-toiminto valvoo ja
säännöllisesti arvioi kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta
niiden toimenpiteiden ja menettelytapojen riittävyyttä ja
tehokkuutta, joiden avulla yhtiö varmistaa säännösten
noudattamisen. Toiminto arvioi ja varmistaa, että
toimintatavat ja ohjeet ovat asianmukaiset suhteessa
lakeihin ja muista säännöksistä tuleviin vaatimuksiin.
Toiminto arvioi säännösten noudattamisessa esiintyneiden
puutteiden korjaamiseksi tehtyjen toimenpiteiden
riittävyyttä ja tehokkuutta ja asiakkaiden tasapuolisen
kohtelun toteutumista. Toiminto toimii yhteistyössä
sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan arviointitoiminnon
kanssa sekä valvoo sisäisen tarkastuksen tekemien
havaint ojen ja suositusten toteutumista. Compliance-
toiminto raportoi hallitukselle havainnoistaan
puolivuosittain.
Tilintarkastus ja kestävyysraport oinnin
varmentaminen
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiölle on valittava 1–2
tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla
Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai
tilintarkastusyhteisöjä. Yhtiön tilintarkastajana ja myös
kestävyysraportoinnin varmentajana toimi tilikaudella 2024
tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuullisena
tilintarkastajana Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan
toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja
jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen asti.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät ja vastuut
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimivaan johtoon kuuluvat
täyttävät luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 4 §:n
johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset.
Hallitus valvoo, että yhtiöllä on liiketoimintastrategiat,
toimintaperiaatteet ja asianmukainen organisaatiorakenne
sekä valtuusjärjestelmä ja että yhtiön toimivaan johtoon
kuuluvat ovat ammattitaitoisia, luotettavia ja tehtäviinsä
soveltuvia. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhtiöllä on
riittävät riskienhallintajärjestelmät ja varmistua, että
liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan.
35
Hallituksen tulee hyväksyä riskinottoperiaatteet, määritellä
ne toimintatavat, joilla riskejä rajoitetaan ja valvoa niiden
noudattamista. Hallituksen tulee varmistua siitä, että
sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus ovat
asianmukaisesti järjestetty.
Hallitus on vastuussa siitä, että kestävyysaiheisiin liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet otetaan
huomioon yhtiön strategiassa. Johtoryhmä vie
vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
politiikat ja toimintaperiaatteet operatiiviseen käytäntöön.
Johtoryhmän jäsenet vastaavat vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista omilla vastuualueillaan ja valvovat niihin
liittyvien tavoitteiden asettamista ja niissä edistymistä
riskienvalvontajärjestelmän avulla. Johtoryhmä raportoi
hallitukselle. Vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien
hallinnasta riskienvalvontajärjestelmässä kerrotaan
tarkemmin osiossa ESRS 2 IRO-1.
Hallituksen jäsenillä tulee olla sellainen yhtiön
liiketoiminta -alan yleinen tuntemus kuin yhtiön toiminnan
laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Hallituksen
jäsenen tulee perehtyä yhtiötä ja sen toimialaa koskevaan
sääntelyyn, yhtiön toimintaan ja siihen liittyviin riskeihin,
organisaatioon sekä markkinoihin, joilla yhtiö toimii, sekä
jatkuvasti ylläpitää näitä tietojaan. Hänen tulee osallistua
aktiivisesti hallituksen toimintaan ja varata siihen riittävästi
aikaa. Hallituksen perustyöskentely on kollektiivista, jossa
korostuvat kunkin hallitusjäsenen erityisosaamisalueet.
Jäsenten osaaminen huomioidaan puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan sekä valiokuntien jäsenien
valinnassa. Vuoden 2024 aikana hallituksessa on ollut
henkilövaihdoksia. Uudet hallituksen jäsenet ovat
valikoituneet tehtävään heidän pätevyytensä ja
soveltuvuutensa perusteella. Uusilla hallituksen jäsenillä
on laaja osaaminen finanssisektorilta, IT-sektorilta sekä
kokemusta pörssiyhtiöiden hallituksessa toimimisesta.
Nämä osaamisalueet täydentävät kolmen aiemmin
hallituksessa olleiden henkilöiden osaamista. Hallituksen
ja tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä
kestävyysaiheisiin liittyvä osaaminen voidakseen toimia
tehtävissään. Yhtiö valmistelee hallituksen suoritettavaksi
Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen
perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jonka tarkoituksena on
varmistaa, että hallituksen jäsenellä on riittävä taito
osallistua yhtiön hallituksen työskentelyyn, ymmärrys
finanssialan säännöksistä sekä yhtiön strategiasta,
organisaatiorakenteesta ja sen toiminnasta sekä riittävän
syvällinen ymmärrys roolistaan ja vastuustaan yhtiön
hallituksen jäsenenä. Perehdytyksellä varmistetaan myös
uuden hallituksen jäsenen liiketoiminnallinen osaaminen ja
kyky toimia täysipainoisena hallituksen jäsenenä.
Johtoryhmän jäsenillä tulee olla hyvä perehtyneisyys ja
osaaminen yhtiön toimialasta sekä pörssiyhtiön
johtamisesta ja kehittämisestä. Johtoryhmän jäsenillä on
kokonaisvastuu omaan vastuualueeseensa liittyvistä
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Johto on
perehtynyt kestävyysaiheisiin omien vastuualueidensa
osalta ja sisällöt tuodaan osaksi yhtiön vastuullisuustyötä
ja sen kehittämistä. Hallitus vahvistaa säännöllisesti
johtoryhmän toimenkuvan ja tehtävät, jolla varmistutaan
siitä, että yhtiöllä on laaja osaaminen ja kyvykkyys
huolehtia toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.
Hallitus ja johtoryhmä voivat tarvittaessa käyttää apunaan
ulkopuolista osaamista kestävyysaiheisiin liittyen.
Ulkopuolisen osaamisen käytöstä päätetään tilanne- ja
projektikohtaisesti.
Tarkastusvaliokunta voi käyttää valmistelussa apunaan tai
kuulla kokouksissaan yhtiön toimivaa johtoa,
toimihenkilöitä, sisäisen tarkastuksen edustajaa, yhtiön
tilintarkastajaa tai yhtiön kestävyysraportoinnin
varmentajaa. Jos tarkastusvaliokunta käyttää tehtäviensä
hoitamisen apuna ulkopuolista neuvonantajaa, valiokunta
huolehtii siitä, ettei neuvonantaja toimi myös toimivan
johdon neuvonantajana tavalla, joka voi synnyttää
eturistiriidan.
GOV -2 – Yrityksen hallinto -, johto - ja
valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
Hallitus käsittelee kaikki yhtiötä koskevat keskeiset
päätökset. Riskienhallinnan arviointitoiminnon havaitsemat
riskit esitellään yhteenvetona hallitukselle ja toimivalle
johdolle vähintään vuosittain. Selvitys kattaa mahdollisten
puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi päivitetään
vähintään vuosittain ja hallitus hyväksyy tuloksen.
Kestävyysraportointia käsittelevät sisäisen tarkastuksen,
compliance-toiminnon ja riskienvalvonnan tarkastusraportit
käsitellään tarkastusvaliokunnassa. Toimintaperiaatteiden,
toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksia käsitellään
vuosittain kestävyysraportoinnin yhteydessä.
36
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat olleet
osana yhtiön toimintaa jo ennen ensimmäistä
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.
Vastuullisuustyön selkeyttämiseksi yhtiö on jakanut
tunnistamansa merkittävimmät vastuullisuusnäkökulmat
kolmeen teemaan: olemme lähellä ja läsnä ihmistä,
edistämme yhteistä hyvinvointia sekä edistämme kestävää
kehitystä. Teemat käsittelevät muun muassa asiakkaiden
ja henkilöstön tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, asiakkaiden
tukemista talouden hallinnassa, paikallisten toimijoiden
rahoittamista, hyvää hallintotapaa sekä kestävän
kehityksen periaatteita. Nämä teemat ovat keskeinen osa
yhtiön strategiaa, jonka toteutumista hallitus valvoo.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä
tunnistetut riskit on viety osaksi yhtiön
riskienhallintajärjestelmää. Näin kestävyysaiheisiin liittyvät
riskit huomioidaan yhtiössä osana jatkuvaa
riskienhallintaa. Jokaiselle vaikutukselle on tunnistettu
siihen liittyvä riski, jolloin olennaiset vaikutukset
huomioidaan yhtiössä riskienhallinnan kautta.
Mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään toiminnan ja
uusien tuotteiden kehittämisessä.
Yhtiölle olennaiset kestävyysaiheet määrittävä
kaksinkertaisen olennaisuuden tulos on käsitelty yhtiön
säännöllisesti kokoontuvassa vastuullisuustyöryhmässä,
johon osallistuu asiantuntijoita organisaation eri yksiköistä
sekä johtoryhmän jäseniä. Työryhmän jäsenet ottavat
työssään huomioon omaan asiantuntija-alueeseensa
liittyvät kestävyysaiheet. Omaan työvoimaan liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty
yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jolloin ne voidaan ottaa
huomioon neuvottelukunnan työskentelyssä.
Yhteistoimintaneuvottelukunta käsittelee muun muassa
yhtiön liiketoimintaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia
asioita, työhönoton periaatteita, työsuojeluun ja
työterveyshuoltoon liittyviä asioita, koulutuksiin ja niiden
suunnitelmiin liittyviä asioita sekä töiden järjestelyä ja
muutoksia työtehtävissä yleisellä tasolla.
Yhteistoimintaneuvottelukunnasta kerrotaan tarkemmin
osiossa S1-2.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos ja yhtiölle
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty
ja hyväksytty hallituksessa. Tarkastusvaliokunta on
valmistellut kestävyysraportin laatimisperusteet. Omaan
työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
käsitelty yhteistoimintaneuvottelukunnassa, johon kuuluu
henkilöstön keskuudestaan valitsemia edustajia.
GOV -3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Yhtiön varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 vahvisti
palkitsemispolitiikan, joka on yhtiön liiketoimintastrategian,
tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän
aikavälin etua. Palkitsemispolitiikassa määritellään
toimielinten palkitsemisen periaatteet ja prosessit tavalla,
jolla parhaiten tuetaan yhtiön strategian menestyksellistä
toteuttamista ja sitä kautta omistaja-arvon kasvua.
Palkitsemispolitiikka myös mahdollistaa kyvykkään johdon
ja hallituksen rekrytoinnin ja sitouttamisen yhtiöön.
Yhtiön palkitsemisessa on erotettu toisistaan kiinteä
peruspalkka ja mahdollinen muuttuva palkkio. Peruspalkka
perustuu mm. tehtävän vaativuusluokitteluun sekä
henkilön osaamiseen, pätevyyteen, työkokemukseen ja
suoriutumiseen. Muuttuvat palkkiot täydentävät
peruspalkkaa ja kannustavat tavoitteiden saavuttamisen
kannalta erityisen tärkeisiin asioihin.
Hallitus voi päättää osakepohjaisesta
kannustinjärjestelmästä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille
avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää
omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja
yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille kilpailukykyinen
yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva
palkkiojärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen palkkio
perustuu hallituksen määrittelemien kriteeritavoitteiden
saavuttamiseen ansaintajakson aikana. Kriteeritavoitteet
voivat perustua (a) osakkeen kokonaistuottoon, joka
keskittyy pitkäaikaisen omistaja-arvon luomiseen, (b)
taloudellisiin ja operatiivisiin ansaintakriteereihin, jotka
keskittyvät mm. kannattavaan kasvuun ja/tai (c)
strategisiin ansaintakriteereihin, jotka keskittyvät
strategisiin painopistealueisiin, myös laadullisiin
kriteereihin kuten asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen,
jotka ovat yhtiön kestävyysaiheisiin liittyvät suorituskyvyn
mittarit. Kriteeritavoitteet määritellään minimi - ja
maksimitavoitteet, joilla on vaikutusta palkitsemisen
prosentuaaliseen painoarvoon. Muuttuvan palkkion
osuudesta 25 % liittyy kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin eli
asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Jokaisella
ansaintajaksolla voi olla yksi tai useita kriteeritavoitteita.
37
Hallituksella on oikeus tarkistaa ja päivittää
kriteeritavoitteiden tasoja vuosittain. Hallitus määrittää
selkeästi ansaintakriteerien mittaamistavan samalla, kun
ansaintakriteereiden tavoitteita asetetaan. Hallitus voi
asettaa kriteeritavoitteille eri pituisia mittausjaksoja
ansaintajakson sisälle.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa 2024 avainhenkilöille
suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta
ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson
2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä,
mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu
lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu -tuottosuhteeseen,
asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan
laatuun. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat
yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n
osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan
osuuden.
Yhtiön hallitus perusti helmikuussa 2024 koko
henkilöstölle suunnatun OmaOsake-
osakesäästöohjelman. Ohjelmaan osallistuminen on
vapaaehtoista ja työntekijät ja johto kutsutaan
osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen.
Kannustamalla työntekijöitä hankkimaan ja omistamaan
yhtiön osakkeita yhtiö pyrkii yhdistämään
osakkeenomistajien ja työntekijöiden tavoitteet yhtiön
arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on
myös tukea työntekijöiden sitoutumista sekä
yrityskulttuuria.
Yhtiön hallinto-, johto ja valvontaelinten ansioissa ei ole
huomioitu ilmastoon liittyviä näkökohtia erillisenä
kokonaisuutenaan tavalla, jossa niiden tuloksellisuutta
arvioitaisiin suhteessa E1-4 tiedonantovaatimuksessa
ilmoitettuihin kasvihuonekaasujen vähennystavoitteisiin.
Yhtiön palkitsemispolitiikka asettaa yleiset suuntaviivat ja
puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan
palkitsemiselle.
GOV -4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista
Noudattaakseen asianmukaista huolellisuutta
vastuullisessa liiketoiminnassa yhtiö on laatinut
kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin mukaillen
OECD:n ohjetta. Seuraavaksi kestävyyttä koskevan due
diligence -prosessin keskeiset osatekijät kuvataan yleisellä
tasolla ja alla oleva taulukko esittää kestävyysraportin
kohdat, joissa yhtiö soveltaa kestävyyttä koskevan due
diligence -prosessin käytäntöjä aihekohtaisesti.
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,
strategiaan ja liiketoimintamalliin
Due diligence -prosessi määrittelee yhtiön vastuullisuuden
hallintomallin, jonka mukaisesti kestävyyttä koskevia
asioita käsitellään yhtiön organisaation eri osissa. Yhtiön
vastuullisuuden hallintomalli määrittelee organisaation eri
osien vastuut vastuullisuuden toteutumisesta yhtiössä.
Vastuullisuuden hallintomallista kerrotaan tarkemmin
osiossa ESRS 2 GOV-1.
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -
prosessin keskeisissä vaiheissa
Tunnistaakseen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia yhtiö toteuttaa sidosryhmäkuulemisia
kaksinkertaisen olennaisuuden edellytysten mukaisesti.
Haitallisten vaikutusten torjumiseksi tehtävien
toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa
osallistetaan tarvittaessa asiaankuuluvia sidosryhmiä.
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
Yhtiön toimintaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia tunnistetaan kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin yhteydessä kartoittamalla yhtiön
liiketoiminnan vaikutuksia sekä niistä aiheutuvia riskejä ja
mahdollisuuksia ESRS-standardin määrittämiin
kestävyysaiheisiin.
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
Mikäli yhtiö havaitsee aiheuttavansa tai
myötävaikuttavansa haittavaikutuksiin, se laatii
toimenpiteet toiminnan lopettamiseksi tai muuttamiseksi,
jotta haittoja voidaan ehkäistä ja lieventää. Mikäli haittojen
ehkäisy ei onnistu, yhtiö voi luopua haittavaikutuksia
aiheuttavista tai niihin myötävaikuttavista
kumppan uuksista tai asiakassuhteista.
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja
viestintä
Haittavaikutuksia ja riskejä sekä niiden hallitsemiseksi
tehtyjen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan
yhtiön riskienhallintajärjestelmässä. Olennaiset aiheet
38
raportoidaan vuosittain osana kestävyysraportointia, jonka
varmentaa ulkoinen kestävyysraportointitarkastaja.
Kestävyysraportti on julkisesti saatavilla yhtiön
verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi. Merkittävistä ja
ajankohtaisista vaikutuksista viestitään lisäksi
ajankohtaisesti asianmukaisissa kanavissa.
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
Kohdat kestävyysraportissa
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 GOV-3,
ESRS 2 SBM-3
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -
prosessin keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 SBM-2,
ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 MDR-P,
S1 SBM-2, S1 SBM-3, S4 SBM-2,
S4 SBM-3
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi
ESRS 2 MDR-A, E1-1, E1-3, S1-
3, S1-4, S4-4, G1-4
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
ESRS MRD-M, ESRS MDR-T, E1-
4, S1-5, S4-5
GOV -5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Kestävyysraportoinnissa sovelletaan yhtiössä yleisesti
käytössä olevaa
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
prosessia. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan
toimintaa myös kestävyysraportoinnin osalta.
Kestävyysraportti julkaistaan osana hallituksen
toimintakertomusta ja hallitus on viime k
ädessä vastuussa
kestävyysraportin sisällöstä. Riskienhallinnan ja sisäisen
valvonnan toiminnoista kerrotaan tarkemmin osiossa
ESRS 2 GOV-1.
Kestävyysraportoinnin riskienhallinta on osa yhtiön yleistä
riskienhallintamallia, joka kuvataan osiossa ESRS 2 IRO-
1. Taloudellisen ja kestävyysraportoinnin riskit on
tunnistettu ja kuvattu yhtiön riskienhallintajärjestelmässä,
jossa riskejä voidaan priorisoida niiden vakavuutta
arvioimalla.
Tärkeimmät kestävyysraportoinnin riskit liittyvät tietojen
saatavuuteen ja estimointitulosten tarkkuuteen etenkin
arvoketjun päästöjä laskettaessa. Toistaiseksi
ensisijaisten suoraan vastapuolelta saatujen tietojen
osuus arvoketjun päästöjen laskennasta on vähäinen,
mikä voi aiheuttaa riskiä päästölaskennan oikeellisuuteen.
Haaste tietojen saatavuudesta liittyy myös yhtiön omiin
tietojärjestelmiin. Yhtiö
tietojärjestelmiään vastaamaan paremmin
päästölaskennan tiedonkeruun tarpeisiin, jolloin laskentaa
voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa tarkemmalla tasolla.
Riskiä raportointiin aiheuttaa myös tietojen saatavuuden
ajankohta sekä ajantasaisuus.
Osa kestävyysraportilla
ilmoitettavasta numeerisesta tiedosta saadaan käyttöön
vasta lähellä raportin julkaisuajankohtaa, jolloin kiireellinen
aikataulu raportin julkaisuajankohtaan nähden saattaa
aiheuttaa virheitä tiedon käsittelyyn. Yhtiö kehittää
tarvittavat prosessit ja nimeää tiedonkeruulle vastuutahot
voidakseen hyödyntää ajantasaista tietoa tehokkaasti.
Kolmansilta osapuolilta saatavat tiedot perustuvat
vähintään vuoden takaisiin julkaistuihin raportteihin, mikä
aiheuttaa epätarkkuutta päästölaskennan ja taksonomian
tietoihin. Yhtiön kestävyysraportin kanssa samaa
raportointikautta koskevien tietojen käyttö ei ole niiden
lähekkäisen julkaisuajankohdan takia käytännössä
mahdollista.
Etenkin ensimmäisen kestävyysraportin tuottamiseen
liittyy riski raportointisääntelyn virheellisestä tulkinnasta,
mikä voi johtaa siihen, että yhtiö ei raportoi olennaisia
tiedonantovaatimuksia tarkoituksenmukaisesti tai riittävällä
tavalla. Tätä riskiä hallitakseen yhtiö on käyttänyt apunaan
konsultteja raportoinnin eri osa-alueilla.
Riippumattomat riskienhallinnan arviointitoiminto ja
compliance-toiminto ovat mukana
kestävyysraportointiprosessissa konsultoimassa sekä
valvomassa raportoinnin riskejä ja säännösten
noudattamista. Mahdolliset havainnot sisällytetään osaksi
säännöllistä riskienhallinnan sisäistä raportointia.
Riskienhallinnan arviointitoiminto antaa vähintään
vuosittain kattavan yhteenvedon toiminnastaan ja
tekemistään havainnoista. Yhteenvedossa tai
39
selvityksessä on mainittava mahdollisten puutteiden
korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. Yhteenveto on
toimitettava pankin hallitukselle ja toimivalle johdolle.
Strategia
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Yhtiön keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat,
pienet ja keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden
harjoittajat. Yhtiön keskeisenä ajatuksena on palvella
asiakkaita henkilökohtaisesti ja tarjota ihmisläheistä
palvelua sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa.
Yhtiö palvelee asiakkaitaan 47 konttorissa ympäri Suomen
yli 500 asiantuntijan voimin. Yhtiön olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen,
omaan työvoimaan, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä
liiketoiminnan harjoittamiseen. Näillä kaikilla on yhteys
yhtiön strategiaan ja tarjottaviin palveluihin. Esimerkiksi
ilmastonmuutokseen liittyen etenkin yhtiön tarjoama
rahoitus vaikuttaa keskeisesti yhtiön arvoketjusta
aiheutuvaan kasvihuonekaasupäästöjen määrään.
Kestävyysaiheisiin liittyvissä tuotteissa tai palveluissa ei
ole tapahtunut raportointikaudella merkittävää muutosta.
Merkittäviin ESRS-aloihin liittyvän ohjeistuksen toistaiseksi
puuttuessa yhtiö hyödyntää siirtymää tähän liittyvissä
tietopisteissä .
Yhtiö on sitoutunut tukemaan kaikkia YK:n kestävän
kehityksen tavoitteita, joista yhtiö on tunnistanut viisi
olennaisinta, joita yhtiö voi omalla toiminnallaan erityisesti
edistää. Nämä viisi tavoitetta ovat:
Tavoite 3:
ikäisille. Yhtiö panostaa asiakkaidensa hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen turvaamalla pankki- ja
rahoituspalveluiden saatavuuden taloudellisesti kestävällä
tavalla. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin lisäksi yhtiö
pyrkii edistämään myös henkistä terveyttä.
Tavoite 4:
koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Yhtiö
tukee työntekijöidensä urakehitystä jatkuvalla osaamisen
kehittämisellä ja koulutuksella. Lisäksi yhtiö edistää lasten
ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja olemalla mukana
erilaisissa taloustaitoja opettavissa ohjelmissa.
Tavoite 8:
talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä
työpaikkoja. Yhtiö edistää kestävää talouskasvua ja
tuottavaa työllisyyttä työllistämällä henkilöitä ympäri
Suomen sekä tarjoamalla harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.
Tavoite 9:
edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Yhtiö on
mukana rakentamassa kestävää infrastruktuuria sekä
edistämässä kestävää teollisuutta ja innovaatioita
toimimalla useiden eri yrittäjien kumppanina. Yhtiö haluaa
parantaa pienten yritysten asemaa ja mahdollisuuksia
markkinoilla.
Tavoite 17:
ja globaalia kumppanuutta. Yhtiö on mukana
vahvistamassa kestävän kehityksen toimeenpanoa
tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhtiö tekee
yhteistyötä esimerkiksi Talous ja Nuoret TAT:n kanssa
Yrityskylän osalta ja Koulutuskeskus Sedun kanssa Oma
Onnin osalta.
Yhtiön strategian ytimessä on tyytyväinen asiakas.
Tavoitteena on saavuttaa toimialan korkein
asiakastyytyväisyys ja suositteluaste yhtiön tärkeimmissä
asiakasryhmissä eli henkilöasiakkaiden, pk-yritysten sekä
maa- ja metsätalousasiakkaiden keskuudessa. Yhtiö
seuraa kestävyyteen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen
liittyvien seuraavia tavoitteita:
●
Yhtiö käy läpi kaikki palvelunsa ja poistaa niistä
tarpeettomat
●
Palveluiden saavutettavuus arvioidaan
vuosittaisessa kyselyssä arvosanalla 4,3/5
●
Tyytyväisyys omaan yhteyshenkilöön arvioidaan
vuosittaisessa kyselyssä arvosanalla 4,7/5
●
Asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisarvosana
tyytyväisyydestä yhtiön toimintaan on vähintään
4,3/5
Yhtiön tavoitteena on erottautuminen
asiakaskokemuksella ja asiakaspalvelulla. Siinä
avainasemassa on yrittäjähenkinen ja motivoitunut
henkilöstö. Vuosittaisena tavoitteena on saavuttaa
toimialan paras arvosana työtyytyväisyydessä. Yhtiö
seuraa kestävyyteen ja henkilöstön hyvinvointiin ja
osaamiseen liittyen seuraavia tavoitteita:
●
Yhtiö pitää kiinni työhyvinvointia lisäävistä eduista
(hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntaetu)
40
●
Yhtiö varmistaa vuosittain työskentelytilojen
toimivuuden, työskentelyolosuhteet sekä
ergonomian
●
Vuosittaiset sairauspoissaolot pysyvät
aikaisempien vuosien tasolla
●
Yhtiö seuraa rekrytointien lukumäärää ja
varmistaa, että uudet työntekijät perehdytetään
huolellisesti
●
Tyytyväisyys omaan esihenkilöön ja tyytyväisyys
työnantajaan kokonaisuutena arvioidaan
vuosittaisessa kyselyssä
●
Yhtiö seuraa vuosittain henkilöstön koulutuspäiviä
sekä koulutukseen käytettyjä euroja
●
Yhtiö kannustaa henkilöstöä kouluttautumaan ja
seuraa suoritettujen tutkintojen lukumääriä
●
Yhtiö kehittää henkilöstönsä
vastuullisuusosaamista ja järjestää siihen liittyviä
koulutuksia
Yhtiön tavoitteena on tukea asiakkaitaan oman talouden
hallinnassa ja kehittäjänä, mikä on tunnistettu olennaiseksi
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyväksi kestävyysaiheeksi.
Yhtiö seuraa tähän liittyen seuraavia tavoitteita:
●
Yhtiö järjestää vuosittain useita webinaareja ja
koulutustilaisuuksia oman talouden hallintaan
liittyen
●
Yhtiö jatkaa säännöllistä yhteistyötä lasten ja
nuorten talousosaamisen kehittämiseksi
●
Yhtiö seuraa asiakkaidensa tyytyväisyyttä
taloudelliseen suunnitteluun yhteyshenkilön
kanssa
●
Yhtiö varmistaa asiantuntijan kiinnostuksen
asiakkaan taloudelliseen tukemiseen myös
vaikeissa tilanteissa
Yhtiön tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen hyvinvointia
esimerkiksi o
mistajasäätiöiden ja -osuuskuntien jakamien
apurahojen ja avustuksien kautta. Näihin aiheisiin liittyvät
kestävyysvaikutukset käsitellään kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvien vaikutuksien yhteydessä. Yhtiö
seuraa paikallisyhteisöjen hyvinvointiin liittyen seuraavia
tavoitteita:
●
Yhtiö luo toimintaedellytyksiä yrityksille ja perheille
varmistamalla toimivat palvelut ja tiedon jaon
myös yrittäjille
●
Yhtiö jatkaa yhteistyötä säätiöiden ja osuuskuntien
kanssa alueellisen hyvinvoinnin tukemiseksi
Yhtiön tavoitteena on huolehtia hyvästä hallintotavasta ja
eettisestä liiketoiminnasta läpi hankintaketjun ja seuraa
tähän liittyen seuraavia tavoitteita:
●
Yhtiö noudattaa yleisiä vaatimuksia ja määräyksiä
●
Yhtiö sitoutuu vastuullisuusohjelman
noudattamiseen
●
Yhtiö välttää eettisen toimintatavan rikkeitä
kaikessa toiminnassa
●
Yhtiö laatii hankintakriteerit sekä prosessin ESG-
tarkistukselle varmistaakseen kumppaneidensa
vastuullisuustyön
Yhtiön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä
vaikuttamalla positiivisesti ilmastonmuutoksen haasteisiin
kestävien rahoitus- ja sijoitusratkaisujen kautta. Yhtiö
seuraa tähän aiheeseen liittyen seuraavia tavoitteita:
●
Yhtiö nostaa vastuullisuusnäkökulmat esille
kaikkien uusien tuotteiden kuvauksissa
●
Yhtiö laatii prosessi- ja järjestelmämuutokset
vihreän näkökulman luomiseen (vihreät
joukkolainat/instrumentit)
●
Yhtiö luo tiekartan yhtiön vihreälle kehitykselle
varainhankinnassa ja suunnittelee vaikutusarvion
yhtiön muihin toimintoihin. Yhtiö tavoittelee
vihreään kehykseen pohjautuvaa
markkinarahoitusta vihreän kehyksen
valmistumisen jälkeen.
●
Yhtiö tunnistaa sijoitustoiminnan ja salkkujen
ilmastoriskit ja raportoi ja seuraa sijoitusten
ilmastovaikutusta
●
Yhtiö tavoittelee oman toiminnan hiilineutraaliutta
ja mittaa oman toimintansa hiilijalanjälkeä
vuosittain
●
Yhtiö sitoutuu Pariisin ilmastosopimukseen ja
julkaisee siirtymäsuunnitelman
41
Yhtiöllä ja muilla pankeilla on keskeinen rooli vihreän
siirtymän edistämisessä rahoittajana ja sijoittajana. Yhtiön
myöntämä rahoitus on keskeisessä osassa sen
ympäristöön liittyvien vaikutuksien hallinnassa
kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Tulevaisuudessa
siirtymäsuunnitelman käyttöönoton myötä kestävyydellä
tulee olemaan entistä suurempi vaikutus yhtiön
rahoituspäätöksiin. Yhtiön ja Euroopan investointirahaston
(EIR) välinen sopimus tarjoaa pk-yrityksille, taloyhtiöille ja
kotitalouksille mahdollisuuden saada vihreää siirtymää
edistäviin kohteisiinsa lainaa edullisemmilla ehdoilla.
Palveluiden saatavuus digikanavissa ja konttoreissa nousi
yhdeksi asiakkaille tärkeimmäksi vastuullisuusaiheeksi
vuoden 2024 asiakaskyselyssä. Palveluiden saatavuuden
varmistamiseksi kattava konttoriverkosto, laajat aukioloajat
ja monipuoliset digitaaliset palvelut mahdollistavat
asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla. Kestävyyteen
liittyvät tavoitteet huomioidaan pankkikorteissa
valmistamalla ne sataprosenttisesti kierrätetystä muovista.
Yhtiön strategian ytimessä on tyytyväinen asiakas, joka
liittyy keskeisesti kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskeviin
kestävyysaiheisiin. Strategian mukaisest i yhtiö tavoittelee
ensiluokkaista asiakaspalvelukokemusta keskittymällä
keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan kehitettyihin ja
heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin, tuntemalla
asiakkaansa hyvin ja reagoimalla nopeasti asiakkaiden
muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa
edistyksellisten digitaalisten palvelukanavien ja laajan
konttoriverkoston kautta. Nämä toimet tukevat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyviä kestävyysaiheita erityisesti
tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyen.
Henkilöstö on keskeisessä asemassa yhtiön strategian
toteuttamisessa ja erinomaisen asiakaskokemuksen
tarjoamisessa. Strategian mukaisesti yhtiö pyrkii tukemaan
henkilöstönsä urakehitystä monipuolisten tehtävien ja
jatkuvan kehittymisen avulla. Merkittävä osa henkilöstöstä
omistaa myös yhtiön osakkeita. Henkilöstöön liittyvät
strategiset tavoitteet liittyvät keskeisesti omaan
työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Yhtiö keskittyy liiketoiminnassaan
vähittäispankkitoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen
pankkipalveluja oman taseensa kautta sekä välittäen
yhteistyökumppaneidensa luotto-, sijoitus- ja
lainaturvatuotteita. Yhtiö harjoittaa myös
kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhtiön palveluihin kuuluvat
kattavat päivittäispalvelun, säästämisen ja sijoittamisen
sekä rahoituksen ratkaisut henkilö- ja yritysasiakkaille.
Yhtiö tarjoaa myös varainhoidon palveluita sekä auttaa
perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa. Yritysasiakkaille
tarjotaan myös kattavat maksuliikennepalvelut. Yhtiö
tavoittelee kasvua liiketoiminnan osa-alueilla, joilla se
kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan
kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet
täyttäen. Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja
kasvavaa osinkoa. Maksettavien osinkojen ja
pääomapalautuksien määrä ja maksuajankohta riippuvat
yhtiön tulevista tuloksista, taloudellisesta asemasta,
rahavirroista, investointitarpeista, vakavaraisuudesta ja
muista tekijöistä. Osa yhtiön tuloksesta palautuu lähellä
oleville yhteisölle omistajasäätiöiden ja -osuuskuntien
jakamien apurahojen ja avustuksien kautta.
Henkilöstölleen yhtiö tarjoaa työpaikan, jossa henkilöstön
on mahdollisuus kehittää asiantuntijuuttaan koulutuksien
kautta. Henkilöstön sitouttamiseksi yhtiö tarjoaa
kilpailukykyiset työsuhde-edut ja palkitsemisen
järjestelmät.
Yhtiön henkilöstö on
tärkein voimavara strategian
toteuttamisessa eli ensiluokkaisen palvelun ja
asiakastyytyväisyyden varmistamisessa. Henkilöstön
osaaminen on keskeinen kilpailutekijä ja yhtiö haluaa
tukea henkilöstönsä asiantuntijuutta tarjoamalla koulutusta
ja urakehitysmahdollisuuksia. Henkilöstön rekrytoinnin ja
resursoinnin tavoitteena on varmistaa, että yhtiöllä on
käytössään operatiivisen toiminnan ja
liiketoimintastrategian tarpeisiin perustuva, laadullisesti ja
määrällisesti oikea henkilöstö.
Yhtiö haluaa tarjota asiakkailleen henkilökohtaista
palvelua ja olla läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä
kanavissa ja strategian mukaisesti läsnäolo
kasvukeskuksissa on keskeistä. Tulevaisuuden
kilpailukyvyn varmistamiseksi yhtiö jatkaa investointeja
palveluverkoston ja digitaalisten kanavien kehittämiseen.
Yhtiön toiminta on riippuvaista digitaalisen ympäristön ja
järjestelmien toimivuudesta. Pankkijärjestelmien
kehittäminen ja ylläpito on ulkoistettu yrityksille, joilla on
kokemusta tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden
kannalta kriittisistä järjestelmistä. Järjestelmien
suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuotantoympäristöjen
hallinnoinnissa noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia ja
42
alalla yleisesti tunnettuja k
äytäntöjä. Lisäksi järjestelmiä
auditoidaan ja testataan säännöllisesti ulkopuolisten
tietoturvayritysten toimesta. Yhtiön investointi ja
panostaminen tietoturvan ja häiriönsietokyvyn
kehittämiseen on jatkuvaa.
Yhtiö rahoittaa liiketoimintaansa pääsääntöisesti
asiakkaiden talletuksilla sekä
täydentää rahoitustaan
markkinaehtoisella varainhankinnalla.
Yhtiön arvoketjussa esitellään arvonmuodostukseen
liittyvät liiketoiminnan edellytyksenä olevat tekijät.
Arvoketjun alkupää kuvaa ulkoisia toimittajia, kumppaneita
ja sidosryhmiä, joilla on keskeinen rooli yhtiön
toiminnassa. Omistajat ja velkasijoittajat ovat osana
varainhankintaa ja ne odottavat toiminnalta hyvää
omistaja-arvoa ja riittävää tuottoa sijoitukselle. IT-
toimittajat tarjoavat toiminnalle välttämättömät järjestelmät
sekä tietojen säilytystä ja teknistä tukea. Yhtiö tekee
yhteistyötä kumppaneiden ja palveluntarjoajien kanssa
muun muassa konsultoinnin, oikeudellisten
asiantuntijapalveluiden, markkinoinnin, median,
postipalveluiden, kirjanpidon, rahakuljetusten sekä
toimitilojen ylläpitoon liittyen. Myös konsernin tytär-,
osakkuus- ja yhteisyritykset ovat osa yhtiön arvoketjua.
Viranomaiset ja sääntely tarjoavat perustan
pankkitoiminnan harjoittamiselle.
Yhtiön omien toimintojen alle arvoketjussa asettuu
henkilöstö. Yhtiössä työskentelee asiantuntijoita laajasti eri
tehtävissä ; asiakastyössä konttoreissa sekä hallinnon
tehtävissä. Hallituksen ja johtoryhmän roolit ovat
arvoketjussa ke
skeisiä. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta
ja toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta
järjestämisestä. Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin,
jonka tehtävänä on yhtiön toiminnan kehittäminen ja
operatiivinen johtaminen. Konttorit, toimitilat ja työvälineet
tarjoavat henkilöstölle ja asiakkaille viihtyisät tilat tehdä
töitä ja asioida. Yhtiö tavoittelee hyvää hallintotapaa ja
eettistä liiketoimintaa läpi hankintaketjun ja ottaa
vastuullisuuden huomioon kumppaneiden hankinnassa.
Yhtiön arvoketjun loppupäässä on kuvattu arvonluonnin
loppukäyttäjät eli henkilö- ja yritysasiakkaat ja
vaikutuksenalaiset yhteisöt sekä rahoitettaviin asiakkaisiin
ja sijoituskohteiden toimintaan liittyvät luotto- ja
sijoitussalkku. Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilö-
ja yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut.
Asiakkaita tuetaan myös oman talouden hallinnassa.
Vaikutuksenalaisilla yhteisöillä viitataan loppukäyttäjiin,
jotka ovat yhteydessä yhtiön toimintaan esimerkiksi
alueellisten tapahtumien tai erilaisten taloustaitoja
opettavien ohjelmien kautta. Yhtiö tukee alueellista
hyvinvointia ja taloutta myös omistajasäätiöidensä kautta.
Luotto - ja sijoitussalkku aiheuttavat kestävyysvaikutuksia
esimerkiksi rahoituksesta syntyvien päästöjen kautta.
Rikkomus- ja väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen
tarkoitettu whistleblowing-kanava kattaa koko arvoketjun,
koska ilmoituskanavaa voi käyttää kuka tahansa.
Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1.
43
Toimittajat /
arvoketjun alkupää
Yhtiön
omat toiminnot
Loppukäyttäjät /
arvoketjun loppupää
Omistajat
Sijoittajat
IT-toimittajat
Viranomaiset ja sääntely
Kumppanit ja
palveluntarjoajat
Tilintarkastus
Konsernin tytär-, osakkuus-
ja yhteisyritykset
→
Henkilöstö
Johto ja hallitus
Konttorit, toimitilat ja
työvälineet
Corporate governance
→
Henkilöasiakkaat
Yritysasiakkaat
Vaikutuksenalaiset yhteisöt
Luotto- ja sijoitussalkku
Whistleblowing -kanavan tarjoaminen
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Yhtiön kuusi tärkeintä sidosryhmää ovat asiakkaat,
henkilöstö, viranomaiset, yhteistyökumppanit ja media
sekä omistajat ja sijoittajat. Viestintä näiden sidosryhmien
kanssa on säännöllistä, minkä lisäksi yhtiön toimintaa
kehitetään sidosryhmien näkemysten ja toiveiden
mukaisesti.
Yhtiössä työskentelee yli 500 asiantuntijaa eri puolilla
Suomea. Yhtiö haluaa tarjota henkilöstölleen vakaan ja
houkuttelevan työpaikan, jossa on viihtyisää olla töissä.
Henkilöstökyselyn mukaan henkilöstö kokee, että heillä on
yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen
ja uralla etenemiseen. Henkilöstön edut otetaan huomioon
yhtiön toiminnassa jatkuvassa vuoropuhelussa. Yhtiön
viestintästrategian mukaisesti sisäinen tiedottaminen
perustuu avoimuuteen, luotettavuuteen sekä riittävään ja
tasapuoliseen tiedonsaantiin. Henkilöstön valitsemat
edustajat vaikuttavat henkilöstöön liittyvissä asioissa ja
ovat myös mukana neljännesvuosittain kokoontuvassa
yhteistoimintaneuvottelukunnassa. Myös johtoryhmän
toimintaan osallistuu henkilöstön valitsema edustaja.
Henkilöstön edustuksen tarkoitus yhtiön hallinnossa on
varmistaa, että työntekijöiden näkemykset ja tarpeet
otetaan huomioon päätöksenteossa. Henkilöstön
edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen
toimielimen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Henkilöstön näkemyksiä kartoitetaan säännöllisesti myös
vuosittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä, jonka tuloksia
käytetään yhtiön toiminnan ja esihenkilötyön
kehittämisessä. Yhtiön ja henkilöstön välisestä
vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidon kanavista kerrotaan
tarkemmin kestävyysraportin osiossa S1-2 ja S1-3.
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset ovat
seurausta yhtiön liiketoimintamallista ja strategiasta.
Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilö- ja
yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut.
Asiakaskyselyn mukaan asiakkaat pitävät tärkeänä muun
muassa palveluiden hyvää saatavuutta, asiakkaiden
hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimista sekä
palveluiden jatkuvuutta. Yhtiö tarjoaa asiakaspalautteen
antamiselle useita eri kanavia sekä kuulee asiakkaitaan
vuosittain toteutettavassa asiakaskyselyssä. Saadun
palautteen perusteella toimintaa halutaan kehittää
vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön ja asiakkaiden
välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidon kanavista
kerrotaan tarkemmin kestävyysraportin osiossa S4-2 ja
S4-3. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset
vaikutukset ovat seurausta yhtiön liiketoimintamallista ja
strategiasta .
Yhtiö tekee yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden,
alihankkijoiden ja median kanssa. Yhtiö pitää tärkeänä
turvallista kumppanuutta, jossa arvomaailmat ovat
yhtenevät. Median kanssa pyritään avoimeen viestintää n
44
ja aktiiviseen vuoropuheluun. Median kanssa
vuorovaikutus on proaktiivista. Yhtiö vastaa median
esittämiin kysymyksiin siltä osin kuin esimerkiksi
pankkisalaisuus ei sitä estä. Yhtiö seuraa aktiivisesti
mediaosumia ja tiedottaa yhtiön ajankohtaisista asioista.
Viranomaiset odottavat yhtiöltä lakien ja vaatimusten
noudattamista sekä muutoksiin reagoimista. Yhä
tiukentuvien vaatimusten kautta myös vastuullisuustyön
raportoinnin merkitys kasvaa. Vuorovaikutus
viranomaisten kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa.
Käytännössä se tarkoittaa yhteydenpitoa ja vuoropuhelua
esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse ja palavereissa.
Vuoropuhelun tarkoitus on varmistua siitä, että yhtiö
noudattaa sitä velvoittavaa sääntelyä ja viranomaisohjeita.
Yhtiö tekee kehittämistoimia viranomaiselta saatujen
havaintojen perusteella sovitussa ajassa sekä sääntelyn
vaatimusten mukaisesti. Yhtiö toimii yhteistyössä
viranomaisten kanssa ja sovittujen prosessien mukaisesti.
Noin 75 % yhtiön osakkeista kuuluu voittoa
tavoittelemattomille yhteisöille. Suurin yksittäinen omistaja
on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö noin 26 %
osakeosuudella. Vuonna 2018 yhtiö listautui Nasdaq
Helsingin pörssin päälistalle, minkä ansiosta yhtiöllä on nyt
yli 10 000 osakkeenomistajaa. Yhtiön toiminnan tarkoitus
on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat
voivat osallistua yhtiön toimintaan yhtiökokousten kautta ja
käyttää siellä äänioikeuttaan. Yhtiökokous on yhtiön ylin
päätöksenteko elin.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa sidosryhmiä
on osallistettu yhtiön omaan toimintaan kuuluvien
kyselyiden, kartoitusten ja/tai työpajojen kautta. Kuudesta
tärkeimmästä sidosryhmästä yhtiö on osallistanut
asiakkaita ja henkilöstöä kyselyillä. Vuoden 2024 lopussa
toteutettuihin henkilöstö- ja asiakaskyselyihin tuotiin uutta
sisältöä kestävyysraportin sidosryhmäyhteistyön
näkökulmasta. Kyselyissä kartoitettiin asiakkaiden ja
henkilöstön näkemyksiä tärkeimmistä
vastuullisuusaiheista, joihin yhtiön tulisi kiinnittää
huomiota. Vuoden 2024 asiakaskyselyn mukaan
asiakkaille tärkeimmät vastuullisuusnäkökulmat ovat
palveluiden saatavuus digikanavissa ja konttoreissa,
asiakkaan hyvinvointi ja turvallisuus sekä palveluiden
jatkuvuus. Asiakkaiden näkemykset tukevat
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa olennaiseksi
nousseita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä aiheita.
Vuoden 2024 henkilöstökyselyn mukaan henkilöstölle
tärkeimmät vastuullisuusnäkökulmat ovat henkilöstön
hyvinvointi, asiakkaan tukeminen ja opastaminen oman
talouden hallinnassa sekä henkilöstön yhdenvertainen
kohtelu. Sidosryhmien näkemykset voivat nostaa esille
kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, jotka voidaan arvioida
olennaiseksi yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnissa. Sidosryhmien näkemyksistä yhtiön
kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin tiedotetaan tarvittaessa
hallitukselle ja johdolle säännöllisissä kokouksissa, mikäli
sidosryhmien näkemykset eroavat yhtiön tulkinnasta
vaikutusten näkökulmassa tai olennaisuudessa.
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin avulla yhtiö on
arvioinut ja tunnistanut liiketoiminnan ja sidosryhmien
kannalta olennaisia kestävyysvaikutuksia sekä niihin
liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaisuusarvioinnin
tulos määrittää kestävyysraportin sisällön rajaamalla
raportointivelvoitteen yhtiölle ja sen sidosryhmille
olennaisiin ESRS-standardeihin sekä ohjaa kestävyyttä
koskevaa päätöksentekoa ja toimenpiteitä yhtiölle
merkityksellisimpiin kohteisiin. Olennaisuusarvioinnin
perusteella yhtiölle olennaiset ESRS-standardit ja
kestävyysaiheet osa-aihetasolla ovat:
E1 Ilmastonmuutos
●
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
●
Ilmastonmuutoksen hillintä
●
Energia
S1 Oma työvoima
●
Työolot
●
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
●
Muut työhön liittyvät oikeudet
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
●
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin
kohdistuvat vaikutukset
●
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen
turvallisuus
45
●
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen
inkluusio
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
●
Yrityskulttuuri
●
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
●
Suhteet tavaran ja palveluntoimittajiin, mukaan
lukien maksukäytännöt
●
Korruptio ja lahjonta (ehkäiseminen ja
havaitseminen, mukaan lukien koulutus)
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena
saadut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
kuvataan aihekohtaisesti:
●
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 81
●
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet s. 96–98
●
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 108–109
●
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 11 6
Yhtiön olennaiset vaikutukset ovat seurausta yhtiön
strategiasta ja liiketoimintamallista. Ympäristöön liittyvä
keskeinen negatiivinen vaikutus on yhtiön toiminnasta
aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, joista suurin osa
syntyy liiketoimintamallin mukaisesti rahoitetuista
päästöistä. Yhtiö voi strategiallaan vaikuttaa
päästömäärään ohjaamalla rahoitusta ja sijoituksiaan
kestäviin kohteisiin. Yhtiön tunnistamat ihmisiin vaikuttavat
vaikutukset liittyvät keskeisesti sen omaan työvoimaan
sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmään eli
asiakkaisiin. Kaikki olennaiset vaikutukset kohdistuvat
sekä lyhyelle, keskipitkälle että pitkälle aikavälille.
Olennaisista vaikutuksia, riskeistä ja mahdollisuuksista
sekä siitä, mihin arvoketjun osaan ne liittyvät, kerrotaan
tarkemmin aihekohtaisten standardien alla.
Tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien pohjalta yhtiö on suunnitellut muutoksia
toimintamalliinsa, joilla pyritään vähentämään negatiivisia
vaikutuksia ja riskejä. Esimerkiksi
kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii
vastuullisuusnäkökulmien huomioimista luotonannossa
entistä tarkemmalla tasolla. Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet eivät aiheuta merkittävää muutosta
yhtiön liiketoimintamalliin.
Tunnistetuilla olennaisilla riskeillä voi olla yhteys yhtiön
taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin
esimerkiksi mainehaitan kautta sekä esimerkiksi fyysiset
ilmastoriskit voivat vaikuttaa vakuuksien arvoon ja
asiakkaiden maksukykyyn, millä on suora vaikutus yhtiön
toimintaan ja tulokseen. Yhtiön toiminnan luonteen vuoksi
riskeillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyen
yhtiö on tunnistanut riskin, että mikäli yhtiön
toimintaohjeita tai politiikkoja ei noudateta, voisi tämä
aiheuttaa mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia,
joilla voi olla taloudellisia vaikutuksia. Yhtiö havaitsi
vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa
omien valvontaprosessiensa tuloksena ohjeiden vastaista
toimintaa, jonka seurauksena yhtiö on kirjannut
arvonalentumistappioita ja johdon harkintaan perustuvia
lisävarauksia. Tältä osin yrityskulttuuriin liittyvän riskin
taloudellinen vaikutus on realisoitunut. Yhtiöllä ei ole
olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joihin liittyy
merkittävä riski siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä
ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin
tehdään seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu.
Yhtiö arvioi, että matala organisaatiorakenne, joka
mahdollistaa ketterän päätöksenteon strategiaan ja
liiketoimintamalliin liittyvissä asioissa, lisää yhtiön
resilienssiä olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyen. Yhtiön ilmastonmuutokseen
liittyvä resilienssianalyysi on kuvattu osiossa E1 ESRS 2
SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus. Kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa
raportointivuotta 2024 varten, jolloin yhtiö ei voi kuvata
olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa
tapahtuneita muutoksia edellisten raportointivuosien
aikana. Kaikki tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten
piiriin.
46
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis - ja
arviointiprosesseista
Aiemmilla raportointikausilla yhtiö on tunnistanut
kymmenen olennaista vastuullisuuden näkökulmaa, joiden
ympärille yhtiön vastuullisuustyö rakentuu.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi vahvisti yhtiön
aiemmin tunnistamat vastuullisuusnäkökulmat edelleen
olennaisiksi sekä tarjosi tilaisuuden näkökulmien
laajempaan tarkasteluun riskien ja mahdollisuuksien
osalta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia tullaan
päivittämään vuosittain.
Yhtiö on toteuttanut kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin alkuvuodesta 2024 ensimmäistä kertaa CSRD:n
määrittämien edellytysten mukaisesti. Arviointi toteutettiin
kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä kartoitettiin
yhtiön liiketoiminnan vaikutuksia sekä niistä aiheutuvia
riskejä ja mahdollisuuksia ESRS-standardin määrittämään
82 kestävyysaiheeseen. Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien kartoittamisen jälkeen arvioitiin niiden
olennaisuutta kahdesta näkökulmasta: ottamalla
huomioon yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
(vaikutusten olennaisuus) sekä yhteiskunnan ja
ympäristön vaikutukset yhtiöön (taloudellinen
olennaisuus).
Yhtiö on kartoittanut kestävyysvaikutuksiaan perustuen
sidosryhmien kuulemiseen ja sisäiseen
kestävyysvaikutusten kartoitukseen. Kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa ja yhtiön olennaisten
vastuullisuusaiheiden tunnistamisessa hyödynnettiin
yhtiön sisäisiä aineistoja ja raportteja, julkisesti saatavilla
olevia materiaaleja sekä yhtiön henkilöstön kanssa
järjestettyjen tapaamisten tuloksia. Yhteistyöstä ja
vuorovaikutuksesta tärkeimpien sidosryhmien kanssa
kerrotaan lisää osiossa ESRS 2 SBM-2.
Toimiala - ja maantieteellisten kestävyysvaikutusten
kartoittamiseen on hyödynnetty myös SASB-standardeja
(Sustainability Accounting Standards Board). Yhtiön
luotto- ja sijoitussalkun kestävyysvaikutukset kartoitettiin
käyttäen salkkujen omistuksien toimialajakoa ja toimialaa
vastaavia SASB-standardin mukaisia
kestävyysvaikutuksia. Tämän jälkeen
kestävyysvaikutusten olennaisuus on arvioitu käyttäen
seuraavaa menetelmää.
Vaikutusten olennaisuus
Vaikutusten olennaisuudessa olennaisuus muodostuu
vaikutuksen laaja-alaisuudesta, mittakaavasta ja
korjaamattomasta luonteesta. Sen lisäksi arvioidaan
vaikutusten toteutumisen todennäköisyyttä. Pisteytyksen
arvot noudattavat EFRAG:n Double Materiality Quidance -
ohjeistuksen mukaisia jaotteluperusteita:
Laaja -alaisuus (Scope of Impact) kuvaa, miten laajalle
vaikutus ulottuu ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5:
●
0 – Ei vaikutusta
●
1 – Rajallinen vaikutus
●
2 – Keskittynyt vaikutus
●
3 – Keskiverto vaikutus
●
4 – Laajalle levinnyt vaikutus
●
5 – Globaali/täysimittainen vaikutus
Mittakaava (Scale of impact) kuvaa vaikutuksen
voimakkuutta ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5:
●
0 – Ei vaikutusta
●
1 – Minimaalinen vaikutus
●
2 – Vähäinen vaikutus
●
3 – Keskiverto vaikutus
●
4 – Merkittävä vaikutus
●
5 – Laajamittainen vaikutus
Korjaamaton luonne (Remediability) kuvaa, missä määrin
negatiivisia vaikutuksia voidaan korjata ja sitä arvioidaan
asteikolla 0–5:
●
0 – Ei vaikutusta
●
1 – Hyvin helposti korjattavissa erittäin lyhyellä
aikavälillä (alle 1 vuosi)
●
2 – Verrattain korjattavissa lyhyellä aikavälillä (1–2
vuotta)
●
3 – Vaikeasti korjattavissa, mutta mahdollista
korjata keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuotta)
47
●
4 – Erittäin haastavaa korjata, mutta mahdollista
korjata keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuodessa)
●
5 – Ei korjattavissa oleva/peruuttamaton vaikutus
Todennäköisyyttä arvioidaan asteikolla 0–1:
●
0 – Vaikutukset eivät toteudu
●
0,25 – Toteutuminen on epätodennäköisempää
kuin toteutumatta jääminen
●
0,5 – Toteutuminen on yhtä todennäköistä kuin
toteutumatta jääminen
●
0,75 – Toteutuvat todennäköisemmin kuin jäävät
toteutumatta
●
1 – Vaikutukset toteutuvat varmasti
Vaikutuksia on kartoitettu kattavasti yhtiön koko
liiketoiminnan näkökulmasta. Vaikutusten kartoituksen
yhteydessä on tunnistettu, liittyykö vaikutus yhtiön omaan
toimintaan vai sen arvoketjuun. Lisäksi on tunnistettu,
onko kyseessä tosiasiallinen vai mahdollinen vaikutus ja
syntyykö siitä vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä vai pitkällä
aikavälillä ESRS 1-standardin määrittämien
aikahorisonttien mukaisesti.
Tosiasiallisten negatiivisten vaikutusten olennaisuuden
pisteytys lasketaan laaja-alaisuuden, mittakaavan ja
korjaamattoman luonteen summana. Mahdollisten
vaikutusten pisteytys lasketaan kertomalla laaja-
alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen
summa vaikutuksen toteutumisen todennäköisyydellä.
Negatiiviset vaikutukset pisteytetään näin välille 0–15. Jos
laskennasta saatu arvo on 8 tai suurempi, kestävyysaihe
on yhtiölle olennainen. Korjaamatonta luonnetta ei oteta
huomioon laskettaessa pisteytystä positiiviselle
vaikutukselle, jolloin kestävyysaihe pisteytetään välille 0–
10, ja kestävyysaihe on olennainen, jos sen arvo on 5 tai
suurempi. Tunnistettaessa mahdollisia
ihmisoikeusvaikutuksia vaikutuksen vakavuutta on
painotettu todennäköisyyden yli arvioimalla
todennäköisyydeksi aina 1 eli 100 %, ettei mahdollinen
vakavaksi arvioitu vaikutus näyttäytyisi arviossa
epäolennaisena pienen todennäköisyyden takia.
Taloudellinen olennaisuus
Taloudellisessa olennaisuudessa yhtiön kartoittamille
vaikutuksille tunnistetaan niihin liittyvät riskit ja
mahdollisuudet sekä arvioidaan, kuinka suuria taloudellisia
vaikutuksia niistä voi tulla yhtiölle. Taloudellisten
vaikutusten suuruutta verrattiin yhtiön vuoden 2023
liiketoiminnan tuottoihin.
Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta eli taloudellista
vaikutusta arvioidaan asteikolla 0–15:
●
0 – Ei lainkaan olennainen = 0 % liiketoiminnan
tuotoista
●
1–3 – Vähäinen = 5 % liiketoiminnan tuotoista
●
4–7 – Huomioitava = 10 % liiketoiminnan tuotoista
●
8–10 – Tärkeä = 15 % liiketoiminnan tuotoista
●
11–12 – Merkittävä = 20 % liiketoiminnan tuotoista
●
13–15 – Kriittinen = 25 % liiketoiminnan tuotoista
Lisäksi arvioidaan riskien ja mahdollisuuksien
taloudellisten vaikutusten realisoitumisen todennäköisyyttä
asteikolla 0–1:
●
0 – Vaikutukset eivät toteudu
●
0,25 – Toteutuminen on epätodennäköisempää
kuin toteutumatta jääminen
●
0,5 – Toteutuminen on yhtä todennäköistä kuin
toteutumatta jääminen
●
0,75 – Toteutuvat todennäköisemmin kuin jäävät
toteutumatta
●
1 – Vaikutukset toteutuvat varmasti
Taloudellista olennaisuutta laskettaessa riskin tai
mahdollisuuden taloudellisen vaikutuksen suuruus
kerrotaan sen realisoitumisen todennäköisyydellä. Mikäli
arvo on 8 tai enemmän, riski tai mahdollisuus on yhtiölle
olennainen.
Kestävyystekijä on arvioitu olennaiseksi, jos yhtiön
vaikutukset kestävyystekijään ovat olennaisia tai jos
kestävyystekijä luo yhtiön liiketoiminnalle olennaisia
riskejä tai mahdollisuuksia. Olennaisuuden kehittymistä on
arvioitu ESRS 1:n määrittämien aikahorisonttien
mukaisesti lyhyellä (1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja
pitkällä (yli 5 vuotta) aikavälillä. Lyhyt aikaväli tarkoittaa
raportointivuotta. Keskipitkä aikaväli alkaa
raportointivuoden päättymisestä ja kestää viidennen
48
raportointivuoden loppuun. Pitkä aikaväli alkaa viidennen
raportointivuoden päättymisestä.
Yhtiö on konsultoinut ulkopuolista neuvonantajaa
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.
Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi
Riskienhallinta on olennainen osa yhtiön liiketoimintaa ja
sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan periaatteet
määritetään hallituksen hyväksymässä
riskienhallintapolitiikassa. Riskienhallinnan tehtävänä on
varmistaa, että yhtiön merkittävät riskit tunnistetaan,
arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan ja hallitaan
osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Hallitus arvioi
säännöllisesti yhtiön riskienhallintastrategiaa,
riskinkantokykyä, sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä
pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla sekä kartoitusten
perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella
seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan
analysoinnilla. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot;
riskienhallinnan arviointitoiminto, säännösten
noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto sekä
sisäisen tarkastuksen toiminto vastaavat
riskienhallinnasta. Riskienhallinnan arviointitoiminnon
tavoitteena on edistää järjestelmällistä ja ennakoivaa
riskienhallintaa. Yhtiön organisaatiossa riskienhallinnan
arviointitoiminto toimii suoraan toimitusjohtajan
alaisuudessa ja raportoi hallitukselle, toimitusjohtajalle
sekä muulle toimivalle johdolle.
Yhtiön riskienhallinnan toiminnan viitekehys perustuu
kolmen puolustuslinjan periaatteeseen:
1. Puolustuslinja: Liiketoimintayksiköt. Koko yhtiön
henkilökunnan, niin asiakasrajapinta kuin muissakin
tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään
noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan
periaatteita.
2. Puolustuslinja: Riskienhallinta ja compliance-toiminto.
Riskienhallinnan arviointitoiminto valvoo ja varmistaa, että
yhtiön toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja.
Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että
toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto
valvoo säännösten noudattamista.
3. Puolustuslinja: Sisäinen tarkastus. Sisäisen tarkastus
arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,
toimivuutta ja tehokkuutta pankin eri yksiköissä,
toiminnoissa ja tytäryhtiöissä.
Riskienhallinnan arviointitoiminnon on riskejä ja
riskienhallintaa kontrolloimalla varmistettava, että yhtiössä
noudatetaan hallituksen hyväksymiä riskienhallinnan
periaatteita ja pääomanhallintastrategiaa. Toiminnon
tehtävänä on tunnistaa liiketoimintaan kohdistuvat riskit.
Riskienhallinta ylläpitää, kehittää ja valmistelee
riskienhallinnan periaatteita hallituksen vahvistettaviksi
sekä suunnittelee ja kehittää riskien ja riskienhallinnan
kontrollointiin liittyviä menettelytapoja. Toiminto valvoo,
että jokainen tunnistettu riski pysyy vahvistetuissa
rajoissa. Lisäksi sen on varmistettava, että jokaista riskiä
mittaavat menetelmät ovat asianmukaiset ja luotettavat.
Näiden menetelmien tulee myös sisältää poikkeuksellisten
tilanteiden vaikutust en arviointia.
Riskien määrittelyssä ja niiden hallinnassa hyödynnetään
seuraavanlaista jaottelua: liiketoimintariski, luottoriski,
markkinariski, likviditeettiriski ja operatiivinen riski.
Kestävyysriskikokonaisuus ei ole jaoteltu omaksi
luokakseen, vaan jokaiseen luokkaan sisältyy
kestävyysriskejä. Kestävyysriskit huomioidaan jokaisen
riskin arvioinnissa ja kaikkien yhtiön liiketoiminnan osa-
alueiden tulee kuulua riskikartoituksen alle.
Riskienhallinnan arviointitoiminnon tehtäväalueesta
vastaava henkilö on riskienhallintajohtaja, jonka sijaisena
toimii riskienhallintapäällikkö. Riskienhallinta toimii
yhteistyössä pankin compliance-toiminnon kanssa.
Riskienhallinnan arviointitoiminto hyödyntää
toiminnassaan vuosikelloa. Säännöllisten tehtävien
aikataulutuksesta ja vastuuttamisesta vastaa yhtiön
riskienhallintajohtaja. Päivittäisen toimintaan kuuluu myös
konsultointia ja koulutusta sekä tärkeänä osa-alueena
oman toiminnan kehittäminen. Riskienhallinnan
arviointitoiminnon tulee pystyä vastaamaan yhtiön
liiketoiminnan kehittymiseen, sääntelymuutoksiin ja
toimialaan kohdistuvaan murrokseen. Säännölliseen
toimintaan kuuluu muun muassa luottoriskiraportointi
kuukausittain ja luottoriskistrategian valvonta
kvartaaleittain. Riskienhallinnan arviointitoiminto raportoi
vuosittain hallitukselle toiminnastaan ja havainnoistaan
riskien hallinnan vuosiselvityksellä. Selvityksessä on
mainittava mahdollisten puutteiden korjaamiseksi
toteutetut toimenpiteet.
49
Riskikartoitus toteutetaan vähintään kerran vuodessa.
Kartoitus kattaa kokonaisuudessaan yhtiön strategiset ja
operatiiviset riskit ja kohdistuu valittuun osa-alueeseen
yhtiön liiketoiminnasta. Riskienhallinnan arviointitoiminto
vastaa kartoituksen kokoamisesta ja johtoryhmien jäsenet
vastaavat laadinnasta omien liiketoiminta -alueensa osalta.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa kartoitetut
riskit perustuvat riskikartoitukseen.
Riskienhallintajärjestelmän sisältöä on laajennettu
käsittämään myös kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Tunnistetut negatiiviset vaikutukset ja
riskit on syötetty järjestelmään riskinä ja positiivisia
vaikutuksia ja mahdollisuuksia tarkastellaan
järjestelmässä osana riskien hallintakeinoja.
Riskikartoituksessa jokaiselle riskille määritetään
vastuuhenkilö, joka seuraa ja pyrkii rajoittamaan kyseisen
riskin todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia.
Vastuuhenkilö asettaa riskinhallintakeinoja soveltuville
henkilöille, jotka vastaavat riskin hallinnoimisesta
käytännössä. Näin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ovat osana säännöllistä tarkastelua. Riskikartoitus ja sen
vuosittainen päivitys vahvistetaan hallituksessa.
Riskienhallintajohtaja osallistuu säännöllisesti hallituksen
kokouksiin ja raportoi tuolloin ajankohtaiset ja merkittävät
havainnot liittyen luotto-, likviditeetti- ja markkinariskeihin.
Operatiivisten riskien kartoitus raportoidaan hallitukselle
kerran vuodessa. Riskienhallinnan arviointitoiminto
kokoontuu viikoittain käymään läpi ajankohtaisia asioita ja
toteuttaa muuta tarpeellista tai toimivan johdon toivomaa
raportointia. Riskien määrittelyssä ja niiden hallinnassa
hyödynnetään seuraavanlaista jaottelua: liiketoimintariski,
luottoriski, markkinariski, likviditeettiriski ja operatiivinen
riski.
Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Yhtiö on kartoittanut ympäristöön liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnilla aiemmin kuvatun menetelmän mukaisesti.
Ympäristöön liittyvistä aiheista yhtiölle olennaiseksi
todettiin E1 Ilmastonmuutos ja epäolennaiseksi todettiin
aiheet E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa on tunnistettu
yhtiön ja sen arvoketjun vaikutuksia ympäristöön ja
yhteiskuntaan sekä ympäristöstä ja yhteiskunnasta
nousevia yhtiön toimintaan vaikuttavia riskejä ja
mahdollisuuksia. Arvioinnissa on huomioitu yhtiön oma
toiminta, toimiala, sijainti ja liiketoimintamalli sekä
arvoketjun toiminta mukaan lukien yhtiön rahoittama
toiminta. Yhtiö harjoittaa vähittäispankkitoimintaa
Suomessa, joten yhtiön oma toiminta ei liity merkittävään
vedenottoon, luonnon resurssien hyödyntämiseen
esimerkiksi kaivostoiminnan kautta tai elinympäristöjen
heikentämiseen maa- tai metsätalouden tai rakentamisen
kautta. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Suomessa
kaupunkimaisissa ympäristöissä toimisto- ja
liiketilakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Yhtiö ei ole
järjestänyt erillisiä kuulemisia vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen kanssa.
Vaikutukset ympäristön pilaantumiseen, vesivaroihin ja
merten luonnonvaroihin tai luontotyyppien ja lajien
elinympäristöjen heikkenemiseen ovat mahdollisia
arvoketjun ylävirrassa esimerkiksi teknisten laitteiden
tuotannossa, mutta yhtiön tiedossa ei ole hankintaketjuun
liittyviä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rahoitetusta
toiminnasta syntyvät vaikutukset eivät ylittäneet
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa asetettua
olennaisuuden raja-arvoa. Myös yhtiön omasta
toiminnasta syntyvä jätemäärä on arvioitu suuruudeltaan
epäolennaiseksi. Yhtiön toiminnasta ei synny vaarallista
jätettä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa edellä
kuvatut vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, eikä korjaavia
biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä toimia ole todettu
olevan tarpeen tehdä.
Ilmastonmuutos on arvioitu yhtiölle olennaiseksi
kestävyysaiheeksi. Ilmastonmuutokseen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on kartoitettu
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lisäksi erillisessä
ilmastoriskien olennaisuusarviossa. Ilmastoriski on myös
osana yhtiön säännöllistä riskikartoitusta. Sen tavoitteena
on tunnistaa yhtiön tavoitteiden saavuttamista uhkaavat
riskit. Riskit arvotetaan, analysoidaan ja priorisoidaan.
Luokittelun avulla lisätään ymmärrystä yhtiön riskeistä ja
varmistetaan, että kaikki olennaiset riskit kartoitetaan.
Kokonaisvaltainen riskikartoitus toteutetaan vähintään
kerran vuodessa, ja tämän lisäksi tehdään tarvittaessa eri
toimintoihin ja merkittäviin projekteihin erillisiä
riskikartoituksia. Riskikartoituksessa jokaisen riskin,
50
mukaan lukien ilmastoriskin, vaikutus sekä realisoitumisen
todennäköisyys arvioidaan asteikolla 1–5. Ilmastoriskien
arvioinnissa huomioidaan muun muassa meren pinnan
nousun ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset vakuuksien
arvoon sekä vaikutukset Suomen talouden tasapainoon ja
velallisten maksukykyyn. Yhtiön vaikutusta
ilmastonmuutokseen arvioidaan
kasvihuonekaasupäästöjen laskennalla, joka esitellään
osiossa E1-6.
Hallintakeinot keskittyvät ilmastoriskin mittausmenetelmien
ja siihen tarvittavan datan keräämisen kehittämiseen.
Luotettavan ympäristötiedon ja ilmastoriskeihin liittyvien
tietojen kerääminen sekä asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien vastuullisuustyö parantavat riskien
arvioimisen edellytyksiä. Esimerkiksi vakuuksien
tarkemman sijainnin ja kiinteistön energiatehokkuuden
kartoittamisen perusteella voidaan tarkemmin arvioida,
mitkä vakuudet ovat akuutin tai kroonisen riskin alaista.
Yhtiö on tunnistanut sen liiketoimintaan vaikuttavia fyysisiä
ja siirtymäriskejä skenaarioanalyysin avulla, joka esitellään
osiossa E1 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä
tiedonantovaatimus. Fyysiset ja siirtymäriskit ovat jatkuvan
riskienhallinnan kohteena ja niiden merkittävyys
arvioidaan säännöllisesti osana riskikartoitusprosessia.
Yhtiölle olennaiset ja epäolennaiset fyysiset riskit esitetään
kuvassa alla. Fyysiset riskit, kuten äärimmäiset sääilmiöt
ja merenpinnan nousu voivat aiheuttaa välillisesti viiveitä
lainan takaisinmaksukykyyn.
Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu
Lämpötilaan liittyvät
Tuuleen liittyvät
Veteen liittyvät
Maamassoihin ja
maaperään liittyvät
Krooniset
Lämpötilan
muutokset (ilma,
makea vesi, merivesi)
ü
Tuuliolojen
muutokset
ü
Sadeolojen ja -
tyyppien muutokset
(vesisade, raekuurot,
lumi- tai jäätävä
sade)
ü
Rannikon eroosio
×
Lämpökuormitus
ü
Sademäärien tai
hydrologinen
vaihtelu
ü
Maaperän
huonontuminen
×
Lämpötilan vaihtelut
ü
Valtamerten
happamoituminen
×
Maaperän eroosio
×
Ikiroudan sulaminen
×
Meriveden intruusio
×
Vettyneen rinnemaan
valuminen
×
Merenpinnan
kohoaminen
ü
Vesistressi
×
Akuutit
Lämpöaalto
ü
Hirmumyrsky,
hurrikaani, taifuuni
×
Kuivuus
×
Lumivyöry
×
Kylmyysaalto/halla/ p
akkanen
ü
Myrsky (myös
lumimyrskyt, pöly- ja
hiekkamyrskyt)
ü
Voimakas sade
(vesisade, raekuurot,
lumi- tai jäätävä
sade)
ü
Maanvyörymä
×
Maastopalo
ü
Pyörremyrsky
×
Tulva (rannikko -, joki-,
hulevesi- ja
pohjavesitulva)
ü
Maansortuma
×
Jäätikköjärven
purkautuminen
×
51
Siirtymäriskit ovat riskejä, joita aiheutuu siirtymisestä kohti
kestävämpää liiketoimintaa. Yhtiölle keskeisiä riskejä ovat
luotto-, varainhankinta-, sääntely- ja maineriskit, joihin
kaikkiin liittyy myös siirtymäriski. Ilmastonmuutoksen
vaikutukset talouteen ja velallisten maksukykyyn lisäävät
luottoriskiä. Yhtiön asiakkaisiin vaikuttavat siirtymäriskit ja
niiden realisoituminen voi vaikuttaa yhtiön luottoriskiin.
Sijoittajien vaatimukset yhtiön toiminnasta
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvavat, mikä voi
aiheuttaa haasteita yhtiön varainhankinnalle, mikäli yhtiö
ei vastaa kestävän kehityksen vaatimuksiin. Tämä
aiheuttaa myös maineriskiä, mikäli markkinat eivät kohtaa
kysyntää kuluttajien odotusten muuttuessa. Sitä vastoin
onnistuminen ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä sekä
siitä viestiminen voi vaikuttaa positiivisesti yhtiön
maineeseen. Sääntelyn kiristyessä yhtiön päivittäinen työ
muuttuu ja yhtiöltä odotetaan konkreettisia toimia ja
tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siirtyminen
kohti kestäviä käytäntöjä voi vaatia muutoksia yhtiön
strategiaan sekä merkittäviä investointeja.
Yhtiöllä ei ole tilinpäätöksessään kriittisiä ilmastoon liittyviä
oletuksia, joilla voisi olla yhteyttä käytettyihin
ilmastoskenaarioihin.
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporteissa
huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Luettelo kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
perusteella raportoiduista tiedonantovaatimuksista löytyy
kestävyysraportin sisällysluettelosta. Alla oleva taulukko
on luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten
ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä.
Yhtiö on tunnistanut olennaiset tiedonantovaatimukset ja
tietopisteet käyttämällä ESRS 1 Lisäys E:n vuokaaviota
annettavien ESRS-tietojen esittämisestä. Yhtiö ei jätä
raportoimatta olennaisiin tiedonantovaatimuksiin liittyviä
yksittäisiä tiedonantopisteitä olennaisuuden perusteella.
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus raporttiin
(sivu)
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta
32
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
32
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta
37
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
82
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
epäolennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta
86
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
87
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta
88
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
87
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
89
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta
88
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta
epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
epäolennainen
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta
epäolennainen
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR -asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
epäolennainen
52
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulut us kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
100
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoima-tapausten riski 14 kohdan g alakohta
100
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
100
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 21 kohta
100
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
epäolennainen
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
100
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
102
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta
106
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
106
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta
107
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta
107
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
107
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
107
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta
epäolennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
epäolennainen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden
tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16
110
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
111
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
114
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
118
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta
118
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
120
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta
119
53
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
EU:n taksonomia-asetuksessa (EU) 2020/852
määritellään ympäristön kannalta kestävä taloudellinen
toiminta. Yhtiö raportoi tilikaudelta 2024 ensimmäistä
kertaa rahoitus- ja sijoituskohteiden kestävyydestä
taksonomia -asetuksen mukaisesti. Sääntelyn
edellyttämillä lomakkeilla raportoidaan
taksonomiakelpoisuus ja taksonomianmukaisuus kunkin
ilmastotavoitteen osalta. Keskeinen tulosindikaattori Green
Asset Ratio (GAR-osuus) kuvastaa yhtiön
taksonomianmukaisten vastuiden osuutta yhtiön
kokonaisvaroista. Yhtiö arvioi yritysrahoituksen
taksonomiaosuuksia vastapuolen julkisesti raportoimien
taksonomiatietojen perusteella. Tiedot on kerätty
vastapuolen tilikautta 2023 koskevista raporteista.
Kotitalouksille ja paikallishallinnoille myönnettyjen lainojen
taksonomiaosuuksia arvioidaan asetuksen edellyttämin
kriteerein.
GAR-osuuden laskennassa huomioon otetut omaisuuserät
kattavat 97,3 % yhtiön kokonaisvaroista.
Raportointikauden 2024 lopussa liikevaihtoon perustuen
yhtiöllä on taksonomiakelpoisia vastuita 37,8 %, joista 0,1
% täyttää taksonomianmukaisuuden kriteerit.
Pääomamenoihin perustuen vastaavat osuudet ovat 37,8
% ja 0,1 %. Yhtiön NFRD (Non-Financial Reporting
Directive) -alaisiin yrityksiin liittyvät vastuut ovat
pääasiallisesti sijoitussalkun omaisuuseriä, sillä yhtiön
yritysasiakasliiketoiminta kohdistuu pk-sektorille.
Kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen
taksonomianmukaisuuden arvioinnissa ja seurannassa
käytetään kohteelle myönnettyä energialuokkaa. Lisäksi
huomioidaan lainaan kohdistuvat merkittävät fyysiset riskit.
Kohde, joka täyttää ilmastonmuutoksen hillinnän
merkittävän edistämisen kriteerit eikä siihen kohdistu
merkittävää tulvariskiä, otetaan huomioon mukaisuuden
laskennassa. Yhtiö ei raportoi taksonomianmukaisuuden
osuutta kotitalouksille myönnetyistä asuinvakuudellisista
lainoista, sillä tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa fyysisten
riskien kohdistumisesta yksittäisille kohteille.
Kotitalouksille myönnettyjen rakennusten
perusparannuslainojen ja autolainojen kelpoisuuden ja
mukaisuuden arvioimiseksi ei ole tällä hetkellä
käytettävissä riittävästi tietoja, minkä vuoksi yhtiö ei
raportoi edellä mainittuja tietoja kyseisistä omaisuuseristä.
Yhtiön raportoimat taksonomianmukaiset toiminnot liittyvät
vieraan pääoman ehtoisiin omaisuuseriin sijoitussalkussa.
Yhtiö raportoi taksonomia-asetuksen mukaisesti
ensimmäistä kertaa raportointivuodelta 2024, jolloin
yhtiöllä ei toistaiseksi ole taksonomianmukaisuudelle
asetettuja tavoitteita. Taksonomianmukaisten
taloudellisten toimintojen kehitystä tullaan arvioimaan ja
seuraamaan tästä ensimmäisestä raportointikaudesta
alkaen.
Yhtiön toiminnassa ja sen kehittämisessä otetaan
huomioon liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset
ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan ja sidosryhmiin
arvioidaan jatkuvasti. Vastuullisuus on keskeinen osa
yhtiön toimintaa ohjaavaa strategiaa, liiketapaperiaatteita
ja eri politiikkoja.
Luottopolitiikassa linjataan, ettei yhtiö rahoita ympäristölle
vahingollisia hankkeita, eettisesti ja moraalisesti
kiistanalaista toimintaa tai kansallisen lain vastaista
toimintaa. Yhtiön tavoitteena on julkaista
siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026
kestävyysraporttia, jolloin myös arvioidaan strategioiden ja
toimintaperiaatteiden yhteensopivuutta
liiketoimintaympäristön vaatimuksien kanssa. Prosessissa
tullaan ottamaan huomioon asetuksen mukaiset
ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja
koskevat kriteerit.
54
0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti
Ympäristön kannalta
kestävät omaisuuserät
yhteensä (****)
Miljoonaa euroa
Ympäristön
kannalta kestävät
omaisuuserät
yhteensä (*****)
Miljoonaa euroa
Keskeinen
tulosindikaattori
(****)
Keskeinen
tulosindikaattori
(*****)
Prosenttiosuus
(kaikista
omaisuuseristä)
(***)
GAR-osuuden osoittajasta
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 2
ja 3 kohta sekä liitteessä V
oleva 1.1.2 jakso)
GAR-osuuden nimittäjästä
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 1
kohta ja liitteessä V oleva
1.2.4 jakso)
Pääasiallinen
keskeinen
tulosindikaattori
Lainakannan vihreiden
omaisuuserien osuus
(GAR-osuus)
4
5
0,1 %
0,1 %
97,3 %
42,6 %
2,7 %
Ympäristön kannalta
kestävät toiminnot
yhteensä (****)
Miljoonaa euroa
Ympäristön
kannalta kestävät
toiminnot
yhteensä (*****)
Miljoonaa euroa
Keskeinen
tulosindikaattori
(****)
Keskeinen
tulosindikaattori
(*****)
Prosenttiosuus
(kaikista
omaisuuseristä)
GAR-osuuden osoittajasta
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 2
ja 3 kohta sekä liitteessä V
oleva 1.1.2 jakso)
GAR-osuuden nimittäjästä
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 1
kohta ja liitteessä V oleva
1.2.4 jakso)
Täydentävät keskeiset
tulosindikaattorit
GAR-osuus (lainavirta)
-
-
0,0 %
0,0 %
96,2 %
40,1 %
3,8 %
Kaupankäyntivarasto(*)
-
-
-
-
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
Palkkiotuotot(**)
*Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä
** Palkkiotuotot muista palveluista kuin luototnaannosta ja hoidettavina olevista varoista
Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset kätetystä menetelmästä.
*** Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista
**** Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella
***** Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luototnannon osalta käytetään liikevaihtoindikaattoria
Huomautus 1: Taulukoissa olevia vihreäksi värjättyjä soluja ei raportoida.
Huomautus 2: Taulukoissa luvut raportoidaan miljoonina euroina. Mikäli tulos on alle 500 000 euroa, se pyöristyy taulukossa luvuksi nolla. Taulukoissa viiva tarkoittaa, että tulos on nolla euroa.
55
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa euroa
31. joulukuuta 2024
Yhteen-
laskettu
brutto-
määräinen
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
4 283
2 877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 881
4
1
3
0
2
Rahoitusalan yritykset
125
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
3
Luottolaitokset
125
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
123
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut rahoituslaitokset
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyhtiöitä
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
15
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
21
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
15
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
4 129
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3 473
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
104
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista
moottoriajoneuvolainoja
8
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen
rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla saadut vakuudet:
asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-
osuuden laskennassa pois
osoittajasta (muttei nimittäjästä)
3 337
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan yritykset ja muut
kuin rahoitusalan yritykset
2 477
34
Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan
yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä),
joihin ei sovelleta muiden kuin
taloudellisten tietojen raportointia
koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2 420
35
Luotot
2 287
57
36
joista
liikekiinteistövakuudellisia
lainoja
698
37
joista rakennusten
perusparannuslainoja
19
38
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
105
39
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
27
40
EU:n ulkopuolisten maiden
vastapuolet, joihin ei sovelleta
muiden kuin taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
57
41
Luotot
-
42
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
54
43
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
79
45
Vaadittaessa maksettavat
pankkien väliset lainat
283
46
Käteisvarat ja niihin liittyvät varat
396
47
Muut varojen luokat (esim.
liikearvo, hyödykkeet jne.)
102
48
GAR-osuuteen sisältyvät
omaisuuserät yhteensä
7 620
2 877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 881
4
1
3
0
49
Muut omaisuuserät, joita ei otetan
huomioon GAR-osuuden laskennassa
212
50
Saamiset valtioilta
147
51
Saamiset keskuspankeilta
65
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7 832
2 877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 881
4
1
3
0
Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista vieraan pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista oman pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
58
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa euroa
31. joulukuuta 2024
Yhteen-
laskettu
brutto-
määräinen
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
4 283
2 878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 882
5
1
3
0
2
Rahoitusalan yritykset
125
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
3
Luottolaitokset
125
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
123
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut rahoituslaitokset
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
59
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyhtiöitä
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
15
5
3
-
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
8
3
-
2
0
21
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
15
5
3
-
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
8
3
-
2
0
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
4 129
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3 473
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
104
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista moottoriajoneuvolainoja
8
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla saadut vakuudet:
asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-
osuuden laskennassa pois
osoittajasta (muttei nimittäjästä)
3 337
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan yritykset ja muut
kuin rahoitusalan yritykset
2 477
34
Pk-yritykset ja muut kuin
rahoitusalan yritykset (jotka
eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei
sovelleta muiden kuin
taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2 420
35
Luotot
2 287
60
36
joista
liikekiinteistövakuudellisial
ainoja
698
37
joista rakennusten
perusparannuslainoja
19
38
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
105
39
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
27
40
EU:n ulkopuolisten maiden
vastapuolet, joihin ei sovelleta
muiden kuin taloudellisten
tietojen raportointia koskevan
direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
57
41
Luotot
-
42
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
54
43
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
79
45
Vaadittaessa maksettavat
pankkien väliset lainat
283
46
Käteisvarat ja niihin liittyvät varat
396
47
Muut varojen luokat (esim.
liikearvo, hyödykkeet jne.)
102
48
GAR-osuuteen sisältyvät
omaisuuserät yhteensä
7 620
2 878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 882
5
1
3
0
49
Muut omaisuuserät, joita ei otetan
huomioon GAR-osuuden laskennassa
212
50
Saamiset valtioilta
147
51
Saamiset keskuspankeilta
65
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7 832
2 878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 882
5
1
3
0
Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista vieraan pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista oman pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
61
2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (Liikevaihto)
Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla
(koodi ja nimi)
Miljoonaa euroa
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopioliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
1
C. 10.89 Muualla luokittelematon
elintarvikkeiden valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
C. 17.22 Paperisten talous- ja
hygieniatarvikkeiden valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
C. 19.20 Jalostettujen öljytuotteiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
4
C. 20.13 Muiden epäorgaanisten
peruskemikaalien valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
5
C. 27.51 Sähköisten kodinkoneiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
0
0
6
D. 35.11 Sähkön tuotanto
2
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
7
F. 43.11 Rakennusten ja rakennelmien
purku
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
8
G. 46.90 Muu tukkukauppa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
L. 68.20 Omien tai leasing-
kiinteistöjen vuokraus ja hallinta
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
10
M. 72.19 Muu luonnontieteellinen ja
tekninen tutkimus ja kehittäminen
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
4
-
62
2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (CapEx)
Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla
(koodi ja nimi)
Miljoonaa euroa
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopioliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
1
C. 10.89 Muualla luokittelematon
elintarvikkeiden valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
C. 17.22 Paperisten talous- ja
hygieniatarvikkeiden valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
C. 19.20 Jalostettujen öljytuotteiden
valmistus
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
1
4
C. 20.13 Muiden epäorgaanisten
peruskemikaalien valmistus
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
5
C. 27.51 Sähköisten kodinkoneiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
6
D. 35.11 Sähkön tuotanto
2
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
7
F. 43.11 Rakennusten ja rakennelmien
purku
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
8
G. 46.90 Muu tukkukauppa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
L. 68.20 Omien tai leasing-
kiinteistöjen vuokraus ja hallinta
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
10
M. 72.19 Muu luonnontieteellinen ja
tekninen tutkimus ja kehittäminen
0
0
0
-
-
-
-
-
3
-
-
-
4
0
63
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten suojelu (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät lainat ja ennakot, vieraan
pääoman ehtoiset arvopaperit ja
oman pääoman ehtoiset instrumentit,
jotka otetaan GAR-osuuden
laskennassa huomioon
67,2 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
67,3 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
56,2 %
2
Rahoitusalan yritykset
10,5 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,6 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
1,6 %
3
Luottolaitokset
10,5 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,6 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
1,6 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
10,7 %
1,1 %
0,8 %
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8 %
1,1 %
0,8 %
0,1 %
0,0 %
1,6 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
64
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
23,2 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
-
-
-
24,6 %
-
-
-
-
-
-
-
48,3 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
0,2 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
23,2 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
-
-
-
24,6 %
-
-
-
-
-
-
-
48,3 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
0,2 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
69,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
69,3 %
-
-
-
-
54,2 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
82,4 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
82,4 %
-
-
-
-
45,6 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
65
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten suojelu (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttöJ
oista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät lainat ja ennakot, vieraan
pääoman ehtoiset arvopaperit ja
oman pääoman ehtoiset instrumentit,
jotka otetaan GAR-osuuden
laskennassa huomioon
67,2 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
67,3 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
56,2 %
2
Rahoitusalan yritykset
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
1,6 %
3
Luottolaitokset
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
1,6 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
10,9 %
1,2 %
0,8 %
0,2 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,9 %
1,2 %
0,8 %
0,2 %
0,0 %
1,6 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
66
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
29,6 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
2,5 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22,1 %
-
-
-
-
-
-
-
54,2 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
0,2 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
29,6 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
2,5 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22,1 %
-
-
-
-
-
-
-
54,2 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
0,2 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
69,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
69,3 %
-
-
-
-
54,2 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
82,4 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
82,4 %
-
-
-
-
45,6 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
67
4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien
virrasta)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
71,6 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
71,6 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
58,3 %
2
Rahoitusalan yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
3
Luottolaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
68
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
72,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
72,3 %
-
-
-
-
57,7 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
79,9 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
79,9 %
-
-
-
-
52,2 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,9 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,6 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
41,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
41,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
69
4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien
virrasta)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
71,6 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
71,6 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
58,3 %
2
Rahoitusalan yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
3
Luottolaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan
lukien tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
70
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan
lukien tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan
lukien tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
72,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
72,3 %
-
-
-
-
57,7 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
79,9 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
79,9 %
-
-
-
-
52,2 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,9 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,6 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
41,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
41,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
71
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
% (kaikista huomioon otettavista taseen
ulkopuolisista eristä)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
1
Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia
koskeva keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Hoidettavina olevat varat
(hoidettavina olevia varoja koskeva
keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
72
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
% (kaikista huomioon otettavista taseen
ulkopuolisista eristä)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
1
Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia
koskeva keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Hoidettavina olevat varat
(hoidettavina olevia varoja koskeva
keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
73
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (Liikevaihto)
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta
aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista
toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä
ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Kyllä
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (CapEx)
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta
aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista
toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita .
Kyllä
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä
ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Kyllä
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
74
Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0 %
1
0,0 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0 %
1
0,0 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
0,0 %
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
2
0,0 %
2
0,0 %
-
-
8
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
4
0,1 %
4
0,1 %
-
-
75
Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (CapEx)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
2
0,0 %
2
0,0 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
0
0,0 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
2
0,0 %
2
0,0 %
-
-
8
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
5
0,1 %
5
0,1 %
-
-
76
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
(osoittaja) (Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
1
35,1 %
1
35,1 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
1
36,0 %
1
36,0 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
1
29,0 %
1
29,0 %
-
-
8
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
4
100,0 %
4
100,0 %
-
-
77
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (CapEx)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
2
49,6 %
2
49,6 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
0
10,4 %
0
10,4 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
2
40,0 %
2
40,0 %
-
-
8
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
5
100,0 %
5
100,0 %
-
-
78
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset
taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa euroa
Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
-
0,0 %
-
0,0 %
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
-
0,0 %
-
0,0 %
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
0
0,0 %
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
0
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 873
37,7 %
2 873
37,7 %
-
0,0 %
8
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 873
37,7 %
2 873
37,7 %
-
0,0 %
79
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset
taloudelliset toiminnot (CapEx)
Rivi
Miljoonaa euroa
Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
-
0,0 %
-
0,0 %
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
-
0,0 %
-
0,0 %
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
0
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 874
37,7 %
2 874
37,7 %
0
0,0 %
8
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 874
37,7 %
2 874
37,7 %
0
0,0 %
80
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)
Rivi
Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa
Määrä
Prosenttiosuus
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
4 739
62,2 %
8
Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
4 739
62,2 %
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (CapEx)
Rivi
Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa
Määrä
Prosenttiosuus
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0,0 %
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
4 738
62,2 %
8
Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
4 738
62,2 %
81
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
• Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Energia
↑
Yhtiö pyrkii käyttämään
toimitiloissaan vihreää sähköä silloin,
kun yhtiöllä on mahdollisuus vaikuttaa
sähkösopimukseen.
Äärimmäiset sääilmiöt ja pandemiat
voivat aiheuttaa asiakkaille
taloudellisia vaikeuksia, mikä voi
vaikuttaa sijoituksiin ja lainojen
takaisinmaksukykyyn. Mahdolliset
kriisit, sodat ja luonnonkatastrofit
voivat aiheuttaa haasteita
energiansaannille.
Fyysiset riskit: Myrskyt,
merenpinnan nousu, krooniset
lämpötilan muutokset sekä tuuleen
ja veden eroosioon liittyvät
vaikutukset voivat aiheuttaa yhtiön
vakuuksien arvoon liittyvää riskiä.
Näillä riskeillä voi olla vaikutuksia
myös yhtiön ulkoistuksien kannalta
kriittiseen infrastruktuuriin.
Siirtymäriskit: Siirtymisellä ilmaston
kannalta kestävämpiin
toimintatapoihin voi olla vaikutusta
yhtiön luottovastapuoliin. Myös
ilmastonmuutoksen vaikutukset
talouteen ja velallisten
maksukykyyn lisäävät luottoriskiä.
Mikäli yhtiö ei toteuta kestäviä
arvoja, voi tämä vaikeuttaa sen
varainhankintaa sijoittajien kautta.
Sääntely suosii ilmaston kannalta
kestävää lainanantoa, millä voi olla
vaikutusta yhtiön luottosalkun
muotoon. Mikäli yhtiö ei saavuta
hiilineutraaliustavoitteita tai jos sen
toiminta ei tue vihreää siirtymää,
tästä voi aiheutua mainehaittaa.
Yhtiö noudattaa Finanssiala ry:n
yhteisiä ilmastotavoitteita, millä on
positiivinen vaikutus yhtiön
maineeseen ja yhteisillä tavoitteilla
voidaan vaikuttaa koko toimialan
maineeseen. Asiakkaille on
mahdollista tuottaa lisäarvoa
kehittämällä uusia palveluita ja
kestäviä ratkaisuja, mikä voi johtaa
positiivisiin taloudellisiin
vaikutuksiin asiakastyytyväisyyden
ja uusien asiakkuuksien kautta.
Vastuullisuusnäkökulmat voidaan
tuoda esiin uusien tuotteiden
kuvauksissa, millä voidaan tukea
yhtiön mainetta vastuullisena
toimijana.
↑
Euroopan investointirahaston (EIR)
lainatakaus tarjoaa kotitalouksille
mahdollisuuden saada rahoitusta
ympäristöystävällisiin hankkeisiinsa
edullisemmilla ehdoilla.
Lainatakauksen tavoitteena on
edistää kotitalouksien ja yritysten
vihreää siirtymää. Yhtiö tekee
yhteistyötä vihreään siirtymään
tähtäävissä rahoitusratkaisuissa myös
Finnveran kanssa.
↓
Vuoden 2024 yhtiön oman toiminnan
suorat kasvihuonekaasupäästöt olivat
noin 1,8 tCO2e (Scope 1). Vuoden
2024 yhtiön oman toiminnan
ostoenergian sijaintiperusteiset
kasvihuonekaasupäästöt olivat noin
834 tCO2e ja markkinaperusteiset
kasvihuonekaasupäästöt olivat noin
699 tCO2e (Scope 2).
↓
Arvoketju: Vuoden 2024 epäsuorat
arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt
olivat noin 588 255 tCO2e (Scope 3).
↑
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus
↑
Mahdollinen positiivinen vaikutus
↓
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus
↓
Mahdollinen negatiivinen vaikutus
82
Strategia
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Yhtiö on asettanut tavoitteen sitoutua Pariisin
ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ilmaston
lämpenemisestä vuoteen 2026 mennessä. Yhtiöllä ei vielä
ole ESRS-standardin määritelmän mukaista
siirtymäsuunnitelmaa. Yhtiön tavoitteena on julkaista
siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026
kestävyysraporttia.
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus –
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Ilmastoriskit huomioidaan yhtiön liiketoiminnassa
voimassa olevan lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja
yhtiön liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Yhtiö on
kartoittanut ilmastoon liittyviä olennaisia riskejä ja
määrittänyt niiden yhteyttä sen luottoriskeihin,
operatiivisiin riskeihin sekä markkinariskeihin. Yhtiön
tunnistamat ilmastoon liittyvät olennaiset fyysiset ja
siirtymäriskit esitellään osiossa ESRS 2 IRO-1.
Yhtiö on toteuttanut skenaario- ja resilienssianalyysin
vuoden 2024 aikana tarkastellakseen miten
ilmastokestäviä sen strategia ja liiketoimintamalli ovat.
Skenaarioanalyysia on tarkasteltu ESRS 1:n määrittämien
aikahorisonttien mukaisesti lyhyellä (1 vuosi), keskipitkällä
(2–5 vuotta) ja pitkällä (yli 5 vuotta) aikavälillä.
Skenaarioanalyysissa on tarkasteltu kahta
hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n
(Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaista
ilmastonmuutosskenaarioita. Skenaariossa RCP 2.6
päästöt kääntyvät laskuun ja lämpötilan nousu on
maltillista. Mikäli poliittisilla toimilla sekä yritysten
sitoutumisella ilmastotyöhön saavutetaan skenaariossa
huomioon otettuja asetettuja tavoitteita, lämpötilan nousun
on arvioitu lähtevän maltilliseen laskuun tulevien
vuosikymmenten aikana. Ilmastoskenaario RCP 8.5 on
erittäin voimakkaiden vaikutusten skenaario, jossa päästöt
kasvavat ja lämpötila nousee voimakkaasti. Skenaario
kuvaa tilannetta, jossa poliittisia toimia ja muutoksia
ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi ei tehdä, ja
kasvihuonevaikutus vahvistuu ja globaali lämpötila nousee
merkittävästi. Skenaarioanalyysissa vaikutuksia on
tarkasteltu yhtiön oman toiminnan lisäksi arvoketjun alku-
ja loppupäästä olennaisin osin. Analyysissa olennaiset
sidosryhmät on huomioitu kartoittamalla ulkoisten
palveluntarjoajien vihreään siirtymään liittyviä suunnitelmia
ja riskejä.
Yhtiön toimintaan liittyvät fyysiset ilmastoriskit voivat
aiheuttaa vaikutuksia etenkin vakuuksien arvoon ja
asiakkaiden maksukykyyn, millä on suora vaikutus yhtiön
toimintaan ja tulokseen. Tarkastellussa skenaariossa RCP
2.6 ilmastonmuutos oheisilmiöineen on hillitympää ja
todennäköisyys laajamittaisiin vakuuksien alaskirjauksiin
tai luottoriskiin on pieni. Pohjoismaissa maltilliset
ilmastovaikutukset liittyvät taloudellisiin rasitteisiin kuten
kustannuksien nousuun ja logistiikan ongelmiin. Ruoan ja
resurssien kallistumisella voi olla vaikutusta yhtiön
asiakkaiden maksukykyyn. Lisäksi resurssien hintojen
nousut ja heikko saatavuus voivat nostaa konfliktien
määrää. Maltillisessa ilmastoskenaariossa talouden
tasapaino voi pysyä hyvällä tasolla, mutta mahdolliset
maailmanlaajuiset häiriöt vaikuttavat myös Suomen
talouden suorituskykyyn. Mahdollisten laman,
kansantalouden muutoksien ja siihen liittyvien ongelmien
vaikutukset vaikuttavat keskeisimmin yhtiön
liiketoimintaan. Maltillisen skenaarion vaikutukset
kansantaloudellisiin mittareihin ovat lievempiä ja
paremmin ennakoitavia kuin voimakkaamman
lämpenemisen skenaarioissa.
Maltillisessa ilmastoskenaariossa merenpinnan nousu
eteläisen pallopuoliskon alueilla on lievää eikä suuria maa-
alueita ole vaarassa joutua veden varaan. Kaikki yhtiön
työntekijät sekä suurin osa sen asiakkaista toimivat
Suomessa, jossa sään ääri-ilmiöt ja geotermiset riskit ovat
vähäisiä. Myöskään mahdollinen kuivuus Etelä-
Euroopassa ei vaikuta yhtiön toimintaan eikä tulokseen
merkittävästi. Yhtiön ulkoistukset ovat maantieteellisesti
hajautettuja, jolloin maltillisen lämpötilan nousun
skenaariossa merenpinnan nousu tai sään ääri-ilmiöt eivät
uhkaa yhtiön toimintaa tai infrastruktuuria. Myös
pilvipalvelut suojaavat toimintaa ja ylläpitävät
toimintavarmuutta muuttuvissa tilanteissa.
Voimakkaan lämpenemisen skenaariossa RCP 8.5 maa-
ja vesialueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä.
Esimerkiksi merenpinnan nousun takia monet eteläisen
pallopuoliskon alueet ovat vaarassa joutua veden alle.
Suurimmat riskit yhtiön tulevaisuuden toiminnan
83
näkökulmasta ovat kuitenkin rajalliset, jos vertailukohtana
on vastaava yritystoiminta maantieteellisesti
eteläisemmällä tai ilmastovaikutuksen kannalta
riskialttiimmalla alueella. Myös voimakkaan ilmaston
lämpenemisen skenaariossa riskien realisoituminen
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on suhteellisen
pienimuotoista. Pidemmän aikavälin siirtymäriskit liittyen
markkinaan, teknologian muutokseen, mainevaikutuksiin,
säännösten ja lakien muutoksiin sekä fyysiset ilmastoriskit,
kuten sään ääri-ilmiöt, luovat haasteita ja
kehittämistarpeita. Viiden vuoden aikajänteellä riskien ja
ilmastonmuutoksen vaikutusten on arvioitu olevan
vähäiset, mutta jo 10 vuoden aikajänteellä vaikutukset
voivat olla merkittäviä. Toimintaympäristön muutokset
sekä mahdolliset asiakkaisiin vaikuttavat talouden
haasteet voivat lisätä luottotappioita. Vaikeat
ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voivat heijastua suoraan
yhtiön toimintaan ja mahdollinen vakuuskannan arvon
lasku ja luottotappioiden lisääntyminen heikentäisivät
yhtiön tuloksentekokykyä merkittävästi.
Suomessa maa- ja metsätalouteen voi kohdistua
merkittäviä vaikutuksia muun muassa kuivuuden,
metsäkadon, tulvien ja lajiston muuttumisen kautta. Koska
yhtiön salkusta ja vakuuksista melko pieni osuus on
sidottu maa- ja metsätalousyrityksiin, vaikutukset yhtiön
liiketoimintaan ovat rajalliset. Maa- ja metsätalouteen
liittyvät vakuudet tulee huomioida yhtiön resilienssin
näkökulmasta myös tulevaisuudessa. Ulkoistuksiin liittyvät
riskit ovat suurempia merkittävämmän lämpenemisen
skenaariossa. Vedenpinnan merkittävä nousu
todennäköisesti vaarantaisi osan nykyisesti käytetyistä
ulkoistuksista, johtuen niiden maantieteellisestä sijainnista.
Myös pilvipalvelut käyttävät konesaleja, jotka voivat olla
epäsuotuisalla sijainnilla. Riskiä voidaan alentaa
hallitsemalla ulkoistuksia ja hajauttamalla konesaleja
maantieteellisesti laajemmalle alueelle.
Siirtymäriskit voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan sekä
maltillisen että voimakkaan lämpenemisen skenaariossa.
Yhtiölle keskeisiä riskejä ovat luotto-, varainhankinta-,
sääntely- ja maineriskit, joihin kaikkiin liittyy myös
siirtymäriski. Voimakkaan lämpenemisen skenaariossa
yhtiöltä odotetaan merkittävämpiä toimia
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jolloin siirtymäriskit
ovat todennäköisesti yhtiön toiminnan kannalta
huomattavampia kuin matalan lämpenemisen
skenaariossa. Siirtyminen kohti kestävämpää
liiketoimintaa voi vaatia investointeja esimerkiksi
järjestelmäkehitykseen tai henkilöstöresursseihin sekä
muutosta yhtiön strategiaan. Yhtiöön vaikuttavista
siirtymäriskeistä kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2
IRO-1.
Yhtiön suhteellisen yksinkertainen liiketoimintamalli ja
palveluvalikoima, rajattu maantieteellinen sijainti ja
pelkästään Suomeen keskittyvät toiminnot tuovat
mukanaan mahdollisuudet muuttaa strategiaa ja
prosesseja tarvittaessa joustavasti. Yhtiön ulkoistuksiin
kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset
voivat nostaa IT-palveluiden kustannuksia, jolloin yhtiö voi
kilpailuttaa toimijoita uudelleen tai kehittää omia
järjestelmiään, mikä aiheuttaa kustannuksia. Sijoittajat
edellyttävät vastuullista toimintaa, jolloin yhtiön tekemät
toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat sekä
edellytys kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden
toteutumiselle, mutta myös rahoituksen saamiselle. Yhtiö
jatkaa selvitystyötään prosessi- ja järjestelmämuutoksista
vihreille joukkovelkakirjalainoille (Green Bond)
vastatakseen sidosryhmien ja markkinoiden vaatimuksiin
sekä hallitakseen varainhankintaan liittyviä riskejä.
Ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasupäästöjen
hillitsemiseksi yhtiön on tarkasteltava lainasalkkunsa
painopistealueita ja ohjattava rahoitusta ympäristön
kannalta kestäviin kohteisiin. Yhtiön resilienssiä
vahvistavat tulevaisuustietoisuus, uusien markkinoiden
tunnistaminen, tehokkaamman teknologian
mukauttaminen osaksi liiketoimintaa sekä mahdollisuus
vihreän rahoituksen hyödyntämiseen.
Yhtiön toimintaan liittyy vahvasti tiedonhallinta ja
luottamus tietotekniikkaan, jolloin oleellinen osa uhkien
tarkastelua on IT-tietoturva. Tiedon keräämisessä,
tallentamisessa ja hyödyntämisessä noudatetaan sitä
koskevaa sääntelyä ja viranomaisohjeita. Yhtiön
liiketoiminta on riippuvainen monesta ulkoistetusta
palvelusta ja erikoistuneet IT-yrityksien järjestelmät ovat
osittain räätälöity ja mukautettu yhtiön erityistarpeita
varten. Yhteistyö ulkoistettujen toimijoiden kanssa on
tiivistä, sillä tietoturva- ja kehitystyötä on yhtiössä
jatkuvasti. Ilmastoriskien näkökulmasta ulkoistuksien
valinta on järjestelmien, palveluiden ja kustannuksien
arvioimista, mutta myös ympäristön kannalta kestävät
käytännöt on otettava huomioon, eteenkin
palvelinkeskuksia tarkastellessa. On tärkeää, että yhtiöllä
on palveluiden tuottajana luotettava kumppani, joka
84
huolehtii niin fyysisestä kuin IT-tietoturvasta. Tietoturva ja
asiakkaiden luottamus ovat yhtiön toiminnan ja sen
jatkuvuuden edellytys.
Saatavilla olevan tiedon puute voi aiheuttaa epävarmuutta
resilienssianalyysin tuloksille. Esimerkiksi merenpinnan
nousun ja tulva-alueiden kannalta riskialueilla sijaitsevien
vakuuksien määrittäminen on haastavaa yhtiön nykyisissä
tietojärjestelmissä. Epävarmuutta resilienssianalyysille
aiheuttaa myös tulevaisuuden ja ilmastonmuutoksen
kehityksen ennustamisen vaikeus. Myös ihmisten ja
yritysten suhtautumista ilmastonmuutokseen on haastavaa
ennustaa. Epävarmuutta aiheuttaa myös inhimilliset tekijät
resilienssianalyysin perustuessa yhtiön sisäiseen
asiantuntija-arvioon.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
ottavat huomioon uusiutuvan energian käytön sekä
energiatehokkuuden niin omassa kuin sidosryhmien
toiminnassa. Ilmastonmuutoksen hillinnän keskeisiä
ohjaavia periaatteita ja politiikkoja ovat luottopolitiikka,
vastuullisuusohjelma tavoitteineen, ilmastoriskien
olennaisuusarvio ja vastuullisen sijoittamisen periaatteet.
Hallitus vahvistaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet ja johtoryhmä on ylin
toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastuussa oleva
toimielin. Vastuullisuusasioiden operatiivinen johtaminen
on osa päivittäistä liiketoimintaa ja yhtiön hallitus seuraa
vastuullisuuden johtamista, toteutumista ja riskienhallintaa.
Yhtiön vastuullisuusohjelma
tavoitteineen perustuu yhtiön
arvoihin, liiketapaperiaatteisiin, sidosryhmien ja
toimintaympäristön odotuksiin. Yhtiö ottaa huomioon
toimialan yhteiset käytänteet, lainsäädännön ja säädökset
sekä YK:n kestävän kehityksen periaatteet. Osana
vastuullisuusohjelman päivitystä yhtiölle olennaisimmiksi
ympäristöön liittyviksi vastuullisuusnäkökulmiksi on
tunnistettu kestävien rahoituskohteiden rahoittaminen
sekä kestävien sijoitustuotteiden tarjonta, kumppaneiden
vastuullisuuden varmistaminen, toiminnan päästöjen
tarkastelu ja hiilineutraalius sekä sijoitustoiminnan ja
salkkujen ilmastoriskien tarkastelu. Nämä kaikki
näkökohdat osaltaan liittyvät olennaiseksi tunnistettuihin
vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin ja ne otetaan huomioon
yhtiön toiminnan ja prosessien kehityksessä.
Yhtiön luotonantoa ohjaa luottoriskistrategian lisäksi
johtoryhmän määrittelemä luottopolitiikka ja luottohallinnon
ohje. Yhtiön luottopolitiikka yhdessä luottohallinnon
ohjeistuksen kanssa kuvaa ne luotonantoon liittyvät
periaatteet ja keinot, joilla asiakasliiketoiminta toteuttaa
tavoiteltua riskinottohalukkuutta. Luottoprosessia ja sen
toimintaa ohjaavat edellä mainittujen lisäksi yhtiön
johtoryhmä ja luottoryhmät, jotka tarkastelevat kulloinkin
voimassa olevien toimintaohjeiden ja linjauksien
ajantasaisuutta ja viestivät tarvittaessa muutoksista
asiakasliiketoiminnalle. Luottopolitiikkaan on sisällytetty
ilmastoon liittyviä periaatteita, jonka mukaan
rahoituspäätöksessä on otettava huomioon hankkeen
ympäristöön liittyvät kriteerit siinä laajuudessa, kun kunkin
rahoituksen kokoluokalle ja luonteen mukaan voidaan
edellyttää mahdollinen riskivaikutus huomioiden.
Luotonmyönnössä otetaan huomioon ympäristöön liittyvät
riskit, joilla voi olla vaikutusta luotonottajan maksukykyyn
tai käytetyn vakuuden arvoon. Yhtiö ei rahoita ympäristölle
vahingollisia hankkeita, eettisesti ja moraalisesti
kiistanalaista toimintaa tai kansallisen lain vastaista
toimintaa.
Ilmastoriskien olennaisuusarviossa kartoitetaan ja
kuvataan metodeja riskien arvioimisesta, päivittämisestä ja
merkittävyyden tason määrittelystä. Toimintaperiaatteen
yleinen tavoite on varmistaa, että ilmastoriskit otetaan
yhtiön toiminnassa huomioon voimassa olevan
lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja yhtiön
liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi periaatteella
pyritään vähentämään hiilijalanjälkeä ja parantamaan
tiedon keruuta liittyen vihreään siirtymään. Vähintään
kerran vuodessa toteutettava riskikartoitus pyrkii
tunnistamaan yhtiölle kaikki olennaiset ilmastoriskit ja
arvioimaan niiden vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Toimintaperiaate liittyy tunnistettuihin
olennaisiin vaikutuksiin sekä riskeihin. Hallitus vastaa
toimintaperiaatteen toteutumisesta.
Yhtiö välittää asiakkailleen Sp-Rahastoyhtiön rahastoja,
joka huolehtii ja raportoi vastuullisen sijoittamisen
periaatteiden noudattamisesta omassa toiminnassaan.
Tarjoamalla ympäristökriteerit huomioivia rahastotuotteita
asiakkailleen yhtiö vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen
hillintään ja hyödyntää mahdollisuutta tarjota asiakkailleen
85
lisäarvoa kestävillä sijoitustuotteilla. Huomioimalla
vastuullisuuden rahastokumppanin valinnassa yhtiö
hallitsee maineriskiä ja vastaa sidosryhmien muuttuviin
tarpeisiin ja vaatimuksiin. Sijoitusneuvonnan ohjenuorana
toimii MiFID -toimintaohje, joka sisältää vaatimuksen
asiakkaan EU-taksonomian (EU 2020/852) ja EU:n
tiedonantoasetuksen (EU 2019/2088) mukaisten
kestävyysmieltymyksen kartoittamiseen. Osana
soveltuvuusarviota myös selvitetään, missä määrin
rahoitusvälineiden tulee ottaa huomioon pääasialliset
haitalliset vaikutukset.
Yhtiö pyrkii kehittämään asiakkaille tarjottavia tuotteita ja
palveluita siten, että ne tukevat ilmastonmuutoksen
hillintää ja siihen sopeutumista. Yhtiön oma toiminta
pyritään suunnittelemaan mahdollisimman vähähiiliseksi,
jotta kokonaishiilijalanjälkeä voidaan pienentää.
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Tilikaudella toteutetut toimet ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi on esitetty alla luokiteltuna hiilestä
irtautumisen keinoihin: sähköistyminen, uustiutuvan
energian käyttö, energiatehokkuus, tuotteiden muutos ja
arvoketjun hiilestä irtautuminen. Alla esitetyt toimet ovat
tilikaudella 2024 toteutettuja, joita yhtiö tulee jatkamaan ja
ylläpitämään myös tulevaisuudessa. Raportoitujen toimien
toteuttaminen ei ole edellyttänyt yhtiöltä merkittäviä
pääoma- tai toimintamenoja ja yhtiö arvioi, ettei toimien
toteuttaminen ole toistaiseksi riippuvainen ylimääräisten
resurssien saatavuudesta.
Yhtiön toiminta pyritään suunnittelemaan mahdollisimman
vähähiiliseksi, jotta kokonaishiilijalanjälkeä ja siitä
aiheutuvia ilmastolle negatiivisia vaikutuksia minimoidaan.
Hiilijalanjäljen minimoiseksi toteutetut toimet ovat myös
linjassa vastuullisuusohjelman keskeisten näkökohtien
kanssa. Työsuhdeautoissa suositaan ensisijaisesti hybridi-
tai sähköautoja, jolla vaikutetaan yhtiön Scope 1
-päästöjen määrään. Tilikaudella saavutetut
kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat Scope 1
-päästöjen osalta 36 tCO
2
e. Suorien kasvihuonekaasujen
vähenemistä selittää työsuhdeautojen vähentyminen ja
ajoneuvojen sähköistyminen.
Yhtiö on sitoutunut uusiutuvan sähköenergian
käyttämiseen ja näin ollen pyrkii käyttämään
toimitiloissaan vihreää sähköä, joka on alkuperätakuin
vahvistettua uusiutuvaa energiaa. Muutamissa
konttoreissa sähkön alkuperästä ei ole varmuutta ja
aiheutuvat päästöt lasketaan jäännösjakauman
perusteella. Yhtiö tulee selvittämään tulevaisuudessa
mahdollisuuksia uusiutuvan energian käyttöön myös
näiden konttoreiden osalta. Uusiutuvan energian käytöllä
yhtiö välttää tilikaudella noin 202 tCO
2
e
kasvihuonekaasupäästöjä. Vältettyjen päästöjen määrä on
laskettu Suomen keskimääräisen sähköntuotannon
päästökertoimen ja kaukolämmön toimittajan ilmoittaman
päästökertoimen perusteella.
Yhtiö on uusiutuvan sähköenergian käytön lisäksi
sitoutunut ohjaamaan asiakasvalintaa ja ulkoistuksia
ympäristökriteerit ajatellen, mikä tarkoittaa, että yhtiön
asiantuntijat huomioivat muun muassa
energiatehokkuuteen liittyviä asioita päätöksenteossaan.
Rahoitettavan projektin energiatehokkuusvaikutukset
huomioidaan luotonmyönnössä ja ulkoistamisen kriteerinä
tietoteknisen turvallisuustason lisäksi energiatehokkuus on
osa kokonaisuuden arviointia. Sidosryhmien
energiatehokkuus huomioimalla pyritään vähentämään
Scope 3 -päästöjä. Energiatehokkuuden edistämiseen
liittyvillä toimilla saavutetut päästövähennykset eivät ole
mielekkäästi mitattavissa, sillä yhtiö ei ole toistaiseksi
hyödyntänyt päästölaskennassa asiakkailta kerättyjä
päästötietoja ja ulkoistuksista aiheutuvat päästöt lasketaan
kustannusperusteisesti.
Vastuullisuusohjelman mukaisten tavoitteiden
saavuttaminen edellyttää muutoksia yhtiön sijoitus- ja
luottostrategiaan sekä järjestelmiin, jotta kestävät
rahoitushankkeet pystytään tunnistamaan systemaattisesti
ja tietoja voidaan hyödyntää hiilijalanjäljen mittaamisessa.
99,88 % yhtiön hiilijalanjäljestä syntyy arvoketjussa
muodostuvista Scope 3 -päästöistä ja eritoten rahoitetuista
päästöistä. Negatiivisten vaikutusten mittaamiseksi yhtiö
on laajentanut raportointikaudella 2024 päästölaskentaa
koskemaan kaikkia merkittäviä Scope 3 -kategorioita.
Vuoden 2024 päästölaskennan pohjalta yritys tulee
arvioimaan kokonaispäästöjensä kehitystä ja laatimaan
päästövähennystavoitteet ja siirtymäsuunnitelman.
Yhtiö tekee yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR)
kanssa vihreään siirtymään tähtäävissä
rahoitusratkaisuissa. Lisäksi yhtiöllä on ollut vuodesta
2022 lähtien Pohjoismaiden Investointipankin (NIB)
kanssa jälleenrahoituskumppanuus, jossa rahoitettavien
86
hankkeiden tulee täyttää NIB:n vastuullisuuskriteerit, jotka
sisältävät vaatimukset hankkeen ympäristövaikutuksille.
Yhteistyökumppanuudet liittyvät olennaisten negatiivisten
vaikutusten ja riskien hallitsemiseen sekä mahdollisuuteen
tuottaa asiakkaille lisäarvoa kestävien rahoitusratkaisujen
kautta.
Raportointikauden aikana yhtiö on ottanut käyttöön
kestävän kehityksen EIR-takauksen edistääkseen
kestävien rahoitushankkeiden rahoittamista. Takaus on
käytössä pk-yritysten, taloyhtiöiden ja henkilöasiakkaiden
uusissa rahoitushankkeissa, joilla on todistettavissa olevia
positiivisia kestävyysvaikutuksia. Tällaisia hankkeita ovat
mm. energiatehokkuusremontit ja -investoinnit tai
sähköauton hankinta henkilökohtaiseen tai yrityksen
käyttöön. Lisäksi yritysasiakkaiden luotonmyönnössä
otetaan huomioon rahoitettavan hankkeen positiiviset ja
negatiiviset vaikutukset ympäristöön energiatehokkuuden,
kiertotalouden ja luonnonvarojen näkökulmista.
Arvioimalla rahoitettavien hankkeiden ilmastovaikutuksia
yhtiö pyrkii tunnistamaan haitalliset hankkeet, edistämään
arvoketjun hiilestä irtautumista ja pienentämään
toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.
Yhtiö on aloittanut sijoitusstrategian päivittämisen, jonka
tarkoituksena on sisällyttää ilmastonmuutoksen hillintään
ja sopeutumiseen liittyvät periaatteet strategiatasolle.
Yhtiö tulee tarkentamaan sijoitustoimintaan ja
luotonmyöntöön liittyviä toimintaperiaatteitaan.
Päivityksien tarkoituksena on pienentää yhtiön
arvoketjussa syntyviä ilmastovaikutuksia, mutta myös
vastata sidosryhmien ESG-vaatimuksiin.
Yhtiön tunnistamat olennaiset siirtymäriskit liittyvät
markkinoiden ja lainsäädännön muutoksiin, teknologian
kehitykseen ja maineriskiin. Yhtiö seuraa tiiviisti muuttuvaa
ESG-sääntelyä ja sidosryhmien vaatimuksia hallitakseen
riskejä, joita voi aiheutua, jos yhtiö ei pysty vastaamaan
ilmastonäkökohtiin liittyviin vaatimuksiin. Ilmaston
lämpeneminen on lisännyt tiettyjen ilmastoriskien
mahdollisuutta, joiden hallitsemiseksi yhtiö on sisällyttänyt
ilmastoriskit riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin.
Vastuullisuusriskit on integroitu osaksi olemassa olevia
riskilajeja, jolloin ilmastoriskit tulevat kattavasti huomioitua.
Äärimmäisistä sääilmiöistä ja lämpötilan kohoamisesta voi
aiheutua mahdollisia välillisiä vaikutuksia infrastruktuuriin
ja asiakkaan maksukykyyn. Tämän riskin hallitsemiseksi
ulkoistuksissa kiinnitetään huomiota pilvipalveluiden
hyödyntämiseen ja konesalien maantieteelliseen
hajauttamiseen ja luotonmyönnössä otetaan huomioon
ympäristöön liittyvät riskit, joilla voi olla vaikutusta
luotonottajan maksukykyyn tai käytetyn vakuuden arvoon.
Finanssisektorilla on merkittävä vaikutus kestävän
kehityksen edistämisessä yhteiskunnassa. Yhtiön
luottohallinnon ohjeen mukaisesti hallitus vahvistaa
vuosittain yhtiön luottoriskistrategian, jonka mukaisesti
luotonannossa edellytetään huomioitavan luoton
myöntämisen vaikutukset yhtiön pääoma-asemaan,
kannattavuuteen ja kestävyyteen sekä
kiinnitysluottopankkitoiminnan edellyttämiin vaateisiin.
Lisäksi luotonannossa on huomioitava asianmukaiset
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan
liittyvät kriteerit yhtiön vastuullisuusohjelman mukaisesti.
Yhtiö haluaa ohjata asiakkaita siirtymään kohti ilmaston
kannalta kestävää taloutta. Se tarkoittaa
vastuullisuusnäkökulmien huomioimista ja integroimista
kaikkiin sijoitus- ja rahoituspäätöksiin sekä varojen
kohdentamista ympäristön, ilmaston ja ihmisten
hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kohteisiin.
Mittarit ja tavoitteet
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Yhtiöllä on tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita, joista se on aiemmin
raportoinut. Tavoitteet esitellään osiossa ESRS 2 SBM-1.
Ilmastoon liittyvät tavoitteet on asetettu, jotta minimoidaan
toiminnasta aiheutuvia suoria ja välillisiä
ilmastovaikutuksia ja hallitaan olennaisia riskejä. Yhtiön
asettamat tavoitteet eivät kuitenkaan ole ESRS-standardin
määritelmän mukaisia mitattavissa olevia
tulossuuntautuneita tai aikasidonnaisia tavoitteita eikä
yhtiö ole toistaiseksi asettanut absoluuttisia
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. Yhtiö ei
ole asettanut ESRS:n mukaisia ilmastoon liittyviä
tavoitteita, sillä vasta ensimmäisen raportointivuoden 2024
perusteella voidaan muodostaa riittävä käsitys
kasvihuonekaasupäästöjen määrästä sekä ilmastoon
liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.
Kasvihuonekaasupäästöjen numeeriset
vähennystavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2024
päästölaskennan tulosten perusteella, jolloin yhtiöllä on
asianmukaiset lähtötiedot tavoitteiden asettamiseen.
Vuotta 2024 tullaan käyttämään vähennystavoitteiden
87
perusvuotena, sillä sen vuoden laskennassa on käytetty
ensimmäistä kertaa PCAF:n mukaista investointien
luokittelua ja päästölaskentamenetelmää. Yhtiön
keskeinen tavoite on sitoutua Pariisin ilmastosopimukseen
vuoteen 2026 mennessä ja sen myötä laatia ESRS-
standardin mukainen tieteelliseen tutkimukseen
pohjautuva siirtymäsuunnitelma ja
päästövähennystavoitteet.
Yhtiö ottaa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä tunnistetut fyysiset ja siirtymäriskit huomioon
liiketoimintoja ja prosesseja kehittäessä. Yhtiö on
toteuttanut toimia, joilla pyritään vähentämään toiminnasta
aiheutuvia Scope 1 ja Scope 2 -päästöjä. Tehtyjen toimien
vaikuttavuutta seurataan vuosittain päästölaskennan
avulla. Aiemmin raportoidut tavoitteet ovat pääasiassa
laadullisia tavoitteita, joiden edistymistä seurataan
vuosittain raportoinnin yhteydessä. Yhtiö tavoitteena on
nostaa vastuullisuusnäkökulmat esille kaikkien uusien
tuotteiden kuvauksissa, laatia prosessi- ja
järjestelmämuutokset sekä tiekartta vihreään
varainhankintaan sekä suunnitella vaikutusarvio yhtiön
muihin toimintoihin.
Riskien todennäköisyyttä, tasoa ja niiden hallitsemiseksi
tehtyjen toimien vaikuttavuutta arvioidaan sisäisesti
riskienhallintajärjestelmässä. Riskin omistaja vastaa riskin
ja sen hallintakeinojen seuraamisesta sekä arvioi ja
päivittää hallintakeinot vähintään kerran vuodessa. Riskin
todennäköisyys ja taso, joille on asetettu tietyt
tavoitearvot, toimivat tehtyjen toimien vaikuttavuuden
mittareina.
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
Yhtiön energian kokonaiskulutus tilikaudella on 6 867
MWh. Tästä 4 333 MWh aiheutuu konttoreiden
lämmityksestä ja 2 533 MWh käytetyn sähkön energian
kulutuksesta. Lämmityksen energiankulutusta on estimoitu
Suomen keskimääräisen toimistotilan (PCAF)
energiankulutuksen perusteella ja sähkön energiankulutus
perustuu ostetun sähköenergian määrään. Neljän
suurimman konttorirakennuksen osalta on kerätty
todelliset lämmityksen energiankulutustiedot. Yhtiö tulee
arvioimaan tulevilla tilikausilla estimointiin käytettävissä
olevia metodologioita ja tietoja tai mahdollisuuksien
mukaan keräämään todellisia lämmityksen
energiankulutustietoja isännöitsijöiltä. Todellisen
energiankulutuksen keräämiseen liittyvänä haasteena on
isännöitsijöiltä saatujen vastausten kattavuus ja se, että
toimitiloissa ei usein ole omia mittareita, jolloin yhtiölle
kuuluvaa osuutta tulee arvioida.
Konttoreiden lämmitysmuoto on kaukolämpö ja sen
alkuperä vaihtelee merkittävästi paikkakunnan toimittajan
mukaan. Tytäryhtiö Kiinteistö Oy Lappeenrannan
Säästökeskus, jonka tiloissa myös yhtiön paikkakunnan
konttori sijaitsee, on hankkinut koko kulutuksen verran
alkuperätakuin vahvistettua uusiutuvalla biomassalla
tuotettua kaukolämpöä. Yhtiön konttorit sijaitsevat useilla
eri paikkakunnilla, minkä vuoksi muiden konttorien osalta
kaukolämmön alkuperän mittaamisessa hyödynnetään
Suomen keskimääräistä kaukolämmön alkuperäjakaumaa
(Energiateollisuus). Ostetusta sähköenergiasta 1957 MWh
on alkuperätakuin vahvistettua vihreää sähköä, joka
tuotetaan uusiutuvin energiamuodoin ja 576 MWh
alkuperä ei ole vahvistettua, jonka alkuperä lasketaan
Suomen jäännösjakauman mukaisesti. Lämmityksen
kokonaisenergiankulutuksesta 478 MWh on uusituvalla
biomassalla tuotettua kaukolämpöä ja 3 855 MWh:n
alkuperä on vahvistamatonta. Yhtiön kokonaisenergian
kulutuksesta 4 351 MWh on peräisin fossiilisista
energialähteistä, 81 MWh ydinvoimalla tuotettua ja 2 435
MWh on uusiutuvaa alkuperää. Uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan energian kokonaiskulutus on
kokonaisuudessaan ostettua tai hankittua energiaa,
yhtiöllä ei ole uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa
polttoaineen kulutusta tai itse tuotettua, muusta kuin
polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian
kulutusta.
Yhtiöllä ei ole toimintaa ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä
aloilla eikä omaa energiantuotantoa. Tämän perusteella
yhtiön liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti, joka
liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä
toimialoilla, on nolla.
88
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2024
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
4 351
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
63 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
81
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
1 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva
vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
-
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
2 435
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
-
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
2 435
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
35 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)
6 867
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Yhtiö on laajentanut hiilijalanjälkilaskentaansa
raportointikaudella 2024 ja sen myötä raportoi
ensimmäistä kertaa arvoketjussa muodostuvista
epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä jokaisen
merkittävän Scope 3 -luokan osalta. Yhtiön vuonna 2024
raportoimat sijaintiperusteiset
kokonaiskasvihuonekaasupäätöt ovat 589 090 tCO
2
e ja
markkinaperusteisella menetelmällä laskettuna 588 956
tCO
2
e. Liiketoiminnalle tyypillisesti suurin osa yhtiön
päästöistä aiheutuu laina- ja sijoitussalkun kautta niin
sanotuista rahoitetuista päästöistä. Alla olevassa
taulukossa on raportoitu yhtiön päästöjen jakautumisesta
ja tarkemmat päästömäärät jokaisen laskentakategorian
osalta raportoidaan myöhemmin tässä luvussa. Sijainti- ja
markkinaperusteisesti kasvihuonekaasupäästöt suhteessa
liikevaihtoon ovat 1 412 tCO
2
e/milj. €. Päästöintensiteetin
laskemiseen käytetty yhtiön liikevaihto on 417 056 294 €.
Liikevaihto on laskettu korko- ja palkkiotuottojen,
rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottojen ja liiketoiminnan
muiden tuottojen summana.
Liiketoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia,
jotka vaikuttaisivat aikaisemmin raportoitujen
päästötietojen vertailukelpoisuuteen.
Päästölaskentamenetelmät ovat kuitenkin muuttuneet,
jonka vuoksi Scope 3 -päästöt eivät ole vertailukelpoisia
aikaisempiin vuosiin. Päästölaskenta noudattaa GHG
Protocol Corporate Standard -standardin periaatteita,
vaatimuksia ja ohjeita. Kasvihuonekaasupäästöjen
laskennassa ja mittaamisessa käytetyt menetelmät,
merkittävät oletukset ja päästökertoimet sekä syyt niiden
valintaan ilmoitetaan raportilla kunkin laskentakategorian
kohdalla. Päästölaskennassa hyödynnetään operatiiviseen
määräysvaltaan perustuvaa lähestymistapaa, eikä yhtiön
oma toiminta ole päästökauppajärjestelmän alaista.
89
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi
Vertailu -
kelpoinen
2024
% N / N-1
2025
2030
(2050)
Vuotuinen
%-tavoite
/perusvuo
si
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
2
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin
kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen
prosenttiosuus (%)
0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2
-bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
834
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset
scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
699
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)
kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
588 255
1 Ostetut tavarat ja palvelut
15 840
2 Tuotantohyödykkeet
2 100
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
89
7 Työsuhteisten työntekijöiden
työmatkaliikenne
303
15 Investoinnit
569 924
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
589 090
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
588 956
Scope 1
Yhtiön Scope 1 -päästöt ovat 1,8 tCO
2
e raportointikaudella
2024. Päästöt muodostuvat yhtiön omistamien ja
hallinnassa olevien ajoneuvojen käytöstä aiheutuvista
päästöistä. Laskennassa on hyödynnetty auton käyttäjiltä
kerättyä ensisijaista tietoa ajetusta matkasta, ajoneuvon
mallista, kulutuksesta ja polttoainetyypistä
mahdollisimman todenmukaisen laskentatuloksen
saamiseksi. Ajoneuvoja on vain muutamia ja useimmat
niistä ovat sähkö- tai hybridiautoja. Bensiiniautojen
päästökertoimena on käytetty Suomen keskimääräistä
bensiinin CO
2
-päästökerrointa (OpenCO2.net /
Tilastokeskus). Päästökertoimelle ilmoitettu bioperäisen
energian osuus on 9 % eli yhtiön biogeeniset
hiilidioksidipäästöt ovat 0,2 tCO
2
e.
Scope 2
Yhtiön Scope 2 -päästöt muodostuvat konttoreiden ja
muiden toimitilojen sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä
aiheutuvan ostetun energian päästöistä. Mahdollinen
kaukokylmän käyttö yhtiön toimitiloissa on vähäistä, minkä
vuoksi siitä aiheutuvia mahdollisia kasvihuonekaasuja ei
nähdä oleelliseksi raportoida. Yhtiöllä ei ole operatiivista
määräysvaltaa konsernin muissa yhtiöissä kuin
tytäryhtiössä, jonka vuoksi sijoituskohteista ei aiheudu
yhtiölle raportoitavia Scope 2 -päästöjä. Alla ilmoitetut
tiedot ovat kirjanpitokonsernin Scope 2 -päästöt.
Laskenta on tehty todellisen sähkönkulutuksen perusteella
lukuun ottamatta muutamia konttoreita, joiden sähkö
sisältyy vuokraan ja näiden osalta sähkönkulutus on
estimoitu muiden konttoreiden keskimääräisen
sähkönkulutuksen perusteella. Kaukolämmön
energiankulutus on estimoitu PCAF:n ilmoittaman Suomen
keskimääräisen toimistotilan energiankulutuksen
perusteella. Suurimpien tilojen (Koy Lappeenrannan
säästökeskus, Lieto, Seinäjoki, Turku) osalta
kaukolämmön energiankulutus lasketaan isännöitsijältä
kerätyn todellisen kulutuksen perusteella.
Yhtiön sijaintiperusteiset Scope 2 -
kasvihuonekaasupäästöt ovat 834 tCO
2
e. Laskennassa on
käytetty Suomen keskimääräisiä päästökertoimia.
Päästökertoimet: Suomen keskimääräinen sähköntuotanto
2023, OpenCO2.net / Energiavirasto ja kaukolämmön
90
keskimääräinen Suomen tuotannon 2023 päästökerroin
OpenCO2.net / Tilastokeskus. Sovellettavissa
päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen
hiilidioksidin prosenttiosuutta.
Yhtiön markkinaperusteiset Scope 2 -
kasvihuonekaasupäästöt ovat 699 tCO
2
e. Sähkön osalta
on otettu huomioon ostettu vihreä sähkö ja muu osuus
laskettu Suomen jäännösjakaumalla. 77 % yhtiön
ostamasta sähköenergiasta on alkuperätakuin
varmennettua vihreää energiaa ja vastaava luku
kaukolämmön osalta on 11 %. Kaukolämmöstä aiheutuvat
päästöt ovat laskettu toimittajan ilmoittaman kertoimen
perusteella. Päästökertoimet: Sähkön jäännösjakauma
OpenCO2.net / Energiavirasto ja kaukolämpö
OpenCO2.net / Paikallisvoima Ry. Sovellettavat
päästökertoimet sisältävät vain CO
2
-kaasut, sillä muiden
kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin sisältäviä kertoimia
ei ollut saatavilla. Sovellettavissa päästökertoimissa ei
eritellä biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin
prosenttiosuutta.
Scope 3
Yhtiön Scope 3 -päästöt ovat merkittäviksi arvioitujen
kategorioiden yhteispäästömäärä ja ovat
raportointikaudella 588 255 tCO
2
e. Yhtiö on arvioinut
Scope 3 luokan merkittävät kategoriat liiketoiminnan
luonteen ja kategorian vaikuttavuuden perusteella. Yhtiölle
merkittävät kategoriat on kuvattu alla. Yhtiö raportoi
ensimmäistä kertaa vuonna 2024 tuotantohyödykkeiden,
työntekijöiden työmatkaliikenteen ja investointien
päästöistä. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvien
toimintojen, arvoketjun alku- ja loppupään kuljetuksien ja
jakelun sekä vuokrattujen omaisuuserien ja toiminnasta
muodostuvan jätteen päästöt on arvioitu määrältään melko
vähäisiksi, minkä vuoksi kategorioita ei raportoida
erikseen. Kuljetuksiin, jätteisiin ja vuokrattuihin
omaisuuseriin liittyvät päästöt tulevat huomioiduksi
kategoriassa 1. Yhtiö tulee kuitenkin arvioimaan
laskentamenetelmien tarkentuessa olennaisuutta ja
mahdollisuuksia ilmoittaa edellä mainitut kategoriat
erikseen edistääkseen läpinäkyvyyttä ja
vertailukelpoisuutta. Tämä edellyttää osaltaan tiedon
laadun parantumista, jotta vältytään kahdenkertaiselta
laskennalta. Yhtiöllä ei ole myytyjen tuotteiden
jalostukseen, käyttöön tai käsittelyyn käyttöiän lopussa
liittyvää toimintaa eikä franchising -toimintaa, jonka vuoksi
kategorioita 10–12 ja 14 ei raportoida.
Scope 3 -päästöjen laskennassa käytetään
mahdollisuuksien mukaan vastapuolelta saatuja
ensisijaisia tietoja. Toistaiseksi tällaisia tietoja on yhtiön
saatavilla vain hyvin vähän. Ensisijaisen tiedon perusteella
laskettujen päästöjen osuus on 0,05 %. Laskennassa
tehdyt rajaukset ja mahdolliset estimoinnit raportoidaan
kunkin kategorian kohdalla. Scope 3-päästöjen
laskennassa ei ole käytetty erityisiä laskentavälineitä.
Kategoria 1
Ostetut tavarat ja palvelut käsittää tilikauden aikana
kuluksi kirjatuista hankinnoista ja palveluista aiheutuneet
päästöt. Sisältää mm. liiketoimintaan liittyvät ostot, ICT-
kustannukset, markkinoinnin- ja viestinnän, toimitilojen
ylläpidon, vakuutusmaksut , asiantuntija- ja terveyspalvelut,
postipalvelut ja majoituskulut. Toiminnasta muodostuva
jäte sisältyy tähän kategoriaan, koska liiketoiminta
huomioon ottaen arvioimme muodostuvan jätteen melko
vähäiseksi. Laskenta perustuu kustannusperusteiseen
menetelmään. Päästökertoimet: OpenCO2.net / DEFRA /
SYKE / Exiobase / ADEME. Päästökertoimen valinta on
pyritty tekemään mahdollisimman tarkalla tasolla ja
hyödyntämään ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä
päästökertoimia.
Kategoria 2
Tuotantohyödykkeet sisältävät tilikauden aikana
taseeseen kirjatut koneet ja laitteet, aineettomat
hyödykkeet sekä toimitilojen remontointi- ja
kalustekustannukset. Laskentamenetelmänä
kustannusperusteinen laskenta. Päästökertoimen valinta
on pyritty tekemään mahdollisimman tarkalla tasolla ja
hyödyntämään ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä
päästökertoimia. Päästökertoimet: OpenCO2.net / DEFRA
/ SYKE / Exiobase / ADEME.
Kategoria 6
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää
matkustamiskulut ja kilometrikorvauksien mukaisesti
ajoneuvoilla ajetuista matkoista aiheutuvat Scope 1 ja 2 -
päästöt. Laskenta perustuu yhtiön keräämään tietoon
liikematkoista. Päästökertoimet: OpenCO2.net / Traficom /
VR-Yhtymä Oyj. Autolla ajamisesta muodostuvien
päästöjen laskennassa on hyödynnetty Suomen
liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräistä
CO
2
-päästökerrointa, joka sisältää kaikki käyttövoimat.
91
Kategoria 7
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää
auton tai julkisen kulkuneuvon käytöstä aiheutuvat Scope
1 ja 2 -päästöt. Etätyöskentelystä aiheutuvia päästöjä ei
ole sisällytetty laskentaan. Laskenta perustuu vastapuolen
toimittamaan ensisijaiseen tietoon, joka kerätään
vuosittain kyselyllä. Päästökertoimet: OpenCO2.net /
Traficom / VR-Yhtymä Oyj.
Kategoria 15
Investoinnit sisältävät yhtiön laina- ja sijoitussalkun kautta
muodostuvat rahoitetut päästöt. Laskennassa on
hyödynnetty Partnership for Carbon Accounting Financials
(PCAF) rahoitusalan toimijoille yhtenäistä
laskentamenetelmää. Omaisuuserät ovat sisällytetty
laskentaan ja luokiteltu standardissa osoitettujen
menetelmien mukaisesti. Laskenta kattaa 91 % yhtiön
koko laina- ja sijoitussalkusta. Laskennassa käytettyjen
tietojen laatu vaihtelee ja yhtiö pyrkii kehittämään
toimintojaan, jotta tiedon laatu paranee ja vastapuolelta
kerättyä ensisijaista tietoa voitaisiin hyödyntää
tulevaisuudessa enemmän. PCAF:n tiedon laadun
arvosana kuvastaa tiedon laadun tasoa ja paras arvosana
1 kertoo, että laskennassa on käytetty auditoituja
vastapuolen raportoimia kasvihuonekaasupäästöjä.
Heikoimman arvosanan 5 saavat laskennat, jotka
perustuvat päästöjen estimointiin ja PCAF:n mukaisiin
päästökertoimiin. Tarkempi kuvaus ja käytetyt menetelmät
jokaisen omaisuusluokan osalta esitetään alla.
Yhtiön rahoitetut päästöt vuonna 2024 on 569 924 tCO
2
e,
mikä on 97 % kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen
määrästä. Päästöt on ilmoitettu omaisuusluokittain alla
olevassa taulukossa. Tuloksista voidaan nähdä, että
suurin osa salkun päästöistä muodostuu lainasalkusta ja
yrityksille myönnetyistä liiketoimintalainoista. Yrityslainojen
osuus kategoria 15 päästöistä on 74 %.
Scope 3 kategoria 15 päästöt
Omaisuusluokka
Rahoitetut päästöt
Scope 1 ja 2, tCO2e
(sis. LULUCF)
Rahoitetut päästöt
Scope 3, tCO2e
Scope 1 ja 2 -päästöjen
intensiteetti (tCO2e /
EUR milj.)
PCAF:n tietojen
laadun arvosana,
painotettu keskiarvo
Yrityslainat
191 384
231 093
81,75
4,00
Asuntolainat
45 256
13,32
3,18
Kaupalliset kiinteistölainat
6 786
61,40
4,12
Moottoriajoneuvolainat
9 915
994,19
5,00
Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat
1 557
34 108
5,94
2,02
Listaamaton pääoma
122
261
8,96
4,00
Valtionvelat
27 657
148,36
2,00
Yhteensä
276 806
293 119
Yrityslainat
Yrityslainojen omaisuusluokka sisältää yrityksille
myönnetyistä liiketoimintalainoista muodostuvat
kasvihuonekaasupäästöt tilikauden 2024 lopussa.
Laskennassa otetaan huomioon vastapuolen toiminnasta
aiheutuvat kokonaispäästöt. Yrityslainojen
kokonaispäästöt ovat 422 477 tCO
2
e sisältäen
vastapuolen Scope 1, 2 ja 3-päästöt. Alla olevassa
taulukossa on eritelty Scope 1 ja 2-päästöt erikseen
toimialoittain. Laskenta kattaa 97 % yhtiön myöntämistä
yrityslainoista, sillä toimialojen O, U ja X osalta ei ole
kaikkia laskennassa tarvittavia tietoja käytettävissä.
Yhtiöllä ei ole myönnettyjä lainoja toimialalle T, jonka
vuoksi toimialan päästötietoja ei ilmoiteta taulukossa.
Yhtiö arvioi, että päästölaskennan tulos voi olla epätarkka
toimialojen E, P ja S osalta. Näiden toimialojen
päästöintensiteetin suuruusluokka eroaa yhtiön toimialla
toimivien muiden yritysten raportoimista
päästöintensiteeteistä, minkä vuoksi saatuun tulokseen
tulee suhtautua kriittisesti. Eroavaisuuden arvioidaan
johtuvan siitä, että laskennassa käytetty tilinpäätös- ja
päästödata saattavat ottaa huomioon eri toimijoita
toimialan sisällä.
92
Yrityslainojen päästöt toimialoittain
Toimiala
Rahoitetut päästöt
Scope 1 ja 2, tCO2e
Rahoitetut päästöt,
Scope 3, tCO2e
Scope 1 ja 2 -
päästöjen
intensiteetti (tCO2e /
EUR milj.)
PCAF:n tietojen
laadun arvosana,
painotettu keskiarvo
A Maatalous, metsätalous, kalatalous
91 068
37 178
382,49
4
B Kaivostoiminta ja louhinta
2 803
1 121
965,78
4
C Teollisuus
7 651
30 500
98,02
4
D Sähkö -, kaasu- ja lämpöhuolto,
jäähdytysliiketoiminta
143
30
189,84
4
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto
ja muu ympäristön puhtaanapito
20 536
9 752
452,86
4
F Rakentaminen
7 496
47 495
54,73
4
G Tukku - ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen
ja moottoripyörien korjaus
3 680
12 806
23,77
4
H Kuljetus ja varastointi
16 788
12 534
254,56
4
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
1 193
4 195
19,45
4
J Irformaatio ja viestintä
179
1 583
15,35
4
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
187
673
1,25
4
L Kiinteistöalan toiminta
21 105
27 024
19,88
4
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
551
6 222
6,39
4
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
915
3 824
21,48
4
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen
sosiaalivakuutus
-
-
-
-
P Koulutus
2 600
5 916
257,15
4
Q Terveys - ja sosiaalipalvelut
3 673
13 405
73,68
4
R Taiteet, viihde ja virkistys
3 559
6 680
68,56
4
S Muu palvelutoiminta
7 259
10 155
379,76
4
T Kotitalouksien toiminta työnantajina
-
-
-
U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten
toiminta
-
-
-
X Toimiala tuntematon
-
-
-
Yhteensä
191 384
231 093
81,75
4
Yrityslainojen laskenta on toteutettu päätoimialan tasolla
saatavilla olevan tiedon vuoksi. Laskenta on toteutettu
PCAF:n omaisuusluokalle tarjoaman 3a vaihtoehdon
mukaisesti ja tiedon laadun yleisarvosana on 4.
Vastapuolen päästöistä yhtiölle kuuluva osuus on laskettu
tilikauden lopussa jäljellä olevan lainamäärän suhteessa
vastapuolen viimeksi raportoituun oman pääoman ja
kokonaisvelan määrään. Tilinpäätöstiedot on kerätty
Suomen asiakastiedosta ja Tilastokeskukselta, toimialan
päästötiedot The Organisation for Economic Co-operation
and Development (OECD). OECD:n data kattaa tuotannon
CO
2
e päästöt.
Laskennassa on hyödynnetty saatavilla olevia
viimeisimmän ajankohdan tilastotietoja. Toimialatasolla
tehdyssä laskennassa on jouduttu tekemään joitakin
olettamuksia datan puutteellisuuden vuoksi. Vastapuolen
kokonaisvelan määrää on joissain tapauksissa tilaston
perusteella vähemmän kuin vastapuolen velka yhtiössä.
Näissä tapauksissa on tehty oletus, että kokonaisvelka on
vähintään yhtiössä oleva jäljellä olevan velan määrä.
Tiedon laadun parantamiseksi yhtiö aikoo jatkaa
päästötietoja tarjoavien toimijoiden kartoitusta ja kehittää
asiakaskohtaisen tiedon keräämistä tulevaisuudessa.
Yhtiön asiakasportfolio huomioiden laskennan
toteuttaminen yhtiötasolla voi olla haastavaa, sillä valtaosa
yhtiön asiakkaista ovat yksityishenkilöitä ja pieniä yrityksiä.
Yhtiön tavoitteena on kuitenkin parantaa asiakaskohtaisen
tiedon keräämistä ja tukea mahdollisuuksien mukaan
asiakkaitaan omassa vihreässä siirtymässä ja päästöjen
laskennassa.
93
Asuntolainat
Asuntolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön
myönnetyistä lainoista muodostuvat
kasvihuonekaasupäästöt tilikauden 2024 lopussa, joiden
käyttötarkoitus on asunnon tai vapaa-ajan asunnon
hankinta. Asuntolainoista aiheutuvat kokonaispäästöt ovat
45 256 tCO
2
e sisältäen vastapuolen Scope 1 ja 2-päästöt.
Päästöintensiteetti on 13,32 tCO
2
e miljoonaa myönnettyä
euroa kohden.
Asuntolainan päästöjen laskennassa käytetty
laskentamenetelmä on valittu riippuen, onko rahoitetun
kohteen energialuokka tiedossa vai ei ja erikseen sellaiset
asuntolainat, joiden rahoitetusta kohteesta ei ole
kerättävissä olevia tietoja. Tällaisten lainojen osuus on alle
0,5 % kaikista asuntolainoista. Energialuokan omaavien
kohteiden laskentaan on käytetty PCAF:n tarjoamaa 2a
vaihtoehtoa, jossa rahoitettuja päästöjä on arvioitu pinta-
alan ja energialuokan mukaisen päästökertoimen
perusteella. Lainat, joiden kohteesta ei ole energialuokkaa
tiedossa on laskettu PCAF:n vaihtoehdon 2b mukaisesti ja
päästökertoimena on käytetty PCAF:n Suomen
asuinrakennusten yleistä pinta-alaperusteista kerrointa.
Loput ovat laskettu vaihtoehdon 3 mukaisesti, jossa
päästöjä estimoidaan rakennusten lukumäärän
perusteella. Tiedon laatu saa yleisarvosanan 3,18.
Tieto rahoitetusta kohteesta on estimoitu lainan vakuuden
perusteella, mikä on tällä hetkellä paras käytössä oleva
tapa saada päästölaskennassa tarvittavat tiedot
rahoitettavasta kohteesta. Usein rahoitettu kohde on
lainan vakuutena ja tilanteissa, joissa lainalla useita
vakuuksia rahoitettu kohde on pyritty tunnistamaan
vakuustietokannasta vakuuden käyvän arvon ja lainan
myönnetyn määrän ja järjestelmään tallennusajankohdan
perusteella.
Yhtiölle kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan
lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan
myöntöhetkellä. Ennen vuotta 2016 myönnettyjen lainojen
osalta ei ole tiedossa kohteen käypää arvoa lainan
myöntöhetkellä, jolloin laskennassa on käytetty
myönnettyä lainamäärää. Tehty oletus on tällä hetkellä
paras käytössä oleva vaihtoehto estimoida kohteen arvoa.
Yksittäisissä tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli
100 %:n, jolloin kerroin on asetettu manuaalisesti 100
prosenttiin.
Kaupalliset kiinteistölainat
Kaupallisten kiinteistöjen omaisuusluokka sisältää yhtiön
myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on liikekiinteistön
hankinta. Kaupallisten kiinteistöjen rahoittamisesta
aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 6 786 tCO
2
e tilikauden
2024 lopun tilanteessa. Laskenta sisältää vastapuolen
Scope 1 ja 2-päästöt. Päästöintensiteetti on 61,40 tCO
2
e
miljoonaa myönnettyä euroa kohden.
Kaupallisten kiinteistölainojen päästöjen laskennassa
käytetty laskentamenetelmä on valittu riippuen, onko
rahoitetun kohteen ominaisuustiedot kerättävissä.
Rahoitetun kiinteistön pinta-alan ollessa käytettävissä
päästöjen laskentaan on hyödynnetty PCAF:n vaihtoehtoa
2b, jolloin käytetään pinta-ala perusteista Suomen
keskimääräistä toimiston tai yleistä ei-asuinrakennuksen
päästökerrointa riippuen rahoitetusta kohteesta. Loput on
laskettu vaihtoehdon 3 mukaisesti, jossa päästöjä
estimoidaan rakennusten lukumäärän perusteella. Tiedon
laadun yleisarvosana omaisuusluokalle on 4,12. Yhtiölle
kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan
lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan
myöntöhetkellä. Lainojen, joiden osalta kohteen tiedot
eivät ole käytettävissä lainamäärä on suhteutettu
myönnetyn lainamäärän perusteella. Yksittäisissä
tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli 100 %:n,
jolloin kerroin on muutettu manuaalisesti 100 prosenttiin.
Moottoriajoneuvolainat
Moottoriajoneuvolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön
myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on uuden tai
käytetyn ajoneuvon hankinta. Moottoriajoneuvolainojen
rahoittamisesta aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 9 915
tCO
2
e tilikauden 2024 lopun tilanteessa. Laskenta sisältää
ajoneuvon rahoittamisesta aiheutuvat Scope 1 ja 2-
päästöt. Päästöintensiteetti on 994,19 tCO
2
e miljoonaa
myönnettyä euroa kohden.
Moottoriajoneuvolainojen päästöjen laskennassa on
käytetty PCAF:n tarjoamaa laskentavaihtoehtoa 3b, joka
antaa tiedon laadun yleisarvosanaksi 5. Laskennassa on
hyödynnetty Suomen keskimääräisiä ajoneuvotilastoja,
koska yhtiön tiedot rahoitettavasta ajoneuvosta ei ole
määrämuotoista ja näin ollen hyödynnettävissä
laskennassa kohtuullisella työllä. Tämän vuoksi myös
päästöjen kohdentamiskerroin on 100 %, koska kohteen
arvo lainan nostohetkellä ei ole käytettävissä.
Ajoneuvotyyppi on estimoitu Suomen ajoneuvokannan
94
perusteella ja laskennassa on huomioitu henkilöautot,
pakettiautot ja kuorma-autot. Ajoneuvon käyttövoima ja
ajettu matka ovat laskettu Tilastokeskuksen tilastojen
perusteella ja ajoneuvon kulutusta arvioitu ajoneuvotyypin
ja Traficomin tarjoaman tiedon perusteella. Polttoaineen
päästökerroin: Traficom.
Omaisuuserän tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti heikon
tiedon laadun vuoksi. Yhtiö on tunnistanut haasteet
päästölaskennassa tarvittavan tiedon keräämisessä ja
tulee kartoittamaan mahdollisuuksia kehittää omasta
tietojärjestelmästä kerättävää dataa ajoneuvon
ominaisuuksien osalta. Lainamäärä huomioiden on
oletettavaa, että lainakantaan tehdyt rajaukset eivät
huomioi kaikkia tosiasiallisesti moottoriajoneuvon
hankintaan myönnettyjä lainoja. Laskennassa ei
myöskään huomioida kuin henkilöautot, pakettiautot ja
kuorma-autot, joka ei anna täysin todenmukaista kuvaa
yhtiön ajoneuvolainakannasta.
Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat
Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat
omaisuusluokka sisältää PCAF:n määritelmän mukaisesti
salkun pörssiosakesijoitukset sekä joukkovelkakirjalainat.
Laskenta kattaa 94 % yhtiön salkun omaisuusluokan
mukaisista arvopapereista. Omaisuusluokan rahoitetut
päästöt ovat 35 665 tCO
2
e ja Scope 1 ja 2 -päästöjen
määrä suhteessa sijoitettuun miljoonaan euroon on 5,94.
Omaisuusluokan päästöt on ilmoitettu taulukossa ”Scope
3 Kategoria 15 päästöt” eriteltynä Scope 1 ja 2 -päästöihin
ja Scope 3 -päästöihin.
Omaisuusluokan päästöjen laskennassa on pyritty
hyödyntämään ensisijaisesti vastapuolen raportoimia
päästötietoja ja niiden osalta, joilta ne eivät ole saatavilla
on käytetty OECD:n toimialatilastoja. Omaisuusluokan
yleinen tiedon laadun arvosana on 2. Yhtiölle kuuluvaa
osuutta vastapuolen päästöistä on estimoitu sijoituksen
markkina-arvon tai joukkovelkakirjan kirjanpitoarvon ja
käteisvarat sisältävän yritysarvon suhteessa. Yksityisten
yritysten osalta yritysarvo on laskettu oman pääoman ja
velan yhteismääränä ja muutamassa tapauksessa taseen
loppusummana, jos velkoja ei ole tunnistettavissa. Salkun
vihreät joukkovelkakirjalainat on jätetty laskennan
ulkopuolelle, sillä PCAF ei tällä hetkellä tarjoa
laskentamenetelmää vihreiden joukkovelkakirjalainojen
päästöjen laskemiselle eikä rahoitetun projektin tarkkaa
päästömäärää ole tiedossa. Vihreiden
joukkovelkakirjalainojen osuus kaikista
joukkovelkakirjalainoista on noin 6,4 %.
Listaamaton pääoma
Omaisuusluokka sisältää PCAF:n mukaiset salkun
listaamattoman pääoman sijoitukset. Laskennassa otetaan
huomioon vastapuolen kokonaispäästöt ja niistä yhtiölle
kuuluva osuus on eritelty Scope 1 ja 2 ja Scope 3 luokkiin
taulukossa ”Scope 3 Kategoria 15 päästöt”. Yhtiön
rahoitetut kokonaispäästöt omaisuusluokan osalta on 383
tCO
2
e ja Scope 1 ja 2 -päästöjen määrä suhteessa
sijoitettua miljoonaa euroa kohden on 8,96.
Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 4.
Listaamattoman pääoman osalta jäljellä oleva lainamäärä
on laskettu omistettujen osakkeiden suhteessa yrityksen
koko osakekantaan kerrottuna yrityksen oman pääoman
määrällä. Yhtiölle kuuluva osuus vastapuolen päästöistä
on laskettu jäljellä olevan lainamäärän ja yrityksen oman
ja vieraan pääoman yhteismäärään suhdeluvun
perusteella. Päästötietoina on käytetty vastapuolen
raportoimia päästötietoja sekä OECD:n toimialakohtaisia
päästötietoja. Rahastosijoitukset ja
vakuutusyhtiösopimukset ovat jätetty laskennan
ulkopuolelle, koska ne eivät sovellu PCAF:n tarjoamiin
laskentamenetelmiin. Näiden osuus on 18,8 % kaikista
listaamattoman pääoman sijoituksista.
Valtionvelka
Omaisuusluokka kattaa sijoitussalkun valtionveloista
aiheutuvat päästöt. Laskenta ottaa huomioon valtion
kokonaispäästöt, joista yhtiölle kuuluva osuus on eritelty
taulukossa ”Scope 3 Kategoria 15 päästöt” Scope 1 ja 2 -
päästöihin ja Scope 3-päästöihin. Omaisuusluokan
kokonaispäästöt 49 443 tCO
2
e (ei sis. LULUCF-sektoria)
ja päästöjen määrä suhteessa sijoitettua miljoonaa euroa
kohden 148,36.
Yhtiölle kuuluva osuus valtion päästöistä on laskettu
sijoituksen markkina-arvon ja ostovoimakorjatun
bruttokansantuotteen suhdeluvun perusteella. Sijoituksen
markkina-arvo on muutettu Yhdysvaltain dollareiksi ($)
tilinpäätöspäivän kurssilla. Scope 1 -päästöjen laskenta on
toteutettu mukaan lukien maankäyttösektorin (LULUCF-
sektori) päästöt sekä ilman LULUCF-sektoria.
Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 2.
Päästötietoina on käytetty UNFCCC:n ja OECD:n
julkaisemia valtioiden saatavilla olevia verifioimattomia
95
päästötilastoja. Käytetyn datan puutteet liittyvät tietojen
ajantasaisuuteen ja sisällytettyjen kasvihuonekaasujen
heikkoon kattavuuteen. Laskennassa käytetyt Scope 1-
päästötiedot ovat vuodelta 2021 ja Scope 2 ja 3 -tiedot
vuodelta 2020. Scope 2 ja 3 -päästöt kattavat tuotannon
CO
2
-päästöt.
E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat
kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
Yhtiö ei rahoita kasvihuonekaasujen poistoja
päästöhyvityksillä. Yhtiöllä ei ole kasvihuonekaasujen
poistoon tai varastointiin liittyviä hankkeita omissa
toiminnoissaan.
E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu
Yhtiö ei käytä sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä.
96
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
Työolot
• Työllisyysturva
• Työaika
• Työ - ja yksityiselämän
tasapaino
↑
Yhtiö tarjoaa ensisijaisesti täysiaikaisia
vakituisia työsopimuksia. Joustavat
työskentelymuodot, työajanseuranta
ja osittaiset vapaat mahdollistavat
tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä.
Mikäli tasapaino työn ja
yksityiselämän välillä ei toteudu tai
henkilöstön keskimääräiset työajat
ylittyvät, näistä mahdollisesti
aiheutuvilla sairauslomilla ja
henkilöstön vaihtuvuudella on
yhtiölle taloudellisia vaikutuksia.
Terveyteen ja turvallisuuteen
liittyvät politiikat ja toimenpiteet
tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa
työntekijöiden terveyteen,
turvallisuuteen, työn ja vapaa-ajan
tasapainoon ja järjestäytymisen
vapauteen. Tiedolla johtamista
voidaan kehittää edelleen ja
huomioida entistä tehokkaammin
henkilöstökyselyn ja
kehityskeskusteluiden tuloksia,
henkilöstön edustajien esiin
nostamia asioita sekä
työterveyshuollon ja varhaisen
välittämisen mallin hälytysrajoja.
↓
Pankkisektorilla tehdään vaativaa
tietotyötä, jonka keskiössä on myös
oman osaamisen ylläpitäminen.
Riskinä voi olla työuupumus, mikäli
työ kuormittaa liikaa eikä työelämän
ja vapaa-ajan tasapaino toteudu.
Myös jatkuvat ylityöt voivat aiheuttaa
työuupumusta.
• Riittävä palkka
• Terveys ja turvallisuus
↑
Yhtiö noudattaa rahoitusalan
työehtosopimusta riittävän palkan
varmistamiseksi ja tekee
palkkakartoituksen vuosittain.
Henkilöstön käytössä on lakisääteistä
laajemmat työterveyshuollon
palvelut.
Vertailujoukkoon nähden
alhaisempi palkkaus voisi aiheuttaa
taloudellisia vaikutuksia
työntekijöiden pysyvyyden tai
mainehaitan kautta. Mahdollinen
työntekijöiden terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvien tekijöiden
laiminlyöminen voisi aiheuttaa
mainehaittaa. Mahdollinen tulipalo,
vesivahinko, tai
häiriökäyttäytyminen voisi
aiheuttaa työnseisauksia ja kuluja.
Suoritusperusteinen, tasa-arvoinen
ja reilu palkkaus ovat
avainasemassa rekrytoinnissa,
henkilöstön pysyvyydessä sekä
sitoutumisessa yhtiöön.
↓
Vertailujoukkoon nähden alhaisempi
palkkaus voisi alentaa henkilöstön
arvostusta työnantajaa kohtaan.
Mahdollinen työntekijöiden
terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien
tekijöiden laiminlyöminen voisi
vaikuttaa työntekijän fyysiseen ja
henkiseen hyvinvointiin.
• Yhdistymisvapaus
• Työehtosopimusneuvottelut
↑
Koko henkilöstö johtoryhmää ja
johtajasopimuksella olevia henkilöitä
lukuun ottamatta kuuluu
työehtosopimuksen piiriin.
Henkilöstöllä on mahdollisuus
vaikuttaa yhtiön toimintaan ja omaan
työhönsä yhteisten prosessien ja
kanavien kautta. Näitä ovat muun
muassa henkilöstön edustus yt-
neuvottelukunnassa ja
johtoryhmässä, henkilöstökysely,
luottamushenkilöt sekä
kehityskeskustelut lähiesihenkilön
kanssa.
Mikäli henkilöstö ei koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa asianmukaisiksi, voi
tämä vaikuttaa työntekijöiden
tehokkuuteen sekä yhtiön
maineeseen työnantajana.
Politiikoissa ja
toimintasuunnitelmissa kuvatut
tavoitteet ja toimenpiteet sekä
vaikutusmahdollisuuksista
säännöllisesti viestiminen tarjoavat
mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan
työntekijöiden terveyteen,
turvallisuuteen, työn ja vapaa-ajan
tasapainoon ja järjestäytymisen
vapauteen.
↓
Mikäli henkilöstö ei koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä
vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon
ja mielikuvaan työnantajasta.
97
• Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
↑
Osana tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelmaa
pyritään mahdollistamaan
haavoittuvassa asemassa olevien
mielipiteiden ja tarpeiden
huomioiminen.
Mikäli henkilöstö ei koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa asianmukaisiksi, voi
tämä vaikuttaa työntekijöiden
tehokkuuteen sekä yhtiön
maineeseen työnantajana.
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu mahdollistaa
henkilöstön kuulemisen heitä
koskevissa työn ehtoihin ja
sisältöön, työsuhteeseen ja -aikaan
sekä palkkaukseen liittyvissä
asioissa.
↓
Mikäli henkilöstö ei koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä
vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon
ja mielikuvaan työnantajasta.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
• Sukupuolten tasa-arvo ja
sama palkka samanarvoisesta
työstä
• Koulutus ja taitojen
kehittäminen
• Toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
↑
Palkkauksen tasa-arvoisuutta
arvioidaan vuosittain osana tasa-arvo-
ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
Työn vaativuuden ja palkkauksen
välillä on selkeä kytkentä. Henkilöstön
urakehitystä tuetaan jatkuvalla
osaamisen kehittämisellä ja
koulutuksella. Yhtiössä on
nollatoleranssi häirinnälle ja
tapauksista on velvollisuus ilmoittaa
varhaisen puuttumisen mallin
mukaisesti.
Epätasa-arvoinen kohtelu tai
palkkaus, johon vaikuttaisivat
työnkuvan ja työsuoritteen
ulkopuoliset seikat, voisi johtaa
mainehaittaan, työnantajakuvan
heikkenemiseen ja oikeudellisiin
seuraamuksiin. Koulutuksen ja
taitojen kehittämisen laiminlyönti
voisi johtaa henkilöstön
vaihtuvuuteen tai virheellisiin
päätöksiin sijoitustoiminnassa tai
luotonannossa, joista voi seurata
taloudellisia vaikutuksia. Häirinnän
ja väkivallan vastaisten
suunnitelmien ja toimien huomiotta
jättäminen voisi vaikuttaa
työntekijöiden pysyvyyteen ja
yhtiön maineeseen sekä aiheuttaa
oikeudellisia seuraamuksia.
Suoritusperusteinen, tasa-arvoinen
ja reilu palkkaus ovat valtti
rekrytoinnissa, henkilöstön
pysyvyydessä sekä sitoutumisessa
yhtiöön. Osaamisen kehittämisen
kautta voidaan parantaa
työntekijöiden motivaatiota ja
sitoutumista, kilpailukykyä ja
vastata paremmin asiakkaiden
tarpeisiin. Henkilöstöpolitiikka
kattaa kaikki tarvittavat prosessit
häirinnän ja väkivallan torjumiseksi.
Henkilöstöä kouluttamalla
osaamista häirintään ja väkivaltaan
puuttumiseen sekä
ennaltaehkäisyyn voidaan kehittää
edelleen.
↓
Epätasa-arvoinen kohtelu tai palkkaus
voisi heikentää henkilöstön
oikeudenmukaisuuden tunnetta ja
motivaatiota. Koulutuksen ja taitojen
kehittämisen laiminlyönti voisi johtaa
siihen, että työntekijä kokee vaikeaksi
suoriutua työtehtävistään, mikä voi
vaikuttaa henkilön
työtyytyväisyyteen. Mahdollisella
häirintä- tai väkivaltatapauksella voisi
olla työntekijälle henkisiä tai fyysisiä
vaikutuksia.
• Vammaisten ja
toimintarajoitteisten
henkilöiden työllistäminen ja
inkluusio
• Moninaisuus
↑
Yhtiön monimuotoisuutta
ylläpidetään rekrytoimalla eri ikäisiä
asiantuntijoita. Yhtiön sukupuoli- ja
ikäjakauma ovat toimialalle tyypillisiä.
Syrjivät käytännöt rekrytoinneissa ja
esteettömän kulkemisen
laiminlyönti voisivat aiheuttaa
mainehaittaa. Mikäli yritys ei
vastaa lainsäädännön ja hyvien
toimintatapojen mukaisiin
yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon
vaatimuksiin, voi tästä olla
mainehaittaa ja kielteisiä seurauksia
esimerkiksi huomautusten,
sanktioiden, henkilökunnan
vaihtuvuuden tai oikeudellisten
seuraamusten muodossa.
↓
Syrjivät käytännöt rekrytoinneissa
voisivat heikentää työyhteisön
monimuotoisuutta ja esteettömän
kulkemisen laiminlyönti saattaisi
aiheuttaa henkilöstölle
turvallisuusriskejä. Mikäli yritys ei
vastaa lainsäädännön ja hyvien
toimintatapojen mukaisiin
yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon
vaatimuksiin, työntekijä voi kohdata
syrjintää.
98
Muut työhön liittyvät oikeudet
• Asianmukaiset asuinolot
• Yksityisyys
↑
Henkilöstön asumisjärjestelyjä
tuetaan tarjoamalla heille
kohtuuhintaisia asuntolainoja. Yhtiö
huolehtii henkilöstön yksityisyydestä
varmistamalla henkilötietojen
asianmukaisen käsittelyn.
Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään
anonyymisti.
Mikäli henkilöstön tietoja vuotaisi
yhtiön ulkopuolelle tai
asiaankuulumattomille henkilöille
yhtiön sisällä, siitä seuraisi
epäluottamusta henkilöstössä,
yhtiölle mainehaittaa ja
mahdollisesti oikeudellisia
seuraamuksia ja sanktioita.
Henkilöstöä voidaan sitouttaa
yhtiöön tarjoamalla heille
kohtuuhintaisia asuntolainoja.
Pankkityössä vaaditut
yksityisyydensuojaan liittyvät
koulutukset lisäävät henkilöstön
tietoisuutta henkilötietojen
käsittelystä.
↓
Mahdollinen henkilötietojen
vuotaminen loukkaisi työntekijän
yksityisyyttä ja tiedot voisivat päätyä
osaksi väärinkäytöksiä.
↑
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus
↑
Mahdollinen positiivinen vaikutus
↓
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus
↓
Mahdollinen negatiivinen vaikutus
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus –
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Suurin osa yhtiön henkilöstöstä on kokoaikaisia ja
vakituisia työntekijöitä. Vakituisten kokoaikaisten
työntekijöiden osuus oli 91 prosenttia ja vakituisten osa-
aikaisten osuus oli 1 prosenttia. Määräaikaisia työsuhteita
oli 8 prosenttia ja osa määräaikaisista työsuhteista on
vaihtelevan työajan piirissä. Kaikki edellä mainitut
työntekijät ovat työsuhteessa yhtiön kanssa. Omaan
työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet koskevat kaikkia yhtiön työsuhteisia
työntekijöitä.
Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät mahdolliset
kielteiset vaikutukset voivat vaikuttaa koko henkilöstöön,
kuten henkilötietojen vuotaminen, tai ne voivat olla
yksittäiseen henkilöön kohdistuvia, kuten häirintä tai
syrjivä kohtelu. Yhtiö ei ole tunnistanut erityisiä omaan
työvoimaan kuuluvia henkilöryhmiä, joihin kohdistuisi
erityisiä riskejä joutua kärsimään vahinkoa. Kaikista yhtiön
tunnistamista olennaisista vaikutuksista syntyy vaikutuksia
kaikilla käytetyillä aikahorisonteilla.
Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät myönteiset
vaikutukset voivat kohdistua koko henkilöstöön, kuten
kattava ja toimiva työterveyshuolto, tai kyseessä voi olla
yksittäiseen henkilöön kohdistuva myönteinen vaikutus,
kuten joustavan työskentelyn mahdollistaminen työn ja
perhe -elämän yhdistämiseksi. Yhtiö tarjoaa koko
henkilöstölleen kattavat työsuhde-edut. Toimintaa ja
johtamista ohjaavat politiikat ja ohjeistukset, jotka
mahdollistavat yhdenmukaiset toimintatavat ja
yhdenvertaisen kohtelun. Sisäiset ohjeistukset ja politiikat
ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä
tiedotuskanavassa.
Olennaiset omaa työvoimaa koskevat vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet esitellään taulukossa omaa työvoimaa
käsittelevän osion alussa. Omaan työvoimaan liittyvät
mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät tietotyölle
ominaiseen henkiseen kuormitukseen sekä toimisto- ja
asiakaspalvelutyölle liittyvään fyysiseen kuormitukseen,
jossa seurauksena voi olla terveydentilan yleinen
heikkeneminen. Mikäli työolosuhteet eivät olisi yhtiön
henkilöstön työturvallisuutta ja työhyvinvointia tukevia, olisi
tällä merkittäviä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin,
sitoutumiseen, osaamiseen sekä työnantajakuvaan. Työn
ja yksityiselämän epätasapaino voisi vaikuttaa
heikentävästi henkilön työn laatuun ja motivaatioon sekä
johtaa pitkäaikaiseen väsymykseen, sairaspoissaoloihin ja
lisääntyneeseen vaihtuvuuteen. Tällä voi olla merkittäviä
vaikutuksia yhtiön toimintaan taloudellisesti. Yhtiö voi
vaikuttaa positiivisesti oman henkilöstönsä työoloihin ja
hyvinvointiin sekä työnantajamielikuvaan tarjoamalla
kattavat työterveyspalvelut ja
virkistäytymismahdollisuudet. Yhtiön työsuojelun
toimintaohjelmassa käsitellään yhtiön työsuojelun
tavoitteita ja toimenpiteitä, mukaan lukien työtapaturmien
ehkäisy ja fyysiset sekä henkiset kuormitustekijät. Yhtiö
kartoittaa vuosittain henkilöstöönsä liittyviä riskejä ja
vaaroja työsuojelun toimintasuunnitelman mukaisella
99
kartoituksella ja tekee havaintojen perusteella tarvittavia
toimia. Tietotyön aiheuttamaa kuormitusta hallitaan
esihenkilötyöllä, selkeillä tehtävänkuvilla ja roolijaoilla sekä
työajanhallinnalla. Työn ja vapaa-ajan yhdistämistä
helpottamaan yhtiö mahdollistaa henkilöstölleen joustavia
työskentelymuotoja ja osittaisia vapaita. Yhtiöllä on selkeät
periaatteet liittyen työaikakäytäntöihin ja
työajanseurantaan sekä vuosilomien ja vapaiden
pitämiseen.
Yhtiön koko henkilöstö, johtoryhmä ja johtajasopimuksella
olevat henkilöt pois lukien, kuuluu rahoitusalan
työehtosopimuksen piiriin, mikä takaa henkilöstölle
riittävän palkan. Yhtiön palkitsemis- ja palkkapolitiikan
mukaisesti yhtiö varmistaa työntekijöille tasa-arvoisen,
oikeudenmukaisen ja riittävän palkan, jolla on selkeä
kytkentä työhön ja tehtävänkuvaan. Palkkauksen ja
palkitsemisen tasa-arvoisuutta seurataan vuosittain
tehtävällä palkkakartoituksella. Selkeä ja
suoritusperustainen palkkapolitiikka voi lisätä yhtiön
houkuttelevuutta työnantajana, parantaa henkilöstön
hyvinvointia, sitouttaa yhtiöön ja siten vaikuttaa
positiivisesti yhtiön taloudelliseen asemaan. Mikäli
henkilöstö kokisi, ettei yhtiön palkkaus ja palkitseminen ole
riittävää ja oikeudenmukaista, vaikuttaisi se oleellisesti
yhtiön työnantajakuvaan, henkilöstön motivaatioon sekä
työntekijäkokemukseen. Riittämätön ja epätasa-arvoinen
palkkaus voisi johtaa vaihtuvuuden lisääntymiseen ja
henkilöstön työtyytymättömyyteen.
Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölleen
koulutusmahdollisuu ksia ja pääsyn yhteiselle
oppimisalustalle. Jokaiselle uudelle työntekijälle laaditaan
henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, perehdytyksen
laatua seurataan perehdytyskyselyllä. Mikäli henkilöstöä ei
perehdytettäisi huolellisesti tehtäviinsä ja ammatillisen
osaamisen ylläpitämiseen ei tarjottaisi yhdenvertaisia
mahdollisuuksia, vaikuttaisi tämä yhtiön henkilöstön
kykyyn suoriutua omasta työtehtävästä, mikä voisi
vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen
vakauteen. Syrjivällä tai epätasa-arvoisella kohtelulla voisi
olla selkeitä heikentäviä vaikutuksia henkilöstön
hyvinvointiin, motivaatioon ja osaamiseen.
Mikäli yhtiön tietosuoja ja siihen liittyvät prosessit olisivat
puutteelliset, voisi henkilöstön tietoja vuotaa yhtiön
ulkopuolelle sellaisten tahojen käytettäväksi, joilla ei ole
oikeutta käsitellä yhtiön henkilöstön tietoja. Tällaisia
voisivat olla esimerkiksi henkilötiedot sekä työsuhteeseen,
palkkaukseen tai terveydentilaan liittyvät tiedot. Tietojen
vuotamisella olisi merkittäviä vaikutuksia yhtiön
henkilöstölle sekä yhtiön luotettavuuteen ja
työnantajakuvaan. Yhtiö noudattaa henkilötietojen
käsittelyssä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja
käsittelee henkilöstönsä tietoja noudattaen voimassa
olevaa lainsäädäntöä ja kunnioittaen henkilöstön
yksityisyyttä ja oikeuksia. Yhtiön henkilörekisterin
tietosuojaselosteella sekä rekrytoinnin
tietosuojaselosteella kuvataan yhtiön käsittelemät
henkilötiedot, tietojen luovuttaminen ja poistaminen sekä
se, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään, käytetään ja
säilytetään. Yhtiö tarjoaa henkilöstölleen tietosuojaan
liittyvää koulutusta.
Mikäli yhtiö ei vastaisi lainsäädännön vaatimuksiin ja
hyviin toimintatapoihin, voisi se johtaa syrjivän toiminnan
lisäksi työhyvinvoinnin heikentymiseen. Lisäksi syrjivät
käytännöt esimerkiksi rekrytoinnissa voivat aiheuttaa
työyhteisön monimuotoisuuden heikentymistä ja
mainehaittaa. Tasa -arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet,
joilla varmistetaan syrjimättömyys työhönotossa ja
työyhteisössä.
Osaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa yhtiön
strategian ja henkilöstön hyvinvoinnin toteutumisessa.
Yhtiö tarjoaa kaikille työntekijöille yhtäläiset
mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja
kouluttautumiseen. Henkilöstöpolitiikassa on linjattu
palkallisen vapaan käyttämisestä oman osaamisen
kehittämiseen. Jokaiselle uudelle työntekijälle laaditaan
henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, jonka
tavoitteena on varmistaa perehdytyksen eteneminen
aikataulussa ja osaamisen riittävyys työtehtävien
hoitamiseksi. Yhtiöllä on käytössä oppimisympäristö
OmaAkatemia, joka tukee koko henkilöstön itsenäistä
oppimista koko työuran ajan. OmaAkatemia sisältää
monipuolisesti koulutusmateriaalia oman osaamisen
kehittämisen tueksi kattaen seuraavat osa-alueet: pankin
ydinliiketoiminta (asiakkaan tunteminen, asiakkuudet,
päivittäisasiointi, maksaminen, säästäminen ja
sijoittaminen, lainaaminen ja vakuudet, tilit ja kortit),
talousrikollisuuden torjunta, riskienhallinta ja compliance,
henkilöstö - ja työsuhdeasiat, IT ja digitaaliset palvelut,
fyysinen turvallisuus ja tietoturva, sekä viestintä,
markkinointi ja vastuullisuus. OmaAkatemiasta löytyvät
100
vuosittain suoritettavat viranomaismääräyksin säännellyt
koulutukset ja lisäksi yhtiö mahdollistaa henkilöstölleen
alan auktorisoidut tutkinnot ja niihin liittyvät
verkkokoulutukset.
Siirtyminen ilmastoneutraaliin toimintaan ja
siirtymäsuunnitelman toteuttaminen vaatii henkilöstöltä
uusien toimintatapojen omaksumista ja yhtiöltä
henkilöstön kouluttamista. Yhtiön tavoitteena on julkaista
siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026
kestävyysraporttia. Siirtymäsuunnitelman laatimisen
jälkeen yhtiöllä on paremmat valmiudet tarkastella
siirtymäsuunnitelman käyttöönotosta henkilöstöön
mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia.
Yhtiö on sitoutunut noudattamaan ihmiskaupan, pakkotyön
ja lapsityövoiman käytön kieltäviä lakeja, säädöksiä ja
sopimuksia. Yhtiön henkilöstöön ei kohdistu lapsityöhön ja
pakkotyövoimaan liittyviä vaikutuksia eikä yhtiön
toimintaan kohdistu niihin liittyvää riskiä.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Yhtiön toimintaa ja henkilöstöjohtamista ohjaavat
periaatteet ja politiikat koskevat koko henkilöstöä ja
toimintamallit ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön
sisäisessä tiedotuskanavassa. Yhtiön omaan työvoimaan
liittyvät strategiat, politiikat, suunnitelmat ja sisäiset
ohjeistukset noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä,
sääntelyä, viranomaisohjeistuksia sekä YK:n
ihmisoikeusjulistusta. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää
yhtiön liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta
hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön
hallintorakennetta on kuvattu tämän dokumentin osiossa
GOV-1. Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
kattavat yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla ja
ne koskevat koko henkilöstöä.
Keskeisimpiä yhtiön sisäisiä dokumentteja ovat
henkilöstöstrategia ja siitä johdettu henkilöstösuunnitelma
ja -politiikka. Henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö on
kaikessa toiminnassaan uskonnollisesti ja poliittisesti
sitoutumaton. Omat, yksityiskohtaisemmin eri osa-alueita
käsittelevät kokonaisuutensa muodostavat yhtiön
palkitsemis- ja palkkapolitiikka, työyhteisön
kehittämissuunnitelma, työsuojelun toimintasuunnitelma,
tasa -arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä
työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
Yhtiön toimintaa ja työvoimaan kohdistuvia toimia ohjaavat
lisäksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määritellyt
oikeudet sekä Suomen lainsäädäntö,
viranomaismääräykset ja finanssi- ja arvopaperialan
toimintaan liittyvä sääntely. Yhtiö huomioi toiminnassaan
yritysten vastuun kunnioittaa ihmisoikeuksia ja edellyttää
vastaavaa toimintaa yhteistyökumppaneiltaan.
Vastaavuusarviota omaa työvoimaa koskevien
toimintaperiaatteiden ja kansanvälisesti tunnistettujen
välineiden, mukaan lukien YK:n ohjaavien periaatteiden,
välillä ei ole tehty.
Henkilöstön tilanteesta kerätään tietoa monikanavaisesti ja
vuoropuhelu henkilöstön kanssa on jatkuvaa.
Yhteistoimintaa edustava yhteistoimintaneuvottelukunta
toimii myös työsuojelutoimikuntana ja palkkatoimikuntana.
Neuvottelukunnan toimintaa ja päätöksentekoa on kuvattu
yhtiön henkilöstöpolitiikassa. Yhtiön henkilöstön vaikutus-
ja tiedonkeruun kanavia ovat muun muassa vuosittainen
henkilöstökysely, kehityskeskustelut, säännölliset
esihenkilön kanssa käytävät sparrauskeskustelut,
perehdytyskysely, lähtökeskustelu, yhteistyössä
työterveyshuollon kanssa tehtävät työpaikkaselvitykset
sekä yksikkökohtaiset vuosittaiset vaarojen ja riskien
kartoitukset. Yhtiöllä on käytössään Whistleblowing-
kanava väärinkäytösten ilmoittamiseksi. Mikäli henkilöstö
kokisi yhtiön laiminlyövän tiedonvaihdon velvoitteitaan tai
vaikutusmahdollisuudet koettaisiin vähäisiksi, voisi se
vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen ja aiheuttaa
merkittävää haittaa työnantajakuvaan. Yhtiössä on kuvattu
selkeät toimintatavat, roolit ja vastuunjaot mahdollisten
huomattujen syrjintätapausten tai epäasiallisen ja epätasa-
arvoisen toiminnan käsittelyyn. Esihenkilöitä ja henkilöstöä
koulutetaan säännöllisesti muun muassa ilmoituskanavista
sekä yhteyshenkilöistä. Whistleblowing-kanavasta
kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1.
Yhtiö seuraa työ- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää sekä
syitä vuosittain yhdessä vakuutusyhtiön kanssa osana
työkyvyn johtamisen ohjausryhmätoimintaa. Koko yhtiön
henkilöstö on vakuutettu työtapaturmien varalta ja
lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi koko
henkilöstö on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmien varalta.
Yhtiön toimialalla ei ole tunnistettu erityisiä työtapaturmia
altistavia tekijöitä. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin ja
101
turvallisuuden tueksi järjestetään säännöllistä koulutusta ja
fyysisen turvallisuuden periaatteista linjataan fyysisen
turvallisuuden ohjeistuksella.
Sukupuolten tasa-arvoista kohtelua, syrjintää ja häirintää
koskevista periaatteista ja toimintatavoista linjataan yhtiön
henkilöstöpolitiikassa ja tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Yhtiössä on
nollatoleranssi kaikelle häirinnälle ja kiusaamiselle ja
jokaiseen esille tulleeseen tapaukseen reagoidaan
välittömästi. Työyhteisöissä voi aika ajoin ilmetä erilaisia
ongelmatilanteita, joihin puuttumiseen yhtiöllä on selkeät
prosessit, kuten varhaisen välittämisen malli sekä
kriisitilanteiden ja työyhteisön haasteellisten tilanteiden
käsittely. Tasa -arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa
todetaan, että yhtiö on sitoutunut edistämään kaikessa
toiminnassaan henkilöstön tasavertaisuuden kohtelun
edistämistä riippumatta henkilön iästä, uskonnosta,
poliittisista mielipiteistä, kansallisesta alkuperästä tai
muusta vastaavasta syystä, ja kuvattu tavoitteet sekä
toimet tämän toteuttamiseksi. Yhtiössä ei ole tunnistettu
erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä
olemassa olevan henkilöstötiedon perusteella.
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa
Yhtiössä henkilöstön kuuleminen ja työvoiman
näkökantojen huomioon ottaminen
päätöksentekoprosessissa on tärkeää. Työntekijöiden
kuuleminen ja työtyytyväisyys ovat keskeisiä asioita yhtiön
toiminnassa. Yhtiössä edistetään jatkuvaa vuoropuhelua
työnantajan ja henkilöstön välillä yhteistoimintalain
edellytysten mukaisesti. Vuoropuhelun vaikuttavuutta
arvioidaan kyselyillä ja niiden henkilöiden toimesta, ketkä
osallistuvat esimerkiksi henkilöstön edustajina
neuvotteluihin.
Yhteydenpito omaan henkilöstöön tapahtuu sekä suoran
yhteydenpidon että henkilöstön edustajien kanssa. Suora
yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi säännöllisten
kyselyiden ja keskustelujen kautta. Yhtiössä toteutetaan
henkilöstökysely vuosittain, kehityskeskustelut käydään
kaksi kertaa vuodessa ja yksiköissä järjestetään
viikkopalaverit säännöllisesti. Henkilöstökyselyn
yhtiökohtaiset tulokset ja tulosten seurauksena
toteutettavat toimenpiteet julkaistaan koko henkilöstölle.
Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi yksikkökohtaisesti
esihenkilön toimesta ja läpikäynnin perusteella laaditaan
kehittämissuunnitelma. Henkilöstöön ja liiketoimintaan
liittyvistä päätöksistä keskustellaan henkilöstön edustajien
kanssa yhteistoimintaneuvottelukunnassa.
Neuvottelukunta kokoontuu vähintään neljästi vuodessa
työnantajan aloitteesta ja lisäksi aina tarvittaessa.
Toimitusjohtajalla on operatiivinen vastuu varmistaa, että
yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon
yhtiön toimintatavoissa. Yhteistoimintaneuvottelukunnassa
yhtiötä edustavat toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä
lakiasianjohtaja sekä kutsuttu sihteeri, joka vastaa
toiminnan dokumentoinnista. Henkilöstö valitsee
edustajansa neuvottelukuntaan ja voi olla yhteydessä
valittuihin luottamusmiehiin sekä työsuojeluvaltuutettuihin
aina tarpeen vaatiessa. Yhteistoiminnassa käsitellään
yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtiön
liiketoimintaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia asioita,
työhönoton periaatteita, työsuojeluun ja
työterveyshuoltoon liittyviä asioita, osaamisen
kehittämiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä töiden
järjestelyyn liittyviä teemoja.
Yhteistoimintaneuvottelukunnan henkilöstön edustajille on
yhtiön politiikan mukaisesti osoitettu oikeus käyttää
työaikaa henkilöstön asioiden hoitamiseen. Lisäksi yhtiön
johtoryhmässä on henkilöstön edustaja, joka valitaan
vuosittaisilla vaaleilla. Henkilöstön edustajalle on osoitettu
oikeus käyttää työaikaa yhtiön politiikan mukaisesti
kokouksiin valmistautumiseen ja henkilöstön
tiedottamiseen käsitellyistä asioista.
Yhtiön henkilöstö kuuluu rahoitusalan työehtosopimuksen
piiriin. Työehtosopimuksen lisäksi yhtiössä on tehty
erillinen puitesopimus säännöllisestä lauantaityöstä
nimettyjen yksiköiden osalta. Sopimus on voimassa yhden
vuoden kerrallaan ja sopimuksesta neuvotellaan vuosittain
yhteistoimintaneuvottelukunnassa.
Yhtiö ei ole tunnistanut omassa työvoimassaan
ihmisryhmää tai -ryhmiä, jotka olisivat erityisesti
vaikutuksille alttiita tai syrjäytymisvaarassa. Yhtiö seuraa
henkilöstönsä rakennetta osana henkilöstöraportointia,
yhtiön hallitukselle, johtoryhmälle ja
yhteistoimintaneuvottelukunnalle raportoidaan
säännöllisesti yhtiön omasta työvoimasta. Mikäli
tunnistettaisiin erityisen haavoittuvassa asemassa oleva
ihmisryhmä, reagoitaisiin tähän ja keskusteltaisiin
esimerkiksi työsuojelun lisäämisestä heidän osaltaan.
Erityisen vaikutuksille alttiiden henkilöiden tai ryhmien
102
näkökantoja kartoitetaan henkilöstökyselyn avulla.
Henkilöstökyselyssä kysytään henkilöstön mielipidettä
työyhteisöjen monimuotoisuudesta, yhtiön onnistumisesta
tasa -arvoisena työnantajana sekä yhtiön toiminnasta
yhdenvertaisen ja monimuotoisen työyhteisön edistäjänä.
Yhtiön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on
kirjattu erilaisia konkreettisia toimia syrjinnän
ehkäisemiseksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda
heihin mahdollisesti kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia
tiedoksi myös yhtiön sisäisen ilmoituskanavan kautta sekä
luottamushenkilöiden tai työsuojelun välityksellä.
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä
tunnistetut omaan työvoimaan liittyvät riskit on viety osaksi
yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin riskin vakavuutta,
toteutumisen todennäköisyyttä sekä hallintakeinoja
voidaan seurata osana jatkuvaa riskienhallintaa.
Yhtiön toimintakulttuurin mukaisesti organisaatiossa
ylläpidetään jatkuvaa keskusteluyhteyttä ja avointa
palautekulttuuria. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda
huolenaiheita tai kehittämisideoita esille yhtiön sisäisten
palautekanavien kautta. Kaikki henkilöstön antamat
palautteet käsitellään ja tarvittaessa ryhdytään
toimenpiteisiin olemassa olevien toimintaohjeiden
mukaisesti. Henkilöstö voi olla yhteydessä oman
esihenkilönsä lisäksi esimerkiksi henkilöstöhallintoon,
luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Henkilöstö
voi hyödyntää myös kolmannen osapuolen ylläpitämää
kanavaa työterveyden kautta. Kaikki edellä kuvatut keinot
esitellään uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä
ja ajantasaiset ohjeet palautteen antamiseen löytyvät
myös yhtiön sisäisestä tiedotuskanavasta. Saadut
palautteet käydään läpi toiminnosta vastaavien erikseen
nimettyjen henkilöiden toimesta.
Kaikki palaute sekä esiin nostetut epäkohdat käsitellään
luottamuksellisesti ja näitä tietoja käsittelevät henkilöt ovat
tietoisia omista velvollisuuksistaan. Henkilöstöllä on
mahdollisuus antaa palautetta myös nimettömästi
esimerkiksi työterveyshuollon kyselyiden sekä yhtiön
omien kanavien kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään
yhdenmukaisen mallin mukaisesti riippumatta ilmoituksen
tekijästä. Ilmoituksen luottamuksellisuutta korostetaan ja
sen yksityiskohdat tuodaan vain tarpeellisten tahojen
tietoon. Henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta käytössä
olevista palautekanavista ja niiden tehokkuudesta
arvioidaan muun muassa vuosittaisessa
henkilöstökyselyssä sekä säännöllisissä muissa
läpikäynneissä ja keskusteluissa, kuten
kehityskeskusteluissa.
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Yhtiön hallitus päättää yhtiön strategisista linjauksista,
toimitusjohtaja ja johtoryhmä tekevät operatiiviseen
toimintaan liittyvät periaatetasoiset päätökset ja
hyväksyvät näihin liittyvän dokumentaation. Tavoitteiden ja
toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat yhtiössä koko
henkilöstö. Keskeisessä roolissa toimivat johto ja
esihenkilöt, joita tukevat hallinnolliset yksiköt, kuten
henkilöstöhallinto ja hallinnon tukitoiminnot. Kaikki yhtiön
toimintaperiaatteet sekä politiikat ja ohjeistukset ovat
henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä
tiedotuskanavassa. Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet sekä politiikat ja ohjeet on kuvattu
tarkemmin tämän raportin osiossa S1-1.
Yhtiö varmistaa henkilöstönsä turvalliset ja työhyvinvointia
ylläpitävät ja edistävät työolot tarjoamalla ergonomiset
työskentelytilat ja -välineet koko henkilöstölleen.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti
henkilöstöllä on mahdollisuus pyytää opastusta ja apua
työvälineiden ergonomiseen säätämiseen
työfysioterapeuteilta, ja työnantaja tukee myös päätelasien
hankintaa toimistotyössä. Yhtiö edistää henkilöstönsä
palautumista ja kuormituksen hallintaa varmistamalla
riittävän resursoinnin ja sen, että henkilöstön osaaminen
on riittävällä tasolla tehtävien hoitamiseksi sekä tarjoaa
työvälineet oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen.
Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja
työyhteisön toimintaan. Kuormitustekijöistä työaikaan
liittyviä riskejä hallitaan aktiivisella työajanseurannalla ja
työn ja vapaan yhdistämistä tuetaan erilaisilla
virkistäytymismahdollisuuksilla sekä kannustamalla
taukoihin työpäivän aikana muun muassa lounasedun
myötä. Lisäksi henkilöstölle tarjotaan hyvinvointia
103
edistäviä etuja kuten liikunta-, kulttuuri - ja hyvinvointietu
sekä mahdollisuus hankkia työsuhdepolkupyörä.
Yhtiö seuraa näiden toimien vaikuttavuutta
henkilöstökyselyn tulosten, kehitys- ja lähtökyselyissä
kerättyjen palautteiden ja
yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsiteltyjen asioiden
avulla. Asianmukaisia ja tarpeellisia toimia negatiivisten
henkilöstövaikutusten vähentämiseksi kartoitetaan ja
käynnistetään säännöllisten työterveyshuollon
toimintasuunnitelman mukaisten työpaikkaselvitysten
pohjalta sekä osana työkykyjohtamisen
ohjausryhmätoimintaa.
Yhtiö seuraa henkilöstönsä hyvinvointia, työoloja sekä
viihtyvyyttä ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia
säännöllisesti osana eri prosessejaan. Yhtiön henkilöstön
palaute- ja vaikuttamiskanavia kuvataan osioissa S1-2 ja
S1-3. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti
yhtiö toteuttaa työkykyjohtamisen ohjausryhmätoimintaa,
jossa käsitellään laajasti omaan työvoimaan liittyviä
mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Ohjausryhmä
kokoontuu kahdesti vuodessa yhtiön kutsusta ja mukana
ovat yhtiön lisäksi työterveyshuolto, tapaturmavakuuttaja
sekä eläkevakuuttaja. Työpaikkaselvitykset toteutetaan
työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja
raportit tehdyistä selvityksistä toimitetaan
työsuojelupäällikölle sekä työsuojeluvaltuutetuille.
Työsuojelun toimintasuunnitelman mukainen
yksikkökohtainen riskien ja vaarojen arviointi toteutetaan
vuosittain esihenkilöiden toimesta yhdessä henkilöstön
kanssa. Kartoitus kattaa sekä fyysiset että henkiset riskit
ja huomioi muun muassa kuormitustekijät. Yhtiötasoinen
raportti käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa,
jonka osana toimii myös työsuojelutoimikunta.
Huomattuihin riskeihin ja vaaroihin reagoidaan
välittömästi.
Yhtiö on reagoinut henkilöstöltä kerättyyn palautteeseen
järjestämällä hyvinvointiteemaisen webinaarisarjan koko
henkilöstölle yhteistyössä työterveyshuollon kanssa,
kouluttamalla esihenkilöitä varhaisen välittämisen mallista
ja esiin nouseviin ongelmiin puuttumisesta. Yhtiö laajensi
työterveyshuollon sopimustaan vuonna 2024 erityisesti
matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin palveluiden osalta.
Vuonna 2024 tehtiin päätös laajentaa henkilöstöetuja niin,
että hyvinvointi-, kulttuuri-, ja liikuntaetu ovat myös
perhevapailla olevien henkilöiden käytössä.
Henkilöstöetuihin päätettiin ottaa myös mahdollisuus
hyödyntää työmatkaetua, millä yhtiö haluaa kannustaa
henkilöstöään hyödyntämään julkisia liikennevälineitä
työmatkustamisessa. Henkilöstöä kuullaan ja tietoa
kerätään monikanavaisesti. Yhtiö voisi hyödyntää
keräämäänsä tietoa entistä tehokkaammin osana
strategista ja operatiivista toimintaa. Henkilöstöä voisi
osallistaa enemmän toimintamallien ja -suunnitelmien
valmisteluun ja järjestää laajempaa työpajatoimintaa, mikä
lisäisi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yhtiön
toimintaan. Vahvistamalla sisäistä viestintää yhtiö voisi
tuoda olemassa olevat toimintatavat ja -mallit paremmin
henkilöstönsä tietoisuuteen ja näin lisätä läpinäkyvyyttä ja
selkeyttä. Vuoden 2024 aikana on täsmennetty yhtiön
henkilöstölleen mahdollistamia erilaisia
urapolkumahdollisuuksia. Yhtiö tulee edelleen
täsmentämään roolikohtaisia toimenkuvia sekä
osaamisvaatimuksia, mikä lisää henkilöstön tietoisuutta
yhtiön tarjoamista mahdollisuuksista ja edellytyksistä
omalla uralla etenemiseen. Yhtiö kirkastaa entisestään
palkitsemisen kokonaisuuttaan ja palkitsemisen
tavoitteenasetantaa, parantaakseen palkitsemisen
läpinäkyvyyttä.
Yhtiö on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja
syrjimättömyyttä kaikessa toiminnassaan. Yhtiö pyrkii
varmistamaan, että sen omat käytännöt eivät aiheuta sen
omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä
vaikutuksia. Yhtiö on dokumentoinut yhdenmukaiset
toimintatavat ja prosessit ja toimimalla niiden mukaisesti
varmistetaan oman työvoiman yhdenvertainen kohtelu
sekä syrjimättömyys esimerkiksi työhönotossa. Yhtiö on
nimennyt henkilöt, jotka ovat vastuussa prosessien ja
toimintamallien toteutuksesta ja seurannasta
Olennaisten vaikutusten hallinnasta ja siihen liittyvistä
strategisista linjauksista vastaa yhtiön hallitus ja
johtoryhmä. Henkilöstöhallinto ja esihenkilöt ovat
keskeisessä roolissa varmistettaessa, että hallintakeinot
toteutuvat. Henkilöstölle tarjotaan koulutusta ja tietoa
yhtiön omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten
hallintakeinoista.
104
Mittarit ja tavoitteet
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Yhtiön tavoite on kattava ja henkilöstön tarpeet huomioiva
työterveyspalveluiden laajuus sekä hyvinvointia edistävä
työterveyshuolto. Työterveyshuolto kattaa 100 %
henkilöstöstä . Kaikille aloittaville työntekijöille tehdään
työhöntulotarkastukset ja työntekijät kutsutaan
säännöllisiin vapaaehtoisiin ikäkausiterveystarkastuksiin
työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti.
Kaikissa yksiköissä toteutetaan säännöllisesti
työpaikkaselvitykset toimintasuunnitelman mukaisesti ja
selvitysten tilannetta seurataan
työterveyshuollonohjausryhmissä sekä
työsuojelutoimikunnassa. Yhtiö on asettanut tavoite- ja
hälytystasot sairaspoissaoloprosentille ja henkilöstön
sairaslomapäivien määriä seurataan ja raportoidaan
säännöllisetsi, jotta kuormittaviin tilanteisiin tai seikkoihin
voidaan reagoida oikea-aikaisesti.
Yhtiön tavoite on, että työskentely on turvallista jokaisessa
yhtiön toimipisteessä eikä henkilöstö kohtaa häirintää tai
epäasiallista käytöstä. Turvallisuussuunnitelma laaditaan
ja päivitetään asianmukaisesti, huomioiden sekä fyysisen
että henkisen turvallisuuden osa-alueet ja henkilöstöä
koulutetaan turvallisuusasioista vuosittain. Yhtiö seuraa
ensiaputaistoisten henkilöiden määrää yksiköissä ja
varmistaa, että lain velvoittama määrä EA-taitoisia
henkilöitä on paikalla sekä tarjoaa henkilöstölleen
mahdollisuuden kouluttautua. Häirintätapausten osalta
tavoite on nollatoleranssi. Yhtiö seuraa sekä asiakkaiden
aiheuttamia että työyhteisössä aiheutuvaa häirintää ja
raportoi tapauksista ja niiden määrästä. Yhtiössä
seurataan ja raportoidaan työtapaturmien määrää ja syitä
vuosittain.
Yhtiön tavoitteena on varmistaa henkilöstön hyvinvointi ja
osaamisen kehittäminen sekä tarjota koulutusta, joka
tukee näitä osa-alueita. Yhtiö seuraa ja raportoi
koulutuspäivien määriä sekä koulutukseen käytettyjä
euromäärää/henkilö yhtiötasoisesti ja yksilökohtaisesti.
Yhtiö seuraa ja raportoi tutkintojakaumaa, suoritettuja
tutkintoja sekä lisäosaamisen kerryttämistä.
Yhtiön tavoitteena on henkilöstön tasa-arvoinen ja
yhdenvertainen kohtelu ja ettei se loukkaa henkilöstönsä
yksityisyydensuojaa. Palkkaukseen liittyvien tavoitteiden,
kuten sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista
seurataan vuosittaisen palkkakartoituksen avulla. Yhtiö
edistää tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa
mukaisesti syrjimättömyyden toteutumista työssä ja
työhönotossa.
Yhtiön tavoitteena on hallita työaikaan ja kuormitukseen
liittyviä tekijöitä. Yhtiö seuraa henkilöstönsä
enimmäistyöaikaa sekä ylitöiden määrää ja on laatinut
kirjalliset periaatteet työajanseurannalle sekä liukuvan
työajan käyttöön. Työaikaa seurataan esihenkilöiden
toimesta sekä keskitetysti henkilöstöhallinnossa ja
raportoidaan yhteistoimintaneuvottelukunnalle
säännöllisesti.
Yhtiöllä ei ole aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita
henkilöstöön liittyviä tavoitteita. Yhtiö käsittelee edellä
mainittuja omaan työvoimaan liittyviä olennaisia
hallintakeinoja ja tavoitteiden seurantaa yksikkötasoisesti
suoraan oman työvoiman kanssa mutta myös osana
yhtiön yhteistoimintaneuvottelukunnan toimintaa
työntekijöiden edustajien kanssa. Yhteydenpitoa omaan
työvoimaan on kuvattu tarkemmin osiossa S1-2.
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Yhtiö julkaisee omaan työvoimaansa kuuluvien,
työsuhteisten työntekijöiden keskeiset ominaisuudet alla
olevassa taulukossa. Tiedot kerätään ja säilytetään
yrityksen HR-järjestelmän avulla ja ne ilmoitetaan
henkilömäärinä raportointihetken mukaisesti. Tietoja ei
ristiin viitata tilinpäätöksessä ilmoitettavien tietojen kanssa.
Yhtiö ei kerää taulukoissa tyhjäksi jätettyjen rivien tietoja.
Sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Miehet
193
Naiset
392
Muut
-
Ei ilmoitettu
-
Työsuhteiset työntekijät
yhteensä
585
105
Naiset
Miehet
Muut*
EI ILMOITETTU
YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
392
193
585
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
366
173
539
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
26
20
46
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
17
19
36
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
373
173
546
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
12
3
15
Raportointikaudella yhtiöstä lähteneiden henkilöiden
kokonaismäärä oli 130 henkilöä ja kokonaisvaihtuvuus oli
30,3 prosenttia. Yhtiön vaihtuvuuteen on vaikuttanut
merkittävästi kauden aikana tehdyt organisaatiomuutokset
ja rekrytoinnit näiden muutosten tueksi. Tiedot on kerätty
yhtiön HR-järjestelmästä, jossa ylläpidetään yhtiön
henkilöstön työsuhteeseen liittyviä henkilötietoja sekä
työsuhteisiin liittyviä tietoja. Työntekijöiden määrä on
ilmoitettu henkilömäärinä raportointikauden lopussa.
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien
muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Yhtiön koko työvoima on työsuhteessa yhtiön kanssa.
Työvoimaan ei kuulu muita kuin työsuhteisia työntekijöitä.
Yhtiössä ei käytetä ulkopuolista työvoimaa.
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
ETA -alueella työskentelevistä yhtiön työntekijöistä kaikki
kuuluvat saman työehtosopimuksen piiriin. Yhtiössä ei ole
ETA -alueen ulkopuolella työehtosopimuksen piiriin
kuuluvaksi laskettavia työntekijöitä. Yhtiössä kaikki
työsuhteiset työntekijät, mukaan lukien myös
tuntityöntekijät ja kesätyöntekijät, kuuluvat
työehtosopimuksen piiriin. Vain johtoryhmään kuuluvat
sekä erillisellä johtajasopimuksella olevat henkilöt eivät
kuulu työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimuksen
piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus oli raportointihetkellä 94 %. Yhtiöllä ei ole
sopimuksia, joista huolehtii eurooppalainen
yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai
eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuus -aste:
Työsuhteiset työntekijät – ETA -alue
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät – muu kuin
ETA -alue (estimaatti alueista, joissa on
yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden
osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla (vain ETA -alue)
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
0–19 %
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 %
Suomi
Suomi
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
Selvitys yhtiön ylimmän johdon määritelmästä löytyy
osiosta GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli.
Johtotehtävissä toimii tasapuolisesti eri ikäisiä ja
sukupuolisia henkilöitä. Raportointihetkellä yhtiön
johtoryhmässä oli kolme naisjäsentä (50 %) ja kolme
106
miesjäsentä (50 %). Ylimmän johdon henkilöstön edustaja
johtoryhmään valitaan kalenterivuosittain henkilöstön
keskuudesta eikä häntä lasketa ylimpään johtoon.
Yhtiön työsuhteisten henkilöiden ikäjakauma
raportointihetkellä oli:
●
alle 30-vuotiaita 226 henkilöä, osuus 38,6 %
●
30–50-vuotiaita 265 henkilöä, osuus 45,3 %
●
yli 50-vuotiaita 94 henkilöä, osuus 16,1 %
S1-10 – Riittävä palkka
Yhtiö maksaa kaikille työsuhteisille työntekijöilleen riittävää
palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Yhtiö
noudattaa koko henkilöstönsä osalta palkkauksessaan
rahoitusalan työehtosopimusta pois lukien yhtiön
johtoryhmä ja johtajasopimuksella olevat henkilöt.
Vaativuusluokkakohtainen vähimmäispalkka ilmenee
voimassa olevasta työehtosopimuksesta.
S1-11 – Sosiaalinen suojelu
Yhtiön kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen
suojelun piiriin julkisten ohjelmien tai yrityksen etuuksien
kautta. Suomen lainsäädännön vaatimusten ja julkisten
ohjelmien lisäksi yhtiö on vakuuttanut henkilöstönsä
vapaa-ajan tapaturman varalta, vakuutus kattaa
sataprosenttisesti tulonmenetyksen tapaturmasta
aiheutuvan työkyvyttömyyden ajalta.
S1-12 – Vammaiset henkilöt
Yhtiö ei kerää tietoa siitä, kuinka moni yhtiön
työsuhteisista henkilöistä on vammaisia. Yhtiön käytössä
olevien henkilöstötietojen perusteella ei voida ottaa kantaa
siihen, kuinka suuri prosenttiosuus henkilöstä on
vammaisia.
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevat mittarit
Yhtiön työsuhteisista työntekijöistä 100 % osallistuu
säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin vuosittaisissa
kehityskeskusteluissa ja työehtosopimuksen mukaisissa
palkkakeskusteluissa. Kehityskeskustelut käydään
työntekijän ja hänen esihenkilönsä välillä vähintään
vuosittain ja niistä tiedotetaan henkilöstöä yhtiön sisäisissä
tiedotuskanavissa. Henkilöstöhallinto seuraa
keskustelujen toteutumista. Kehitys- ja palkkakeskustelut
täyttävät ESRS:n määritelmän.
Yhtiö seuraa henkilöstönsä koulutuspäiviä ja raportoi niitä
sukupuolijakauman mukaisesti. Vuonna 2024 yhtiön
henkilöstö käytti kouluttautumiseen keskimäärin 6,3
päivää. Naiset käyttivät keskimäärin 6,8 päivää ja miehet
keskimäärin 5,5 päivää. Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölleen
yhtenevät koulutusmahdollisuudet ja kannustaa jatkuvaan
oman osaamisen kehittämiseen.
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat
mittarit
Yhtiön työsuhteisista henkilöistä 100 % kuuluu
työterveyshuollon ja työsuojelun piiriin työsuhteen
laadusta riippumatta. Yhtiö hyödyntää terveyttä ja
turvallisuutta koskevassa raportoinnissaan
työterveyshuollosta saatavia tietoja koskien työkykyyn ja -
hyvinvointiin liittyvää raportointiaan sekä
vahinkovakuutusyhtiöstä saatavia tietoja tapaturmista.
Yhtiössä ei ole ollut yhtään työperäisistä vammoista tai
työperäisistä terveysongelmista johtuvaa
kuolemantapausta. Raportointikaudella 2024 yhtiössä
raportoitiin 13 työtapaturmaa, joista 8 tapahtui työmatkalla.
Työperäisten vammojen määrä suhteessa miljoonaan
työtuntiin oli 16,3. Osuuden laskemisessa on käytetty
yhtiön keskimääräistä paikallaolovahvuutta, jossa on
huomioitu osa-aikaiset työsuhteet sekä palkattomat
poissaolot. Työpäivien määränä on käytetty 220
päivää/vuosi, mikä huomioi muun muassa vuosilomat
sekä arkipyhät. Työpäivien määrä on kerrottu
työehtosopimuksen keskimääräisellä työajalla 7,4 h/pv.
Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi yhtiö ei voi kerätä tai
raportoida työperäisiin terveysongelmiin liittyvien
tapausten tai niistä johtuvien poissaolopäivien
lukumäärää.
S1-15 – Työ - ja yksityiselämän tasapainoa
koskevat mittarit
Yhtiön henkilöstöstä 100 % on Suomen lain ja
työehtosopimuksen nojalla oikeutettuja perhevapaaseen,
josta osa on palkallista. Raportointivuonna 2024
työsuhteisista työntekijöistä oli perhevapaalla 14,1 %,
josta naisia oli 10,6 % ja miehiä 3,5 %. Osuus lasketaan
yhtiön keskimääräisestä henkilöstövahvuusluvusta koko
vuoden ajalta. Tietoja perhevapaista ylläpidetään yhtiön
HR-järjestelmässä.
107
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero
ja kokonaisansiot)
Yhtiö seuraa oman työvoimansa palkkatasoja ja -eroja
vuosittaisessa palkkakartoituksessa. Alla on esitetty
taulukossa yhtiön henkilöstön nais - ja miessukupuolisten
työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten
palkkatasojen ero. Taulukko ilmaisee, kuinka monta
prosenttia pienempi naispuolisten työsuhteisten
työntekijöiden keskimääräinen bruttopalkan taso on
miespuoleisten työsuhteisten työntekijöiden
bruttopalkkaan verrattuna. Vaativuusluokassa 4.1 sekä
kategoriassa ”ei vaativuusluokkaa” naisten
keskimääräinen bruttopalkka on miesten keskimääräistä
bruttopalkkaa suurempi. Jaottelussa on käytetty
rahoitusalan työehtosopimuksen mukaisia
vaativuusluokitteluja. Jaottelussa ei ole huomioitu
työtehtäviin, maantieteelliseen sijaintiin tai kokemukseen
liittyviä muuttujia, jotka vaikuttavat oleellisesti henkilön
palkkaukseen.
Sukupuolten palkkaero
Vaativuusluokka 3
2,10 %
Vaativuusluokka 4.1
-9,60 %
Vaativuusluokka 4.2
6,60 %
Vaativuusluokka 5.1
5,70 %
Vaativuusluokka 5.2
16 %
Ei vaativuusluokkaa
-9,80 %
Korkeinta ansiota saavan henkilön ja kaikille työsuhteisille
työntekijöille yhtiön maksamien vuotuisten
kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde on 79,9.
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Yhtiön henkilöstöllä on käytössään eri kanavia
häirintätapausten ilmoittamiseksi. Osa ilmoituksista
tehdään suoraan lähiesihenkilölle, jolloin tapaukset
käsitellään yksiköissä. Yhtiön henkilöstökyselyssä
kysyttiin, onko henkilö joutunut kiusaamisen tai
sukupuolisen häirinnän kohteeksi viimeisen vuoden
aikana. Vuoden 2024 kyselyyn vastasi 471 työntekijää.
Yhtiö saa häirintään liittyvän kysymyksen tulokset
käyttöönsä prosenttiosuuksina vastaajista. Johtuen edellä
mainituista seikoista tarkkaa lukumäärää tehdyistä
ilmoituksista ei ole yhtiön tiedossa. Henkilöstökyselyn
mukaan kaksi prosenttia vastaajista on kokenut häirintää,
mutta tilanne on jo selvitetty. Vastaajista yksi prosentti
ilmoittaa, että on kokenut häirintää ja tilanne jatkuu
edelleen. Yhtiössä ei ole ilmennyt vakavia
ihmisoikeustapauksia. Yhtiö ei ole saanut huomautuksia,
sakkoja tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen vakaviin
ihmisoikeustapauksiin, kuten syrjintä, häirintä, pakkotyö,
ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö.
108
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
• Yksityisyys
• Sananvapaus
• Laadukkaiden tietojen
saatavuus
↑
Yhtiö tarjoaa asiakaspalautteen
antamiselle useita eri kanavia sekä
kuulee asiakkaitaan vuosittain
toteutettavassa
asiakastyytyväisyyskyselyssä.
Asiakkaille toimitetaan hänen
palveluihinsa liittyvät tarvittavat ja
oikeelliset tiedot. Lisäksi yhtiön
verkkosivuilla kerrotaan kattavasti
yhtiön tuotteista ja palveluista.
Henkilötietojen käsittelyssä
tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus
tai pankkisalaisuuden
vaarantaminen voisi johtaa
oikeudellisiin seuraamuksiin sekä
aiheuttaa mainehaittaa.
Asiakaspalautteen hiljentäminen
epäasiallisin keinoin vaikuttaisi
asiakkaiden luottamukseen ja yhtiön
maineeseen. Mikäli yhtiö
epäonnistuu tarjoamaan asiakkaille
laadukkaita tietoja päätöstensä
tueksi, voi se johtaa
asiakastyytyväisyyden laskuun ja
asiakassuhteiden menetykseen.
Pörssiyhtiöitä koskevan säännöllisen
ja jatkuvan
tiedonantovelvollisuuden
rikkominen voisi johtaa
mainehaittaan ja seuraamuksiin
valvontaelinten toimesta.
Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä
ohjelmistoja, tietoturvajärjestelmiä
sekä osaamista ylläpidetään ja
kehitetään, millä pienennetään
henkilötietojen virheellisestä
käsittelystä tai
tietoturvaloukkauksista aiheutuvaa
taloudellista riskiä. Palautekanavia
ja kuluttajien kuulemisen väyliä
voidaan kehittää edelleen
digitalisaation avulla, jolloin yhtiö
voi vastata paremmin asiakkaiden
tarpeisiin. Vastuullisuusnäkökulmat
voidaan tuoda esiin uusien
tuotteiden kuvauksissa, millä
voidaan tukea yhtiön mainetta
vastuullisena toimijana.
↓
Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva
virhe, tietoturvaloukkaus tai
pankkisalaisuuden vaarantuminen
voisi aiheuttaa asiakkaalle
taloudellista haittaa ja loukata hänen
yksityisyyttään.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
• Terveys ja turvallisuus
• Henkilönsuoja
• Lasten suojeleminen
↑
Yhtiö opastaa asiakkaitaan
turvallisessa pankkiasioinnissa ja
verkkomaksamisessa sekä varoittaa ja
lisää tietoisuutta erilaisista
huijauksista. Yhtiö on panostanut
erityisesti pankkitunnusten
kalasteluhuijausten estoon. Yhtiö
edistää asiakkaidensa oman talouden
hallintaa kaikissa ikäryhmissä
erilaisten kumppanuuksien,
koulutusten ja oppimisympäristöjen
kautta. Yhtiö edistää ja kehittää
aktiivisesti paikallista ja alueellista
elinvoimaisuutta tarjoamalla
työpaikkoja maakunnissa sekä
rahoittamalla paikallisia henkilö- ja pk-
yritysasiakkaita. Lasten ja nuorten
hyvinvointia ja taloustaitoja
edistetään olemalla mukana erilaisissa
taloustaitoja opettavissa ohjelmissa.
Henkilötietojen käsittelyssä
tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus
tai pankkisalaisuuden
vaarantaminen voisi johtaa
oikeudellisiin seuraamuksiin sekä
aiheuttaa mainehaittaa.
Lasten ja nuorten taloustaitojen
tukemisella on positiivinen vaikutus
yhtiön maineeseen.
109
Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio
• Syrjimättömyys
↑
Pankkikorttien muotoilussa on
huomioitu esteettömyys ja
digitaalisissa palveluissa huomioidaan
saavutettavuusvaatimukset.
Syrjivät käytännöt
asiakaskohtaamisissa tai palveluiden
tarjoamisessa voisivat aiheuttaa
asiakassuhteiden menetyksiä tai
mainehaittaa. Asiakkaiden
mahdolliset puutteet kielitaidossa
tai tietoteknisissä taidoissa voivat
estää tai rajoittaa heitä käyttämästä
joitain palveluita, mikä voi aiheuttaa
asiakassuhteiden menetyksiä.
Erilaiset käyttäjäryhmät voidaan
huomioida paremmin palveluiden
sisältöä ja saatavuutta
suunniteltaessa, millä voidaan
vaikuttaa positiivisesti
asiakastyytyväisyyteen.
• Tuotteiden ja palveluiden
saanti
↑
Yhtiö turvaa pankki- ja
rahoituspalveluiden saatavuutta
taloudellisesti kestävällä tavalla.
Kattava konttoriverkosto ja laajat
aukioloajat sekä monipuoliset
digitaaliset palvelut mahdollistavat
asioinnin asiakkaan valitsemalla
tavalla.
Mikäli yhtiö ei pysty vastaamaan
erilaisten digipalveluiden kysyntään
teknologian kehittyessä tai
konttoritiloissa on asiakkaan
asiointiin vaikuttavia puutteita,
tämä voi aiheuttaa asiakassuhteiden
menetyksiä ja mainehaittaa.
Laajojen konttoripalveluiden
ylläpitäminen tuo kilpailuetua
laajojen digitaalisten palveluiden
rinnalla. Digitalisaation myötä
mahdollisimman monella on
mahdollisuus käyttää
pankkipalveluita sijainnista
riippumatta. Esteettömyys voidaan
huomioida asiakastiloissa paremmin
ja viestintää erilaisista
asiointitavoista voidaan lisätä.
↓
Osassa asiakastiloista on puutteita
esteettömyydessä, mikä voi vaikuttaa
liikuntarajoitteisten asiakkaiden
asiointiin.
• Vastuullinen markkinointitapa
↑
Yhtiö noudattaa hyvää
markkinointitapaa ja markkinointiin
liittyvää sääntelyä ja
viranomaisohjeistuksia. Yhtiö toimii
pikaluottojen lisääntymistä vastaan
tukemalla asiakkaitaan oman talouden
hallinnassa.
Hyvän tavan vastainen markkinointi
aiheuttaisi mainehaittaa.
Epäonnistuminen yhtiön
vastuullisuusnäkökulmien
viestinnässä voisi heikentää
sidosryhmien luottamusta yhtiöön.
Vastuullisuusnäkökulmat voidaan
tuoda esiin uusien tuotteiden
kuvauksissa, millä voidaan tukea
yhtiön mainetta vastuullisena
toimijana.
↑
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus
↑
Mahdollinen positiivinen vaikutus
↓
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus
↓
Mahdollinen negatiivinen vaikutus
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus –
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Yhtiön strateginen tavoite on olla tyytyväisten asiakkaiden
pankki, joka on asiakkailleen lähellä ja läsnä sekä tarjoaa
paikkakunnan parasta palvelua. Yhtiö haluaa olla
asiakkailleen luotettava kumppani, joka hoitaa
asiakkaidensa ja omat raha-asiansa tarkasti,
pitkäjänteisesti ja luotettavasti. Ensiluokkaista
asiakaspalvelukokemusta tavoitellaan keskittymällä
keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan kehitettyihin ja
heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin, tuntemalla
asiakkaat hyvin ja reagoimalla nopeasti asiakkaiden
muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa
edistyksellisten digitaalisten palvelukanavien ja laajan
konttoriverkoston kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät on
huomioitu yhtiön arvoihin pohjautuvissa
liiketapaperiaatteissa, joiden mukaisesti yhtiö huolehtii
asiakkaan edusta, sitoutuu salassapitoon ja
yksityisyydensuojaan, viestii avoimesti, ei vastaanota tai
anna lahjuksia, noudattaa hyvää hallintotapaa ja vaatii
myös sidosryhmiltään vastuullisuutta. Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset positiiviset vaikutukset
kuten laajat asiointimahdollisuudet pankkipalvelujen
saatavuuden turvaamiseksi ovat seurausta yhtiön
strategiasta.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten
vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisprosessi on kuvattu osiossa ESRS 2 IRO-1.
110
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esitellään
taulukossa kuluttajia ja loppukäyttäjiä käsittelevän osion
alussa. Kaikista yhtiön tunnistamista olennaisista
vaikutuksista syntyy vaikutuksia kaikilla käytetyillä
aikahorisonteilla. Kuluttajilla ja loppukäyttäjillä tarkoitetaan
yhtiön arvoketjun loppupäätä eli henkilö- ja yritysasiakkaita
sekä yhteisöjä, jotka ovat yhteydessä yhtiön toimintaan
esimerkiksi alueellisten tapahtumien tai erilaisten
taloustaitoja opettavien ohjelmien kautta.
Yhtiö on tunnistanut kuluttajien ja loppukäyttäjien
terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän positiivisen
vaikutuksen, joka liittyy turvallisessa pankkiasioinnissa
opastamiseen sekä huijauksista varoittamiseen.
Positiivinen vaikutus koskee kaikkia yhtiön asiakkaita.
Erilaisten huijausten yleistymisen vuoksi asiakkaat, jotka
eivät ole tottuneet toimimaan digitaalisessa ympäristössä,
voivat olla tietosuojan kannalta erityisessä asemassa.
Yhtiöstä ei kuitenkaan kohdistu tällaisiin kuluttajiin erityisiä
tietosuojaan liittyviä negatiivisia vaikutuksia vaan
mahdollinen erityisasema johtuu asiakkaan omasta
toiminnasta. Vastuullista markkinointitapaa koskevaan
kestävyysaiheeseen liittyen iäkkäät asiakkaat voivat olla
haavoittuvassa asemassa liittyen heille suunnattuun
markkinointiin, sillä ymmärrys markkinoitavasta tuotteesta
voi olla vähäisempää. Kuitenkin yhtiötä velvoittavan
sääntelyn mukaisesti sen on tunnettava asiakkaansa ja
varmistuttava siitä, että asiakas ymmärtää hänelle
markkinoitavan tuotteen ominaisuudet, jolloin nämä yhtiötä
koskevat velvollisuudet suojaavat asiakasta tekemästä
päätöksiä, joita he eivät täysin ymmärrä. Yhtiö on
tunnistanut iäkkäät ja huijauksille alttiimmat asiakkaat
erityisenä ryhmänä, mutta yhtiöllä ei ole erityisesti
ainoastaan tähän ryhmään kohdistuvia vaikutuksia, riskejä
tai mahdollisuuksia.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyteen sekä
terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien mahdollisten
negatiivisten vaikutusten osalta mahdollinen virhe
henkilötietojen käsittelyssä, tietovuoto tai
tietojärjestelmään kohdistuva häiriö, puute tai hyökkäys
voisi vaikuttaa laajasti yhtiön toimintaan ja koko
asiakaskuntaan. Tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyvä
asiakastilojen esteettömyyttä koskeva negatiivinen
vaikutus on merkittävämpi tietyille ryhmille, sillä puutteet
esteettömyydessä voivat vaikuttaa liikuntarajoitteisten
asiakkaiden asiointiin. Yhtiö on tunnistanut
syrjimättömyyteen liittyvän riskin, että asiakkaiden
mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä
taidoissa voivat rajoittaa tai estää heitä käyttämästä joitain
yhtiön palveluita, mikä aiheuttaa riskin asiakassuhteiden
menetykselle. Tämä syrjimättömyyteen liittyvä vaikutus
koskee ainoastaan kyseisiä kuluttajia ja loppukäyttäjiä.
Yhtiö on muodostanut käsityksen erityisessä asemassa
olevista kuluttajista ja loppukäyttäjistä käytännön työssä.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia hallitaan yhtiön riskienhallintajärjestelmän
kautta, mikäli niiden hallintaan ei ole määritetty erillistä
toimintaperiaatetta. Riskienhallintajärjestelmässä voidaan
seurata vaikutuksen tai riskin vakavuutta ja toteutumisen
todennäköisyyttä. Mahdollisuudet otetaan huomioon
riskien ja vaikutusten hallintakeinoissa. Yhtiön johtoryhmä
on ylin toimintaperiaatteiden toimeenpanosta vastuussa
oleva toimielin. Toimintaperiaatteet koskevat koko
kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmää.
Yhtiö on sitoutunut noudattamaan liiketoiminnassaan
lakeja, säännöksiä, ohjeita ja eettisiä periaatteita.
Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja
sisäistä valvontaa. Yhtiön on tunnistettava kaikkiin
merkittäviin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin,
prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit,
joilla voi olla olennaista vaikutusta asetettujen toiminnan
tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnan luonne
huomioiden kaikilla edellä esitetyillä riskeillä on vaikutusta
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä
koskettavat erityisesti liiketoimintaan liittyvät riskit, kuten
strategian toteuttamiseen ja sovittamiseen
toimintaympäristön muutoksia vastaavaksi liittyvät riskit,
toimialan sääntelyn ja lainsäädännön muutoksiin liittyvät
riskit ja sääntelyn noudattamiseen sekä asiakkaiden ja
muiden sidosryhmien vaatimuksiin liittyvät riskit.
Liiketapaperiaatteiden ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti
yhtiö noudattaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa
määriteltyjä ihmisoikeuksia. Lisäksi yhtiö tukee kaikkia
YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joista viisi
olennaisemmin vaikuttavaa tavoitetta on lisätty osaksi
yhtiön päivittäistä johtamista, strategiaa ja operatiivisia
toimintoja. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevissa
toimintaperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä
111
muutoksia raportointikauden aikana. Vuorovaikutus
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on kuvattu osiossa
S4-2 ja kuluttajien ja loppukäyttäjien käytössä olevat
yhteydenottokanavat sekä toimenpiteet vaikutusten
korjaamiseksi on kuvattu osiossa S4-3. Yhtiön tiedossa ei
ole kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa ei
ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskien
Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita,
työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua
ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja
OECD:n toimintaohjeita. Yhtiöllä ei ole näihin ohjaaviin
normeihin liittyviä kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia
erillisiä toimintaperiaatteita.
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Yhtiön viestinnän päämääränä on tiedottaa yhtiön
toiminnasta mahdollisimman aktiivisesti ja kattavasti.
Pörssiyhtiönä viestintä noudattaa EU:n ja Suomen
lainsäädäntöä, Helsingin Pörssin sääntöjä ja ohjeita, sekä
ESMA:n (European Securities and Markets Authority),
EBA:n (European Banking Authority) ja Finanssivalvonnan
ohjeita. Lisäksi yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodia sekä sisäisiä ohjeita. Tärkeimpiä
ulkoisen viestinnän kanavia ovat muun muassa pörssi- ja
mediatiedotteet, yhtiön kotisivut, verkko- ja mobiilipankki,
sosiaalinen media sekä esiintymis- ja tiedotustilaisuudet.
Asiakkaan pankkisuhteeseen liittyvissä asioissa yhtiö
käyttää aina virallisia käytössä olevia viestintäkanavia,
kuten verkkopankkia. Viestinnän kokonaisuudesta ja
yhteyksistä mediaan sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
vastaa yhtiön viestintäjohtaja.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvistä positiivisista
vaikutuksista viestitään säännöllisesti osana yhtiön
markkinointia. Mahdollisissa häiriö- tai huijaustilanteissa
tiedottamisessa noudatetaan näihin tilanteisiin luotua
toimintaohjetta. Erittäin vakavissa häiriö- ja
tietoturvatapahtumissa noudatetaan järjestelmätoimittajien
MIM-prosessia ja kriisiviestintää.
Yhtiö selvittää säännöllisesti asiakkaiden näkemyksiä
toiminnastaan toteuttamalla vuosittain Parasta palvelua -
asiakaskyselyn. Kyselyssä kuullaan sekä henkilö- että
yritysasiakkaita. Yhtiö kerää tietoa
asiakastyytyväisyydestä myös ulkopuolisen toimijan EPSI
Rating pankki- ja rahoitusalan toimialatutkimuksen kautta.
Asiakaskyselyiden tulokset ohjaavat päätöksentekoa
antamalla yhtiölle tietoa siitä, miten toimintaa tulisi kehittää
vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Parasta
palvelua -kyselyn tulokset käsitellään alue-, konttori- ja
henkilötasolla. Yhteydenpito tapahtuu suoraan kuluttajien
ja loppukäyttäjien tai heidän laillisten edustajien kanssa.
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Mikäli yhtiö havaitsee aiheuttaneensa kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvän epäkohdan, yleinen prosessi sen
korjaamiseksi keskittyy avoimeen viestintään vaikutuksen
kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ja
tapauskohtaiseen arviointiin jatkotoimenpiteistä.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tulla kuulluksi ja antaa
yhtiölle palautetta usean eri kanavan kautta. Toimintaa
halutaan kehittää jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden
tarpeisiin. Palautetta voi antaa kotisivujen lomakkeella,
verkkosivujen chatissa, viestillä verkkopankissa tai
OmaMobiilissa, verkkoneuvottelussa, suullisena
palautteena puhelimitse tai konttorissa, kirjallisesti postitse
tai esimerkiksi konttorin maksupalvelulaatikkoon tai
asiakkaan halutessa palautelomake voidaan toimittaa
täytettäväksi myös sähköpostin välityksellä. Vuosittain
toteutettava asiakaskysely sisältää myös avoimen
vastauksen palautekenttiä. Ilmoitukset rikkomus- tai
väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa yhtiön whistleblowing-
kanavan kautta. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin
osiossa G1-1. Asiakaspalaute- ja whistleblowing-kanava
on tuotu yhtiön kotisivuille ulkopuolisen palveluntarjoajan
kautta.
Asiakaspalautteet käsitellään luottamuksellisesti. Yhtiö
selvittää kaikki asiakaspalautteet ja ohjaa ne tarvittaessa
jatkokäsittelyyn. Mikäli palaute edellyttää vastaamista,
asiakaspalvelu tai kyseinen konttori vastaa palautteeseen
mahdollisimman pian. Vastausaika on palautekohtaista ja
riippuu palautteen sisällöstä. Asiakasvalitukset käsitellään
kiireellisenä. Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asian
käsittelyyn tai yhtiöltä saatuun vastaukseen, tulee asiasta
lähettää asiakasvalitukseksi nimetty kirjallinen valitus ja
mukaan tulee liittää asiaa koskevat asiakirjat. Valituksesta
tulee ilmetä valituksen tekijän yhteystiedot, valituksen
peruste sekä mahdollinen vaatimus. Asiakasvalitukset
suositellaan lähettämään yhtiölle mahdollisimman
nopeasti virheen havaitsemisesta. Yhtiö käsittelee asian
112
kiireellisenä ja pyrkii vastaamaan valitukseen kahden
viikon kuluessa.
Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asiakasvalitukseen
annettuun vastaukseen tai ratkaisuun, voi asiakas ottaa
yhteyttä ulkopuolisiin, yhtiöstä riippumattomiin tahoihin.
Vakuutus ja rahoitusneuvontaan (FINE) voi ottaa yhteyttä,
jos pankki -, sijoitus-, oheis- tai vakuutuspalvelua koskevaa
erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi yhtiön ja asiakkaan
välisellä neuvottelulla. Finanssivalvonta vastaa rahoitus- ja
vakuutusvalvonnasta Suomessa ja valvoo
palveluntuottajien toimintaa asiakkaita kohtaan. Kilpailu- ja
kuluttajavirasto antaa valtakunnallista kuluttajaneuvontaa,
tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajien ja
yritysten välisissä riita-asioissa. Kuluttajariitalautakunta
antaa suuntaviivoja ja ohjeita kuluttajan ja
elinkeinonharjoittajan välisten riitojen ratkaisemiseksi, kun
kyseessä ovat kulutushyödykkeet ja kuluttajapalvelut,
asuntokaupat, vuokrasopimukset, asumisoikeuksien siirrot
sekä takaukset ja panttaussitoumukset.
Tarjoamalla useita kanavia palautteenantoon pyritään
varmistamaan, että kanavat ovat saavutettavissa.
Erilaisista palautekanavista ja palautteen
käsittelyprosessista löytyy tietoa yhtiön kotisivuilta.
Vuosittaisesta asiakaskyselystä viestitään useassa
kanavassa, kuten yhtiön kotisivuilla, sosiaalisessa
mediassa ja verkkopankissa. Asiakaskyselyyn
vastaaminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen.
Asiakaskyselyyn vuonna 2024 vastanneista 90 % arvioi,
että palautteen antaminen on tehty yhtiössä helpoksi.
Tämän perusteella yhtiö arvioi kuluttajien ja
loppukäyttäjien olevan tietoisia palautteenannon
mahdollisuuksista ja periaatteista.
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen
ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä
tunnistetut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät riskit on
viety osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin riskin
vakavuutta, toteutumisen todennäköisyyttä sekä
hallintakeinoja voidaan seurata osana jatkuvaa
riskienhallintaa.
Yhtiö käsittelee henkilötietoja lainsäädännön mukaisesti ja
muutoinkin huolehtii yksityisyyden suojan ja
pankkisalaisuuden toteutumisesta henkilötietojen
käsittelyssä. Henkilötietoja käsitellään yhtiön palvelujen ja
toiminnan hoitamista varten. Yhtiö käyttää
henkilörekistereitään asiakkailleen suunnattavaan
markkinointiin, mikäli asiakkaalta on saatu
markkinointilupa. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä IT-
toimittajiensa kanssa tietoturvan ja yksityisyydensuojan
ylläpitämiseksi. Jokaisen toimihenkilön on suoritettava
vuosittain viranomaismääräyksiin perustuvat koulutukset
tietoturvasta, tietosuojasta sekä huijauksista ja
petosyrityksistä. Koulutuksien suorittamista valvotaan.
Lisäksi henkilöstöä koulutetaan tunnistamaan mahdollisia
yhtiöön kohdistuvia huijausyrityksiä sähköpostiin
yhdistetyn ohjelman avulla, joka simuloi erilaisia
huijausviestejä.
Yhtiö jätti loppuvuodesta 2024 poliisille tutkintapyynnön
liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta
julkisessa keskustelussa. Raportointihetkellä yhtiöllä ei ole
tähän liittyen lisätietoja.
Toimet henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn
varmistamiseksi ovat yhtiön toiminnan edellytys ja osana
jatkuvaa toimintaa. Työ näiden toimien osalta kattaa yhtiön
koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla. Henkilötietojen
käsittelyyn liittyviä toimia sekä niiden
vaatimustenmukaisuutta seurataan osana yhtiön
riippumatonta riskienvalvontaa. Yhtiön tietosuojavastaava
raportoi toiminnastaan, tekemistään valvontahavainnoista
ja tunnistetuista kehitystarpeista yhtiön hallitukselle
puolivuosittain. Yhtiön toimivalle johdolle ilmoitetaan ja se
tekee viimesijaisen päätöksen ilmoituksesta
tietosuojavaltuutetulle henkilötietojen
tietoturvaloukkauksista tapauksissa, joissa
viranomaisilmoittamisen kynnyksen arvioidaan ylittyneen.
Lisäksi yhtiön ylimmälle- ja toimivalle johdolle raportoidaan
ajankohtaisista tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä
tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Esteettömyyttä arvioidaan osana asiakastilojen remontteja
ja tarvittavat korjaukset tehdään, mikäli se on mahdollista.
Mikäli esteettömyyttä ei voida täysin toteuttaa, voidaan
asiakas kohdata myös muissa tiloissa, kuten asiakkaan
luona. Yhtiö arvioi näiden toimien olevien riittäviä, sillä
113
vaikutus koskettaa rajallista asiakasjoukkoa, eikä yhtiö ole
saanut esteettömyyteen liittyen erillistä palautetta.
Asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai
tietoteknisissä taidoissa voivat rajoittaa tai estää heitä
käyttämästä joitain yhtiön palveluita. Lain mukaisesti yhtiö
tarjoaa peruspankkipalveluita yhdenvertaisesti ja
syrjimättömästi ETA -valtiossa laillisesti asuville kuluttaja-
asiakkaille. Mikäli asiakas ei hallitse yhtiössä käytettävää
kieltä, on asiakkaan ja yhtiön edun mukaista käyttää
virallista tulkkia, jolloin voidaan varmistua siitä, että
asiakas ymmärtää hänelle tarjottavien palveluiden ja
sopimusten sisällön ja ehdot. Laaja palveluverkosto ja
digipalvelut mahdollistavat sen, että palvelut ovat helposti
ja henkilökohtaisesti saavutettavissa asiakkaan
valitsemalla tavalla. Tarjoamalla kattavaa konttoripalvelua
yhtiö pyrkii varmistamaan, että myös sellaiset asiakkaat,
joiden tietoteknisissä taidoissa on puutteita, voivat hoitaa
pankkipalveluitaan itsenäisesti. Yhtiö myös opastaa
asiakkaitaan digipalveluiden käytössä järjestämällä
aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia. Vuoden 2024
aikana yhtiö sekä Kuortaneen ja Töysän
Säästöpankkisäätiöt järjestivät yhdessä Seinäjoen
koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa OmaDigituki -
tapahtumia useilla paikkakunnilla, joissa Sedun IT-
tukihenkilöopiskelijat sekä yhtiön pankkiasiantuntijat
opastivat digiasioinnissa. Tapahtumat olivat kaikille
avoimia. Yhtiön kotisivulla ja dokumenteissa huomioidaan
saavutettavuusvaatimukset, jolloin mahdollisimman monet
voivat käyttää yhtiön verkko- ja mobiilipalveluita. Yhtiön
pankkikorttien valmistuksessa huomioidaan esteettömyys
ja pyöreä lovi kortissa helpottaa tunnistamaan kortin
muiden korttien joukosta ja syöttämään sen
maksupäätteeseen oikein päin. Vuoden 2024 aikana yhtiö
on muun muassa kääntänyt useita dokumentteja ja
kotisivusisältöjä myös ruotsin kielelle. Yhtiö on arvioi
näiden toimien olevien riittäviä vaikutuksien hallintaan,
sillä vaikutukset koskettavat rajallista asiakasjoukkoa, eikä
yhtiö ole saanut muuta erillistä palautetta.
Pankkien ja viranomaisten nimissä kuluttajille lähetettävät
huijaukset , joissa kalastellaan pankki - tai
henkilötunnuksia , ovat yleistyneet. Yhtiö huolehtii
asiakkaidensa turvallisuudesta varoittamalla yhtiön
nimissä liikkuvista huijauksista sekä ohjeistamalla
asiakkaitaan, miten huijauksilta voi suojautua. Yhtiö
opastaa asiakkaitaan turvallisessa pankkiasioinnissa ja
verkkoasioinnissa kotisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa
sekä järjestämällä asiakastilaisuuksia. Erilaisista
huijausmuodoista kerrotaan kattavasti yhtiön kotisivuilla.
Vuoden 2024 aikana yhtiö on panostanut erityisesti
pankkitunnusten kalasteluhuijausten estoon ja investoinut
palvelunestohyökkäysten suojauksiin. Huijauksia
seurataan viikoittain ja yhtiöllä on prosessit niihin
reagoimiseen. Työ huijausten eston ja suojauksien
parantamisen parissa on jatkuvaa ja se kattaa yhtiön koko
toiminnan kaikilla aikahorisonteilla. Yhtiö on mukana
Finanssiala ry:n vuonna 2024 käynnistämässä huijausten
vastaisessa kampanjassa.
Yhtiö edistää ja kehittää aktiivisesti alueellista
elinvoimaisuutta tarjoamalla työpaikkoja maakunnissa
sekä rahoittamalla paikallisia henkilö- ja pk-
yritysasiakkaita. Yhtiö järjestää tai on mukana vuosittain
paikallisissa tapahtumissa, joiden tarkoituksena on tukea
paikallisten yhteishenkeä ja hyvinvointia. Merkittävä osa
yhtiön tuloksesta palautuu asiakkaita lähellä oleville
yhteisöille ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin
omistajasäätiöiden ja -osuuskuntien kautta, jotka tukevat
vaikutusalueidensa hyvinvointia, taloutta ja
elinvoimaisuutta jakamillaan apurahoilla ja avustuksilla.
Niillä tuetaan esimerkiksi taloudellista kasvatusta,
tutkimusta, lasten liikuntaharrastuksia, nuorisotyötä,
kulttuuria ja luonnonsuojelua. Näillä toimilla yhtiö tukee
YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 3 terveyttä ja
hyvinvointia sekä 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.
Nostoja vuoden 2024 apurahoista ja avustuksista
●
Yhtiö lahjoitti 6 250 euroa MIELI Ry:lle nuorten
mielenterveystyöhön osana henkilöstön vuotuista
Kilsakisa-liikuntahaastetta.
●
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö on mukana
useissa vesistöhankkeissa ja lahjoitti mm. 178 000
euroa Pien-Saimaan vedenlaadun parantamiseen.
●
Eurajoen Säästöpankkisäätiö KORSI lahjoitti mm.
50 000 euroa Vaasan yliopiston ja Satakunnan
ammattikorkeakoulun (SAMK) yhteistyöhön
energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän
professuurin perustamiseksi ja maisteriohjelman
käynnistämiseksi.
●
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö lahjoitti mm.
1 000 000 euroa Seinäjoen ammattikorkeakoululle
(SeAMK) uusien aloituspaikkojen lisäämiseen.
114
●
Liedon Säästöpankkisäätiö lahjoitti mm. 60 000
euroa lietolaisten esikoululaisten sekä 1.–2.-
luokkalaisten uimaopetukseen. Yhteensä 60 000
euron lahjoitus jaetaan neljän vuoden aikana.
●
Parkanon Säästöpankkisäätiön lahjoituksella on
hankittu opetusrobotteja ja iPadeja potilaiden
käyttöön Tays :in Lasten veri- ja syöpätautien
osastolle.
●
Töysän Säästöpankkisäätiö jakoi avustuksia mm.
alueensa urheilujoukkueille 258 000 euroa.
Yhtiö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja
tekemällä yhteistyötä erilaisten taloustaitoja opettavien
ohjelmien kanssa kuten Oma Onni, joka on verkko-
oppimisympäristö nuorten taloustaitojen kehittämiseen,
sekä NYT Yrityskylä, jossa peruskoululaiset oppivat
työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Yhtiö tarjoaa
Oma Onnin ja Yrityskylän materiaaleihin ilmasto- ja
vastuullisuusaineiston. Asiakkaiden tukeminen oman
talouden hallinnassa ja kehittäjänä on tärkeä osa yhtiön
toimintaa. Vuosittain järjestetään useita koulutuspäiviä
muun muassa sijoittamiseen, säästämiseen ja talouden
hallintaan liittyen. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja
maksuttomia. Näillä toimilla yhtiö tukee YK:n kestävän
kehityksen tavoitteita 4 Hyvä koulutus sekä 17 Yhteistyö ja
kumppanuus. Asiakastilaisuuksien järjestäminen ja
nuorten taloustaitojen tukeminen on yhtiössä jatkuvaa
toimintaa ja se kattaa yhtiön koko toiminnan kaikilla
aikahorisonteilla.
Yhtiö yksilöi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
vaikutuksiin liittyvät toimet tunnistamalla ja arvioimalla
vaikutuksia säännöllisesti kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin yhteydessä ja määrittämällä sen pohjalta
tarpeellisia toimenpiteitä. Erilaiset käyttäjäryhmät
huomioidaan palveluiden sisällön ja saatavuuden
suunnittelussa. Yhtiöllä on käytössään prosessit ja
toimintamallit mahdollisten negatiivisten vaikutusten
toteutumisen varalle, kuten toimintaohjeet tietoturvan
poikkeustilanteissa ja häiriöissä.
Tietoturvaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit
ovat vaikutukseltaan vakavia, mutta turvajärjestelyjen
vuoksi niiden todennäköisyyden arvioidaan olevan pieni.
Yhtiö toteuttaa toimia tietoturvahyökkäyksen vaikutusten
minimoimiseksi, mutta tietoturvahyökkäyksen
mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois. Yhtiöllä on
käytössään järjestelmät tietosuojan ja tietoturvan
valvontaan. Tietosuojavastaava valvoo
tietosuojasäädännön noudattamista koko organisaatiossa,
antaa tietoja ja neuvoja tietosuojasääntelyn mukaisissa
velvollisuuksissa johdolle ja työntekijöille, antaa
pyydettäessä neuvontaa tietosuojan vaikutustenarvioinnin
tekemisessä ja valvoo toteutusta sekä toimii
tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyshenkilönä ja tekee
yhteistyötä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa.
Asiakirjojen ja digitaalisten palveluiden
saavutettavuudesta huolehditaan yhdessä IT-
kumppaneiden kanssa ja yhtiöllä on myös sisäistä
asiantuntijuutta.
Yhtiö haluaa varmistaa konttoripalveluiden saatavuuden
digitaalisten palveluiden rinnalla. Vuonna 2024 yhtiö avasi
uudet täyden palvelun konttorit Kuopioon ja Vaasaan ja
palvelee sen myötä 47 konttorissa ympäri Suomen.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vastuullisuusteemoja,
kuten lasten ja nuorten taloustaitojen edistämistä, voidaan
tuoda yhä enemmän esille yhtiön viestinnässä ja
markkinoinnissa. Yksi tulevien vuosien
vastuullisuustavoitteista on asettaa tarkempia vaatimuksia
kumppaneiden vastuullisuustyölle.
Yhtiö välttää aiheuttamasta kuluttajille ja loppukäyttäjille
olennaisia negatiivisia vaikutuksia tarkastelemalla omaa
toimintaansa ja siitä aiheutuvia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia säännöllisesti kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaan
ei ole allokoitu erillisiä resursseja. Tarvittavien
toimenpiteiden toteuttamiseksi vaaditut resurssit
suunnitellaan tapauskohtaisesti. Vuonna 2024 toteutetut
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimet ovat olleet yhtiön
tavanomaista tekemistä, eivätkä ole vaatineet olennaisia
ylimääräisiä resursseja. Liiketapaperiaatteidensa
mukaisesti yhtiö vaatii vastuullisuutta myös
sidosryhmiltään. Yhtiö ei ole havainnut sen toimintaan
liittyen vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien
loukkauksiin liittyviä tapauksia. Aihetta on tarkasteltu
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä.
115
Mittarit ja tavoitteet
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Yhtiö on tunnistanut tuotteiden ja palveluiden saantiin
liittyvän positiivisen vaikutuksen, jonka mukaisesti kattava
konttoriverkosto ja laajat aukioloajat sekä monipuoliset
digitaaliset palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan
valitsemalla tavalla. Vaikutusta mitataan yhtiön vuosittain
toteuttaman asiakaskyselyn yhteydessä. Yhtiön tavoite
vuodelle 2026 on, että asioinnin helppous ja palveluiden
saatavuus saa kyselyssä vähintään arvosanan 4,3/5.
Vuoden 2024 kysely toteutettiin 28.10.–17.11.2024 ja
kyselyyn vastasi 13 432 henkilö- ja yritysasiakasta.
Kyselyssä asioinnin helppous ja palveluiden saatavuus sai
arvosanan 4,1/5. Tavoitteessa edistymistä on mitattu
vuodesta 2016 ja edistymisestä sekä tavoitteiden
asettamisesta on raportoitu yritysvastuuraportissa ja
vuodesta 2024 alkaen kestävyysraportissa.
Asiakaskyselyn tuloksia hyödynnetään myös yhtiön
markkinointiviestinnässä. Tavoite perustuu yhtiön omaan
halukkuuteen panostaa palveluiden saatavuuteen
kilpailutekijänä. Tavoitteen asettaminen tukee
sidosryhmien osallisuutta, sillä vuoden 2024
asiakaskyselyssä asiakkaat arvioivat palveluiden
saatavuuden konttoreissa ja digikanavissa yhdeksi
tärkeimmistä vastuullisuusnäkökulmista, johon yhtiön tulisi
kiinnittää huomiota. Asiakaskyselyn toteuttaa yhtiöstä
riippumaton ulkopuolinen toimija. Kysely sisältää sekä
numeerisesti arvioitavia että avoimen palautteen
kysymyksiä. Kysely toteutetaan avoimena verkkokyselynä
ja vastaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kyselyn
toteuttava taho kokoaa tulokset ja laatii raportit yhtiö-,
alue -, konttori- ja asiantuntijatasolle. Toteuttamalla kyselyn
kolmannen osapuolen kautta yhtiö varmistaa tulosten
puolueettoman käsittelyn. Kyselyn sisältö on laadittu
palvelemaan yhtiön tarpeita. Asiakaskyselylle asetetut
tavoitteet tuotteiden ja palveluiden saatavuuteen liittyvinä
mittareina eivät ole ulkopuolisten tahojen validoimia.
Edellä mainitun lisäksi yhtiö ei ole asettanut muita
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä aikasidonnaisia tai
tulossuuntautuneita tavoitteita. Yhtiö seuraa kuluttajia ja
loppukäyttäjiä koskevia vaikutuksia alla kuvatun
mukaisesti.
Asiakaskyselyssä tärkeiksi vastuullisuusnäkökulmaksi
palveluiden saatavuuden rinnalla nousivat myös
asiakkaan hyvinvointi ja turvallisuus sekä asiakkaan
tukeminen ja opastaminen oman talouden hallinnassa.
Yhtiö vaikuttaa näihin aiheisiin positiivisesti asiakkaiden
taloudellisen suunnittelun ohjauksen kautta.
Asiakaskyselyssä kartoitetaan vuosittain, onko yhtiöstä
oltu asiakkaaseen henkilökohtaisesti yhteydessä ja
keskusteltu hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan tai
tarpeista. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan, minkälaisia
vaurastumisen mahdollisuuksia yhtiön henkilökunta on
esittänyt asiakkaille. Näillä toimilla yhtiö seuraa
asiakkaiden turvallisuuteen liittyviä vaikutuksiaan.
Yhtiö käsittelee henkilötietoja vain laissa säädetyin
perustein etukäteen määriteltyihin käyttötarkoituksiin tai
niiden kanssa yhteensopiviin tarkoituksiin. Käsittelemällä
henkilötietoja yhtiön palveluiden ja toiminnan hoitamista
varten yhtiö täyttää lakisääteiset ja sopimusten mukaiset
velvoitteensa. Yhtiö seuraa yksityisyydensuojan ja
pankkisalaisuuden toteutumista kaikissa prosesseissaan.
Yhtiö on tunnistanut syrjimättömyyteen liittyvänä
vaikutuksena, että asiakkaiden mahdolliset puutteet
kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voisivat rajoittaa
tai estää heitä käyttämästä joitain yhtiön palveluita. Yhtiö
seuraa tähän liittyviä vaikutuksiaan asiakkailta saadun
palautteen kautta ja noudattaa aiheeseen liittyviä
viranomaisohjeistuksia. Yhtiö on kartoittanut
asiakastilojensa esteettömyyttä ja ottaa sen huomioon
osana asiakastilojen remontteja mahdollisuuksien
mukaan. Mikäli esteettömyyttä ei voida täysin toteuttaa,
voidaan asiakas kohdata myös muissa tiloissa, kuten
asiakkaan luona.
Yhtiö noudattaa hyvää markkinointitapaa ja markkinointiin
liittyvää sääntelyä ja viranomaisohjeistuksia eikä yhtiö
hyväksy hyvän tavan vastaista markkinointia .
116
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
• Yrityskulttuuri
↑
Yrityskulttuuria kirkastetaan koko
henkilöstölle suunnatuilla koulutus - ja
tiedotuskokonaisuuksilla. Positiivinen
ja keskusteleva yrityskulttuuri on
henkilöstön työhyvinvoinnin perusta.
Henkilöstön työssä viihtyminen ja
hyvinvointi heijastuvat positiivisesti
asiakaskokemukseen.
Mikäli yhtiön toimintaohjeita tai
politiikkoja ei noudateta, voisi tämä
aiheuttaa mainehaittaa tai
oikeudellisia seuraamuksia.
Yrityskulttuuri on keskeinen
elementti toiminnan kehittämisessä
ja ohjaamisessa, uusia henkilöitä
rekrytoitaessa sekä tärkein osa
asiantuntijuuden säilyttämiseksi
organisaatiossa. Yrityskulttuuria
vaalimalla ja kehittämällä voidaan
vahvistaa yhtiön
työnantajamielikuvaa, brändiä ja
mainetta. Positiivinen
yrityskulttuuri tuo
kustannustehokkuutta hyvinvoivan
työyhteisön ja sitoutuneen
henkilöstön kautta.
• Korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen ja
havaitseminen, mukaan lukien
koulutus
• Väärinkäytösten paljastajien
suojelu
↑
Yhtiö ei hyväksy korruptiota tai
lahjontaa ja henkilöstöä koulutetaan
korruption ehkäisemisessä ja
tunnistamisessa. Henkilöstöllä on
velvollisuus ilmoittaa
eturistiriitatilanteet, sidonnaisuudet
ja sivutoimet. Sisäpiirirekisteriä
ylläpitämällä ehkäistään vilpillistä
toimintaa. Yhtiö tarjoaa tehokkaat
valitus- ja ilmiantokanavat
rikkomusepäilyksistä ilmoittamiselle.
Rehellinen toiminta mahdollistaa
asiakkaiden ja sidosryhmien tasa-
arvoisen kohtelun sekä on asiakkaiden
ja sidosryhmien luottamuksen
perusta.
Mikäli korruptiota ei tunnisteta,
väärinkäytösten paljastuessa
seurauksena voi olla mainehaittaa
tai oikeudellisia seuraamuksia.
Mikäli rikkomusepäilyistä tehdään
aiheettomia ilmoituksia, se voi
aiheuttaa sekaannusta ja
kustannuksia.
Korruptionvastaista toimintaa sekä
sen ennaltaehkäisyä ja
tunnistamista voidaan kehittää
edelleen henkilöstön osaamisen
kehittämisellä. Yhteistyö toimialan
sisällä sekä viranomaisten,
sidosryhmien ja valvojien kanssa
auttaa korruption tunnistamisessa
ja ennaltaehkäisyssä. Näillä toimilla
vähennetään korruptio - ja
lahjontatapauksista aiheutuvaa
taloudellista riskiä.
• Suhteet tavaran - ja
palveluntoimittajiin, mukaan
lukien maksukäytännöt
↑
Yhtiö huomioi vastuullisuuden
kumppaneiden valinnassa ja vaalii
pitkäjänteistä kumppanuutta, mikä
tuo luottamusta, sitoutuneisuutta ja
joustoa yhteistyöhön.
Heikot suhteet tietoteknisten
palveluiden toimittajiin voisivat
lisätä tietoteknisten ongelmien
riskiä. Maksukäytäntöjen
laiminlyöminen voisi aiheuttaa
mainehaittaa tai oikeudellisia
seuraamuksia.
Kumppaneiden vastuullisuuden
varmistamiseksi voidaan laatia
hankintakriteerit sekä prosessit
ESG -tarkistukselle. Luotettavat
maksukäytännöt vähentävät
viivästymismaksujen riskiä.
↑
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus
↑
Mahdollinen positiivinen vaikutus
↓
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus
↓
Mahdollinen negatiivinen vaikutus
117
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
Liiketapaperiaatteiden ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti
yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan alan sääntelyä.
Toimintaa ohjaavat hyvä pankkitapa, hyvä
arvopaperimarkkinatapa sekä useat lait,
viranomaismääräykset ja ohjeet sekä YK:n
ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjen
ihmisoikeuksien noudattaminen. Yhtiö on poliittisesti ja
uskonnollisesti sitoutumaton. Yhtiön liiketapaperiaatteet
kuvaavat toiminnan säännösten ja arvojen mukaista
eettistä perustaa sekä vastuullisuutta. Yhtiön arvot,
liiketapaperiaatteet sekä luotettavan hallinnon järjestelyt ja
ohjeistukset luovat puitteet oikeisiin menettelytapoihin
päivittäisen työn tueksi. Yhtiön kaikkien työntekijöiden
edellytetään toimivan yhtiön toimintakohtaisten
ohjeistusten mukaisesti. Henkilöstön on hallittava
liiketapaperiaatteet ja sitouduttava annettuihin ohjeisiin.
Liiketapaperiaatteiden noudattamista seurataan yleisen
sisäisen valvonnan prosessin mukaisesti. Yhtiön arvoihin
pohjautuvat liiketapaperiaatteet ohjaavat toimintaa
kokonaisvaltaisesti, joten ne ovat yhteydessä kaikkiin
yhtiön toiminnasta aiheutuviin vaikutuksiin sekä niihin
liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Liiketapaperiaatteet
antavat ohjeistusta sekä arvoketjun alku- että loppupään
toimintoihin. Periaatteiden noudattamista edellytetään
yhtiön omassa toiminnassa koko toiminta-alueella.
Liiketapaperiaatteet ovat hallituksen vahvistamia.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat
liiketapaperiaatteiden käytännön toimeenpanosta.
Esihenkilöiden vastuulla on varmistaa, että
liiketoimintaperiaatteet ja periaatteiden soveltaminen
käytäntöön käydään säännöllisesti läpi jokaisessa
liiketoimintayksikössä.
Yhtiön yrityskulttuurissa tavoitellaan asiantuntijuutta ja
sitä, että oikeat henkilöt ovat oikeissa rooleissa, jolloin
henkilökohtaisia vahvuuksia ja osaamista voidaan
hyödyntää tehokkaasti. Yhtiön toiminta pohjautuu oma-
aloitteisuuteen, ripeään päätöksentekoon ja taitoon
yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa toimintaa. On tärkeää,
että henkilöstö on motivoitunutta kehittämään omaa
osaamistaan ja yhtiön toimintaa. OmaAkatemia on koko
henkilöstön käytössä oleva oppimisympäristö, joka
sisältää yhtiön kaikki koulutuskokonaisuudet, kuten uuden
työntekijän perehdytyspaketin, vuosittain suoritettavat
viranomaismääräyksin säännellyt koulutukset, sisäiset ja
yhteistyökumppaneiden tuottamat koulutustallenteet sekä
pätevyyden arvioinnin tentit. Uuden työntekijän
perehdytyspolku johdattelee työntekijän monipuolisesti
yhtiön tapaan toimia ja sen yrityskulttuuriin. Koulutusten
tavoitteena on kirkastaa yhtiön toimintamallia ja strategiaa
koko organisaatiossa, vahvistaa kilpailuetua sekä
parantaa asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstötyytyväisyyttä.
Esihenkilöt valvovat, että työntekijän koulutusohjelman
pakolliset osiot ovat suoritettuna asetettuun määräaikaan
mennessä.
Säännösten noudattaminen ja riskitietoisuus ovat
olennainen osa yhtiön yrityskulttuuria ja vastuullista
toimintaa. Sisäinen valvonta varmistaa, että yhtiössä
toimitaan liiketapaperiaatteinen mukaisesti. Sisäistä
valvontaa toteuttaa yhtiön koko henkilökunta ja se
tarkoittaa toimenpiteitä, joilla varmistutaan liiketoiminnan
yksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
huomioiden ja hallitsen samalla keskeiset riskit. Sisäisen
valvonnan toimin valvotaan ja arvioidaan yrityskulttuuriin
liittyvää toimintaa, kuten vastuullisuutta ja arvojen
mukaista toimintaa. Lisäksi valvotaan johtamis- ja
hallinnointijärjestelmää eli luotettavan hallinnon
toteutumista. Liiketoiminnoista riippumaton sisäinen
tarkastus tarkastaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,
toimivuutta ja tehokkuutta.
Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen
vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa
tuloksena ohjeiden vastaista toimintaa. Tapahtuman
seurauksena yhtiön hallitus käynnisti laajan
toimenpideohjelman riskienhallintaprosessiensa sekä
muiden kontrolliprosessiensa parantamiseksi. Näitä ovat:
●
Sidonnaisuus- ja eturistiriitailmoitusten
järjestelmätuki ja johdon sidonnaisuuksien
prosessikehitys
●
Eturistiriitojen käsittelyn periaatteiden ja ohjeiden
päivittäminen
●
Yhtiön riskienhallintastrategian päivittäminen ja
riskienhallintatoiminnon toimintamandaatin
kasvattaminen
●
Yhtiön riskitaksonomian päivittäminen ja kaikkia
riskilajeja käsittelevien komiteoiden perustaminen
118
●
Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän
luottokannan hallitun alasajon strategia
●
Uusien luottopäättäjäroolien perustaminen.
Vuonna 2024 yhtiö on lisännyt riskienhallinnan,
compliance-toiminnon ja luottoprosessin resursseja ja
kehittää niihin liittyviä järjestelmiä ja toimintatapoja. Lisäksi
käynnissä on toimenpiteet KYC- ja AML-prosessien
parantamiseksi. Osana kehittämistoimenpiteitä sisäisen
valvonnan toimintoja tullaan jatkossa vahvistamaan, jotta
mahdolliset ohjeiden vastaiset toimet tai väärinkäytökset
tunnistettaisiin nykyistä nopeammin ja oikea-aikaisesti ja
hallituksen tiedonsaanti toiminnan kannalta merkittävistä
seikoista varmistettaisiin.
Toteutuneet operatiivisen riskin tapahtumat ja läheltä piti -
tilanteet raportoidaan sisäisesti operatiivisen riskin
ilmoituksella. Yhtiöllä on käytössään sisäinen kanava
myös henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta
ilmoittamiselle.
Yhtiöllä on käytössään whistleblowing-direktiivin mukainen
ilmoituskanava, jossa voi tehdä luottamuksellisesti
ilmoituksen rikkomus- tai väärinkäytösepäilyistä tai muusta
vastaavasta toiminnasta. Kanavaa voivat käyttää kaikki
asiakkaat ja sidosryhmät sekä yhtiön henkilöstö. Kanavan
tarkoituksena on vahvistaa eettistä organisaatiokulttuuria
ja edistää hyvää hallintotapaa sekä ehkäistä
toimintaperiaatteiden tai lain vastaista toimintaa.
Ilmoituskanava perustuu suojattuun ja salattuun palveluun
ja kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti.
Ilmoittajien ja ilmoitusten kohteiden henkilötietoja saavat
käsitellä vain erikseen nimetyt henkilöt. Ilmoituksen voi
tehdä myös anonyymisti. Yhtiössä ilmoituksia saavat tutkia
ja käsitellä vain compliance- ja riskienvalvontatoiminnossa
sekä sisäisessä tarkastuksessa työskentelevät nimetyt
henkilöt. Edellä mainitut toiminnot ovat liiketoiminnoista
riippumattomia, millä pyritään varmistumaan ilmoitusten
käsittelyn puolueettomuudesta. Mikäli ilmoituksen ja siitä
tehdyn sisäisen selvityksen perusteella asiassa on syytä
epäillä rikosta, tehdään asiasta tutkintapyyntö poliisille.
Ilmoituskanavan käyttäjiä suojellaan ilmoittajansuojelulain
mukaisesti.
Yrityksen sisäisistä toiminnoista liiketoiminnan yksiköt,
joilla on yhteys asiakkaisiin tai sellaiset henkilöt, jotka
tekevät merkittäviä hankintoja yhtiöön tai ovat yhteyksissä
merkittäviin kumppaneihin saattavat olla muita toimintoja
alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu
eläinten hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia, jolloin yhtiöllä ei
ole siihen liittyviä toimintaperiaatteita.
G1-2 – suhteet toimittajiin
Yhtiö pyrkii varmistamaan, että ulkoistus, hankinnat tai
alihankinta eivät vaaranna yhtiön toimintaa, laatua tai
jatkuvuutta. Hankinnoissa toimitaan markkinalähtöisesti ja
päätöksenteko perustuu objektiivisiin tekijöihin, kuten
laatuun, saatavuuteen, hintaan ja palveluun. Toimittajiin ja
toimitusketjuun liittyvät riskit huomioidaan yhtiössä osana
riskienvalvontaa ja riskienhallintaprosessia. Yhtiö vaalii
pitkäjänteistä yhteistyötä valitsemiensa vastuullisten
toimittajien kanssa. Pitkäjänteinen kumppanuus valittujen
toimittajien kanssa tuo toimintavarmuutta ja tehokkuutta.
Aktiivisella vuoropuhelulla arvioidaan olevan molempia
osapuolia kehittävä vaikutus.
Yhtiö huomioi vastuullisuuden toimittajasuhteissaan ja
arvoketjusta aiheutuvat vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden
analyysissa. IT-toimittajien vastuullisuusnäkökulmia on
kartoitettu kyselyllä. Yhtiö tukee paikallisia toimijoita muun
muassa erilaisissa hankinnoissaan, kuten yhtiön
toimipisteiden materiaalihankinnoissa ja palveluiden
tilaamisessa. Yhtiö kokee tärkeäksi edistää paikallista
elinvoimaisuutta ja yrittäjyyttä kaikilla
toimipaikkakunnillaan. Fyysisten tuotehankintojen
vastuullisuudesta keskustellaan potentiaalisten toimittajien
kanssa jo ennen sopimuksen tekoa. Yhtiö huomioi
vastuullisuusnäkökulmat energianhankinnassa pyrkimällä
käyttämään toimitiloissaan vihreää sähköä aina kun se on
mahdollista. Yhtiön pankkikortit valmistetaan
sataprosenttisesti kierrätetystä muovista ja korttien pyöreä
lovi huomioi esteettömyyden helpottamalla
näkövammaisia kortin käytössä.
Ostolaskujen maksamisen toimintaperiaatteet käsitellään
yhtiön sisäisessä toimintaohjeessa, jonka mukainen
toiminta ehkäisee maksujen viivästymistä mukaan lukien
pk-yrityksille suoritettavat maksut. Ostolaskuprosessista
on koko henkilöstön saatavilla oleva koulutus.
119
G1-3 – korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen liittyvä ohjeistus on
kirjattu yhtiön liiketapaperiaatteisiin. Sen mukaisesti
työntekijä ei saa tarjota eikä vastaanottaa lahjaa,
alennusta tai muuta etua, joka voidaan tulkita yritykseksi
vaikuttaa liiketoimintaan. Työntekijä ei myöskään saa
tavoitella henkilökohtaista etua käyttämällä hyväksi yhtiölle
kuuluvaa omaisuutta tai tietoa. Työntekijä ei saa
vastaanottaa tai tarjota sellaista lahjaa, etua tai
vieraanvaraisuutta, joka ylittää tavanomaisen liike-elämän
käytännön tai joka voisi vaikuttaa riippumattomuuteen.
Yhtiö huolehtii, että eturistiriitatilanteet eivät vaikuta
päätöksentekoon. Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta,
jossa päätöksenteon riippumattomuus vaarantuu
päätöksen tekoon tai sen valmisteluun osallistuvan
henkilön henkilökohtaisen edun tai edun tavoittelun
vuoksi. Päätöksenteon riippumattomuus voi vaarantua
myös silloin, kun päätöksen tekoon osallistuvalla yhtiön
edustajalla on yhtiön ulkopuolinen sidonnaisuus
liiketoimen toiseen osapuoleen. Yhtiön työntekijöiden on
tunnistettava omassa toiminnassaan olosuhteet ja
tilanteet, joissa saattaa syntyä eturistiriitatilanteita.
Kaikkien työntekijöiden on pyrittävä välttämään todellisia
tai oletettuja eturistiriitoja. Eturistiriitaohjeistuksen
mukaisesti työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa yhtiölle
kaikista havaitsemistaan eturistiriitatilanteista sekä omista
sidonnaisuuksistaan ja sivutoimistaan. Sidonnaisuuksista,
sivutoimista ja eturistiriitatilanteista pidetään rekisteriä.
Eturistiriitoja koskevien ohjeistusten ja toimenpiteiden
tavoitteena on varmistaa, että eturistiriitatilanteet
tunnistetaan, käsitellään, ehkäistään ja hallitaan
asianmukaisesti. Rikkomusepäilyksistä voi tehdä
ilmoituksen yhtiön whistleblowing-kanavan kautta.
Henkilöstö koulutetaan kanavan käyttöön. Kanavasta
kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1.
Yhtiö noudattaa sisäpiiriasioissa EU:n markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen ja sen nojalla annettujen alemman
asteisten säädösten sekä arvopaperimarkkinalain
säännöksiä, viranomaisten antamaa ohjeistusta sekä
Nasdaq Helsinki Oy:n voimassa olevia sääntöjä ja
sisäpiiriohjetta. Sisäpiiriohje sitoo kaikkia yhtiön
palveluksessa olevia henkilöitä ja hallituksen jäseniä.
Yhtiö viestii korruptioon ja lahjontaan liittyvistä
toimintaperiaatteistaan henkilöstölle osana perehdytystä ja
säännöllistä koulutusta. Rikkomuksista ilmoittamisesta
viestitään asiakkaille, sijoittajille ja toimitusketjun
toimittajille yhtiön kotisivuilla. Eturistiriitakysymyksiä ja
niiden hallintaa on käsitelty myös aina kutakin asiaa
koskevissa yhtiön käytännön ohjeistuksissa.
Sisäpiiriasioihin liittyvästä sisäisestä tiedottamisesta ja
sisäpiiriasioiden koulutuksesta sekä sisäpiiriasioiden
valvonnasta vastaa sisäpiirivastaava. Sisäpiiriläisten
koulutus ja tiedotus ajoitetaan työsuhteen alkamiseen,
uuden sisäpiiriaseman vastaanottamiseen sekä lain tai
viranomaistasoisen sääntelyn tai pörssin tai yhtiön oman
ohjeen muuttumiseen. Yhtiö järjestää lisäkoulutusta
tarvittaessa myös muina ajankohtina. Koulutukset
eturistiriitatilanteista, sidonnaisuuksista ja sivutoimista
sekä väärinkäytösepäilyistä ja whistleblowing -kanavasta
kuuluvat riskienhallinnan koulutuskokonaisuuteen, joka
suoritetaan kertaluontoisesti osana perehdytystä.
Koulutuskokonaisuus on pakollinen koko henkilöstölle ja
kattaa näin ollen 100 % tunnistetuista riskitoiminnoista.
Koulutuskokonaisuus on pakollinen myös yhtiön johdolle
ja siihen liittyvät politiikat ja toimintaperiaatteet ovat yhtiön
hallituksen vahvistamia. Koulutukset sisältävät
videomuotoista materiaalia sekä kirjallisia ohjeistuksia ja
hyväksytysti suoritettavia tehtäviä. Euroopan
pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen perustuva
hallitusten jäsenten koulutuskokonaisuus sisältää
koulutusta myös esteellisyystilanteista
hallitustyöskentelyyn liittyen. Koulutuskokonaisuudesta
kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV-1.
Mahdolliset rikkomusepäilyt käsitellään toimivasta
johdosta erillisessä riippumattomassa toiminnossa, joka
on raportointivelvollinen hallitukselle. Johtoryhmää
tiedotetaan tapauskohtaisesti.
Mittarit ja tavoitteet
G1-4 – vahvistetut korruptio - tai
lahjontatapaukset
Yhtiöllä on nollatoleranssi korruptiolle ja lahjonnalle.
Mahdollisista korruptiotapauksista ilmoitetaan aina
asianmukaisille viranomaisille, ja tarvittaessa asiasta
tehdään rikosilmoitus.
Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen
vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa
tuloksena ohjeiden vastaisen toiminnan, josta yhtiö on
jättänyt tutkintapyynnön poliisille. Tutkinta etenee
120
viranomaisen omassa aikataulussa ja raportointihetkellä
yhtiön tiedossa ei ole korruptioon tai lahjontaan liittyviä
tuomioita. Yhtiö toimii täydessä yhteistyössä
viranomaisten kanssa ja edesauttaa asian selvittämistä.
G1-6 – maksukäytännöt
Ostolaskujen käsittelyssä noudatetaan yhtiön sisäistä
toimintaohjetta. Yhtiölle toimitetuissa laskuissa
maksuaikaa on keskimäärin 16 päivää ja laskut asetetaan
maksettavaksi aina laskun eräpäivänä. Tämä koskee
kaiken kokoisia yrityksiä, myös pieniä ja keskisuuria
yrityksiä sekä kaikkia toimittajaryhmiä. Laskun luonnista
maksupäivään kuluu keskimäärin 16 päivää.
Ajalta 1.1.–31.12.2024 maksupäivätieto on saatavilla 81 %
laskuista, mikä johtuu siitä, että otanta sisältää laskuja,
joiden eräpäivä on vuonna 2025 ja lisäksi
maksupäivätietojen tarkastelun mahdollistava
toiminnallisuus otettiin käyttöön vasta vuoden 2024
aikana. Näistä laskuista 79 % maksettiin maksuehtojen
mukaisesti eräpäivään mennessä ja 19 % laskuista
maksettiin eräpäivän jälkeen. Eräpäivän jälkeen
maksetuista laskuista noin 40 % maksettiin eräpäivää
seuraavana päivänä. Mikäli laskun eräpäivä on sunnuntai
tai muu pyhäpäivä, lasku maksetaan yleisten
maksukäytäntöjen mukaisesti seuraavana arkipäivänä.
Järjestelmä ei kuitenkaan tunnista tällaista laskua
eräpäivään mennessä maksetuksi, jolloin eräpäivään
mennessä maksettujen laskujen prosenttiosuus on
todennäköisesti tässä ilmoitettua suurempi. Laskudata on
kerätty ostolaskujen kierrätysjärjestelmästä Basware
Purchase -to-Pay (P2P) käyttämällä otantaa ajalta 1.1.–
31.12.2024. Mittaustuloksella ei ole ulkopuolista
validointia. Maksuviivästyksistä johtuvia oikeudenkäyntejä
ei ole vireillä.
121
Konsernin tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma 122
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä 123
Konsernin laaja tuloslaskelma 124
Konsernin tase 125
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 126
Konsernin rahavirtalaskelma 127
K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 128
K2 Riskienhallinnan liitetieto 142
K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 156
K4 Käteiset varat 157
K5 Lainat ja saamiset 157
K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta 158
K7 Sijoitusomaisuus 159
K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 161
K9 Aineelliset hyödykkeet 162
K10 Muut varat 163
K11 Verosaamiset ja -velat 164
K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisölle ja velat
K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 166
K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus
K15 Varaukset ja muut velat 168
K16 Oma pääoma 169
K17 Korkokate 171
K18 Palkkiotuotot ja -kulut 171
K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 172
K20 Liiketoiminnan muut tuotot 173
K21 Henkilöstökulut 173
K22 Liiketoiminnan muut kulut 174
K23 Poistot ja arvonalentumistappiot
K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 175
K25 Tuloverot 176
K26 Annetut ja saadut vakuudet 177
K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 177
K28 Eläkevastuu 178
K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus 180
K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän
K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat 184
K32 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmä t 186
K33 Vuokrasopimukset 188
K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt
K35 Liiketoimintojen hankinnat 190
K36 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen 191
K37 Vaihtoehtoiset tunnusluvut ja tunnus-
122
Konsernin tuloslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkotuotot
Korkokulut
-136 492
-125 461
K17
Korkokate
Palkkiotuotot
Palkkiokulut
-10 497
-9 200
K18
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
K19
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
-4 408
-1 875
K20
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
K21
Henkilöstökulut
-32 902
-29 611
K22
Liiketoiminnan muut kulut
-69 289
-52 517
K23
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
-8 813
-8 422
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-111 004
-90 550
K24
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto
-83 379
-17 126
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista
-1 096
-1 344
Tulos ennen veroja
K25
Tuloverot
-15 041
-27 997
Tilikauden tulos
Josta:
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Yhteensä
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS),
euroa
123
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Tulos ennen veroja
74 589
138 048
Liiketoiminnan tuotot:
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
4 408
1 875
Liiketoiminnan kulut:
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut
4 180
3 292
Ohjeiden vastaisen toiminnan selvityskulut
3 479
-
Muutosneuvotteluista aiheutuneet kustannukset
-
394
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
86 656
143 609
Tuloslaskelman tuloverot
-15 041
-27 997
Laskennallinen tuloveron muutos
-2 413
-1 112
Vertailukelpoinen tulos
69 201
114 500
124
Konsernin laaja tuloslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
K28
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä
johtuvat voitot ja tappiot
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
K16
Käypään arvoon arvostamisesta, netto
K16
Siirretty tuloslaskelmaan luokittelun muutoksena
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja yhteensä
Tuloverot
Eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä
johtuvat voitot ja tappiot
-27
-38
Eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon arvostamisesta
-2 172
-3 687
K11
Tuloverot yhteensä
-2 198
-3 725
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä
Tilikauden laaja tulos
Josta:
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Yhteensä
125
Konsernin tase
Liitetieto
Varat (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
K4
Käteiset varat
K5
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
K5
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
K6
Johdannaiset
K7
Sijoitusomaisuus
K34
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä
K8
Aineettomat hyödykkeet
K8
Liikearvo
K9
Aineelliset hyödykkeet
K10
Muut varat
K11
Laskennallinen verosaaminen
Varat yhteensä
Liitetieto
Velat (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
K12
Velat luottolaitoksille
K12
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
K6
Johdannaiset
K13
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
K14
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
K15
Varaukset ja muut velat
K11
Laskennallinen verovelka
K11
Tuloverovelat
Velat yhteensä
K16
Oma pääoma
31.12.2024
31.12.2023
Osakepääoma
Rahastot
Kertyneet voittovarat
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Velat ja oma pääoma yhteensä
Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takaukset ja pantit
42 219
41 926
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
42 219
41 926
Käyttämättömät luottojärjestelyt
319 398
330 599
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
319 398
330 599
Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
361 617
372 525
126
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma
(1 000 euroa)
Osake-
pääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Rahastot
yhteensä
Kertyneet
voittovarat
Oma
Säästöpankki
Oyj omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
-61 756
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
Laaja tulos yhteensä
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti
Omien osakkeiden hankinta/myynti
Osingonjako
-33 139
-33 139
-33 139
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät
-1 580
-1 379
-1 379
Muut muutokset
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-33 652
-33 251
-33 251
Oma pääoma yhteensä 31.12.2024
-53 068
(1 000 euroa)
Osake-
pääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Rahastot
yhteensä
Kertyneet
voittovarat
Oma
Säästöpankki
Oyj omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
-76 503
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
Laaja tulos yhteensä
-
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti
Omien osakkeiden hankinta/myynti
-1 556
-1 556
-1 556
Osingonjako
-13 270
-13 270
-13 270
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät
Muut muutokset
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-14 112
Oma pääoma yhteensä 31.12.2023
-61 756
127
Konsernin rahavirtalaskelma
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
Käyvän arvon muutokset
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista
Poistot ja arvonalentumistappiot sijoituskiinteistöistä
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot
Arvonalentumiset ja odotettavissa olevat luottotappiot
Tuloverot
Muut oikaisut
Oikaisut tilikauden tulokseen
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutoksia
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Saamistodistukset
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
Lainat ja saamiset asiakkailta
-254 038
Johdannaiset, suojauslaskennassa
Sijoitusomaisuus
-184
-758
Muut varat
-37 101
Yhteensä
-187 859
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Velat luottolaitoksille
-288 103
Talletukset
-236 773
-289 309
Varaukset ja muut velat
Yhteensä
-155 999
-548 773
Maksetut tuloverot
-16 639
-17 796
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä
-577 879
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-8 141
-6 559
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin
-516
-3 270
Muiden sijoitusten muutokset
Liiketoimintojen hankinta
-70 964
Investointien rahavirta yhteensä
-79 258
-9 829
Rahoitustoiminnan rahavirta
Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset
Omien osakkeiden hankinta
-2 054
Velat, joilla huonompi etuoikeus, lisäykset
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset
-823 162
-673 238
Liiketoimintojen hankinta
Vuokrasopimusvelan maksut
-3 829
-3 442
Maksetut osingot
-33 139
-13 270
Rahoitustoiminnan rahavirta yhteensä
-313 405
Rahavarojen nettomuutos
-195 234
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteiset varat
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta
Yhteensä
Saadut korot
Maksetut korot
-128 425
-101 834
Saadut osingot
128
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
1. Yleistä laatimisperiaatteista
Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori
Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta.
Konsernin emoyhtiö on Oma Säästöpankki Oyj.
Jäljennökset tilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksista on
saatavilla pankin verkkosivuilta
www.omasp.fi .
Hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2024 kokouksessaan
27.2.2025,
ja yhtiökokous vahvistaa ne 8.4
.2025.
Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti:
Tytäryritys
●
Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus
100 %
Osakkuusyritykset
●
GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 %
●
City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 %
Yhteisyritykset
●
Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 %
●
Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 %
●
SAV -Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 %
Yhteiset toiminnot
●
Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo,
omistusosuus 30,5 %
Oma Säästöpankki Oyj:n (myöhemmin yhtiö)
konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksyttyjä
kansainvälisiä IFRS-standardeja (International Financial
Reporting Standards) sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja
noudattaen. Tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on
huomioitu myös suomalaisen kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön sekä viranomaismääräysten
täydentävät vaatimukset.
Konsernitilinpäätös (myöhemmin konserni) esitetään
tuhansissa euroissa, ellei toisin ole ilmoitettu. Liitetietojen
luvut ovat pyöristetty, joten yksittäisten lukujen
yhteenlaskettu summa saattaa poiketa taulukossa tai
laskelmassa esitetystä summasta. Konsernin ja siihen
kuuluvien yritysten kirjanpito- ja toimintavaluutta on euro.
Konsernitilinpäätös voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti
.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin
hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja,
käyvän arvon suojauksen suojauskohteita (suojatun riskin
osalta) ja käyvän arvon tai rahavirran suojauksessa
käytettyjä suojaavia johdannaisia, jotka on arvostettu
käypään arvoon.
1.1
Sovelletut uudet ja uudistetut
standardit ja tulkinnat
Yhtiö on soveltanut tilikauden aikana voimaan tulleita
yhtiötä koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja.
1.1.2024 voimaantulleilla standardeilla,
standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ole ollut merkittävää
vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen
asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.
1.1.2027 voimaan tulevalla IASB:n julkaisemalla IFRS 18
standardilla odotetaan olevan vaikutuksia
konsernitilinpäätökseen. Muilla IASB:n julkaisemilla
tulevilla uusilla standardeilla tai standardimuutoksilla ei
odoteta olevan olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
129
2. Yhdistelyperiaatteet
2.1 Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryritykset,
joissa pankilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun
konserni olemalla osallisena yrityksessä altistuu
sijoituskohteen muuttuville tuotolle tai kun se on oikeutettu
sen muuttuviin tuottoihin käyttämällä sijoituskohdetta
koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu
hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, hankitun
yhteisön yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut
velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Mahdollinen liikearvo kirjataan määrään, jolla
hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen
varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä.
Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi.
Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien
osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta
nettovarallisuudesta. Mikäli luovutettu vastike alittaa
yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat,
syntyy edullisesta kaupasta johtuva negatiivinen liikearvo,
joka kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin
tuottoihin.
Hankitut tytäryritykset sisällytetään
konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat,
realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on
eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.
Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä
tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen
omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään
erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen
jakautuminen emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille esitetään laajan
tuloslaskelman yhteydessä. Tilikauden voitto tai tappio ja
laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi
siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta
tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva
osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään
taseessa oman pääoman osana.
2.2 Yhteisyritykset ja
osakkuusyritykset
Yhteisyrityksiksi katsotaan sellaiset yhteisjärjestelyt, joissa
pankilla on yhteinen määräysvalta yhdessä muiden
yhteisjärjestelyn osapuolien kanssa ja järjestely tuo
pankille oikeuden järjestelyn nettovarallisuuteen.
Yhteisyritykset ja osakkuusyritykset on yhdistelty
pääomaosuusmenetelmällä. Sijoitus kirjataan alun perin
hankintamenon määräisenä, jonka jälkeen konsernin
tulososuuden mukainen osuus yhteisyrityksen tilikauden
tuloksesta yhdistellään tuloslaskelmaan. Vastaavasti
mahdollinen konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen
muista laajan tuloksen eristä kirjataan konsernin laajaan
tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus tappioista ylittää
pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän sijoituksen
kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita
yhdistellään konserniin, mikäli konserni on sitoutunut
osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia
järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä
toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja
koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt ovat yhteisiä toimintoja,
joista
konserni on yhdistellyt omat varat, velat, tuotot ja kulut
sekä omistusosuuden mukaisen osuuden yhteisistä
varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.
3. Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan
määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin
omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Hankinnan kohteen
nettovarojen käyvän arvon erotus kirjataan liikearvoksi tai
negatiiviseksi liikearvoksi. Liikearvo kirjataan taseeseen
aineettomien hyödykkeiden alle, kun taas negatiivinen
liikearvo tuloutetaan suoraan.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan
mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina
kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla
alentunut. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
130
4. Rahoitusinstrumentit
4.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja
arvostaminen
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan IFRS 9
Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti
rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos
kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän
hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat
luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä:
●
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat,
●
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettavat tai
●
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat.
Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia
luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit
Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen arvonalentumiset
arvioidaan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti.
Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu
sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan
yksittäiselle saamiselle.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön
liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen
luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta
niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.
4.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain
pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on
luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on
kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen
elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset
asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat.
4.1.2 Käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettavat
rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset
rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja
korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin,
jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat
kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös
mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö
on luokitellut osan saamistodistuksista käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi
.
4.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjataan myös ne erät, jotka eivät täytä SPPI-testiä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan
pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden
liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka
on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä.
Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän
luokkaan
.
4.2 Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kirjataan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti, ellei yhtiö tee hankintahetkellä
sijoituskohtaisesti peruuttamatonta valintaa siitä, että
sijoitus arvostetaan käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta.
Konsernilla ei ole käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia
sijoituksia. Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman
pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
4.2.1 Liiketoimintamallien arviointi
Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen
portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa
hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä
131
käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää
sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa.
Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia,
jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään
sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen
perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä
saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen
kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja.
4.2.2 Rahavirtatestaus
Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö
arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat
yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu
SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan
rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen
perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron
maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja.
Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö
rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa
rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin
ehdot eivät täyty.
Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on
ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä
ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit,
sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan
yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen
korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä.
4.3 Sopimukseen perustuvien
rahavirtojen muuttaminen
Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan
rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että
tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta,
kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio
määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen
perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella
korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen
erotus. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle
myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai
lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä
maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään
luottoriskin merkittävänä kasvuna.
Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina
kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli
taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on merkittävästi
kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen luottoriskin takia
arvoltaan alentuneena.
4.4 Taseesta pois kirjaaminen
Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni
on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin,
tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet
rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen
toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän
omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin
siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa
rahoitusvaroihin.
4.5 Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa
oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista
rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä
taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja
takaussopimuksista.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa
luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon
vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta arvostettavista
rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio
käyvän arvon rahastoon muiden laajan tuloksen erien
kautta. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa
oleva luottotappio kirjataan varaukseksi.
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran
koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä
luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus
on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan
odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon
maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden
kuluessa raportointipäivästä.
Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaiselta
raportointipäivältä ja ne kuvastavat:
132
●
vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua
rahamäärää, joka määritetään arvioimalla
mahdollisten tulemien vaihtelualue,
●
rahan aika-arvoa ja
●
järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota,
joka on raportointipäivänä saatavissa ilman
kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka
koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia
olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista
olosuhteista.
Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan
kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen
laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen.
Vaihe 1
: Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut
alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12
kuukauden ECL.
Vaihe 2
: Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut
merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille
lasketaan koko voimassaolon ECL.
Vaihe 3
: Laiminlyödyt sopimukset (sopimus
on luokiteltu
maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon
ECL.
4.5.1 Luottoriskin merkittävä kasvu
Arvioitaessa , onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski
kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin
odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien
laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä
verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan
laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen
rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin
merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1
vaiheeseen 2. Yhtiön käyttämät indikaattorit
tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että
laadullisia.
Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun
arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia
asiakkaiden luokittelussa. Luokittelujen lisäksi yhtiö
käyttää tiettyjä laadullisia indikaattoreita, kuten
lainanhoitojoustomerkintää sekä sopimukseen perustuvien
maksujen vähintään 30 päivän viivästymistä. Tämä
tarkastelu on automatisoitu laskennassa.
Lainakohtaisia tilasiirtymiä seurataan kuukausittain. Laina
voi parantua korkeintaan yhden vaiheen per laskenta-
ajankohta. Lainat tasolta 2 siirretään tasolle 1 vasta
viiveajan jälkeen. Lainan ollessa tasolla 2 parantuminen
vaiheeseen 1 vaatii vähintään kaksi sellaista peräkkäistä
kuukautta, jolloin laina ei täytä vaiheen 2 tai 3 kriteerejä.
Tämä tarkoittaa sitä, että laina on aina vähintään kaksi
kuukautta vaiheessa 2 riippumatta siitä, onko kyseessä
vaiheesta 3 parantunut laina, joka ei parantumisen jälkeen
ole missään vaiheessa täyttänyt vaiheen 2 tai 3 kriteereitä,
tai joka on täyttänyt vaiheen 2 kriteerit tai alun perin vai-
heessa 2 ollut laina, joka olisi siirtymässä vaiheeseen 1.
4.5.2 Määritelmä laiminlyönnille
Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin
(vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on
asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa konsernin
viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää
laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan
maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Velallinen on
maksukyvytön, kun sen yhteenlaskettujen erääntyneiden
luottovelvoitteiden määrä on ylittänyt molemmat alla
luetellut kynnysarvot. Kaikki kokonaistasolla erääntyneet
saamiset otetaan huomioon, riippumatta maturiteetista.
●
Absoluuttinen raja-arvo 100 euroa / 500 euroa:
Konsernille erääntyneiden saatavien kokonaismäärä
on vähintään 100 euroa vähittäisvastuiden osalta tai
vastaavasti vähintään 500 euroa kaikkien muiden ”ei-
vähittäis” -saamisten osalta
●
Suhteellinen 1 % raja-arvo: Konsernille erääntyneiden
maksujen kokonaismäärä suhteessa kunkin velallisen
vastuiden kokonaismäärään on vähintään 1 %
kokonaissaamisista
Kun molemmat kynnysarvot ovat olleet 90 peräkkäistä
päivää täyttyneenä, asiakas luokitellaan
maksukyvyttömäksi. Myös epävarman takaisinmaksun
kriteeri voi johtaa asiakkaan maksukyvyttömyyteen, mikäli
arvion mukaan on todennäköistä, että asiakas ei maksa
luottovelvoitettaan täysimääräisenä takaisin ilman, että
turvaudutaan vakuuden realisointiin.
Arvioidessaan sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin
tilassa, yhtiö huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten
lainaehtojen tai kovenanttien rikkoontumisia ja määrällisiä
indikaattoreita, kuten rästipäivien määrää
,
käyttämällä
133
sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen taloudellisesta
asemasta.
4.5.3 Odotettavissa oleva luottotappio –
mallin syöttötiedot
Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu
yhtenäisille laskentasäännöille ja
laskentaportfoliokohtaisille luottoriskimalleille, joita
käytetään laskentaparametrien määrittelyyn. Konsernin
luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin:
●
Henkilöasiakkaat
●
Pk-
yritysasiakkaat
●
Muut asunto-osakeyhtiöt
●
Muut maatalousyrittäjät
●
Muut asiakkuudet
Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan
luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään
maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default),
maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability
of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan
tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana
parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden
historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä
vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin
katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen
talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia
makrotaloudellisia ennusteita BTK:n muutoksesta,
asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä.
Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat
kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota.
Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut,
joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen
sisältämällä henkilöasiakkaiden
luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden
portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on
mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli
vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä
mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy
asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan.
Muille maatalousyrittäjille PD-arvo määräytyy
maatalousyrittäjävastapuolten historiasta lasketun
keskimääräisen maksukyvyttömyysfrekvenssin mukaisesti.
Muille asunto-osakeyhtiöille laskentaperiaate on
vastaavanlainen. Jäljelle jäävät vastapuolet menevät
”Muut” -portfolioon ja näille käytetään arvoja, jotka on
laskettu pk-yritysvastapuolten vaiheiden 1 ja 2
keskimääräisistä PD-arvoista.
Joihinkin rahoitusinstrumentteihin sisältyy sekä lainan
pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen.
Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko
myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta
EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCF-
kerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa.
Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD
kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomasta
maksukyvyttömyyshetkellä.
Joukkovelkakirjasijoitusten osalta konserni arvostaa
luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa
EAD*PD*LGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään
markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista
aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin
poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden
luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment
grade -tasolla. Investment grade -taso on korkein
mahdollinen luokitustaso, jonka velkakirjasijoitukset voivat
luottoluokittajilta saada ja tämän vuoksi tällaisten
sijoitusten kohdalla voidaan soveltaa alhaisen luottoriskin
poikkeusta. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä
lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden
odotettavissa olevia luottotappioita.
Yhtiön johto seuraa säännöllisesti luottotappion
vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että
malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion
määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja.
4.6 Lopullisen luottotappion
kirjaaminen
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei
arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen
luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois
kirjaamisen yhteydessä aiemmin kirjattu odotettavissa
oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen
luottotappio.
Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden
perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan
ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi
uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois
134
kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle
kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti
erään Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto.
4.7 Rahoitusvelkojen luokittelu ja
arvostaminen
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat
luokitellaan johonkin seuraavista eristä:
●
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai
●
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään
arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron
menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin liittyvät
transaktiomenot kirjataan kuluksi.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole
raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavia
johdannaisvelkoja. Lisäksi konsernin
liiketoimintojen hankintojen yhteydessä kirjatut muihin
velkoihin sisältyvät yhteisvastuuvelat arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin
rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat
yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat.
Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen.
4.8 Rahoitusvarojen ja -velkojen
netotus
Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu konsernin
tilinpäätöksessä.
4.9 Ulkomaan rahan määräiset erät
Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut
ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu
euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan
raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä
syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan
sijoitustoiminnan nettotuottoihin.
4.10 Käteiset varat
Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle
kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista.
4.11 Käyvän arvon määrittäminen
Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän
myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä
markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa
tavanmukaisessa liiketoimessa.
Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko
toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla
tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä
arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan
olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja
säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia
ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien
osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen
noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä
ostokurssia.
Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö
rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan
markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla
yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja
mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin.
Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut,
käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle
tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia.
Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin
laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät,
jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa
laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään
markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja
sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin
tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä
otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä
135
diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun
mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka
vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon
määrittämiseen.
Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen
sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon
määrittämistä
.
Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot
jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten
käypä arvo on määritetty:
Taso 1
: Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla
markkinoilla noteeratut käyvät arvot.
Taso 2
: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen
syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka
ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan
(esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista).
Taso 3:
tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin
perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Käypien arvojen hierarkian taso määritellään
sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla
olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys
arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän
suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon
hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron
aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen
toteutumispäivänä.
5. Johdannaiset ja
suojauslaskenta
Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä
kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä
korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa.
Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta
määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa
suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa
säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen
muutoksia . Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole rahavirtaa
suojaavia johdannaisia.
Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta
yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan
koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa
noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa
mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen
portfoliosuojauslaskennan soveltamista.
Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on
avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan
koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa
suojaukseen sovelletaan IAS 39 ”carve out” menetelmää.
Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan
yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja.
Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen
määrityksessä kohdan 4.11 Käyvän arvon määrittäminen
esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen
hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan
käypään arvoon ja arvonmuutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti tai mikäli sovelletaan suojauslaskentaa,
kirjaus tehdään muiden laajan tuloksen eriin.
Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot esitetään
taseen varoissa erässä ’Johdannaiset’. Varojen
arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä
koskeva oikaisu (CVA).
Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään
taseen veloissa erässä ’Johdannaissopimukset’.
Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva
oikaisu (DVA). Johdannaissopimukset arvostetaan
käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Käyvän arvon suojaukseen määritettyjen
suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään
’Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot’ ja taseessa
kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten
korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot
korkotuotoissa.
Lopetettujen suojauslaskennassa olleiden johdannaisten
käyvät arvot jaksotetaan alkuperäisen juoksuajan
mukaiselle ajanjaksolle.
Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Ennen
suojauslaskennan soveltamisen aloittamista suojaavien
johdannaisten ja suojauskohteen välinen yhteys
(taloudellinen suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus
dokumentoidaan.
6. Aineettomat hyödykkeet
Konsernitilinpäätöksen merkittävimmät aineettomat
hyödykkeet muodostuvat pankkiliiketoiminnassa
käytetyistä tietojärjestelmistä sekä yrityshankintojen
136
yhteydessä taseeseen kirjatuista asiakassuhteisiin
liittyvistä aineettomista omaisuuseristä.
Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen, jos on
todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa
oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja
omaisuuserän hankintameno on määritettävissä
luotettavasti.
Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon,
joka käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka
välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi
sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Välittömästi
tietojärjestelmähan kkeeseen liittyvä sisäinen kehitystyö on
myös kirjattu taseessa osaksi kirja npitoarvoa.
Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja
henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä
hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke
kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
hankintamenoon.
Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen ”Aineettomat
hyödykkeet” -erään ja niistä tehtävät poistot kirjataan
tuloslaskelman erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”.
Aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan
poistoiksi hyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisesti.
Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan siitä
ajanhetkestä, jolloin hyödyke on valmis käytettäväksi.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika
tarkistetaan vuosittain.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
●
Tietojärjestelmät 3–10 vuotta
●
Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet 6 vuotta
●
Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta
Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä,
luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi
hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt,
joissa yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen
ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa
palvelusopimuksina, jotka antavat yhtiölle oikeuden
käyttää pilvipalvelutarjoajan sovellusohjelmistoa
sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat
käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät
konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan liiketoiminnan
muihin kuluihin silloin, kun palvelut vastaanotetaan.
Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut
ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa
olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.
7. Aineelliset hyödykkeet ja
sijoituskiinteistöt
Konsernin kiinteistöt jaetaan käyttötarkoituksen mukaan
omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja
sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on
tuottaa vuokratuloja tai pääomalle arvonnousua. Jos
kiinteistöä käytetään sekä omassa että sijoituskäytössä,
esitetään varat erikseen vain, jos ne voidaan myydä
erikseen. Jako perustuu tällöin eri käytössä olevien
neliömetrien suhteeseen.
Mikäli nämä osat pystyttäisiin myymään erikseen, ne
käsitellään kirjanpidossa erikseen käyttötarkoituksen
mukaisesti. Jos osat eivät ole erikseen myytävissä,
käsitellään kiinteistöä sijoituskiinteistönä vain, jos
ainoastaan vähäinen osa kiinteistöstä on omassa tai
henkilökunnan käytössä. Jos osia ei voida myydä
erikseen, luokitellaan tila suuremmassa käytössä olevan
tilan käyttöön perustuen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseessa
erään ”Aineelliset hyödykkeet” ja sijoituskiinteistöt erään
”Sijoitusomaisuus”. Tuloslaskelmassa oman käytön
kiinteistöön liittyvät tuotot kirjataan erään ”Liiketoiminnan
muut tuotot” ja kulut erään "Liiketoiminnan muut kulut".
Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista
aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään ”Poistot ja
arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä”. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot, mukaan
lukien tehdyt poistot ja arvonalentumiset, sisältyvät erään
”Sijoitustoiminnan nettotuotot”. Luovutuksista tai käytöstä
poistamisesta aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan
saatujen tuottojen ja tasearvon erotuksena.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt
arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
hankintamenoon. Poistot perustuvat arvioihin
hyödykkeiden taloudellisista käyttöajoista. Maa-alueista ei
tehdä poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen
hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan
hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä,
137
että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa
taloudellista hyötyä tai taloudellinen käyttöaika pitenee.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:
●
Rakennukset 10
–
40 vuotta
●
Koneet ja kalusto 3
–
8 vuotta
●
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
8. Vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle
ottajana, merkitään taseeseen vuokranmaksuvelkana ja
käyttöoikeusomaisuuseränä. Konsernin taseeseen kirjatut
käyttöoikeusomaisuuserät liittyvät kiinteistöjen,
huoneistojen sekä koneiden ja kaluston
vuokras opimuksiin.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen
alkamisajankohtana hankintamenoon, joka sisältää
vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen
määrän ja mahdolliset alkuvaiheen välittömät menot ja
omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot sekä
mahdolliset sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä
maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla.
Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso,
jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-
aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption
sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että
konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota.
Yhtiön konttoreiden vuokrasopimukset ovat toistaiseksi
voimassa ja kestoajaltaan noin viisi vuotta. Muiden kuin
toistaiseksi voimassa olevien toimitilojen
vuokrasopimusten vuokra-ajat ovat 3–15 vuotta.
Konserni arvostaa sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen
käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenomallin
mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot
ja vuokrasopimusvelkaan liittyvät korkokulut. Poistot
kirjataan sopimuksen alkamisajankohdan ja
käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan
päättymisen tai vuokra-ajan päättymisen välisenä aikana.
Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka
arvostetaan niiden vuokra-aikana maksettavien vuokrien
nykyarvoon, joita ei ole vielä maksettu. Vuokrat
diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korkokannalla
tai konsernin lisäluoton korkokannalla. Kun muuttuva
vuokra perustuu indeksiin tai hintaan, se huomioidaan
vuokrasopimusvelan määrittämisessä. Konserni arvostaa
vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla efektiivisen
koron menetelmää käyttäen. Vuokrat koostuvat kiinteistä
maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat
indeksistä. Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen,
kun vastaisissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu
kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin
tai hintatason muutoksesta tai jäännösarvotakuun
perusteella maksettavaksi odotettavissa määrissä
tapahtuu muutos. Myös muutokset arvioissa koskien
kohdeomaisuuserän osto-optiota tai jatkamis- tai
päättämisoptiota voivat johtaa vuokrasopimusvelan
uudelleen arviointiin. Vuokrasopimusvelan uudelleen
määrittämisestä johtuvalla määrällä oikaistaan kyseisen
käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa, tai mikäli
käyttöoikeusomaisuuserän arvo on nolla, se kirjataan
tulosvaikutteisesti. Konserni hyödyntää IFRS 16:n
helpotuksia ja kirjaa enintään 12 kuukauden
vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät
tasaerinä kuluksi vuokra-aikana. Näitä ei kirjata
omaisuuserinä ja niihin liittyvinä velkoina taseeseen.
Oma Säästöpankki -konsernilla ei ole vuokralle antajana
toimiessaan sopimuksia, jotka luokitellaan
rahoitusleasingsopimuksiksi. Operatiivisina
vuokrasopimuksina käsiteltävät vuokrasopimukset
kirjataan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa tuloslaskelman
eriin "Sijoitusomaisuuden nettotuotot" tai "Liiketoiminnan
muut tuotot". Osa määräaikaisista vuokrasopimuksista
sisältää jatko-optioita, joiden vaikutus huomioidaan
laskennassa, mikäli voidaan kohtuullisella varmuudella
olettaa, että sopimuksessa oleva optio hyödynnetään.
9. Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman
tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, velvoitteen täyttäminen on todennäköistä ja johto
voi luotettavalla tavalla arvioida velvoitteen määrän. Jos
osasta velvoitetta on varmuus saada korvausta
kolmannelta osapuolelta, kirjataan korvaus erillisenä
eränä. Varaukset tarkistetaan jokaisena raportointipäivänä
ja oikaistaan tarvittaessa. Varaus arvostetaan sen määrän
nykyarvoon, jota odotetaan velvoitteen täyttämiseksi.
138
10. Työsuhde-
etuudet ja
osakeperusteiset järjestelyt
Konsernin IAS 19 Työsuhde -etuudet - standardin piiriin
kuuluvat työsuhde-etuudet koostuvat lyhytaikaisista
työsuhde-etuuksista, työsuhteen päättämiseen liittyvistä
etuuksista ja työsuhteen päättymisen jälkeisistä
etuuksista.
Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja
luontoisedut, vuosilomat, tulospalkkiot ja lisävakuutukset,
jotka odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12
kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka
aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn.
Työsuhteen päättämiseen perustuvat etuudet koostuvat
irtisanomiskorvauksista. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä
etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan
etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.
Etuuspohjaiset järjestelyt ovat pitkälti lisäeläketurvan
sisältäviä sopimuksia.
Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä konserni maksaa
kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä
tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta
lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei
pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta.
Kulut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jota maksu koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernille jää velvoitteita
tilikauden maksujen jälkeen. Etuuspohjaisissa
eläkejärjestelyissä velkaeränä esitetään järjestelystä
johtuvien velvoitteiden nykyarvo raportointipäivänä
vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä
arvolla. Konserni käyttää ulkopuolista aktuaaria
määrittämään työsuhteen päättymisen jälkeisistä
etuuksista johtuvat velvoitteet.
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus on päättänyt
osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä konsernin
avainhenkilöille sekä osakesäästöohjelmasta koko
henkilöstölle. Kannustinpalkkio suoritetaan osittain oman
pääoman ehtoisina instrumentteina ja osittain
käteisvaroina. Rahaosuudella pyritään kattamaan
palkkiosta avainhenkilölle ja henkilöstölle aiheutuvia veroja
ja veronluonteisia maksuja. Järjestelyssä myönnettävät
etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan
oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava
määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä,
joihin odotetaan syntyvän oikeus. Palkkiot kirjataan
kokonaisuudessaan omana pääomana maksettaviksi
osakeperusteiseksi järjestelyksi ja kulu jaksotetaan koko
oikeuden syntymisjaksolle. Kuluvaikutus esitetään
tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Konserni päivittää
oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena
tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan
myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen
osakkeiden mä
ärää.
Kannustinjärjestelmään sovelletaan
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin vaatimuksia.
11. Tuloutusperiaatteet
11.1 Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimuksen juoksuajalle.
Korkotuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmassa erään
”Korkokate”.
Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot
jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron
menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen
maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin
kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaate koskee yrityksille ja
asuntoyhtiöille myönnettyjä
luottoja.
11.2 Palkkiotuotot ja –kulut
Palkkiotuottoihin kirjataan tuotot asiakkaille tarjotuista
muun muassa maksuliikenteeseen ja lainanantoon
liittyvistä palveluista sekä rahastoihin liittyvistä
palkkiotuotoista. Tuotot kirjataan, kun määräysvalta
suoritevelvoitteisiin on siirtynyt asiakkaalle määrään, johon
konserni katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluja
vastaan. Useampaa vuotta koskevista palkkioista
tuloutetaan tilikaudella luovutettuja palveluja vastaava
osuus.
Palkkiokulut sisältävät pääosin kortti- ja
maksuliikenteeseen liittyviä kuluja sekä rahoituksen
hankkimiseen liittyviä kuluja.
Liitetietoja ei esitetä IFRS 15-standardin salliman
helpotukseen perusten jäljellä oleville suoritevelvoitteille
kohdistetuista transaktiohinnoista, jotka ovat osa
sopimusta, jonka alkuperäinen odotettavissa oleva
kestoaika on enintään yksi vuosi tai jos konsernilla on
139
oikeus laskuttaa asiakkaalta vastike, joka vastaa
rahamääränä, joka suoraan vastaan konsernin
tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa
asiakkaalle.
11.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen
nettotuotot
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottoihin kirjataan
myyntivoitot ja -tappiot sekä arvostusvoitot ja -tappiot ja
osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusinstrumenteista mukaan lukien oman
pääoman ehtoiset sijoitukset sekä
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen
nettotuotot ja sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Osinkotuotot
on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Lisäksi erään kirjataan valuuttatoiminnan nettotuotot sekä
käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot.
12. Tuloverot
Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan konserniin kuuluvien
yhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot,
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten
verojen muutos. Verot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi
koskien eriä, jotka liittyvät suoraan omaan pääomaan tai
muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan
kyseisiin eriin. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun
verotettavan tulon perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen
välisistä veronalaisista väliaikaisista ja
vähennyskelpoisista eroista. Laskennallinen
verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa
tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin
perustuvat verosaamiset kirjataan, mikäli verotettavan
tulon kertyminen on todennäköistä ja saaminen voidaan
hyödyntää.
13. Toimintasegmentit
Yhtiön pankkiliiketoiminta muodostaa yhden IFRS 8
Toimintasegmentit -standardin mukaan määritellyn
segmentin. Yhtiön liiketoimintamalliin ja toiminnan
luonteeseen perustuen koko konsernia käsitellään
raportoitavana segmenttinä. Konserni harjoittaa
liiketoimintaa vain Suomen alueella.
14. Johdon harkintaa
edellyttävät tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet ja arvioihin
liittyvät epävarmuudet
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
vaatii konsernin johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka
vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyjen erien määrään ja
liit etiedoissa annettuihin tietoihin. Johdon keskeiset arviot
koskevat tulevaisuutta ja raportointipäivän keskeisiä
epävarmuustekijöitä. Ne liittyvät keskeisesti muun muassa
käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja
muiden saamisten sekä aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden arvonalentumisiin. Vaikka arviot perustuvat
johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on
mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä
käytetyistä arvioista.
IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen
mallin soveltaminen vaatii johdolta harkintaan perustuvia
ratkaisuja koskien arvioita ja oletuksien tekemistä siitä,
onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja se
edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioimista odotettavissa olevien luottotappioiden
kirjaamisessa. Yhtiön johto on käyttänyt erityistä harkintaa
arvioidessaan ohjeiden vastaisen toiminnan lisävarauksia.
Toimintaympäristön epävarmuuden vaikutuksista yhtiön
riskiasemaan annetaan tarkempia tietoja liitetiedossa K2.
14.1 Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen
malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia
erityisesti seuraavissa aiheissa:
●
Laskentamallien valinta ja määrittely,
●
Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä
luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen merkittävästi, ja
●
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioimisessa odotettavissa olevien
luottotappioiden kirjaamisessa.
Laskentamallit ja -parametrit eri portfolioille on valittu
niiden liiketoiminnallisen merkitsevyyden ja kriittisyyden
perusteella. Kompleksisemmat mallit ja parametrit on
140
määritelty portfolioille, jotka ovat euro- ja
asiakasmääriltään suurimmat. Yhtiö on painottanut ECL-
mallin valinnoissaan kullekin lainatyypille sopivinta mallia
sekä huomioiden yhtiön koko käyttäen
suhteellisuusperiaatetta.
Yhtiö huomioi ECL-laskennassa tulevaisuuden näkymiin
perustuvaa tietoa. Yhtiö käyttää luottosalkun vastuiden
PD-parametriin oikaisuja, jotka perustuvat
makrotaloudellisen ympäristön kehityksen ennusteisiin,
sekä LGD-parametrin oikaisuja, jotka perustuvat erilaisiin
skenaarioihin kiinteistövakuuksien arvonkehityksestä
tulevaisuudessa. PD-arvoja oikaistaan laskentahetkestä
seuraavalle kolmelle vuodelle perustuen Suomen taloutta
kuvaavien tunnuslukujen kehityksestä tehtyihin
ennusteisiin ja näistä muodostettuihin skenaarioihin.
Skenaarioita ja niihin liittyviä toteutumistodennäköisyyksiä
on määritelty neljä: perusskenaario (40 %), heikko
skenaario (30 %), lamaskenaario (10 %) ja hyvä skenaario
(20 %). Heikon skenaarion paino on suhteellisen korkea
taloudessa edelleen jatkuvan epävarmuuden vuoksi.
14.2 Käyvän arvon arviointi
Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa
rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään
arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen
arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta
todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava
mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi
käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita
kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa
”Käyvän arvon määrittäminen”.
Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien
markkinat eivät ole toimivat. Tällainen tilanne voisi syntyä
maailmanlaajuisen talouden laajan häiriön seurauksena.
Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko yksittäinen
rahoitusinstrumentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja
onko markkinoilta saatava hintatieto luotettava indikaatio
rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta.
14.3 Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvonalentuminen
Johto arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvonalentumisia. Arvonalentumistestaus vaatii johdon
harkintaa ja arviota hyödykkeen tulevaisuudessa
kerryttämästä rahamäärästä, taloudellisesta
vaikutusajasta ja käytettävästä diskonttauskorosta.
14.4 Liiketoimintojen yhdistäminen
Liiketoimintojen hankinnoissa käypien arvojen
määrittäminen edellyttää yhtiön johdolta harkintaa koskien
luovutetun vastikkeen ja yksilöitävissä olevien
omaisuuserien, velkojen ja ehdollisten velkojen kirjaamista
ja käypään arvoon arvostamista.
Maaliskuussa 2023 toteutetun Liedon Säästöpankin
liiketoiminnan hankinnan yhteydessä siirtynyt
saatavakanta arvostettiin hankinnan yhteydessä käypään
arvoon. Yhtiö on uudelleen arvostanut liiketoimintakaupan
yhteydessä tehdyn käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi
7,3 milj. euron positiivinen tulosvaikutteinen kirjaus.
Saatavakantaan liittyen yhtiön taseessa ei ole käyvän
arvon oikaisuun liittyviä eriä. Lisäksi hankinnan
yhteydessä kirjattiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavan velan, yhteensä 15 milj. euroa koskien
Säästöpankkien yhteenliittymästä eroavan Liedon
Säästöpankin viiden vuoden määräaikaista
maksuvelvollisuusvastuuta jäsenluottolaitoksena.
Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on
uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 4,8 milj.
euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on
10,3 milj. euroa.
Joulukuussa 2021 Eurajoen Säästöpankin liiketoiminnan
hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettava velka, yhteensä 6,5 milj.
euroa. Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on
uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 3,8 milj.
euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on
2,7 milj. euroa.
Syyskuussa 2024 Handelsbankenin liiketoimintakaupan
yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan
yhteydessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta
odotettavissa oleviin luottotappioihin kohdistettiin
tilikauden aikana 3,3 milj. euroa harkinnan kohteena
olleelle kannalle sopimustasolla. Tilinpäätöshetkellä
käyvän arvon oikaisua on jäljellä 2,6 milj. euroa.
141
15. Uudet IFRS -standardit, jotka
eivät ole vielä voimassa
1.1.2027 voimaantulevalla IASB:n julkaisemalla IFRS 18
standardilla odotetaan olevan vaikutuksia
konsernitilinpäätökseen. Muilla IASB:n julkaisemilla
tulevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla
ei odoteta olevan olennaista vaikutusta yhtiön
konsernitilinpäätökseen.
142
K2 Riskienhallinnan liitetieto
Oma Säästöpankki Oyj keskittyy vähittäispankki-
toimintaan ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia
pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen
yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet
käsittävät luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Yhtiö
harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa.
Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski,
markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski.
Konsernin sisäistä valvontaa, riskejä ja riskienhallintaa
sekä CRR:n 8. luvun mukaisia tiedonantovaatimuksia
(Pilari III) käsitellään lähemmin konsernin Capital and Risk
Management Report -dokumentissa, joka julkaistaan
erillisenä raporttina vuosikertomuksen yhteydessä.
1. Riskienhallinnan organisointi
Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja
sisäistä valvontaa. Yhtiön riskienhallinnan
kokonaisjärjestelmä kuvataan hallituksen vahvistamassa
riskienhallintastrategiassa. Yhtiön riskienhallintastrategia
päivitettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana, ja
riippumattoman riskienvalvontatoiminnon
toimintamandaattia on päivitetyssä strategiassa kasvatettu
aiemmasta. Uuden riskienhallintastrategian olennaisimmat
muutokset ovat
●
Yhtenäisen riskitaksonomian vahvistaminen
●
Riskienvalvonnan yhtenäisen
dokumentaatiorakenteen kuvaaminen
●
Jokaista pääriskilajia käsittelevän komitean
perustaminen ja komiteatyöskentelyn kuvaaminen
●
Eskalointimenettelyjen tarkempi kuvaaminen ja
kytkeminen komitea- ja hallitustyöskentelyyn
●
Riskienvalvonnan mandaatti päätösesityksien
vastustamiselle, selvityspyynnöille sekä
havaintojen antamiselle liiketoiminnalle
●
Riskienvalvonnan velvollisuus raportoida
poikkeamista hallitukselle ja sisäiselle
tarkastukselle
Riskienhallintastrategia kuvaa koko yhtiön laajuisesti
kaikki riskilajit kattaen ne olennaisimmat järjestelyt, joilla
varmistetaan, että riippumattoman riskienvalvonnan
huomiot ja havainnot käsitellään säännöllisesti
liiketoiminnasta ja riippumattomista toiminnoista
koostuvissa komiteoissa. Riskienhallintastrategian
käytännön toteuttamista ja dokumentointia auttaa
kolmannen vuosineljänneksen aikana käyttöön otetut
yhtenäiset kontrolli- ja havaintokirjausjärjestelmät.
Yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön
merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja
että riskejä seurataan ja hallitaan osana päivittäistä
liiketoimintojen johtamista. Yhtiön riskejä arvioidaan
säännöllisesti ja hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön
riskienhallintastrategiaa, riskinottohalukkuutta,
riskinkantokykyä sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä
pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla ja kartoitusten
perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella
seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan
analysoinnilla.
Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot on järjestetty
varmistamaan tehokas ja kattava riskien hallinta ja
sisäinen valvonta seuraavasti:
●
Liiketoiminnan tuki -toiminto
●
Riskienvalvontatoiminto
●
Säännösten noudattamisen varmistamisesta
vastaava toiminto
●
Sisäisen tarkastuksen toiminto
Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että
riskienvalvontatoiminnolla, compliance-toiminnolla ja
sisäisellä tarkastuksella on yhtiön toiminnan laatuun,
laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja
ammattitaitoiset henkilöstöresurssit.
Riskienvalvontatoiminnon tavoitteena on edistää
järjestelmällistä ja ennakoivaa riskienhallintaa, jonka
kautta yhtiön liiketoimintaa voidaan kehittää turvallisesti.
Yhtiön organisaatiossa riskienvalvontatoiminto toimii
suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi
hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä muulle toimivalle
johdolle.
143
Riskienhallinnassa on kolme puolustuslinjaa
Yhtiön riskienhallinnan viitekehys perustuu kolmen
puolustuslinjan periaatteeseen, jotka ovat
1. Puolustuslinja
: Liiketoimintayksiköt.
Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinnassa kuin
muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään
noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan
periaatteita. Liiketoiminnan tuki -toiminto toimii myös
ensimmäisessä puolustuslinjassa ja vastaa keskitetysti
tiettyjen sisäisen valvonnan ja arviointien tekemisestä, ja
raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
2. Puolustuslinja
: Riskienvalvonta- ja compliance-
toiminto.
Riskienvalvontatoiminto valvoo ja varmistaa, että yhtiön
toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja.
Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että
toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto
valvoo säännösten noudattamista. Toinen puolustuslinja
raportoi toimitusjohtajalle, ja tuottaa itsenäisesti
raportointia suoraan hallitukselle ja yhtiön muille yksiköille.
3. Puolustuslinja
: Sisäinen tarkastus.
Sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan
riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta yhtiön eri yksiköissä,
toiminnoissa ja tytäryhtiöissä. Sisäinen tarkastus raportoi
yhtiön hallitukselle.
2. Vakavaraisuuden hallinta
Vakavaraisuuden kehityksestä raportoidaan hallitukselle
kuukausittain. Raportoinnissa seurataan
kokonaisvakavaraisuutta ja omien varojen ylijäämää.
Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle
(CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2
prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella
keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on varmistaa
pääomien riittävyys myös suhdanteiden heikentyessä.
Tarkempaa tietoa konsernin vakavaraisuudesta on
hallituksen toimintakertomuksessa sekä Capital and Risk
Management -julkaisussa.
3. Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy, kun
vastapuoli ei todennäköisesti pysty täyttämään
sopimuksen ehtoisia maksuvelvoitteitaan. Yhtiön
luottoriski koostuu pääasiallisesti myönnetyistä luotoista.
Yhtiö on edelleen kehittänyt vuoden 2021 aikana
käyttöönotettuja IRB-vaatimusten mukaisia
luottoluokittelumalleja.
Vastapuoliriski määritellään tappion riskinä tai
negatiivisena arvostuserona, joka aiheutuu vastapuolen
luottokelpoisuuden heikentymisestä. Luottoriskiä ja
vastapuoliriskiä syntyy myös muista saamisista, kuten
yhtiön sijoitussalkkuun sisältyvistä velkakirjoista,
saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä
taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten
käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä,
takauksista ja rembursseista.
Yhtiö tiedotti alkuvuodesta luotonannossa tapahtuneesta
ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Hallitus käynnisti laajat
toimenpiteet alkuvuoden tapahtumien seurauksena.
Luottokanta läpivalaistiin kokonaisuudessaan kesän
aikana ja toimenpide vahvisti, että kyseessä on ollut
yksittäistapaus. Luottokannan laatu varmistettiin
ulkopuolisten, riippumattomien asiantuntijoiden toimesta.
Luottokantaan ja luottoprosesseihin on tehty mittavia
tarkastustoimia ja analyyseja kauden aikana. Yhtiön
aikaisemmin raportoitu toimenpidesuunnitelma, jonka
tavoitteena on pienentää maksukyvyttömiä vastuita, on
edelleen käynnissä ja edennyt suunnitellusti.
Oma Säästöpankki Oyj:n
luottoriski koostuu pääasiallisesti
kiinteistövakuudellisista saamisista, vähittäisvastuista ja
yrityksille suunnatuista luotoista. Kiinteistövakuudellisten
saamisten osuus luottoriskistä oli 31.12.2024 43,9 (46,8)
%, vähittäisvastuiden osuus 15,1 (16,1) % ja
yritysluottojen osuus 20,8 (23,9) %. Luottoriskin vastuut on
hyvin hajautettu maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti,
mikä laskee yhtiön keskittymäriskiä. Yhtiö
käyttää
EBA/GL/2016/07 mukaista maksukyvyttömyyden
määritelmää. Maksukyvyttömien luottojen osuus
luottokannasta oli 6,3 %. Ohjeiden vastaiseen toimintaan
liittyvän salkun osuus oli 2,4 %.
Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa
asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja
vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Luotto-
ja vastapuoliriskejä mitataan arvioimalla odotettavissa
olevia luottotappioita. Odotettavissa olevat luottotappiot
arvioidaan ECL-mallien avulla IFRS 9:n mukaisesti.
144
3.1 Yhtiön myöntämät helpotukset
lainojen maksuun
Tilikauden päättyessä koko lainakannasta
lyhennysvapaalla olleiden lainojen yhteenlasketut
pääomat olivat 451,9 milj. euroa. Pääomiin on laskettu
mukaan kaikki tilikauden päättyessä voimassa olleet
lyhennysvapaajaksot niiden syystä tai alkamishetkestä
riippumatta.
3.2 Odotettavissa olevien
luottotappioiden laskenta
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta eli ECL-
laskenta (Expected Credit Loss) toteutetaan lainatasolla
kuukausittain. ECL-laskennassa kullekin luotolle lasketaan
kuukausittain odotettavissa oleva luottotappio perustuen
maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen (PD) sekä
maksukyvyttömyyden aiheuttaman tappion osuuteen
(LGD).
Yhtiön lainakanta on luokiteltu eri laskentaportfolioihin
perustuen asiakkaiden erilaisiin riskiominaisuuksiin.
Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski
kasvanut merkittävästi, tarkastellaan muun muassa
rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana
voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin
muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa
rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä
raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin
kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan
siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2.
Yhtiön luottokanta on kasvanut tilikauden aikana.
Luottokannan laatu on pysynyt hyvällä tasolla, vaikka
järjestämättömät saamiset luottokannasta nousivat 2,4
prosentista 6,5 prosenttiin. Ohjeiden vastainen toiminta ja
sen seuraukset ovat vaikuttaneet myös järjestämättömien
luottojen kasvuun. Taloudelliseen ympäristöön liittyvän
epävarmuuden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että
luottokannan laatu voi heikentyä tulevaisuudessa.
Yhtiöllä on tilikauden lopussa johdon harkintaan
perustuvia varauksia ja käyvän arvon oikaisuja yhteensä
2,6 milj. euroa.
Ensimmäisellä neljänneksellä tehty 19,5 milj. euron johdon
harkintaan perustuva lisävaraus johtuen yhtiön
luottoriskiaseman muutoksesta tiettyjen
asiakaskokonaisuuksien osalta kohdistettiin suunnitellusti
toisella neljänneksellä asiakaskokonaisuuksille. Toisella
neljänneksellä tehty 30 milj. euron johdon harkintaan
perustuva lisävaraus kyseisille asiakaskokonaisuuksille
perustuen yhtiön tekemään selvitykseen sekä tilattuun
ulkopuoliseen selvitykseen luottokannan laadusta
kohdistettiin suunnitellusti asiakaskokonaisuuksille
kolmannella neljänneksellä. Lisäksi toisella neljänneksellä
tehty 2,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva
lisävaraus yksittäiselle asiakkaalle liittyen yllä mainittuihin
asiakaskokonaisuuksiin kohdistettiin kolmannen
neljänneksen aikana.
Yhtiö uudelleen arvioi Liedon Säästöpankin
liiketoimintakaupan yhteydessä tehdyn käyvän arvon
oikaisun kolmannen neljänneksen aikana, jonka
seurauksena käyvän arvon oikaisun arvo laski 4,1 milj.
euroa. Jäljelle jääneen 2,0 milj. euron varauksen yhtiö
purki viimeisen neljänneksen aikana. Lisäksi yhtiö teki
kolmannella neljänneksellä Handelsbankenin
liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneeseen
saatavakantaan käyvän arvon oikaisun 5,8 milj. euroa.
Käyvän arvon oikaisusta kohdistettiin lainoille 3,3 milj.
euroa.
Mallin tulevaisuuteen katsovia muuttujia päivitettiin
loppuvuodesta Suomen taloutta koskevien ennusteiden
päivittymisen johdosta.
Asiakasseuranta erityisesti ongelma-asiakkaiden osalta on
ollut tiivistä taloudellisen ympäristön epävarmuudesta
johtuen. Siirto vaiheesta 1 vaiheeseen 2 johtuu saamiseen
liittyvästä merkittävästä luottoriskin kasvusta. ECL-
laskennan vaiheeseen 3 luokitellaan kaikki sellaiset lainat,
jotka täyttävät maksukyvyttömyyden määritelmän.
Vaiheen 3 luokittelukriteerejä ovat muun muassa
sopimukseen perustuvien olennaisten maksujen
myöhästyminen 90 päivällä, asiakkaan velkasaneeraus tai
konkurssi, tai muut epävarman takaisinmaksun tilanteet.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta on kuvattu
tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa K1
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet.
145
Luottokanta ja odotettavissa olevat luottotappiot asiakasryhmittäin
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yksityisasiakkaat
3 778 191
3 585 722
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-23 237
-19 481
Yritysasiakkaat
1 356 416
1 255 520
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-35 894
-11 801
Asuntoyhteisö
712 477
736 068
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-23 458
-447
Maatalousasiakkaat
311 510
300 447
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-6 702
-3 130
Muut
239 801
154 776
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-23 317
-600
Luottokanta yhteensä
6 398 396
6 032 533
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä
-112 608
-35 458
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä lainanhoitojoustot
31.12.2024
kannasta
31.12.2023
kannasta
Erääntyneet saamiset 30-90 päivää
54 513
0,8 %
31 253
0,5 %
Erääntymättömät tai erääntyneet alle 90 päivää saamiset, jotka
todennäköisesti jäävät maksamatta
257 430
4,0 %
89 842
1,5 %
Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää
41 407
0,6 %
16 950
0,3 %
Järjestämättömät saamiset 181 päivää - 1 vuosi
75 955
1,2 %
14 374
0,2 %
Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi
45 150
0,7 %
21 882
0,4 %
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset yhteensä
474 455
7,4 %
174 301
2,9 %
Järjestämättömät saamiset yhteensä
419 942
6,5 %
143 048
2,4 %
153 091
2,4 %
10 341
0,2 %
266 851
4,2 %
132 708
2,2 %
Terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja
86 909
1,4 %
74 099
1,2 %
Järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja
72 021
1,1 %
57 593
1,0 %
Lainanhoitojoustot yhteensä
158 930
2,5 %
131 692
2,2 %
10 214
0,2 %
10 306
0,2 %
148 716
2,3 %
121 386
2,0 %
Luvut sisältävät eriin kohdistuvat erääntyneet korot.
3.3 Ongelmaluotot
Yhtiön luottohallinnon ohjeessa määritellään toimintamalli
ongelma -asiakkaiden ja ongelmaluottojen valvontaan.
Ongelma-asiakkailla tarkoitetaan asiakkaita, joiden
luottoluokitus on heikko tai heikentynyt, ja jotka tästä
syystä siirtyvät tehostetun seurannan piiriin. Lisäksi
tarkkailuun nousevat asiakkaat, joiden luottoluokka on
heikentynyt, mutta eivät täytä vielä ongelma-asiakkaan
määritelmää. Näiden määritysten lisäksi asiakas voidaan
luokitella ongelma-asiakkaaksi edellä mainituista
kriteereistä poiketen harkintaa käyttäen.
Asiakaskohtainen tarkastelu ottaa kantaa muun muassa
saatavan turvaamiseen, asiakkaan luottoluokituksen
muuttamiseen ja luottotappiokirjauksen tekemiseen.
Seurannan tarkoituksena on havaita ongelmaluotot tai
ongelmaluotoiksi muodostuvat luotot mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa. Ongelma-asiakkaita ja -vastuita
seurataan konttorikohtaisesti sekä suhteessa lainakannan
kokoon. Jokaiselle ongelma-asiakkaalle tehdään
toimenpidesuunnitelma luotto-ohjeen määrittämien rajojen
ylittyessä
.
146
Yksityisasiakkaiden luottokelpoisuusluokat
Luottoluokat (1 000 euroa)
31.12.2024
%
31.12.2023
%
AAA
1 344 737
35,6 %
1 394 580
38,9 %
AA
1 020 148
27,0 %
1 012 406
28,2 %
A+
433 654
11,5 %
389 876
10,9 %
A
277 561
7,3 %
248 292
6,9 %
B+
403 429
10,7 %
325 429
9,1 %
B
69 422
1,8 %
52 768
1,5 %
C
92 904
2,5 %
77 754
2,2 %
D
29 749
0,8 %
23 458
0,7 %
Ei luokiteltu
204
0,0 %
248
0,0 %
Maksukyvytön
106 384
2,8 %
60 911
1,7 %
Yksityisasiakkaat
3 778 191
100,0 %
3 585 722
100,0 %
Yritysten ja asunto -osakeyhtiöiden luottokelpoisuusluokat
Luottoluokat (1 000 euroa)
31.12.2024
%
31.12.2023
%
AAA
924 439
44,7 %
1 080 143
54,2 %
AA
420 768
20,3 %
352 148
17,7 %
A+
258 793
12,5 %
278 902
14,0 %
A
104 737
5,1 %
156 222
7,8 %
B+
55 252
2,7 %
42 880
2,2 %
B
48 908
2,4 %
17 757
0,9 %
C
12 205
0,6 %
8 092
0,4 %
Ei luokiteltu
12
0,0 %
122
0,0 %
Maksukyvytön
243 779
11,8 %
55 322
2,8 %
Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt
2 068 893
100,0 %
1 991 588
100,0 %
3.4 Jakauma riskiluokkiin
Yhtiö luokittelee kaikki asiakkaat riskiluokkiin
vastapuolesta saatavilla olevien tietojen pohjalta.
Luokittelussa käytetään omaa sisäistä arviota ja
ulkopuolisia luottoluokitustietoja
. Seuranta on jatkuvaa ja
voi johtaa siirtoon riskiluokasta toiseen.
Luotonannossa riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä
esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää suuria määriä
luottoja ja muita vastuita:
●
yksittäiselle vastapuolelle
●
ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä
vastapuolista tai niihin sidoksissa olevista
yhteisöistä
●
tietyille toimialoille
●
tiettyjä vakuuksia vastaan
●
joiden maturiteetti on sama tai
●
joissa tuote/instrumentti on sama
147
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät riskiluokittain ja luottoriskikeskittymät
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-tason henkilö-, yritys- ja as.oy. -asiakkaat ja AAA- ja
AA+-tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AA-B+ -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja as.oy-
asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen B-C-tason henkilöasiakkaat sekä A-B-tason yritys- ja as.oy-
asiakkaat sekä B+-B -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, C-tason yritys- ja as.oy. -asiakkaat,
C- ja D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
Muut asiakkaat perustuvat yhtiön sisäiseen arvioon riskiluokasta.
Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa
ulkoista luottoluokitusta.
Henkilöasiakkaat
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka 1
1 435 962
11 771
-
1 447 733
1 491 431
Riskiluokka 2
2 051 626
148 963
-
2 200 589
2 040 053
Riskiluokka 3
9 322
145 188
-
154 510
132 059
Riskiluokka 4
2 798
44 053
101 807
148 658
84 935
Riskiluokka ei luokiteltu
3 210
82
-
3 293
2 671
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
3 502 919
350 057
101 807
3 954 783
3 751 150
Tappioita koskeva vähennyserä
1 186
5 736
16 380
23 302
19 495
Yhteensä
3 501 732
344 322
85 427
3 931 481
3 731 655
Yritykset
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka 1
434 720
13 224
-
447 944
479 239
Riskiluokka 2
594 436
31 025
-
625 461
614 543
Riskiluokka 3
38 032
160 094
-
198 126
196 319
Riskiluokka 4
209
12 379
166 247
178 836
60 964
Riskiluokka ei luokiteltu
387
34
-
420
405
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
1 067 783
216 756
166 247
1 450 787
1 351 470
Tappioita koskeva vähennyserä
376
2 933
32 706
36 015
11 964
Yhteensä
1 067 408
213 823
133 541
1 414 772
1 339 506
Asunto-osakeyhtiöt
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka 1
524 649
8 836
-
533 485
651 897
Riskiluokka 2
74 950
22 191
-
97 141
73 089
Riskiluokka 3
3 824
10 313
-
14 137
29 462
Riskiluokka 4
1
-
79 420
79 421
2 817
Riskiluokka ei luokiteltu
1
-
-
1
-
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
603 425
41 341
79 420
724 185
757 264
Tappioita koskeva vähennyserä
84
1 223
22 153
23 460
449
Yhteensä
603 341
40 117
57 267
700 726
756 815
148
Maatalousasiakkaat
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka 1
86 609
2 584
-
89 193
109 179
Riskiluokka 2
144 088
5 184
-
149 272
159 145
Riskiluokka 3
16 760
14 913
-
31 673
22 332
Riskiluokka 4
403
8 376
22 153
30 931
17 331
Riskiluokka ei luokiteltu
19 837
20
-
19 857
6 454
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
267 697
31 076
22 153
320 925
314 442
Tappioita koskeva vähennyserä
215
316
6 185
6 716
3 146
Yhteensä
267 481
30 760
15 968
314 210
311 296
Muut
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka 1
71 342
2 804
-
74 146
96 123
Riskiluokka 2
92 857
54 030
-
146 887
76 829
Riskiluokka 3
20
604
-
624
932
Riskiluokka 4
2
-
33 977
33 978
42
Riskiluokka ei luokiteltu
7
-
-
7
-
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
164 228
57 438
33 977
255 643
173 926
Tappioita koskeva vähennyserä
115
3 447
19 796
23 358
674
Yhteensä
164 114
53 990
14 181
232 285
173 252
31.12.2024
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka 1
479 465
-
-
479 465
476 133
Riskiluokka 2
1 287
-
-
1 287
1 366
Riskiluokka 3
-
-
-
-
252
Riskiluokka ei luokiteltu
6 544
11 574
218
18 336
68 425
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
487 296
11 574
218
499 088
546 177
Tappioita koskeva vähennyserä
279
71
-
350
478
Yhteensä
487 018
11 503
218
498 739
545 699
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät toimialoittain
(1 000 euroa)
Riskiluokka 1
Riskiluokka 2
Riskiluokka 3
Riskiluokka 4
Riskiluokka ei
luokiteltu
31.12.2024
31.12.2023
Yritykset
992 301
774 806
210 837
258 336
19 055
2 255 335
2 171 713
Kiinteistöala
638 150
353 276
88 997
150 713
15
1 231 152
1 250 967
Maatalous
1 126
51 761
1 036
1 053
18 665
73 640
61 607
Rakentaminen
88 524
44 903
12 131
16 239
50
161 846
125 645
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
13 494
21 651
15 361
15 775
16
66 296
84 755
Tukku - ja vähittäiskauppa
67 590
75 544
29 628
15 404
131
188 296
182 695
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
11 223
29 316
9 862
7 885
1
58 288
44 500
Muut
172 194
198 356
53 822
51 268
177
475 816
421 542
Julkisyhteisöt
651
15 128
70
-
-
15 848
16 486
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
21 683
70 187
400
502
2
92 775
34 832
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
36 635
52 864
154
33 477
5
123 134
103 977
Kotitaloudet
1 541 230
2 306 365
187 609
179 510
4 516
4 219 230
4 021 245
Yhteensä
2 592 501
3 219 350
399 071
471 824
23 578
6 706 323
6 348 252
149
Suuret asiakasriskit (Vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti
laskettu)
31.12.2024
Kokonaisuus
(1 000 euroa)
Vastuut ennen
vähennyksiä
Vähennykset
Vastuut vähennysten
jälkeen
Osuus
ensisijaisesta
omasta pääomasta
Asiakaskokonaisuus 1
226 877
-101 662
125 215
23,6 %
Asiakaskokonaisuus 2
30 854
-
30 854
5,8 %
Asiakaskokonaisuus 3
39 416
-18 200
21 216
4,0 %
Asiakaskokonaisuus 4
20 019
-
20 019
3,8 %
Asiakaskokonaisuus 5
17 263
-
17 263
3,2 %
Summa
334 428
-119 862
214 566
Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä
334 428
-119 862
214 566
Taulukossa esitetään viiden suurimman asiakaskokonaisuuden vastuiden kokonaismäärä ja tämän osuus ensisijaisesta omasta pääomasta.
Eri asiakaskokonaisuudet voivat sisältää samoja yksittäisiä asiakkuuksia eli eri asiakaskokonaisuuksien kokonaisvastuiden yhteismäärässä
voi olla samojen yksittäisten asiakkaiden vastuita. Asiakaskokonaisuuksien vastuiden yhteismäärä esitetään kahdella eri rivillä. "Summa"-
rivillä lasketaan kaikkien asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteen. "Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä"-rivillä esitetään vastuiden
yhteismäärä niin, että yksittäisen asiakkaan vastuut ovat laskennassa vain kerran. Mikäli rivit vastaavat toisiaan, asiakaskokonaisuuksien
sisällä ei ole samoja yksittäisiä asiakkaita. Vähennykset sisältävät hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat ja vapautukset
vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti.
3.5 Vakuudet
Luottoriskiä hallitaan käyttämällä vakuuksia ja
kovenantteja. Vakuuksia otetaan vastuille takaisinmaksun
turvaamiseksi. Pääsääntöisesti luotoille halutaan turvaava
vakuusasema, parhaissa luottoluokissa voidaan hyväksyä
vakuusvajetta. Yritysluotonannossa riskiä turvataan usein
sopimalla asiakkaan kanssa kovenantti, mikä mahdollistaa
yhtiölle luottoon liittyvien ehtojen uudelleen neuvottelun
asiakkaan riskiaseman muuttuessa.
Vakuusarviointi on täysin riippumatonta ja muusta
liiketoiminnasta eriytettyä, ja sitä tehdään jatkuvasti.
Vakuuksien arvioinnista ja monitorointien toteuttamisesta
vastaa erillinen vakuuksien arviointiin keskittynyt yksikkö.
Vakuuksien arvon määrityksestä vastaa sisäinen tai
ulkopuolinen arvioitsija, jonka käyttää arvioinnin tukena
tilastollisia malleja. Vakuusarvioinnissa sovelletaan
kansainvälisiä arviointistandardeja (IVS).
Lainojen vakuudet huomioidaan myös odotettavissa
olevien luottotappioiden mallissa. Kohteen vakuusarvoon
vaikuttaa vakuuden tyyppi, kuten esimerkiksi asuin- tai
liikehuoneisto tai kiinteistö.
Yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa ja tämän
johdosta yhtiö seuraa vakuuskelpoisten luottojen määrän
kehitystä varmistaakseen jälleenrahoituksen katettujen
joukkolainojen avulla.
Kiinnitysluottopankin LTV -jakauma
LTV
31.12.2024
31.12.2023
0-50%
25,3 %
25,1 %
50-60%
13,3 %
13,0 %
60-70%
18,3 %
17,6 %
70-80%
16,8 %
17,3 %
80-90%
14,3 %
13,7 %
90-100%
11,9 %
13,4 %
Yhteensä
100,0 %
100,0 %
Taulukko esittää raportointihetkellä katettujen lainojen
vakuutena olleiden luottojen LTV -jakaumat KLP-säädöksiin
perustuen. Taulukon luokissa koko lainan määrä näkyy siinä
LTV luokassa, johon sen suurin LTV -arvo kuuluu. Esimerkiksi 55
000 euron laina, jossa vakuutena on 100 000 € kiinteistö,
lasketaan kokonaisuudessaan LTV-luokkaan 50–60 %.
150
Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus
Luottoriskille alttiina oleva määrä, johon kohdistuu vakuus
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta
Asuntoluotot
3 259 157
3 110 044
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot
1 989 455
1 898 331
Pääosin kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot
351 454
360 312
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Muut
736 221
602 614
Pääosin kiinteistövakuuksia
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 336 287
5 971 301
4. Likviditeettiriski
Likviditeettiriski voidaan määritellä tulevien ja lähtevien
rahavirtojen tasapainon eroavaisuutena. Riski voi
realisoitua, jos yhtiö ei kykene täyttämään erääntyviä
maksuvelvoitteitaan tai hyväksyttävää tasapainoa ei saada
siedettävien kustannuksien rajoissa. Yhtiön suurimmat
likviditeettiriskit nousevat otto- ja antolainauksen
maturiteettierosta sekä suurempien
joukkovelkakirj alainojen uudelleen rahoittamisesta.
Oma Säästöpankki Oyj:n likviditeettiriskin hallinta lähtee
liikkeelle yhtiön kyvystä hankkia riittävästi hinnaltaan
kilpailukykyistä rahaa lyhyelle sekä pitkälle aikavälille.
Tärkeänä osana likviditeettiriskin hallintaa on yhtiön
rahoitusaseman suunnittelu eri ajanhetkille
tulevaisuudessa. Likviditeettiriskin hallintaa tukevat
aktiviinen riskienhallinta, taseen ja kassavirtojen seuranta,
sekä sisäiset laskentamallit. Jatkuva likviditeettitilanteen
valvominen on tärkeää, jotta yhtiö pystyy hallitsemaan
ulos lähteviä kassavirtoja. Yhtiön likviditeettiriskiä
hallinnoidaan myös seuraamalla ja ennustamalla
markkinatekijöiden sekä markkinakehityksen muutoksia.
Mikäli ennusteet näyttävät siltä, että markkinalikviditeetti
on laskussa, voi yhtiö asettaa tiukemmat sisäiset limiitit
likviditeetin riskienhallinnalle. Likviditeetin hallintaan
sisältyy myös likviditeettireservinhallinta, jolla
varmistetaan, että yhtiöllä on riittävästi likvidejä
arvopapereita käytettävissä. Yhtiön likviditeettireservin
tarkoituksena on poikkeustilanteissa kattaa pankin
erääntyvät maksuvelvoitteet vähintään yhden kuukauden
ajan. Lisäksi likviditeettireservin suunnittelulla varaudutaan
odottamattomiin tapahtumiin kuten huonontuviin
suhdanteisiin markkinoilla.
Huolimatta yhtiön luotonannossa tapahtuneesta ohjeiden
vastaisesta toiminnasta ja negatiivisesta uutisoinnista,
yhtiön likviditeetti on säilynyt vuonna 2024 vakaalla
pohjalla. Yhtiön liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat
ovat vahvistaneet likviditeettiasemaa ja vähentäneet
uudelleenrahoitusriskiä.
Vuoden 2024 aikana laskeneet markkinakorot hillitsivät
kokonaisrahoituksen kustannuksia edellisvuoteen
verrattuna. Vuoden 2024 aikana yhtiö toteutti
onnistuneesti emissioita sekä katetuissa (250 milj. euroa),
että senior joukkovelkakirjalainoissa (140 milj. euroa).
Vuonna 2025 erääntyy toukokuussa 200 milj. euron senior
joukkovelkakirjalaina eikä yhtiöllä ole muita isoja
uudelleenrahoitustarpeita.
Yhtiön tärkeimmät likviditeettiriskin arviointiin käytettävät
mittarit ovat maksuvalmiusvaatimus (LCR) ja pysyvän
varainhankinnan vaatimus (NSFR). Konsernin
maksuvalmiusvaatimus (LCR) säilyi hyvällä tasolla ollen
vuoden 2024 lopussa 160,3 % (248,9 %). NSFR oli
vuoden 2024 lopussa 118,1 % (117,8 %).
LCR & NSFR kehitys kvartaaleittain
31.12.2024
30.9.2024
30.6.2024
31.3.2024
LCR, %
160 %
166 %
199 %
155 %
NSFR, %
118 %
117 %
119 %
117 %
LCR- ja NSFR-tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia. LCR-
laskentaa tarkennettu vertailukaudelle 31.3.2024 takautuvasti.
Valvojan suorittamat tarkastukset
Finanssivalvonta suoritti syksyllä 2024 osana valvojan
jatkuvaa valvontaa likviditeettiriskin tarkastuksen yhtiöön.
Tarkastus perustuu yhtiön 30.6.2024 tilanteeseen ja
kyseisenä ajankohtana käytössä olleisiin likviditeettiriskin
hallinnan prosesseihin sekä voimassa olleeseen
dokumentaatioon. Yhtiön syksyllä 2024 toteuttamia
kehittämistoimenpiteitä ei ole huomioitu osana tarkastusta
tarkasteluajankohdan ollessa 30.6.2024.
151
Finanssivalvonta arvioi tarkastuksessa yhtiön
likviditeettiriskien hallintaa ja siihen liittyvien prosessien
sekä riskienvalvonnan asianmukaisuutta. Lisäksi arvioitiin
likviditeettiriskien hallintaan liittyvää
organisaatiorakennetta ja resursoinnin riittävyyttä,
likviditeettiriskin raportointiprosesseja, stressitestausta
sekä näihin liittyviä datan hallinnan prosesseja.
Tarkastuksen kohteena olivat myös likviditeettiriskin
viranomaisraportointiin liittyvät ulkoistukset.
Finanssivalvonnan keskeisimmät havainnot koskevat
yhtiön likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin
kokonaisuutta ja sen toimivuutta, stressitestausta, sisäisiä
raportointimenetelmiä ja valvontatoimintojen järjestämistä
ja resursoinnin riittävyyttä.
Tarkastuksella esille nostetut havainnot ja yhtiön itse
tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan. Yhtiö on
kesällä 2024 käynnistänyt kehitystoimenpiteitä, joilla
parannetaan likviditeettiriskin hallintaan liittyvää
henkilöresursointia sekä dokumentointia. Meneillään
olevat kehityshankkeet liittyvät käynnissä olevaan
riskienhallinnan kehitysohjelmaan. Riskienhallinnan
henkilöstöresursseja on kasvatettu, ja lisääntyneillä
resursseilla on vuoden 2024 jälkipuoliskolla korjattu
Finanssivalvonnan raportilla esittämiä havaintoja
riippumattomiin kontrolleihin liittyen. Lisäksi yhtiöllä on
käynnissä laaja viranomaisraportoinnin uudistushanke,
jolla parannetaan likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin
prosessia ja ulkoistettua palvelua. Yhtiö jatkaa
suunnitelman mukaisesti laatukontrolliensa parantamista.
152
Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma
Rahoitusvarat
31.12.2024
(1 000 euroa)
alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
4 997
27 139
266 322
176 349
474 807
Saamiset luottolaitoksilta
283 080
500
-
-
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
544 488
456 390
1 822 528
3 462 383
6 285 788
Saamistodistukset
7 440
106
17 653
611
25 810
Johdannaiset
-
-
43 912
34 969
78 881
Yhteensä
840 004
484 135
2 150 415
3 674 312
7 148 866
Rahoitusvarat
31.12.2023
(1 000 euroa)
alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
61 028
15 084
228 827
207 411
512 350
Saamiset luottolaitoksilta
191 805
500
-
-
192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
782 390
416 030
1 546 985
3 251 669
5 997 074
Saamistodistukset
3 730
2 528
27 333
787
34 379
Johdannaiset
-
-
16 384
28 540
44 924
Yhteensä
1 038 953
434 142
1 819 530
3 488 408
6 781 033
Rahoitusvelat
31.12.2024
(1 000 euroa)
alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
163 523
12 220
49 936
10 909
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 647 960
332 774
19 969
-
4 000 703
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
4 997
209 830
2 450 738
-
2 665 565
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
-
-
60 000
-
60 000
Johdannaiset ja muut
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat
-
118
3 003
7 844
10 965
Yhteensä
3 816 480
554 941
2 583 647
18 753
6 973 821
Rahoitusvelat
31.12.2023
(1 000 euroa)
alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
78 170
-
24 435
62 649
165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 389 603
340 108
48 599
-
3 778 310
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
154 464
521 584
1 757 162
496 848
2 930 058
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
-
-
60 000
-
60 000
Johdannaiset ja muut
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat
-
-
1 556
7 899
9 455
Yhteensä
3 622 237
861 692
1 891 752
567 396
6 943 077
153
5. Markkinariski
5.1. Osakeriski
Yhtiön likviditeettipuskurin sijoitukset ovat pääasiassa
hyvän luottoluokituksen omaavissa valtionlainoissa sekä
katetuissa joukkovelkakirjalainoissa, joiden
hintamuutokset ovat esimerkiksi yrityslainamarkkinaa
maltillisemmat. Huomioiden vuoden 2024 aikana
laskeneiden markkinakorkojen positiivinen vaikutus
joukkovelkakirjalainojen arvoon, on koko sijoitussalkun
kehitys säilynyt odotusten mukaisena.
Markkinariskiä hallitaan muun muassa hajauttamalla
sijoitussalkun sisältöä riittävässä määrin. Sijoitusten
hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista
aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Yhtiön sijoitusstrategian
mukaisesti likviditeettipuskuria suojataan
korkojohdannaisilla tasoittamaan arvopaperien
hinnanvaihtelua. Yhtiö seuraa säännöllisesti
sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden
markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä
kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti
arvopaperisalkun sisältö ja taseasema.
Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan
suhteessa yhtiön tulokseen ja omiin varoihin.
Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu
limiitit ja seurantarajat.
Oma Säästöpankki Oyj ei käy osakekauppaa
kaupankäyntitarkoituksessa. Osakkeiden hintariskin
herkkyysanalyysiä ei ole esitetty, koska sillä ei ole
olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Sijoitusomaisuuden jakauma lajeittain
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käypä arvo
Osuus %
Käypä arvo
Osuus %
Osakkeet ja osuudet
14 460
2,8 %
13 519
2,4 %
Saamistodistukset
500 617
97,0 %
546 729
97,4 %
Sijoituskiinteistöt
920
0,2 %
1 167
0,2 %
Sijoitusomaisuus yhteensä
515 997
100 %
561 414
100 %
5.2 Korkoriski
Rahoitustaseen korkoriski muodostaa enemmistön yhtiön
korkoriskistä. Korkoriskiä muodostuu eroista varojen ja
velkojen korkotasoissa sekä maturiteeteissa. Yhtiön
liiketoimintamallin mukaisesti valtaosa antolainauksesta
on sidoksissa vaihtuviin markkinakorkoihin, ottolainauksen
ollessa pääosin kiinteäkorkoista. Yhtiön taseen rakenteen
vuoksi korkokate pienenee markkinakorkojen laskiessa ja
kasvaa markkinakorkojen noustessa. Lisäksi
markkinakorot vaikuttavat sijoitussalkun arvopapereiden
markkinahintoihin. Korkoriskin määrää raportoidaan
säännöllisesti hallitukselle, joka on asettanut korkoriskille
enimmäismäärän. Taseen rakenteesta muodostuvaa
korkoriskiä suojataan pääasiassa koronvaihtosopimuksilla,
jotka parantavat korkokatetta markkinakorkojen laskiessa.
Yhtiö voi hankkia korkosuojia sen talletusvarainhankinnan
ja joukkovelkakirjalainojen korkoriskin hallintaan. Lisäksi
yhtiö suojaa koronvaihtosopimuksilla sijoitussalkun
markkinakorkojen muutoksista syntyvää arvonvaihtelua.
Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta tasapainottaa
saatavien ja velkojen korkoperusteita ja pienentää
korkokatteen vaihteluita markkinakorkojen muuttuessa.
Vuoden 2024 aikana Euroopan Keskuspankki laski
talletuskorkoaan yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä, joka
näkyi vuoden aikana myös laskeneina euribor-korkoina
markkinoilla. Laskeneet markkinakorot näkyvät pankeille
pienentyneinä korkokatekertyminä tulevina vuosina
verrattuna kahteen edeltävään vuoteen. Markkinakorkojen
muutokset vaikuttavat myös yhtiön korkoherkkyyksiin.
Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta on lieventänyt
korkoherkkyyksiä vuonna 2024 ja tulee tasoittamaan
korkokatteen vaihteluita myös tulevina vuosina.
Korkoherkkyysanalyysi 1 % muutos korkokäyrään
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
-1% muutos
+1% muutos
-1% muutos
+1% muutos
Muutos 1-12kk
-2 632
1 167
-13 063
13 585
Muutos 13-24kk
-23 482
20 814
-30 595
31 142
154
6. Operatiivinen riski
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan seurausta tai
tappionvaaraa tapahtumasta, joka aiheutuu
riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista,
järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös
maineriski, oikeudelliset riskit, compliance-riski,
tietoturvariskit, rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen
sekä pakotteisiin liittyvät riskit sisältyvät operatiiviseen
riskiin. Operatiivista riskiä aiheuttavat myös ulkoistetut
toiminnot. Realisoituneet operatiiviset riskit voivat johtaa
talou dellisiin tappioihin tai yhtiön maineen menetykseen.
Operatiivinen riski muodostaa Oma
Säästöpankki Oyj:lle
merkittävän riskialueen. Operatiiviselle riskille on
tyypillistä, että riskistä mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei
ole aina helposti mitattavissa. Syitä tähän voivat olla muun
muassa riskin toteutuminen viiveellä tai että riskit eivät
toteutuessaan konkretisoidu taloudellisesti mitattavina
menetyksinä.
Oma Säästöpankki Oyj:n merkittävin operatiivisen riskin
lähde on kyberriskit. Toimintaympäristö on muuttunut
Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja kyberhyökkäyksen
todennäköisyys on kasvanut. IT-riskiltä suojaudutaan
monin eri menetelmin, ja suojautuminen
kyberhyökkäyksiltä koskee tietoteknisen ympäristön lisäksi
myös koko henkilökuntaa. Sen lisäksi henkilökuntaa
koulutetaan jatkuvasti, ja toiminnan jatkuvuuden
varmistamiseksi kyberturvallisuutta pyritään parantamaan
testaamisen ja suojauksien jatkuvan parantamisen kautta.
Itämeren alueella tapahtui vuoden aikana kolme erillistä
ulkopuolisen tahon aiheuttamaa sähkö- ja teleliikenteen
kaapelivauriota, jotka eivät vaikuttaneet finanssisektorin tai
Suomen yhteiskunnan toiminnallisuuteen. Syksyllä
rahoitusalan toimijaan kohdistui Pohjoismaiden laajuinen
useita viikkoja kestänyt palvelunestohyökkäys, jonka
vaikutukset näyttäytyivät toimijan asiakkaille kuitenkin
vähäisesti. On syytä olettaa, että eri muodoissa
toteutettava hybridivaikuttaminen tulee jatkumaan
tulevaisuudessakin ja vaikuttamisen tarkoituksena on
horjuttaa yhteiskuntaa ja sen toiminnallisuutta. Yhtiö on
varautunut hybridivaikuttamiseen mm. toteuttamalla
harjoituksia palveluntarjoajien kanssa, luomalla
uhkaskenaarioita ja palautumissuunnitelmia sekä
aktiivisella yhteistyöllä viranomaisten kanssa .
Oma Säästöpankki
Oyj laskee Pilari I mukaisen
operatiivisen riskin vakavaraisuuden vaatimuksen
perusmenetelmällä. Tämän määrä 31.12.2024 oli 414,9
milj. euroa, josta omien varojen vaatimus oli 33,2 milj.
euroa. Kasvu johtuu korkokatteen ja palkkiotuottojen
merkittävästä kasvusta.
Operatiivinen riski
(1 000 euroa)
2024
2023
2022
Bruttotuotot
270 468
248 531
144 889
Tuottoindikaattori
40 570
37 280
21 733
Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus
33 194
Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä
414 930
Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain operatiivisten riskien
hallinnan periaatteet. Operatiivisen riskin hallinnassa
yhtiön tavoitteista on hallinnoida maineriskiä ja varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuus sekä sääntelyn noudattaminen
lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Operatiivisen riskin
hallinnalla varmistetaan, että yhtiön arvot sekä strategia
toteutuvat kauttaaltaan liiketoiminnassa. Operatiivisen
riskin hallinta kattaa kaikki materiaaliset riskit, jotka liittyvät
liiketoimintaan.
Operatiivisen riskin hallintaa sovelletaan kaikissa yhtiön
liiketoimintayksiköissä tunnistamalla, mittaamalla,
seuraamalla ja arvioimalla yksiköihin liittyvät operatiiviset
riskit. Liiketoimintayksiköt arvioivat myös riskien
todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia riskien toteutuessa.
Koko yhtiön kattavan prosessin myötä johto pystyy
arvioimaan operatiivisen riskin mahdollisen tappion
suuruuden riskin toteutuessa. Riskienarviointiprosessi
päivitetään vähintään vuosittain ja aina, kun liiketoiminnan
operatiiv inen ympäristö muuttuu. Operatiivisen riskin
hallinta painottuu riskien ja kontrollien arviointiin sekä
jatkuvuuden ja muutoshallinnan prosesseihin.
Riskienhallintaa on yhtiössä parannettu ja sisäisen
valvonnan toimintaan on investoitu rekrytoimalla
asiantuntijoita kaikille puolustuslinjoille. Resurssointia on
myös kohdennettu sisäisten prosessien kehittämiseen .
Osana operatiivisen riskin hallintaa yhtiö pyrkii
vähentämään operatiivisen riskin todennäköisyyttä
sisäisillä toimintaohjeilla sekä kouluttamalla henkilökuntaa.
Prosesseihin määritellyt kontrollipisteet ovat myös
keskeisessä osassa operatiivisen riskin torjumisessa.
155
Yhtiö vähentää operatiivisen riskin vaikutusta myös
ylläpitämällä vakuutuksia kiinteistöille ja omistamalleen
kiinteälle omaisuudelle. Jokainen työntekijä vastaa
operatiivisen riskin hallinnasta omassa työtehtävässään.
Toteutuneet operatiiviset riskit raportoidaan
liiketoimintayksikön johdolle.
Uudet tuotteet, palvelut ja ulkoistettujen palvelujen
toimittajat hyväksytään erikseen yhtiön erillisellä
hyväksymisprosessilla ennen käyttöönottoa.
Hyväksymisprosessin avulla varmistetaan, että uusiin
tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ovat asianmukaisesti
tunnistettu ja arvioitu. Samaa hyväksymisprosessia
sovelletaan myös, kun nykyisiä tuotteita kehitetään.
Valvojan suorittamat tarkastukset
Finanssivalvonta suoritti osana jatkuvaa valvontaansa
tarkastuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
estämisestä. Tarkastus perustuu tilanteeseen
tarkasteluajankohdalta ennen 21.12.2023.
Tarkastuksessa on tunnistettu useita kehityskohteita
tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan
liittyen. Tunnistettuja kehityskohteita on jo aloitettu
korjaamaan osana vuoden 2024 jälkipuoliskon laajaa
toimenpideohjelmaa.
Käynnissä olevat viranomaistutkinnat
Yhtiö tiedotti toukokuussa, että Finanssivalvonta on tehnyt
poliisille esitutkintapyynnön yhtiöön liittyvistä
arvopaperimarkkinarikoksista. Tutkinta etenee
viranomaisaikataulussa ja tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole
lisätietoja asiaan liittyen.
Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se jättää tutkintapyynnön
poliisille ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen. Tämä
tutkinta etenee viranomaisten aikataulujen mukaisesti ja
yhtiö tiedottaa tutkinnan etenemisestä jatkuvan
tiedonantopolitiikkansa mukaisesti.
Yhtiö jätti loppuvuodesta poliisille tutkintapyynnön liittyen
epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta julkisessa
keskustelussa. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole tähän
liittyen lisätietoja.
7. Ilmasto- ja ympäristöriski
Hallitus on hyväksynyt toukokuussa 2024 ilmasto- ja
ympäristöriskien olennaisuusarvion, missä olennaiset riskit
liittyen ilmastoriskeihin on tunnistettu, kuvattu ja koostettu.
Osana kestävyysraportoinnin kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointia yhtiö on tunnistanut sille
olennaiset vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja
mahdollisuudet.
Oma Säästöpankki Oyj:n vuosittaisessa
riskienarvioinnissa kartoitettiin aiempaa laajemmin ESG-
riskejä riskienhallintajärjestelmään. Muutoksena
edellisvuoteen yhtiön vuosittaisessa riskienarvioinnissa
mukana olleiden kestävyysriskien määrää kasvatettiin
käsittämään ilmastoriskien lisäksi laajemmin riskejä liittyen
omaan työvoimaan, asiakkaisiin ja hyvään hallintotapaan.
Yhtiötä haastaa tulevaisuudessa muun muassa lisääntyvä
ja tiukentuva sääntely ja sen tuoma lisäresursoinnin tarve,
johon on lähdetty vastaamaan rekrytointien kautta.
156
K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Varat (1 000 euroa)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2024
Käteiset varat
395 608
-
-
-
395 608
395 608
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
-
-
-
283 580
283 580
Saamiset asiakkailta
6 285 788
-
-
-
6 285 788
6 285 788
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
-
-
78 881
78 881
78 881
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
-
499 438
1 179
-
500 617
500 617
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
-
-
14 460
-
14 460
14 460
Rahoitusvarat yhteensä
6 964 976
499 438
15 639
78 881
7 558 934
7 558 934
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
-
-
-
-
19 460
19 460
Sijoituskiinteistöt
-
-
-
-
920
920
Muut varat
-
-
-
-
129 776
129 776
Varat yhteensä
6 964 976
499 438
15 639
78 881
7 709 090
7 709 090
Velat (1 000 euroa)
Muut velat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2024
Velat luottolaitoksille
236 589
-
236 589
236 589
Velat asiakkaille
4 000 703
-
4 000 703
4 000 703
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
10 965
10 965
10 965
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 665 565
-
2 665 565
2 665 565
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
60 000
-
60 000
60 000
Rahoitusvelat yhteensä
6 962 856
10 965
6 973 821
6 973 821
Muut kuin rahoitusvelat
-
-
159 125
159 125
Velat yhteensä
6 962 856
10 965
7 132 947
7 132 947
Varat (1 000 euroa)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2023
Käteiset varat
682 117
-
-
-
682 117
682 117
Saamiset luottolaitoksilta
192 305
-
-
-
192 305
192 305
Saamiset asiakkailta
5 997 074
-
-
-
5 997 074
5 997 074
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
-
-
44 924
44 924
44 924
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
-
545 699
1 030
-
546 729
546 729
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
-
-
13 519
-
13 519
13 519
Rahoitusvarat yhteensä
6 871 497
545 699
14 549
44 924
7 476 669
7 476 669
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
24 131
24 131
Sijoituskiinteistöt
1 167
1 167
Muut varat
140 939
140 939
Varat yhteensä
6 871 497
545 699
14 549
44 924
7 642 906
7 642 906
Velat (1 000 euroa)
Muut velat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2023
Velat luottolaitoksille
165 255
-
165 255
165 255
Velat asiakkaille
3 778 310
-
3 778 310
3 778 310
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
9 455
9 455
9 455
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 930 058
-
2 930 058
2 930 058
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
60 000
-
60 000
60 000
Rahoitusvelat yhteensä
6 933 623
9 455
6 943 078
6 943 078
Muut kuin rahoitusvelat
158 776
158 776
Velat yhteensä
6 933 623
9 455
7 101 854
7 101 854
157
K4 Käteiset varat
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kassa
7 389
6 698
Suomen Pankin shekkitili
388 219
675 420
Käteiset varat yhteensä
395 608
682 117
K5 Lainat ja saamiset
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
Vaadittaessa maksettavat
283 080
191 805
Muut
500
500
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta yhteensä
283 580
192 305
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Lainat
6 150 205
5 871 747
Käytetyt tililuotot
76 312
65 637
Valtion varoista välitetyt lainat
12
20
Luottokortit
58 469
58 929
Pankkitakaussaamiset
791
741
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä
6 285 788
5 997 074
Lainat ja saamiset yhteensä
6 569 368
6 189 379
Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot.
158
K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta
Varat (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2023
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
78 881
44 924
44 924
Muut suojaavat johdannaiset
Johdannaisvarat yhteensä
78 881
44 924
44 924
Velat (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2023
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
10 965
9 455
9 455
Osake - ja osakeindeksijohdannaiset
-
-
-
Johdannaisvelat yhteensä
10 965
9 455
9 455
Käyvän arvon suojauslaskennan
suojauskohteet (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta suojattavan
kohteen käyvän
arvon muutosta
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta suojattavan
kohteen käyvän
arvon muutosta
Käyvän arvon portfoliosuojaus
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
228 899
10 899
227 523
9 523
Varat yhteensä
228 899
10 899
227 523
9 523
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
2 210 793
60 793
1 345 014
45 014
Velat yhteensä
2 210 793
60 793
1 345 014
45 014
Kohde-etuuksien nimellisarvot ja
johdannaisten käyvät arvot
(1 000 euroa)
Jäljellä oleva juoksuaika
Käyvät arvot
31.12.2024
alle 1 v
1-5 v
yli 5v
Yhteensä
Varat
Velat
Käyvän arvon suojaus
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
78 881
10 965
Koronvaihtosopimukset
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
78 881
10 965
Muut suojaavat johdannaiset
-
-
-
-
-
-
Osake - ja osakeindeksijohdannaiset
-
-
-
-
-
-
Johdannaiset yhteensä
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
78 881
10 965
Kohde-etuuksien nimellisarvot ja
johdannaisten käyvät arvot
(1 000 euroa)
Jäljellä oleva juoksuaika
Käyvät arvot
31.12.2023
alle 1 v
1-5 v
yli 5v
Yhteensä
Varat
Velat
Käyvän arvon suojaus
-
891 000
627 000
1 518 000
44 924
9 455
Koronvaihtosopimukset
-
891 000
627 000
1 518 000
44 924
9 455
Muut suojaavat johdannaiset
12 553
-
-
12 553
-
-
Osake - ja osakeindeksijohdannaiset
12 553
-
-
12 553
-
-
Johdannaiset yhteensä
12 553
891 000
627 000
1 530 553
44 924
9 455
159
K7 Sijoitusomaisuus
Sijoitusomaisuus (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Saamistodistukset
1 179
1 030
Osakkeet ja osuudet
14 460
13 519
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat yhteensä
15 639
14 549
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset
499 438
545 699
Osakkeet ja osuudet
-
-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat yhteensä
499 438
545 699
Sijoituskiinteistöt
920
1 167
Sijoitusomaisuus yhteensä
515 997
561 414
Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot.
Sijoituskiinteistöjen muutokset (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno 1.1.
4 058
4 199
+
Lisäykset
-
22
-
Vähennykset
-409
-
+/-
Siirrot
136
-163
Hankintameno kauden lopussa
3 785
4 058
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.
-2 892
-2 871
+
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
40
-
Poistot
-39
-59
+/-
Arvonalentumiset ja niiden palautukset
66
-
+/-
Muut muutokset
-
-1
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot kauden lopussa
-2 865
-2 892
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 167
1 328
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
920
1 167
160
31.12.2024
Oman pääoman ehtoiset
Vieraan pääoman ehtoiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat ja käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta
kirjattavat (1 000 euroa)
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Kaikki yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä
-
-
-
-
174 611
-
-
174 611
174 611
Muilta
-
4 564
-
4 564
324 609
25
-
324 634
329 198
Muut
Muilta
-
9 895
-
9 895
218
1 154
-
1 373
11 268
Yhteensä
-
14 460
-
14 460
499 438
1 179
-
500 617
515 077
31.12.2023
Oman pääoman ehtoiset
Vieraan pääoman ehtoiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat ja käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta
kirjattavat (1 000 euroa)
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Kaikki yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä
-
-
-
-
161 872
-
-
161 872
161 872
Muilta
-
4 214
-
4 214
383 827
115
-
383 942
388 156
Muut
Muilta
-
9 305
-
9 305
-
915
-
915
10 220
Yhteensä
-
13 519
-
13 519
545 699
1 030
-
546 729
560 248
161
K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Muut aineettomat oikeudet
4 696
5 458
Tietojärjestelmät
4 696
5 487
Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet
-
-29
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
7 019
3 343
Liikearvo
20 090
4 837
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
31 806
13 638
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2024
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Muut
aineettomat
oikeudet
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
3 343
19 101
4 837
+
Lisäykset
3 676
-
15 753
-
Vähennykset
-
-
-500
+/-
Siirrot
-
2 130
-
Hankintameno 31.12.
7 019
21 230
20 090
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.
-
-13 643
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-
Poistot
-
-2 891
-
-
Arvonalentumiset
-
-
-
+/-
Muut muutokset
-
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12.
-
-16 534
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
3 343
5 458
4 837
Kirjanpitoarvo 31.12.
7 019
4 696
20 090
Aineettomien hyödykkeiden muutokset
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Muut
aineettomat
oikeudet
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
1 839
16 869
454
+
Lisäykset
1 504
-
-
-
Vähennykset
-
-
4 383
+/-
Siirrot
-
2 232
-
Hankintameno 31.12.
3 343
19 101
4 837
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.
-
-10 533
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-
Poistot
-
-3 109
-
-
Arvonalentumiset
-
-
-
+/-
Muut muutokset
-
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12.
-
-13 643
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 839
6 336
454
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 343
5 458
4 837
Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus
Konsernin liikearvosta suurin osa liittyy Handelsbankenin pk-yritysliiketoimintakaupan ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan
yhteydessä kirjattuun liikearvoon. Arvonalentumistestaus perustuu yhtiön johdon arvioon pohjautuviin ennustettujen rahavirtojen
nykyarvoon. Ennustettuja rahavirtoja huomioidaan sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn mukaisesti kuluvalle ja kolmelle
seuraavalle vuodelle. Ennustejakson jälkeisen terminaaliarvon laskennassa käytetty kasvuoletus on 2 % Euroopan keskuspankin
inflaatiotavoitteen mukaisesti. Diskonttokorkona (WACC) on käytetty 7,5 %. Arvioitaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää minkään
käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä
oleva rahamäärä alittaisi testauksen kohteena olevan kirjanpitoarvon.
162
K9 Aineelliset hyödykkeet
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Omassa käytössä olevat kiinteistöt
21 823
21 254
Maa- ja vesialueet
1 570
1 570
Rakennukset
20 252
19 683
Rakennukset ja rakennelmat,
käyttöoikeusomaisuus
14 477
11 234
Koneet ja kalusto
1 068
1 265
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuus
323
393
Muut aineelliset hyödykkeet
290
290
Keskeneräiset hankinnat
-
158
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
37 980
34 594
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2024
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
Rakennukset
Käyttöoikeus-
omaisuus
Koneet ja
kalusto
Koneet ja
kalusto
käyttöoikeus-
omaisuus
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.
1 583
33 626
20 307
12 828
1 264
290
158
+
Lisäykset
-
11
7 418
186
145
-
1 417
-
Vähennykset
-
-
-429
-
-37
-
-
+/-
Siirrot
-
1 952
-
208
-
-
-1 574
Hankintameno 31.12.
1 583
35 590
27 297
13 221
1 372
290
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.
-13
-13 942
-9 073
-11 562
-871
-
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-
11
-
-
-
Poistot
-
-1 394
-3 748
-591
-188
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
31.12.
-13
-15 337
-12 821
-12 154
-1 049
-
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 570
19 684
11 234
1 265
393
290
158
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 570
20 252
14 477
1 068
323
290
-
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2023
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
Rakennukset
Käyttöoikeus-
omaisuus
Koneet ja
kalusto
Koneet ja
kalusto
käyttöoikeus-
omaisuus
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.
1 370
30 480
13 884
12 418
905
290
-
+
Lisäykset
-
1 069
7 530
272
400
-
158
-
Vähennykset
-
-134
-1 106
-
-42
-
-
+/-
Siirrot
213
1 135
-
-
-
-
-
+/-
Muut muutokset
-
1 077
-
139
-
-
-
Hankintameno 31.12.
1 583
33 626
20 307
12 828
1 264
290
158
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.
-13
-12 596
-6 223
-11 020
-696
-
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
32
445
-
13
-
-
-
Poistot
-
-1 258
-3 295
-542
-188
-
-
-
Arvonalentumiset
-
-46
-
-
-
-
-
+/-
Muut muutokset
-
-73
-
-
-
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
31.12.
-13
-13 942
-9 073
-11 562
-871
-
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 357
17 884
7 661
1 397
209
290
-
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 570
19 684
11 234
1 265
393
290
158
163
K10 Muut varat
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Maksujenvälityssaamiset
27
67
Eläkevarat
313
82
Siirtosaamiset
36 741
62 614
Korot
28 481
53 691
Muut ennakkomaksut
3 418
4 155
Muut siirtosaamiset
4 843
4 767
Muut
8 012
12 335
Muut varat yhteensä
45 094
75 097
Varojen erä Eläkevarat muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin
liitetiedossa K28 Eläkevastuut.
164
K11 Verosaamiset ja -velat
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset
14 895
17 610
Verosaamiset yhteensä
14 895
17 610
Verovelat
7 650
2 580
Laskennalliset verovelat
35 715
42 899
Verovelat yhteensä
43 365
45 479
Laskennalliset verosaamiset 2024 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
15 557
-
-2 157
-
13 400
Aineelliset hyödykkeet
480
92
-
-
572
Muut erät
1 530
-671
-
-
858
Vuokrasopimusvelat
2 372
656
-
-
3 028
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta
19 939
76
-2 157
-
17 858
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-2 328
-635
-
-
-2 963
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
17 610
-558
-2 157
-
14 895
Laskennalliset verovelat 2024 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Verotukselliset varaukset
42 428
-7 671
-
-
34 757
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
118
-
15
-
133
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
16
20
27
-
63
Muut erät
338
425
-
-
763
Käyttöoikeusomaisuuserät
2 328
635
-
-
2 963
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta
45 228
-6 592
42
-
38 678
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-2 328
-635
-
-
-2 963
Laskennalliset verovelat yhteensä
42 899
-7 226
42
-
35 715
Laskennalliset verosaamiset 2023 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
19 215
-
-3 658
-
15 557
Aineelliset hyödykkeet
347
133
-
-
480
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
41
-3
-38
-
-
Muut erät
2 284
-754
-
-
1 530
Vuokrasopimusvelat
1 615
758
-
-
2 372
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta
23 501
134
-3 697
-
19 939
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-1 577
-751
-
-
-2 328
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
21 924
-617
-3 697
-1 300
17 610
Laskennalliset verovelat 2023 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Verotukselliset varaukset
35 771
6 657
-
-
42 428
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
89
-
28
-
118
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
-
16
-
-
16
Liiketoimintojen hankinta
100
-100
-
-
-
Muut erät
112
226
-
-
338
Käyttöoikeusomaisuuserät
1 577
751
-
-
2 328
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta
37 649
7 550
28
-
45 228
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-1 577
-751
-
-
-2 328
Laskennalliset verovelat yhteensä
36 072
6 799
28
-
42 899
165
K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat
luottolaitoksille
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2023
Velat luottolaitoksille
Velat Keskuspankeille
90 000
30 000
30 000
Vaadittaessa maksettavat
7 063
4 420
4 420
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
139 526
130 835
130 835
Velat luottolaitoksille yhteensä
236 589
165 255
165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Talletukset
3 939 898
3 733 280
3 733 280
Vaadittaessa maksettavat
3 385 937
3 160 301
3 160 301
Muut
553 962
572 979
572 979
Muut rahoitusvelat
12
16
16
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
12
16
16
Ottolainauksen käyvän arvon muutos
60 793
45 014
45 014
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä
4 000 703
3 778 310
3 778 310
Velat luottolaitoksille, yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä
4 237 292
3 943 565
3 943 565
Velat Keskuspankeille -erässä on kyse vakuudellisesta LTRO-luotosta.
166
K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat
2 650 679
2 758 725
Sijoitustodistukset
14 886
171 333
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
yhteensä
2 665 565
2 930 058
Nimellisarvo
Kirjanpitoarvo
Joukkovelkakirjalaina
31.12.2024
Korko
Liikkeellelasku-
vuosi
Eräpäivä
31.12.2024
31.12.2023
OmaSp Oyj 3.4.2024,
covered bond
300 000
0,125 %/kiinteä
2019
3.4.2024
-
299 914
OmaSp Oyj 17.1.2024
55 000
marginaali
1 %/vaihtuva
2020
17.1.2024
-
55 000
OmaSp Oyj 25.11.2027,
covered bond
650 000
0,01 %/kiinteä
2020-2023
25.11.2027
628 882
622 126
OmaSp Oyj 19.5.2025
200 000
marginaali
0,2 %/vaihtuva
2021
19.5.2025
199 940
199 782
OmaSp Oyj 18.12.2026,
covered bond
600 000
1,5 %/kiinteä
2022
18.12.2026
591 665
587 613
OmaSp Oyj 26.9.2024
150 000
5 %/kiinteä
2022
26.9.2024
-
149 802
OmaSp Oyj 15.6.2028,
covered bond
600 000
3,125 %/kiinteä
2023-2024
15.6.2028
595 344
347 641
OmaSp Oyj 15.1.2029,
covered bond
500 000
3,5 %/kiinteä
2023
15.1.2029
497 488
496 848
OmaSp Oyj 27.2.2026
50 000
0 % (nollakuponki)
2024
27.2.2026
47 469
-
OmaSp Oyj 18.9.2026
50 000
4,28 %/kiinteä
2024
18.9.2026
49 926
-
OmaSp Oyj 30.9.2027
40 000
marginaali
2024
30.9.2027
39 964
-
2 650 679
2 758 725
Sijoitustodistuksien
maturiteetit
Alle 3kk
3 - 6 kk
6-9 kk
9-12 kk
Kirjanpito-arvo
yhteensä
31.12.2024
4 997
9 889
-
-
14 886
31.12.2023
99 464
62 221
-
9 648
171 333
167
K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Debentuurit
60 000
60 000
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla yhteensä
60 000
60 000
Velkojen yksilöintitiedot (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korko %
Eräpäivä
OmaSp debentuurilaina I/2022
20 000
20 000
3,00 %
15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022
20 000
20 000
3,25 %
14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023
20 000
20 000
3,25 %
23.10.2028
Yhteensä
60 000
60 000
Omiin varoihin luettu määrä (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
OmaSp debentuurilaina I/2022
12 158
16 166
OmaSp debentuurilaina II/2022
14 140
18 149
OmaSp debentuurilaina I/2023
15 246
19 255
Yhteensä
41 544
53 571
Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin
ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä
lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta.
Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34
§:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus.
168
K15 Varaukset ja muut velat
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Varaukset
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista
243
269
Varaukset yhteensä
243
269
Muut velat
Maksujenvälitysvelat
27 464
20 566
Siirtovelat
53 461
45 156
Korkovelat
42 645
33 954
Saadut korkoennakot
277
619
Muut siirtovelat
10 231
10 321
Saadut ennakkomaksut
308
261
Muut
34 593
47 306
Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä
12 958
19 550
Muut velat
21 635
27 756
Muut velat yhteensä
115 518
113 028
Varaukset ja muut velat yhteensä
115 760
113 297
Varausten muutokset (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Varaukset 1.1.
269
503
Lisäys/vähennys etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
-
-206
Lisäys odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista
-27
-28
Varaukset 31.12.
243
269
Varausten erä Eläkevaraukset muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin
liitetiedossa K28 Eläkevastuut.
169
K16 Oma pääoma
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Osakepääoma
24 000
24 000
Muut rahastot
157 911
148 822
Käyvän arvon rahasto
-53 068
-61 756
Käypään arvoon arvostamisesta
-53 068
-61 756
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 398
210 197
Muut rahastot
581
380
Kertyneet voittovarat
394 232
368 230
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
334 685
258 180
Tilikauden voitto (tappio)
59 548
110 051
Oma pääoma yhteensä
576 143
541 052
Oma Säästöpankki Oyj osakkeenomistajien osuus
576 143
541 052
Oma pääoma yhteensä
576 143
541 052
Erittely käyvän arvon rahastosta
31.12.2024
31.12.2023
Käyvän arvon rahasto 1.1.
-61 756
-76 503
Käyvän arvon muutos, rahoitusinstrumentit
10 988
18 393
Odotettavissa oleva luottotappio saamistodistuksista
-128
40
Laskennalliset verot
-2 172
-3 687
Käyvän arvon rahasto 31.12.
-53 068
-61 756
Osakkeet ja osinko-oikeus
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeiden lukumäärä on
33 292 771 kpl, joista oli 31.12.2024 yhtiön omassa
hallussa 136 647 osaketta. Osakkeen äänimäärä on 1
ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiössä ei
ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen
osinko -oikeus ja muut oikeudet.
Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa vuosien 2022–2023
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien
täyttymisen sekä hyväksyi
218 293
osakkeen maksamisen
sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot
maksetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä.
Tilikauden 2024 aikana yhtiö luovutti avainhenkilöille
yhteensä 64 739 osaketta.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa avainhenkilöille
suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta
ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson
2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä,
mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsenet. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat
yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n
osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan
osuuden.
Yhtiökokous valtuutti 26.3.2024 hallituksen päättämään
yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä,
mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat
osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta.
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön
oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa
seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa perustaa koko
henkilöstölle suunnatun OmaOsake -
osakesäästöohjelman. OmaOsake-ohjelma koostuu
vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12
kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden
vuoden mittainen omistusjakso. Yhtiön hallitus päätti
marraskuussa suunnatusta osakeannista
osakesäästöohjelman säästöosakkeiden luovuttamiseksi.
Liikkeeseen laskettiin yhteensä 17 534 Oma Säästöpankki
Oyj:n uutta osaketta.
Muut rahastot
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastoon sisältyy käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen
käyvän arvon muutos laskennallisella verolla
vähennettynä. Rahastoon merkityt erät siirretään
tuloslaskelmaan, kun käypään arvoon muiden laajan
170
tuloksen eriin kirjatusta arvopaperista luovutaan tai
kirjataan arvonalentuminen.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu
yleisö - ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017–
2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä
liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat sekä
osakesäästöohjelman annissa 2024 kerätyt varat.
Tilikaudella 2024 sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon kirjattiin osakesäästöohjelman suunnatusta
osakeannista saadut varat 0,2 milj. euroa.
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta
tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona
omistajille. Kertyneet voittovarat sisältävät
erillistilinpäätöksiin sisältyvät vapaaehtoiset varaukset ja
poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä.
171
K17 Korkokate
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkotuotot
Saamiset luottolaitoksilta
15 531
11 627
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
325 618
266 459
Saamistodistuksista
4 288
5 102
Johdannaissopimuksista *
-
37 613
Nettokorot taseen varojen suojaavista johdannaissopimuksista *
1 572
-
Muut korkotuotot
2 580
1 705
Korkotuotot yhteensä
349 589
322 506
Korkokulut
Veloista luottolaitoksille
-7 553
-5 099
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille
-36 248
-22 216
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista
-75 665
-54 488
Johdannaissopimuksista *
-
-40 775
Nettokorot taseen velkoja suojaavista johdannaissopimuksista *
-13 765
-
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
-2 022
-1 754
Muut korkokulut
-1 238
-1 130
Korkokulut yhteensä
-136 492
-125 461
Korkokate
213 097
197 045
*Yhtiö on raportointikaudella muuttanut korkoriskiä suojaavien johdannaisten korkojen käsittelyä
netotusperusteiseksi, minkä vaikutus korkotuottoihin on -57,1 milj. euroa sekä korkokuluihin +57,1 milj. euroa.
Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten vaikutus korkokatteeseen oli yhteensä -12,2 milj. euroa.
K18 Palkkiotuotot ja -kulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkkiotuotot
Luotonannosta
9 766
10 156
Talletuksista
135
107
Kortti- ja maksuliikenteestä
37 049
33 713
Rahastoista
7 691
6 517
Lainopillisista tehtävistä
619
483
Välitetystä toiminnasta
2 684
2 469
Takausten myöntämisestä
2 180
2 094
Muut palkkiotuotot
1 119
1 082
Palkkiotuotot yhteensä
61 242
56 621
Palkkiokulut
Kortti- ja maksuliikenteestä
-8 443
-6 653
Arvopapereista
-900
-1 442
Muut palkkiokulut
-1 153
-1 105
Palkkiokulut yhteensä
-10 497
-9 200
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
50 745
47 421
172
K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistuksista
Arvostusvoitot ja -tappiot
32
25
Saamistodistuksista yhteensä
32
25
Osakkeista ja osuuksista
Osinkotuotot
299
217
Myyntivoitot ja -tappiot
59
-
Arvostusvoitot ja -tappiot
-4 012
-2 782
Osakkeista ja osuuksista yhteensä
-3 655
-2 564
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen
nettotuotot yhteensä
-3 623
-2 540
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistuksista
Myyntivoitot ja -tappiot
233
610
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretty arvostusero
-473
-422
Saamistodistuksista yhteensä
-240
188
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien
rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä
-240
188
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Vuokra - ja osinkotuotot
190
235
Myyntivoitot ja -tappiot
-39
-
Muut tuotot sijoituskiinteistöistä
10
11
Vastike - ja hoitokulut
-72
-90
Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteistöistä
-39
-59
Vuokrakulut sijoituskiinteistöistä
-15
-10
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot yhteensä
35
87
Valuuttatoiminnan nettotuotot
168
-83
Suojauslaskennan nettotuotot
-766
779
Kaupankäynnin nettotuotot
19
-306
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot yhteensä
-4 408
-1 875
173
K20 Liiketoiminnan muut tuotot
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Vuokratuotot oman käytön kiinteistöistä
405
388
Pankkitoiminnan muut tuotot
10 228
4 089
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
10 633
4 476
K21 Henkilöstökulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkat ja palkkiot
-28 063
-26 350
Eläkekulut
-4 943
-3 989
Maksupohjaiset järjestelyt
-5 042
-4 087
Etuuspohjaiset järjestelyt
99
98
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut
748
1 572
Muut henkilösivukulut
-645
-843
Henkilöstökulut yhteensä
-32 902
-29 611
Henkilöstön lukumäärä 31.12
1-12/2024
1-12/2023
Kokoaikaiset
532
389
Osa-aikaiset
7
6
Määräaikaiset
46
69
Yhteensä
585
464
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
518
445
Tiedot lähipiirin työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa K31 Johdon palkat ja
lähipiiritapahtumat.
174
K22 Liiketoiminnan muut kulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Muut henkilöstökulut
-3 026
-2 827
Toimistokulut
-13 991
-11 820
Tietohallintokulut
-24 155
-19 936
Yhteyskulut
-1 795
-1 682
Markkinointi- ja edustuskulut
-3 702
-3 410
Vuokrakulut
-452
-532
Kulut oman käytön kiinteistöistä
-1 848
-1 758
Vakuutus - ja varmuuskulut
-3 538
-5 611
Valvonta -, tarkastus- ja jäsenmaksut
-987
-820
Muut
-15 794
-4 121
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-69 289
-52 517
Tilintarkastajan palkkiot
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
KPMG Oy Ab
Lakisääteinen tilintarkastus
385
313
Yritysostoihin liittyvät palvelut
-
10
Veroneuvonta
-
4
Muut palvelut
115
33
Yhteensä
500
360
Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:
Talletussuojarahaston maksu
-2 828
-2 743
-2 828
-2 743
Yhtiön arvio siitä, kuinka monena vuonna varoja voidaan Oma Säästöpankki
Oyj:n osalta siirtää VTS-rahastosta
Kriisinratkaisurahaston maksu
-
-2 227
K23 Poistot ja arvonalentumistappiot
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Rakennuksista
-502
-506
Rakennuksista, käyttöoikeusomaisuus
-3 748
-3 295
Koneista ja kalustosta
-591
-542
Koneista ja kalustosta, käyttöoikeusomaisuus
-188
-188
Aineettomista hyödykkeistä
-3 784
-3 891
Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä
-8 813
-8 422
175
K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2023
2024 Q4
2023 Q4
ECL saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä
-71 283
1 926
1 926
-5 128
9 032
ECL vieraan pääoman ehtoisista sijoituksista
128
-40
-40
36
62
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä
-71 155
1 885
1 885
-5 092
9 094
Lopulliset luottotappiot
Lopulliset luottotappiot
-12 960
-20 760
-20 760
-3 002
-17 127
Palautukset lopullisista luottotappioista
735
1 748
1 748
522
764
Toteutuneet luottotappiot, netto
-12 224
-19 012
-19 012
-2 480
-16 363
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot yhteensä
-83 379
-17 126
-17 126
-7 572
-7 269
Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat on muodostettu 1.1.2024 ja 31.12.2024 taseessa voimassa olleiden lainojen vastuiden ja
odotettavissa olevien luottotappioiden euromääräisten muutoksien perusteella.
Odotettavissa olevat luottotappiot, lainat ja saamiset asiakkailta
1-12/2024
1-12/2023
Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000
euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
1 655
14 180
19 624
35 458
24 833
Siirrot vaiheeseen 1
128
-959
-253
-1 084
-583
Siirrot vaiheeseen 2
-178
3 008
-1 070
1 760
321
Siirrot vaiheeseen 3
-107
-1 380
35 166
33 680
5 473
Uudet saamiset
472
1 436
8 538
10 446
7 496
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset
-186
-599
7 315
6 529
7 990
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus
-
-
-12 960
-12 960
-20 760
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus
-
-
735
735
1 748
Luottoriskin muutoksen vaikutus
125
371
5 398
5 894
1 878
Laskentamallin muutosten vaikutus
-
-
-
-
-100
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
-28
-2 549
34 725
32 148
7 161
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa
1 880
13 508
97 220
112 608
35 458
Ensimmäisellä neljänneksellä kirjattu 19,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus johtuen yhtiön luottoriskiaseman muutoksesta
tiettyjen asiakaskokonaisuuksien osalta kohdistettiin suunnitellusti asiakaskokonaisuuksille toisen neljänneksen aikana. Toisella neljänneksellä
kirjattu 30 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus kyseisille asiakaskokonaisuuksille kohdistettiin suunnitellusti kolmannen
neljänneksen aikana. Lisäksi yhtiö kirjasi toisen neljänneksen aikana 2,5 milj. euron johdon harkinnanvaraisen lisävarauksen yksittäiselle
asiakkaalle, liittyen edellä mainittuihin asiakaskokonaisuuksiin. Toisella neljänneksellä yhtiö purki aiemmin tehdyn 1 milj. euron lisävarauksen.
Lisäksi yhtiö kohdisti raportointikaudella Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjattua käyvän arvon oikaisua yhteensä 7,3
milj. euroa. Kolmannella neljänneksellä yhtiö teki Handelsbankenin yritysjärjestelyyn liittyvään saatavakantaan käyvän arvon oikaisun 5,8 milj.
euroa ja tästä käyvän arvon muutoksesta kohdistettiin 3,3 milj. euroa kol mannen neljänneksen aikana.
1-12/2024
1-12/2023
Taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
78
192
-
269
297
Siirrot vaiheeseen 1
7
-68
-
-62
156
Siirrot vaiheeseen 2
-2
46
-
43
79
Siirrot vaiheeseen 3
-1
-8
-
-9
-9
Uudet saamiset
45
71
-
117
140
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset
-28
-95
-
-123
65
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus
-
-
-
-
-
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus
-
-
-
-
-
Luottoriskin muutoksen vaikutus
-2
10
-
8
214
Laskentamallin muutosten vaikutus
-
-
-
-
-726
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
-
-
-
-
53
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa
95
147
-
243
269
176
Odotettavissa olevat luottotappiot, sijoitusomaisuus
1-12/2024
1-12/2023
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
430
48
-
478
438
Siirrot vaiheeseen 1
-
-2
-
-1
-
Siirrot vaiheeseen 2
-3
20
-
18
23
Siirrot vaiheeseen 3
-
-
-
-
-
Uudet saamistodistukset
26
19
-
46
613
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset
-93
-6
-
-99
-629
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus
-
-
-
-
-
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus
-
-
-
-
-
Luottoriskin muutoksen vaikutus
-39
-9
-
-48
34
Laskentamallin muutosten vaikutus
-
-
-
-
-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
-44
-
-
-44
-
Odotettavissa olevat luottotappiot
279
71
-
350
478
K25 Tuloverot
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Tilikauden tuloverot
-21 712
-20 626
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
-21 712
-20 626
Edellisten tilikausien verot
3
69
Laskennallisen verosaamisen muutos
-558
-665
Laskennallisen verovelan muutos
7 226
-6 775
Tuloverot yhteensä
-15 041
-27 997
Tuloveroprosentti
20 %
20 %
Kirjanpidon tulos ennen veroja
74 589
138 048
Verokannan mukainen osuus tuloksesta
-14 918
-27 610
+ Tuloslaskelman verovapaat tuotot
15
31
- Tuloslaskelman vähennyskelvottomat kulut
44
-282
+ Tulokseen sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut
34
32
- Tappioista kirjaamatta jätetyt laskennalliset verosaamiset
-219
-236
+/- Aikaisempien tilikausien verot
3
69
Tuloslaskelman verot
-15 041
-27 997
177
K26 Annetut ja saadut vakuudet
Annetut vakuudet
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut vakuudet
3 008 004
3 024 020
Annetut vakuudet yhteensä
3 008 004
3 024 020
Annetut vakuudet ovat liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi annettuja
lainasaatavia.
Katettujen joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo taseessa 31.12.2024 on 2 350 miljoonaa euroa.
Saadut vakuudet
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kiinteistövakuudet
5 634 920
5 391 165
Käteinen vakuus
16 002
21 687
Saadut takaukset
281 438
270 096
Muut
104 327
92 445
Saadut vakuudet yhteensä
6 036 687
5 775 392
K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Takaukset
42 219
41 926
Luottolupaukset
319 398
330 599
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
361 617
372 525
178
K28 Eläkevastuu
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kulut tuloslaskelmassa
2
11
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
5
5
Nettokorko
-3
6
Kulut laajan tuloksen erissä
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
-133
-191
Tilikauden laaja tulos
-131
-180
31.12.2024
31.12.2023
Velvoitteen nykyarvo 1.1.
2 647
2 613
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
5
5
Korkokulu
85
95
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)
kokemusperäisistä muutoksista
-33
39
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)
taloudellisten oletusten muutoksista
-135
59
Maksetut etuudet
-152
-165
Velvoitteen täyttämiset
-44
-
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
521
-
Velvoitteen nykyarvo 31.12.
2 893
2 647
31.12.2024
31.12.2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.
2 729
2 407
Korkotuotot
88
89
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois lukien
korkokuluun/ -tuottoon kuuluva erä
-36
289
Maksetut etuudet
-152
-165
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
584
-
Velvoitteen täyttämiset
-44
-
Järjestelyyn suoritetut maksut
37
109
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.
3 206
2 729
31.12.2024
31.12.2023
Velvoitteen nykyarvo
2 893
2 647
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
3 206
2 729
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12.
-313
-82
31.12.2024
31.12.2023
Taseessa oleva velka 1.1.
-82
206
Kulut tuloslaskelmassa
2
11
Järjestelyyn suoritetut maksut
-37
-109
Uudelleenmäärittämiset muissa laajan tuloksen erissä
-133
-191
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
-63
-
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12.
-313
-82
Vakuutusmatemaattiset oletukset
2024
2023
Diskonttauskorko, %
3,40 %
3,30 %
Palkankehitys, %
2,50 %
2,80 %
Eläkkeiden nousu, %
2,25 %
2,55 %
Inflaatio, %
2,00 %
2,30 %
179
2024
2023
Herkkyysanalyysi
Etuuspohjaisen eläkevastuun
muutos
Etuuspohjaisen eläkevastuun
muutos
Käytettyjen oletuksien muutos
Lisäys
Vähennys
Lisäys
Vähennys
Diskonttokorko (0,5 % muutos)
-5,30 %
5,90 %
-5,90 %
6,60 %
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos)
2,70 %
-2,60 %
2,60 %
-2,50 %
2024
2023
Herkkyysanalyysi
Järjestelyyn kuuluvien varojen
käypä arvo
Järjestelyyn kuuluvien varojen
käypä arvo
Käytettyjen oletuksien muutos
Lisäys
Vähennys
Lisäys
Vähennys
Diskonttokorko (0,5 % muutos)
-5,60 %
6,20 %
-6,00 %
6,70 %
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos)
0,00 %
0,00 %
0,00 %
0,00 %
Velvoitteiden painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 11,0 vuotta.
Konserni arvioi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihinsä vuonna 2025 noin 230 tuhatta euroa.
Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Oma Säästöpankki Oyj:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä johdolle ja tietyille johtavassa
asemassa oleville avainhenkilöille sekä sellaisille työntekijöille, jotka olivat Säästöpankkien eläkekassan jäseniä sen lopettaessa
toimintansa 31.12.1992. Näissä järjestelyissä eläkeikä on 60–65 vuotta ja eläkkeen määrä 60 % eläkepalkasta.
Vakuutusjärjestelyssä varojen määrä kuvastaa vakuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta ja se lasketaan samalla
diskonttauskorolla kuin velvoite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät 100 % hyväksyttäviä vakuutuksia. Koska velvoitteet on
vakuutettu, yhtiön vastuulle ei jää merkittäviä riskejä. Yhtiön vastuulla ovat lähinnä työeläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden
korotukset sekä diskonttauskoron ja palkankorotusten muutosten vaikutus nettovelkaan.
Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden
sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä.
180
K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
(1 000 euroa)
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvarat 31.12.2024
Kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru-
mentit
Saatu
arvopaperivakuus
Saatu
käteisvakuus*
Nettomäärä
Johdannaisvarat
78 881
-
78 881
-10 965
-
-66 367
1 549
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvarat yhteensä
78 881
1 549
* Saatu käteisvakuus taseessa 66 460 tuhatta euroa. Taulukossa ei ole huomioitu ylivakuutta.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvelat 31.12.2024
Kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru-
mentit
Annettu
arvopaperivakuus
Annettu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvelat
10 965
-
10 965
-10 965
-
-
-
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvelat yhteensä
10 965
-
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvarat 31.12.2023
Kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru-
mentit
Saatu
arvopaperivakuus
Saatu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvarat
63 990
-
63 990
-18 882
-
-43 750
1 359
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvarat yhteensä
63 990
1 359
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvelat 31.12.2023
Kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru-
mentit
Annettu
arvopaperivakuus
Annettu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvelat
18 882
-
18 882
-18 882
-
-
-
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvelat yhteensä
18 882
-
181
K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän
mukaisesti
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittely kuvataan 2024 vuoden tilinpäätöksen K1 Laadintaperiaatteet kappaleessa
"Käyvän arvon määrittäminen".
Tasolle 3 kirjatut oman pääoman ehtoiset sijoitukset sisältävät noteeraamattomien yhtiöiden osakkeita.
Toistuvasti käypään arvoon arvostetut erät
31.12.2024
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset
4 564
3 119
6 776
14 460
Vieraan pääoman ehtoiset
717
-
462
1 179
Johdannaiset
-
78 881
-
78 881
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset
498 509
-
929
499 438
Rahoitusvarat yhteensä
503 790
82 000
8 168
593 958
31.12.2024
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaiset
-
10 965
-
10 965
Rahoitusvelat yhteensä
-
10 965
-
10 965
31.12.2024
Muut velat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoimintojen hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka
-
-
12 958
12 958
Yhteensä
-
-
12 958
12 958
31.12.2023
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset
4 214
2 439
6 866
13 519
Vieraan pääoman ehtoiset
685
-
345
1 030
Johdannaiset
-
44 924
-
44 924
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset
545 465
-
234
545 699
Rahoitusvarat yhteensä
550 364
47 363
7 445
605 172
31.12.2023
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaiset
-
9 455
-
9 455
Rahoitusvelat yhteensä
-
9 455
-
9 455
31.12.2023
Muut velat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoiminnan hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka
-
-
19 550
19 550
Yhteensä
-
-
19 550
19 550
182
Tasolle 3 luokiteltujen sijoitusten tapahtumat
31.12.2024
31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat (1 000 euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
6 866
345
7 211
6 211
199
6 410
+
Hankinnat
159
292
450
743
146
888
-
Myynnit
-59
-90
-149
-
-
-
-
Vuoden aikana erääntyneet
-
-84
-84
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet
arvonmuutokset
59
-
59
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut
realisoitumattomat arvonmuutokset
-248
-
-248
-88
-
-88
+
Siirrot tasolle 3
-
-
-
-
-
-
-
Siirrot tasolle 1 ja 2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
6 776
462
7 239
6 866
345
7 211
31.12.2024
31.12.2023
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat (1 000 euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
-
234
234
-
-
-
+
Hankinnat
-
-
-
-
-
-
-
Myynnit
-
-
-
-
-
-
-
Vuoden aikana erääntyneet
-
-
-
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet
arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut
realisoitumattomat arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Laajan tuloksen eriin kirjatut
arvonmuutokset
-
-208
-208
-
-69
-69
+
Siirrot tasolle 3
-
903
903
-
303
303
-
Siirrot tasolle 1 ja 2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
-
929
929
-
234
234
Tasolle 3 luokiteltujen velkojen tapahtumat
31.12.2024
31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat muut velat (1 000 euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
-
19 550
19 550
-
5 200
5 200
+
Hankinnat
-
60 654
60 654
-
15 000
15 000
-
Myynnit
-
-
-
-
-
-
-
Vuoden aikana erääntyneet
-
-60 654
-60 654
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet
arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut
realisoitumattomat arvonmuutokset
-
-6 592
-6 592
-
-650
-650
+
Siirrot tasolle 3
-
-
-
-
-
-
-
Siirrot tasolle 1 ja 2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
-
12 958
12 958
-
19 550
19 550
183
Herkkyysanalyysi tasolle 3 kuuluville rahoitusvaroille
31.12.2024
31.12.2023
(1 000 euroa)
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Oman pääoman ehtoiset
Oletettu
muutos
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
+/- 15%
6 776
1 016
-1 016
6 866
1 030
-1 030
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
+/- 15 %
-
-
-
-
-
-
Yhteensä
6 776
1 016
-1 016
6 866
1 030
-1 030
31.12.2024
31.12.2023
(1 000 euroa)
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Vieraan pääoman ehtoiset
Oletettu
muutos
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
+/- 15%
462
69
-69
345
52
-52
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
+/- 15 %
929
139
-139
234
35
-35
Yhteensä
1 392
209
-209
579
87
-87
184
K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat
Lähipiirillä tarkoitetaan Oma Säästöpankki Oyj:ssä johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja näiden perheenjäseniä, tytäryhtiöitä, yhteisiä
toimintoja sekä yhtiöitä, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta ja yhteisöt, joilla on
huomattava vaikutusvalta Oma Säästöpankki Oyj:ssä. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varahenkilö sekä muu
johtoryhmä. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin.
Johtoon kuuluvien henkilöiden saama
korvaus
Palkat ja palkkiot
Lakisääteinen eläketurva
Vapaaehtoiset
lisäeläkkeet
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
Sarianna Liiri, toimitusjohtaja
697
-
77
-
-
-
Pasi Sydänlammi, toimitusjohtaja
2 428
947
176
165
300
188
Markus Souru, varatoimitusjohtaja
371
-
45
-
-
-
Pasi Turtio, varatoimitusjohtaja
166
381
19
66
51
56
Muu johtoryhmä*
826
872
113
152
-
-
Yhteensä
4 489
2 200
431
383
351
244
Pasi Sydänlammi toimi yhtiön toimitusjohtajana 19.6.2024 saakka ja Pasi Turtio toimi yhtiön varatoimitusjohtajana 5.3.2024 saakka. Entisen
toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista ja palkitsemisesta on vireillä välimiesmenettely. Sarianna Liiri
toimi yhtiön varatoimitusjohtajana 5.3.2024 lähtien ja yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 19.6.2024 lähtien yhtiön hallituksen nimittämänä. Yhtiön
hallitus nimitti 19.6.2024 varatoimitusjohtajaksi Markus Sourun.
* Muu johtoryhmä: Pykäri Pekka, Sillanpää Minna, Sirkiä Hanna ja Rissanen Ville.
Johdolle ei ole maksettu yllä olevassa taulukossa ilmoitettujen lyhytaikaisten työsuhde-etuuksien ja vapaaehtoisten lisäeläkkeiden lisäksi muita
työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernin johtoryhmä on kuulunut tilikaudella 2024 kolmeen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään.
Tilikaudelle 2024 kirjatut osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut olivat ohjelman 2020-2021 osalta 0,8 milj. euroa ja ohjelman 2022-2023 osalta
1,2 milj. euroa. Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä annetaan lisätietoja liitetiedossa K32.
Johdon työsuhde-etuudet
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
4 489
2 200
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet
-
-
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
351
244
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
-
-
Osakeperusteiset etuudet
2 039
965
Yhteensä
6 879
3 409
Toimitusjohtajalla, toimitusjohtajan sijaisella ja varatoimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen
työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2024 oli yhteensä 318 tuhatta euroa (232
tuhatta euroa vuonna 2023).
Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammilla ja varatoimitusjohtaja Pasi Turtiolla oli lisäksi yhtiön hankkima vapaaehtoinen eläkevakuutus, jonka perusteella
maksetaan vakuutusehtojen mukaan vakuutetun hakemuksesta vanhuuseläkettä vakuutetun ollessa 60 vuotta 1 kuukautta - 70 vuotta. Eläkkeen määrä
lasketaan laskuperusteiden, vakuutusehtojen ja hinnaston mukaan kertyneen vakuutettukohtaisen vakuutussäästön perusteella. Vakuutetun kuollessa
tai tullessa pysyvästi työkyvyttömäksi maksetaan vakuutusehtojen mukaan edunsaajalle kertakorvaus, joka on 100 prosenttia vakuutettukohtaisesta
vakuutussäästöstä. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan vapaaehtoinen eläkekulu vuonna 2024 oli yhteensä 351 tuhatta euroa (244 tuhatta euroa
vuonna 2023). Nämä ovat päättyneet vuonna 2024. Toimitusjohtajalla Sarianna Liirillä ja varatoimitusjohtajalla Markus Sourulla ei ole yhtiön hankkimaa
vapaaehtoista eläkevakuutusta.
Korvaukset hallituksen jäsenille
Palkat ja palkkiot
Lakisääteinen eläketurva
Vapaaehtoiset
lisäeläkkeet
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
Ossa Jaakko, puheenjohtaja (23.5.2024 lähtien)
89
39
-
-
-
-
Salmi Jarmo, puheenjohtaja (23.5.2024 asti)
20
73
-
-
-
-
Sandström Jaana, varapuheenjohtaja (7.11.2024 lähtien)
59
42
-
-
-
-
Mäkynen Jyrki, varapuheenjohtaja (5.11.2024 asti)
72
59
-
-
-
-
Jaskari Aki
58
42
-
-
-
-
Brotherus Juhana
3
-
-
-
-
-
Gillberg-Hjelt Irma
3
-
-
-
-
-
Volotinen Juha
3
-
-
-
-
-
Riikonen Kati
1
-
-
-
-
-
Hemminki Aila (10.12.2024 asti)
56
45
-
-
-
-
Kautonen Essi (10.12.2024 asti)
40
-
-
-
-
-
Kokkala Timo (26.3.2024 asti)
2
42
-
-
-
-
Partanen Jarmo (30.3.2023 asti)
-
4
-
-
-
-
Yhteensä
402
344
-
-
-
-
185
Jarmo Salmi toimi hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä 23.5.2024 saakka. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä olivat 23.5.2024 saakka Jarmo
Salmi, Jyrki Mäkynen ja Aila Hemminki. Jaakko Ossa oli hallituksen jäsen 23.5.2024 saakka ja aloitti hallituksen puheenjohtajana ja
palkitsemisvaliokunnan jäsenenä 23.5.2024. Yhtiön hallitus päätti 23.5.2024 perustaa tarkastusvaliokunnan ja jäseniksi valittiin Jyrki Mäkynen, Jaakko
Ossa ja Jaana Sandström. Jyrki Mäkynen jätti hallituksen varapuheenjohtajan tehtävän ja hallituksen jäsenyyden 5.11.2024. Jaana Sandström aloitti
hallituksen varapuheenjohtajana 7.11.2024. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin 7.11.2024 Jaakko Ossa, Jaana Sandström ja Aki Jaskari ja
palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Jaakko Ossa, Aila Hemminki ja Aki Jaskari. Aila Hemminki ja Essi Kautonen olivat hallituksen jäseniä 10.12.2024 saakka.
Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Kati Riikonen ja Juha Volotinen valittiin hallituksen jäseniksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 10.12.2024.
Tarka stusvaliokunnan jäseniksi valittiin 10.12.2024 Jaana Sandström, Irma Gillberg-Hjelt ja Juha Volotinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin
10.12.2024 Jaakko Ossa, Juhana Brotherus ja Aki Jaskari.
Lähipiiritapahtumat 31.12.2024
(1 000 euroa)
Johtoon
kuuluvat
avainhenkilöt ja
heidän perheen-
jäsenensä
Johtoon
kuuluvien
avainhenkilöiden
muu lähipiiri
Yhteis-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Yhteiset
toiminnot
Muut
lähipiiriin
kuuluvat
Yhteensä
Luotot
2 421
1 965
17 000
-
9 906
-
31 292
Talletukset
562
5 314
439
17
-
148
6 481
Sijoitukset
-
-
2 357
20 450
5 180
953
28 940
Saadut korot
138
227
769
-
441
-
1 575
Maksetut korot
1
282
-
-
-
-
283
Muut liiketapahtumat
5
37
-589
-495
1
1
-1 040
Hankinnat
-
1 167
801
114
168
34
2 284
Lähipiiritapahtumat 31.12.2023
(1 000 euroa)
Johtoon
kuuluvat
avainhenkilöt ja
heidän perheen-
jäsenensä
Johtoon
kuuluvien
avainhenkilöiden
muu lähipiiri
Yhteis-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Yhteiset
toiminnot
Muut
lähipiiriin
kuuluvat
Yhteensä
Luotot
4 720
5 432
23 106
-
10 502
-
43 760
Talletukset
1 245
20 029
15
6
-
343
21 637
Annetut takaukset ja muut vakuudet
-
349
-
-
-
-
349
Sijoitukset
-
-
2 207
24 552
5 258
1 021
33 038
Saadut korot
175
289
1 973
-
400
-
2 837
Maksetut korot
-
497
-
-
-
-
497
Muut liiketapahtumat
6
43
-426
-892
1
2
-1 267
Hankinnat
-
1 012
812
84
186
33
2 127
Yhtiö tarkensi lähipiirinsä määrittelyitä tilikauden 2024 aikana. Tilinpäätöksen 2024 lähipiiritiedot on laadittu näiden tarkennettujen
määrittelyjen pohjalta, ja vertailukauden 2023 tietoja on oikaistu takautuvasti. Tarkennuksissa lähipiiriluokkaan Johtoon kuuluvat avainhenkilöt
ja heidän perheenjäsenensä lisättiin henkilöitä. Lähipiiriluokkiin Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri, Osakkuusyritykset, Yhteiset
toiminnot ja Muut lähipiiriin kuuluvat lisättiin yhtiöitä. Raportoitaviin lähipiiritapahtumiin lisättiin Sijoitukset-kategoria. Lisäksi vertailukauden
2023 tietoja oikaistiin lähipiiriluokasta Yhteisyritykset puuttuneiden hankintojen osalta. Oikaisuilla ei ole vaikutuksia muihin taloudellisiin
lukuihin.
186
K32 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Yhtiöllä on 31.12.2024 seuraavat voimassa olevat osakeperusteiset kannustinjärjestelmät:
Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut ohjelmat:
Ohjelma 2020–2021
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus päätti 17.2.2020 perustaa osakeperusteisen kannustinjärjestelmän konsernin johdolle. Palkkio perustuu
vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, liiketoiminnan tuottojen kasvuun (vertailukelpoisin luvuin) sekä asiakas - ja
henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää ansaintajakson 2020–2021 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet
luovutetaan noin kolmen vuoden kuluessa neljässä erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella
katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion
maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 420 000 Oma
Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa. Järjestelmän koh deryhmään kuuluu enintään 10 henkilöä.
Ohjelma 2022–2023
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 24.2.2022 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Palkkio perustuu
vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden
vuoden mittaisen ansaintajakson, 2022 –2023 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin viiden vuoden
kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle
aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei
pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen
arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön
toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet.
Ohjelma 2024–2025
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 29.2.2024 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Mahdollinen palkkio
perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää
kahden vuoden mittaisen ansaintajakson, 2024–2025 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin neljän
vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkioista
henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei
pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen
arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön
toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet.
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2023
Ohjelma
2024-2025
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita järjestelmän
käynnistyessä
405 000
400 000
420 000
400 000
420 000
Myöntämispäivä
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
1.1.2022
1.1.2020
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, käyvän arvon
painotettu keskiarvo
20,34
16,90
8,79
16,90
8,79
Ansaintajakso alkaa
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
1.1.2022
1.1.2020
Ansaintajakso päättyy
31.12.2025
31.12.2023
31.12.2021
31.12.2023
31.12.2021
Henkilöitä kauden päättyessä
36
24
6
29
10
Tilikauden tapahtumat (kpl)
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2023
1.1.2024
Ohjelma
2024-2025
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Kauden alussa ulkona olleet
-
114 794
172 190
Muutokset kaudella
Kaudella myönnetyt
218 293
-
-
Kaudella menetetyt
-81 716
-52 956
-
Kaudella toteutetut
-82 093
-45 356
-57 396
Kaudella rauenneet
-
-
-
Kauden lopussa ulkona olevat
54 484
16 482
114 794
187
Henkilöstön osakesäästöohjelma OmaOsake
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus perusti 29.2.2024 koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake -säästöohjelman. Kannustamalla
työntekijöitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita yhtiö pyrkii yhdistämään osakkeenomistajien ja työntekijöiden
tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös tukea sitoutumista sekä yrityskulttuuria.
OmaOsake -ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava
noin kahden vuoden mittainen omistusjakso. Omistusjakson päätyttyä osallistujille luovutetaan lisäosakkeita suorituskriteerien
perusteella. Suorituskriteerien täyttymisestä riippuen osallistujilla on mahdollisuus saada yksi ilmainen lisäosake (brutto) kahta
tai yhtä säästöosaketta kohden. Jos suorituskriteerejä ei saavuteta, osallistujat saavat yhden lisäosakkeen kolmea
säästöosaketta kohden. Lisäosakkeiden saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa
31.3.2027 päättyvän omistusjakson ajan. Suoritusperusteiset kriteerit lisäosakkeiden ansaintaan perustuvat vertailukelpoiseen
oman pääoman tuottoon sekä vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson
päättymisen jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvia
veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu
osallistujan arvo-osuustilille. Ohjelmakaudella 2024–2027 OmaOsake -ohjelma tarjottiin noin 440 työntekijälle mukaan lukien
johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Ohjelmaan osallistui noin 60 % henkilöstöstä.
Osakesäästöohjelma
1-12/2024
OmaOsake 2024-2025
Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita ohjelman
käyttöönottohetkellä
56 500
Alkuperäinen allokaatiopäivä
1.4.2024
Vapautumispäivä
31.3.2025
Oikeuden syntymisehdot
Osakkeiden omistus, työsuhde
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia
3
Juoksuaikaa jäljellä, vuosia
2,25
Henkilöitä tilikauden päättyessä
246
Maksun suorittamistapa
Käteinen & osakkeet
188
K33 Vuokrasopimukset
Varat, toimitilat (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno 1.1.
20 307
13 884
+
Lisäykset (*
7 418
7 530
-
Vähennykset
-429
-1 106
Hankintameno kauden lopussa
27 297
20 307
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-9 073
-6 223
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
445
-
Poistot
-3 748
-3 295
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa
-12 821
-9 073
Kirjanpitoarvo 1.1.
11 234
7 661
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
14 477
11 234
Vuokrasopimuksen päättyessä palautettavat maksut
15
15
15
15
*) Pääosin hankintamenon lisäykset liittyvät Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnan myötä perustettujen
konttoreiden ja laitteiden vuokrasopimuksiin.
Varat, laitteet (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno 1.1.
1 264
905
+
Lisäykset
145
400
-
Vähennykset
-37
-42
Hankintameno kauden lopussa
1 372
1 264
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-871
-696
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
11
13
-
Poistot
-188
-188
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa
-1 049
-871
Kirjanpitoarvo 1.1.
393
209
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
323
393
Velat (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vuokrasopimusvelka kauden lopussa
17 259
11 964
Vuokravelkojen maturiteettijakauma (diskonttaamattomat rahavirrat)
alle 1v
1-5v
yli 5v
31.12.2024
4 152
11 798
1 309
31.12.2023
3 345
7 840
779
Tulosvaikutus (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vuokratuotot, liiketoiminnan muut tuotot
405
388
Vuokratuotot, sijoituskiinteistöt
190
235
Poistot
Toimitilat
-3 748
-3 295
Laitteet
-188
-188
Korkokulut
-323
-225
Vuokrakulut lyhytaikaisista sopimuksista
-94
-160
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä
-358
-372
Vuokrasopimuksista aiheutuneet tuloslaskelmaerät yhteensä
-4 116
-3 618
Vuokrasopimusten rahavirta
31.12.2024
31.12.2023
-3 686
-3 351
189
K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja
muutokset konsernirakenteessa
Oma Säästöpankki-konserniin yhdistellyt tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset
Kotipaikka
Yhdistelymenetelmä
Pääasiallinen toimiala
Konsernin omistusosuus
31.12.2024
31.12.2023
Kiinteistö Oy Lappeenrannan
Säästökeskus
Lappeenranta
Tytäryhtiö
Muu rahoitusta palveleva toiminta
100,0 %
100,0 %
GT Invest Oy
Helsinki
Osakkuusyhtiö
Muu rahoitusta palveleva toiminta
48,7 %
48,7 %
City Kauppapaikat Oy
Helsinki
Osakkuusyhtiö
Muiden kiinteistöjen vuokraus ja
hallinta
45,3 %
43,3 %
Deleway Projects Oy
Seinäjoki
Yhteisyritys
Omien kiinteistöjen kauppa
49,0 %
49,0 %
Figure Taloushallinto Oy
Espoo
Yhteisyritys
Muu rahoitusta palveleva toiminta
25,0 %
25,0 %
SAV-Rahoitus Oyj
Helsinki
Yhteisyritys
Muu luotonanto
48,2 %
48,2 %
Asunto Oy Oma Säästöpankin talo
Seinäjoki
Yhteinen toiminto
Asuntojen ja asuinkiinteistöjen
hallinta
30,5 %
30,5 %
Tilikauden 2024 muutokset
Oma Säästöpankki Oyj pääomitti osakkuusyhtiötään GT
Invest Oy:tä osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä.
Oma Säästöpankin osuus pääomituksesta oli 0,5 milj.
euroa.
City Kauppapaikat Oy:n osakkeiden kokonaismäärä
muuttui raportointikauden aikana ja muutoksen
vaikutuksesta yhtiön omistusosuus on 45,3 %. Yhtiö ei ole
tehnyt lisäsijoituksia raportointikaudella.
Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävien GT Invest Oy:n ja City Kauppapaikat Oy:n
sijoitu sten arvoja sekä yhtiöltä olevia saamisia, joita on
käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen.
Tilikauden 2023 muutokset
Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan Asunto
Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talossa hankkiessaan
lisää tilaa liiketoiminnoilleen. Yhtiön omistusosuus kasvoi
4,9 % ollen tilikauden lopussa 30,5 %.
Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan City
Kauppapaikat Oy:stä suunnatulla osakeannilla. Yhtiön
omistusosuus yhtiössä järjestelyn jälkeen on 43,3 %.
Sijoituksen arvo konsernitaseessa on 15,5 milj. euroa.
Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävien SAV -Rahoitus Oyj:n ja City Kauppapaikat
Oy:n sijoitusten arvoja sekä yhtiöiltä olevia saamisia, joita
on käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen.
Oma Säästöpankki Oyj pääomitti osakkuusyhtiötään GT
Invest Oy:tä osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä.
Yhtiön osuus pääomituksesta oli 1,2 milj. euroa.
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Sijoituksen arvo (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Figure Taloushallinto Oy
178
178
GT Invest Oy
6 020
6 742
Deleway Projects Oy
2 049
2 029
City Kauppapaikat Oy
14 430
17 809
SAV-Rahoitus Oyj
-
-
Tasearvo yhteensä
22 677
26 759
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä:
(1 000 euroa)
2024
2023
Kirjanpito-arvo 1.1.
24 131
25 351
Lisäykset
516
3 270
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-589
-1 131
Arvonalentuminen
-4 598
-3 359
Kirjanpito-arvo 31.12.
19 460
24 131
190
K35 Liiketoimintojen hankinnat
Handelsbankenin Suomen pk-
yritys liiketoiminnan hankinta
Oma Säästöpankki Oyj ja Handelsbanken AB sopivat
31.5.2023 järjestelystä, jossa Oma Säästöpankki Oyj
ostaa Handelsbanken AB:n Suomen pk-
yritysliiketoiminnan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi
liiketoimintakaupan 24.7.2023 ja kauppa toteutui
suunnitellusti 1.9.2024. Osana pk-yritysliiketoiminnan
kauppaa Oma Säästöpankki Oyj:lle siirtyivät myös
yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, pois lukien
varainhoito- ja sijoituspalvelut. Ostettu pk-liiketoiminta
sijoittuu maantieteellisesti ympäri Suomen.
Liiketoiminnan kauppahinta maksettiin käteisellä ja se
oli transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien
nettoarvo lisättynä 12 milj. eurolla sekä koroilla.
Yhtiö on yhdistelty hankintapäivästä 1.9.2024 lähtien.
Yhdistymisen kirjanpitokäsittely toteutettiin 30.9.2024
alustavana, koska hankittujen varojen ja vastattavaksi
otettujen velkojen arvostusta ei ollut saatu päätökseen.
Alustavia arvoja on oikaistu takautuvasti 30.11.2024
hankinta -ajankohdasta sellaisen uuden informaation
huomioon ottamiseksi, joka koskee hankinta-
ajankohtana vallinneita tosiseikkoja.
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen
arvot olivat hankintahetkellä:
Liiketoiminnan hankinta
milj. euroa
Saamiset yleisöltä ja luottolaitoksilta
497,2
Siirtosaamiset ja muut varat
2,5
Velat yleisölle ja luottolaitoksille
-443,3
Siirtovelat ja muut velat
-0,7
Hankittu nettovarallisuus
55,7
Kauppahinta, käteinen
12,4
Siirtyvien erien nettovarat
58,6
Luovutettu kokonaisvastike
71,0
Liikearvo
15,3
Yritysjärjestelyn seurauksena kirjattiin liikearvona 15,3
milj. euroa. Liiketoiminnan hankinnan myötä Oma
Säästöpankin markkina-asema vahvistuu edelleen
Suomessa ja hankinnalla arvioidaan olevan positiivinen
tulosvaikutus yhtiön vuotuiseen tuloksentekokykyyn ja
sen arvioidaan kasvattavan vuosittain yhtiön tulosta
ennen veroja arviolta 7-10 milj. euroa. Kasvavat
volyymit parantavat yhtiön kustannustehokkuutta ja
liiketoiminnan kannattavuutta saatavien
synergiahyötyjen myötä. Liikearvo on muodostunut
hankittavan liiketoiminnan nettovarallisuuden ja
kappahinnan välisenä erotuksena.
Liiketoiminnassa hankitut varat ja velat on arvostettu
käypään arvoon.
Liiketoiminnan hankinnassa siirtynyt talletuskanta on
kooltaan noin 440 milj. euroa ja luottokanta noin 500
milj. euroa. Liiketoiminnan hankinnassa saatujen
saamisten arvo on n. 500 milj. euroa ja saamisten
bruttoarvosta on hankintahetkellä huomioitu 5,8 milj.
euron käyvän arvon oikaisu. Vaikutus on esitetty
liit etiedossa
K24
rivillä ”Uudet saamiset”.
Liiketoiminnan hankinnan rahavirtavaikutus 71,0 milj.
euroa esitetään rahavirtalaskelman investointien
rahavirrassa.
Hankitun liiketoiminnan hankintahetken jälkeiset
liiketoiminnan tuotot sisältyvät kolmannen neljänneksen
tuloslaskelmaan. Johdon arvion mukaan Oma
Säästöpankki -konsernin liiketoiminnan tuotot kolmella
ensimmäisellä neljänneksellä 2024 olisivat olleet 217,5
milj. euroa ja tulos ennen veroja 62,1 milj. euroa, jos
hankittu liiketoiminta olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen tilikauden 2024 alusta lähtien.
Yritysjärjestely kasvatti yhtiön tasetta noin 444
miljoonaa euroa. Yritysasiakkaita siirtyi liiketoiminnan
hankinnassa noin 10 000. Henkilöstöä siirtyi vanhoina
työntekijöinä 30 henkilöä. Liiketoiminnan hankinnan
järjestelykulut olivat 5,0 miljoonaa euroa, joista 0,8 milj.
euroa kohdistui vuodelle 2023 ja 4,2 milj. euroa
vuodelle 2024.
191
K36
Yhtiön hallitus järjestäytyi uudelleen 30.1.2025
varapuheenjohtajan ja valiokuntien osalta. Hallitus valitsi
varapuheenjohtajakseen Carl Petters sonin. Tarkastus - ja
palkitsemisvaliokuntien lisäksi hallitus päätti perustaa
riskivaliokunnan. Valiokuntien jäsenten nimittämisessä
hallitus on huomioinut tehtävien edellyttämän
asiantuntemuksen ja kokemuksen.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta päätti 31.1.2025
ehdottaa yhtiön 8.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle seuraavaa:
●
Hallituksen jäsenten lukumääräksi ehdotetaan
vahvistettavan seitsemän.
●
Hallituksen jäseniksi ehdotetaan valittavan
uudelleen nykyisistä hallituksen jäsenistä Juhana
Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko
Ossa, Carl Pettersson, Kati Riikonen ja Juha
Volotinen. Kaikki ehdokkaat ehdotetaan
valittavaksi vuoden 2025 varsinaisessa
yhtiökokouksessa alkavalle kaudelle, joka päättyy
vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat
antaneet suostumuksensa valinnalle. Kaikki
ehdotetut henkilöt ovat valintahetkellä
riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen
merkittäviin osakkeenomistajiin.
●
Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkioita
seuraavasti:
o
hallituksen puheenjohtajalle 85 000 euroa
o
hallituksen varapuheenjohtajalle 60 000 euroa
o
muille hallituksen jäsenille 40 000 euroa
●
Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan
erillinen vuosipalkkio seuraavasti:
o
palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 6 000
euroa
o
riskivaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa
o
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 9 000
euroa
●
Kokouspalkkioita maksetaan seuraavasti:
o
hallituksen kokous 1 000 euroa
o
valiokunnan kokous 1 000 euroa
o
hallituksen tai valiokunnan sähköpostikokous
500 euroa
●
Hallituksen vuosipalkkioista 25 prosenttia
maksetaan markkinoilta hallituksen jäsenten
lukuun hankittavina Oma Säästöpankki Oyj:n
osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan
hallituksen jäsenten lukuun markkinoilta julkisessa
kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan, kun
osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2025 on
julkistettu. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta
aiheutuvista kuluista ja mahdollisesta
varainsiirtoverosta. Loput vuosipalkkiosta
maksetaan rahana, josta katetaan palkkiosta
aiheutuvat verot. Lisäksi Oma Säästöpankki Oyj
maksaa tai hyvittää hallituksen jäsenille
matkakulut ja muut välittömästi hallitustyöhön
liittyvät kulut.
Finanssivalvonta asetti 14.2.2025 päätöksellään Oma
Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain
11 luvun 2 §:n mukaiset kaksi harkinnanvaraista
lisäpääomavaatimusta. Yhtiön omien varojen lisävaatimus
(P2R) tulee olemaan 2,25 prosenttia ja
vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus (P2R-LR)
0,25 prosenttia 30.6.2025 alkaen ja ne ovat voimassa
enintään 30.6.2028 asti. Harkinnanvaraiset
lisäpääomavaatimukset korvaavat nykyiset vaatimukset
(omien varojen lisävaatimus 1,50 prosenttia ja
vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus 0,25
prosenttia). Vähintään kolme neljäsosaa P2R-
vaatimuksesta tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja siitä
vähintään kolme neljäsosaa ydinpääomalla. P2R-LR-
vaatimus tulee kattaa ensisijaisella pääomalla. Yhtiö
täyttää asetetut lisäpääomavaatimukset 31.12.2024
mukaisilla omien varojen vaateilla ja omilla varoilla. Päätös
on tehty normaalina osana valvojan arviointiprosessia
(SREP).
Lisäksi Finanssivalvonta asetti Oma Säästöpankki Oyj:lle
luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n
192
mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää
vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia
Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian
mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan
31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti.
Yhtiö tulee täyttämään maksuvalmiuden lisävaatimuksen
osana rahoitussuunnitelmansa toimenpiteitä.
Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia,
jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka
olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan,
ei ole tiedossa.
193
K37
laskentakaavat
Oma Säästöpankki Oyj esittää taloudellisessa
raportoinnissaan historiallista taloudellista tulosta,
taloudellista asemaa tai rahavirtoja kuvaavia
vaihtoehtoisia tunnuslukuja (Alternative Performance
Measures, APM). Vaihtoehtoiset tunnusluvut on laadittu
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA)
asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Vaihtoehtoiset
tunnusluvut eivät ole IFRS-stan
dardeissa,
vakavaraisuussäännöksissä (CRD/CRR) tai Solvenssi II-
säännöksissä (SII) määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja.
Yhtiö esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS:n
mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa,
konsernitaseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa
esitetyille tunnusluvuille.
Yhtiön näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut
antavat merkityksellistä ja hyödyllistä yhtiötä koskevaa
lisätietoa sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja
muille tahoille
tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista.
Vertailukelpoisen tuloksen täsmäytys tulokseen ennen
veroja esitetään Konsernin tuloslaskelman yhteydessä
.
Oma Säästöpankki Oyj:n käyttämiä vaihtoehtoisia
tunnuslukuja ovat:
●
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
●
Kulu-tuottosuhde, %
●
Kokonaispääoman tuotto, ROA %
●
Oman pääoman tuotto, ROE %
●
Omavaraisuusaste, %
●
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
●
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
●
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, (EPS)
EUR
194
Tunnuslukujen laskentakaavat
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
Korkokate, Palkkiotuotot ja -kulut, Rahoitusvarojen ja -
velkojen nettotuotot, Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan kulut yhteensä
Henkilöstökulut, Liiketoiminnan muut kulut, Poistot ja
arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %
X 100
Korkealaatuiset likvidit varat
Nettoulosvirtaukset seuraavan 30
päivän aikana
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), %
X 100
Pysyvä varainhankinta
Pysyvän varainhankinnan vaade
Kulu-tuottosuhde, %
X 100
Liiketoiminnan kulut yhteensä
Liiketoiminnan tuotot yhteensä +
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten
tuloksista (netto)
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
X 100
Liiketoiminnan kulut ilman
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Liiketoiminnan tuotot ilman
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä +
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten
tuloksista (netto)
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä
Oman pääoman tuotto, ROE %
X 100
Tilikauden tulos
Oma pääoma
(vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
X 100
Vertailukelpoinen tulos
Oma pääoma
(vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Kokonaispääoman tuotto, ROA %
X 100
Tilikauden tulos
Taseen loppusumma keskimäärin
(vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
X 100
Oma pääoma
Taseen loppusumma
Vakavaraisuussuhde (TC), %
X 100
Omat varat yhteensä (TC)
Riskipainotetut erät yhteensä (RWA)
Ydinpääomasuhde (CET1), %
X 100
Ydinpääoma (CET1)
Riskipainotetut erät yhteensä (RWA)
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %
X 100
Ensisijainen pääoma (T1)
Riskipainotetut erät yhteensä (RWA)
Vähimmäisomavaraisuusaste, %
X 100
Ensisijainen pääoma (T1)
Vastuiden määrä
195
Osakekohteinen tulos (EPS), euroa
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos (EPS), euroa
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa
196
Oma Säästöpankki Oyj Emoyhtiön tilinpäätös
Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma 198
Oma Säästöpankki Oyj tase 199
Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma 200
E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 201
E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 209
E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja
julkisyhteisöiltä 210
E4 Saamistodistukset 211
E5 Osakkeet ja osuudet 211
E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 212
E7 Aineettomat hyödykkeet 213
E8 Aineelliset hyödykkeet 214
E9 Muut varat 215
E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 215
E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat
luottolaitoksille 215
E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 216
E13 Varaukset ja muut velat 217
E14 Siirtovelat ja saadut ennakot 217
E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla 217
E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset 218
E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetti-
jakauma 219
E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja
ulkomaan rahan määräisiin 220
E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia 221
E20 Odotettavissa olevat luottotappiot 223
E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain 224
E22 Luottoriskikeskittymät 225
E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua
parantavien järjestelyjen vaikutus 225
E24 Oman pääoman muutokset tilikauden
aikana 226
E25 Osakkeet ja osinko-oikeus 228
E26 Korkotuotot ja korkokulut 230
E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista
sijoituksista 230
E28 Palkkiotuotot ja -kulut 230
E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta
kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot 231
E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston
kauttakirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 231
E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 231
E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 232
E33 Henkilöstökulut 233
E34 Muut hallintokulut 233
E35 Poistot ja arvoalentumiset aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja
osuuksista 233
E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat
luottotappiot 234
E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 235
E38 Lähipiiritiedot 236
E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat
sijoituspalvelut 237
E40 Oikeudenkäynnit 237
197
E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja
osakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille
suoritetut rahoituskulut 238
E42 Saamiset ja samaan konserniin kuuluvilta
tytär - ja osakkuusyrityksiltä ja velat niille 238
E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja
osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen
ulkopuoliset sitoumukset 238
198
Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
E26
Korkotuotot
349 834
322 718
E26
Korkokulut
-136 168
-125 236
Korkokate
213 665
197 482
E27
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista
299
217
E28
Palkkiotuotot
61 242
56 621
E28
Palkkiokulut
-10 497
-9 200
E29
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot
-4 501
-2 529
E30
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen
nettotuotot
-240
188
E31
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot
5
93
E32
Liiketoiminnan muut tuotot
10 325
4 026
Hallintokulut
-80 316
-68 496
E33
Henkilöstökulut
-33 514
-28 659
E34
Muut hallintokulut
-46 802
-39 838
E35
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
-6 312
-5 227
E32
Liiketoiminnan muut kulut
-26 786
-16 458
E36
Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot
-83 379
-17 126
Liikevoitto
73 505
139 590
Tilinpäätössiirrot
38 356
-33 285
Tuloverot
-22 374
-21 218
Tilikauden verot
-21 712
-20 626
Aikaisempien tilikausien verot
3
69
Laskennallinen vero
-665
-660
Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen
jälkeen
89 486
85 088
Tilikauden voitto (tappio)
89 486
85 088
199
Oma Säästöpankki Oyj tase
Liitetieto
Vastaavaa (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käteiset varat
395 608
682 117
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
474 807
512 350
E3
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
192 305
E3
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 291 274
6 002 465
E4
Saamistodistukset
25 810
34 379
Julkisyhteisöiltä
10 059
9 988
Muilta
15 751
24 391
E5
Osakkeet ja osuudet
37 136
40 278
E6
Johdannaissopimukset
78 881
44 924
E7
Aineettomat hyödykkeet
31 837
15 751
E8
Aineelliset hyödykkeet
18 583
17 944
Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet
1 096
1 318
Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet
16 163
15 104
Muut aineelliset hyödykkeet
1 324
1 521
E9
Muut varat
8 024
12 386
E10
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
36 694
62 579
E16
Laskennalliset verosaamiset
14 858
17 681
Vastaavaa yhteensä
7 697 093
7 635 160
Liitetieto
Vastattavaa (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vieras pääoma
E11
Velat luottolaitoksille
236 589
165 255
E11
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
4 000 720
3 778 337
Talletukset
4 000 708
3 778 321
Muut velat
12
16
E12
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 665 565
2 930 058
E6
Johdannaissopimukset
10 965
9 455
E13
Muut velat
47 132
56 200
E14
Siirtovelat ja saadut ennakot
61 105
47 733
E15
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
60 000
60 000
E16
Laskennalliset verovelat
133
118
Vieras pääoma yhteensä
7 082 208
7 047 155
Tilinpäätössiirtojen kertymä
E13
Vapaaehtoiset varaukset
173 783
212 139
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä
173 783
212 139
E23
Oma pääoma
E24
Osakepääoma
24 000
24 000
Muut sidotut rahastot
Käyvän arvon rahasto
-53 068
-61 756
Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 489
210 289
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
170 195
118 245
Tilikauden voitto (tappio)
89 486
85 088
Oma pääoma yhteensä
441 102
375 866
Vastattavaa yhteensä
7 697 093
7 635 160
Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
42 219
41 926
Takaukset ja pantit
42 219
41 926
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
319 422
330 627
Käyttämättömät luottojärjestelyt
319 422
330 627
200
Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen
89 486
85 088
Tilikauden oikaisut*
87 328
87 786
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
189 584
-188 191
58 476
58 741
-
45 052
128 422
-254 335
-184
-758
2 871
-36 890
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
-155 959
-547 956
69 861
-288 083
-236 783
-288 508
10 963
28 635
Maksetut tuloverot
-16 639
-17 796
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä
193 801
-581 068
Investointien rahavirta
-516
-3 270
59
-
-8 141
-6 559
305
-
Liiketoimintojen hankinta
-70 964
-
Investointien rahavirta yhteensä
-79 258
-9 829
Rahoituksen rahavirta
-
20 000
-33 139
-13 270
-
-2 054
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset
546 523
1 505 651
-823 162
-673 238
Rahoituksen rahavirta yhteensä
-309 777
837 089
Rahavarojen nettomuutos
-195 234
246 192
Rahavarat tilikauden alussa
873 923
484 660
Rahavarat tilikauden lopussa
678 688
873 923
Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä:
Käteiset varat
395 608
682 117
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta
283 080
191 805
Yhteensä
678 688
873 923
Lisätiedot rahoituslaskelmaan:
Saadut korot
374 054
290 463
Maksetut korot
128 102
101 608
Saadut osingot
299
217
*Tilikauden oikaisut:
Tilinpäätössiirrot
-38 356
33 285
Tuloslaskelman verot
665
660
Käyvän arvon muutokset
4 779
2 266
Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
83 379
17 126
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja
aineellisista hyödykkeistä
6 327
5 238
Muut oikaisut
30 534
29 211
Yhteensä
87 328
87 786
201
Emoyhtiön liitetiedot
E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Emoyhtiö Oma Säästöpankki Oyj laatii
erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain
säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen
tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman
asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan
Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito,
tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti.
1. Ulkomaan rahan määräiset
erät
Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut
ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu
euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan
tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Arvostuksessa syntyneet
kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan
nettotuottoihin.
2. Rahoitusinstrumentit
2.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja
arvostaminen
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan
rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos
kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän
hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.
Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia
luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit
Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon tai käyvän arvon rahaston kautta.
Rahoitusvarojen arvonalentumiset arvioidaan
saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti.
Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu
sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan
yksittäiselle saamiselle.
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat
luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä:
●
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat,
●
käyvän arvon rahaston kautta arvostettavat tai
●
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön
liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen
luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta
niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.
2.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain
pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on
luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on
kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen
elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset
asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat.
2.1.2 Käyvän arvon rahaston kautta
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset
rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja
korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin,
jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat
kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös
mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö
on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan.
2.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjataan pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden
liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka
on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä.
202
Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän
luokkaan.
2.2 Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kirjataan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti, ellei yhtiö tee hankintahetkellä
sijoituskohtaisesti peruuttamatonta valintaa siitä, että
sijoitus arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta.
Yhtiöllä ei ole käypään arvoon käyvän arvon rahaston
kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia.
Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman
ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon
tulosvaikutteisesti.
2.2.1 Liiketoimintamallien arviointi
Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen
portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa
hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä
käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää
sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa.
Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia,
jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään
sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen
perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä
saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen
kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja.
2.2.2 Rahavirtatestaus
Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö
arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat
yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu
SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan
rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen
perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron
maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja.
Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö
rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa
rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin
ehdot eivät täyty.
Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on
ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä
ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit,
sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan
yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen
korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä.
2.3 Taseesta pois kirjaaminen
Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni
on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin,
tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet
rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen
toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän
omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin
siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa
rahoitusvaroihin.
2.4 Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa
oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon
käyvän arvon rahaston kautta kirjattavista rahoitusvaroihin
kuuluvista velkainstrumenteista sekä taseen ulkopuolisista
luottositoumuksista ja takaussopimuksista.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa
luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon
vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon käyvän
arvon rahaston kautta arvostettavista rahoitusvaroista
kirjataan odotettavissa oleva luottotappio käyvän arvon
rahastoon. Taseen ulkopuolisten erien osalta
odotettavissa oleva luottotappio kirjataan varaukseksi.
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran
koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä
luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus
on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan
odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon
maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden
kuluessa raportointipäivästä.
Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaisena
raportointipäivänä ja ne kuvastavat:
●
vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua
rahamäärää, joka määritetään arvioimalla
mahdollisten tulemien vaihtelualue,
203
●
rahan aika-arvoa ja
●
järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota,
joka on raportointipäivänä saatavissa ilman
kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka
koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia
olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista
olosuhteista.
Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan
kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen
laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen.
Vaihe 1
: Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut
alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12
kuukauden ECL.
Vaihe 2
: Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut
merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille
lasketaan koko voimassaolon ECL.
Vaihe 3
: Laiminlyödyt sopimukset (sopimus on luokiteltu
maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko
voimassaolon ECL.
2.4.1 Luottoriskin merkittävä kasvu
Arvioitaessa , onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski
kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin
odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien
laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä
verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan
laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen
rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin
merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1
vaiheeseen 2. Yhtiön käyttämät indikaattorit
tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että
laadullisia.
Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun
arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia
asiakkaiden luokittelussa. Luokittelujen lisäksi yhtiö
käyttää tiettyjä laadullisia indikaattoreita, kuten
lainanhoitojoustomerkintää sekä sopimukseen perustuvien
maksujen vähintään 30 päivän viivästymistä. Tämä
tarkastelu on automatisoitu laskennassa. Lainat tasolta 2
siirretään tasolle 1 vasta viiveajan jälkeen.
2.4.2 Määritelmä laiminlyönnille
Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin
(vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on
asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa yhtiön
viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää
laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan
maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Arvioidessaan
sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa, yhtiö
huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten lainaehtojen
rikkoontumisia ja määrällisiä indikaattoreita kuten
rästipäivien määrää käyttämällä sisäisiä ja ulkoisia
tietolähteitä velallisen taloudellisesta asemasta.
2.4.3 Odotettavissa oleva luottotappio -
mallin syöttötiedot
Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu
yhtenäisille laskentasäännöille ja portfoliokohtaisille
luottoriskimalleille. Yhtiön luottokanta on jaettu
seuraaviin
laskentaportfolioihin:
●
Henkilöasiakkaat
●
Pk-yritysasiakkaat
●
Muut asunto-osakeyhtiöt
●
Muut maatalousyrittäjät
●
Muut asiakkuudet
Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan
luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään
maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default),
maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability
of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan
tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana
parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden
historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä
vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin
katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen
talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia
makrotaloudellisia ennusteita BKT:n muutoksesta,
asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä.
Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat
kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota.
Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut,
joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen
sisältämällä henkilöasiakkaiden
luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden
204
portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on
mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli
vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä
mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy
asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan.
Vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (EAD) kuvaa
vastuun määrää raportointihetkellä. Sen laskennassa
huomioidaan lainalle kohdistuvat lyhennykset
maksusuunnitelman mukaisesti. Joihinkin
rahoitusinstrumentteihin sisältyy kuitenkin sekä lainan
pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen.
Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko
myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta
EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCF-
kerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa.
Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD
kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomista
maksukyvyttömyyshetkellä.
Joukkovelkakirjasijoitusten osalta yhtiö arvostaa
luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa
EAD*PD*LGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään
markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista
aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin
poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden
luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään
investment
grade
vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12
kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.
Yhtiön johto seuraa säännöllisesti tappiota koskevan
vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että
malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion
määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja.
2.4.4 Sopimukseen perustuvien
rahavirtojen muuttaminen
Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan
rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että
tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta,
kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio
määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen
perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella
korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen
erotus.
Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle
myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai
lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä
maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään
luottoriskin merkittävänä kasvuna.
Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina
kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli
taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on ollut
merkittävästi kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen
arvoltaan alentuneena.
2.5 Lopullisen luottotappion
kirjaaminen
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei
arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen
luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois
kirjaamisen
oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen
luottotappio.
Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden
perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan
ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi
uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois
kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle
kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti
erään Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun
hankintamenoon kirjatuista varoista.
2.6 Rahoitusvelkojen luokittelu ja
arvostaminen
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat
luokitellaan johonkin seuraavista eristä:
●
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai
●
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään
arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron
menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin liittyvät
transaktiomenot kirjataan kuluksi.
205
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa. Yhtiöllä ei ole
raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavia johdannaisvelkoja.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin
rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat
yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat.
Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen.
2.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen
netotus
Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu yhtiön
tilinpäätöksessä.
2.8 Ulkomaan rahan määräiset erät
Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut
ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu
euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan
raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä
syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan
sijoitustoiminnan nettotuottoihin.
2.9 Käteiset varat
Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle
kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista.
2.10 Käyvän arvon määrittäminen
Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän
myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä
markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa
tavanmukaisessa liiketoimessa.
Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko
toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla
tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä
arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan
olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja
säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia
ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien
osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen
noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä
ostokurssia.
Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö
rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan
markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla
yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja
mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin.
Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut,
käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle
tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia.
Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin
laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät,
jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa
laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään
markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja
sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin
tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä
otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä
diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun
mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka
vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon
määrittämiseen.
Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen
sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon
määrittämistä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot
jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten
käypä arvo on määritetty:
Taso 1:
markkinoilla noteeratut käyvät arvot.
Taso 2:
syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka
ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan
(esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista).
Taso 3:
tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin
perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Käypien arvojen hierarkian taso määritellään
sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla
olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys
arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän
suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon
hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron
aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen
toteutumispäivänä.
206
3. Johdannaiset ja
suojauslaskenta
Yhtiö
suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä
kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä
korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa.
Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta
määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa
suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa
säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen
muutoksia. Tämän lisäksi tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on
osakejohdannaisia, joilla suojataan talletuksia, joiden
tuotto on sidottu osakkeiden arvon muutokseen.
Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole rahavirtaa suojaavia
johdannaisia.
Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta
yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan
koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa
noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa
mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen
portfoliosuojauslaskennan soveltamista.
Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on
avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan
koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa
suojaukseen sovelletaan IAS 39 ”carve out” menetelmää.
Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan
yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja.
Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen
määrityksessä kohdan 2.10 Käyvän arvon määrittäminen
esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen
hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan
käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen
ja tuloslaskelmaan. Johdannaissopimusten positiiviset
käyvät arvot kirjataan taseen vastaavaa puolen erään
’Johdannaissopimukset’. Varojen arvostamisessa otetaan
huomioon vastapuolen luottoriskiä koskeva oikaisu (CVA).
Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään
taseen vastattavaa puolella kohdassa
’Johdannaissopimukset ja muut
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat’.
Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva
oikaisu (DVA).
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja
niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon
suojaukseen määritettyjen suojauskohteiden ja
suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelmassa erään ’Suojauslaskennan nettotulos’ ja
taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien
johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot
korkotuotoissa.
Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa.
Suojaavien johdannaisten ja suojattavien instrumenttien
välinen yhteys (suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus
dokumentoidaan.
4. Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu
käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin
kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin.
Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla
poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä.
Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty
taseeseen hankintamenoon. Yhtiö ei sovella
luottolaitoslain 12 luvun 8§:n mahdollisuutta arvostaa
sijoituskiinteistöt käypään arvoon.
Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja
kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot
perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen
liiketoiminnan tulonodotuksiin.
Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden
kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen
luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu
arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen
nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset
kirjataan saman erän oikaisuiksi.
Yhtiön keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu
kiinteistökohtaisesti kauppahinta- tai
tuottoarvomenetelmää käyttäen. Tuottoarvomenetelmän
arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan
nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden
tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on
ilmoitettu liitetiedossa E8.
207
5. Tilinpäätössiirtojen kertymä
5.1 Verotusperusteiset varaukset
Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia,
käytetään yhtiön tilinpäätös- ja verosuunnittelussa.
Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät
siten kuvaa yhtiön riskejä.
Yhtiön tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä
esitetään siihen liittyvää laskennallista verovelkaa
vähentämättä.
6. Taseen ulkopuoliset
sitoumukset
Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan
puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja
asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja
sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat
takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä,
mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään
vastaa.
Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia
sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt
nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit.
Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden
perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua
maksamaan .
7. Korkotuotot ja -kulut
Korkotuottoihin ja -kuluihin on kirjattu kaikki korollisista
varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot
on jaksotettu suoriteperusteella lukuun ottamatta
viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu.
Korkotuottoina tai -kuluina on käsitelty myös saamisten ja
velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on
jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle. Vastaerä on
kirjattu saamisen tai velan muutokseksi.
Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen
saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle
sopimuksen alkuperäisellä korolla.
Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot
jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron
menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen
maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin
kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaatteen tarkennus koskee
yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä uusia luottoja.
8. Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen
malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia
erityisesti seuraavissa aiheissa:
●
Laskentamallien valinta ja määrittely,
●
Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä
luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen merkittävästi, ja
●
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioiminen odotettavissa olevien
luottotappioiden kirjaamisessa.
8.1 Käyvän arvon arviointi
Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa
rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään
arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen
arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta
todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava
mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi
käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita
kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa
”Käyvän arvon määrittäminen”.
Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien
markkinat eivät ole toimivat. Lisäksi arvioitavaksi tulee,
onko yksittäinen rahoitusinstrumentti aktiivisen
kaupankäynnin kohteena ja onko markkinoilta saatava
hintatieto luotettava indikaatio rahoitusinstrumentin
käyvästä arvosta.
9. Poistoperiaatteet
Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan
taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun
poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat
rakennusten ja rakennelmien osalta 10–40 vuotta ja
koneiden ja kaluston osalta 3–8 vuotta. Maa-alueista ei
tehdä poistoja.
208
Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit
aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3–10
vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan
vaikutusaikanaan 3–10 vuodessa. Liikearvo poistetaan
ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan 5 vuodessa.
10. Muut kuin varsinaisen
toiminnan tuotot ja kulut sekä
pakolliset varaukset
Yhtiössä ei ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan
tuottoja ja kuluja. Jos vastaisen menon ja menetyksen
täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se
merkitään taseen pakollisiin varauksiin.
11. Verot
Yhtiön tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan
tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon
sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen
merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta
arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi
käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä
negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen
verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei yhtiötasolla
ole kirjattu.
209
E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Käypään arvoon
käyvän arvon
rahaston kautta
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2024
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Käteiset varat
395 608
-
-
395 608
395 608
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
-
-
283 580
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 291 144
130
-
6 291 274
6 291 274
Saamistodistukset
-
1 179
499 438
500 617
500 617
Osakkeet ja osuudet
-
14 460
-
14 460
14 460
Johdannaissopimukset
-
78 881
-
78 881
78 881
Rahoitusvarat yhteensä
6 970 332
94 650
499 438
7 564 420
7 564 420
Osakkeet, omistusyhteys - ja tytäryritykset
22 677
22 677
Sijoituskiinteistöt
1 096
1 318
Muut kuin rahoitusvarat
108 900
108 900
Vastaavaa yhteensä
7 697 093
7 697 315
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
31.12.2024
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Velat luottolaitoksille
236 589
-
236 589
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
4 000 720
-
4 000 720
4 000 720
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
60 000
-
60 000
60 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 665 565
-
2 665 565
2 665 565
Johdannaissopimukset
-
10 965
10 965
10 965
Rahoitusvelat yhteensä
6 962 873
10 965
6 973 838
6 973 838
Muut kuin rahoitusvelat
108 370
108 370
Vieras pääoma yhteensä
7 082 208
7 082 208
31.12.2023
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Käypään arvoon
käyvän arvon
rahaston kautta
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Käteiset varat
682 117
-
-
682 117
682 117
Saamiset luottolaitoksilta
192 305
-
-
192 305
192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 002 465
-
-
6 002 465
6 002 465
Saamistodistukset
-
1 030
545 699
546 729
546 729
Osakkeet ja osuudet
-
13 519
-
13 519
13 519
Johdannaissopimukset
-
44 924
-
44 924
44 924
Rahoitusvarat yhteensä
6 876 887
59 473
545 699
7 482 059
7 482 059
Osakkeet, omistusyhteys - ja tytäryritykset
26 759
26 759
Sijoituskiinteistöt
1 318
1 318
Muut kuin rahoitusvarat
125 023
125 023
Vastaavaa yhteensä
7 635 160
7 635 160
31.12.2023
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Velat luottolaitoksille
165 255
-
165 255
165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 778 337
-
3 778 337
3 778 337
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
60 000
-
60 000
60 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 930 058
-
2 930 058
2 930 058
Johdannaissopimukset
-
9 455
9 455
9 455
Rahoitusvelat yhteensä
6 933 649
9 455
6 943 104
6 943 104
Muut kuin rahoitusvelat
104 051
104 051
Vieras pääoma yhteensä
7 047 155
7 047 155
210
E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja
julkisyhteisöiltä
Saamiset luottolaitoksilta (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vaadittaessa maksettavat
283 080
191 805
Keskusrahalaitokselta
212 927
140 664
Kotimaisilta luottolaitoksilta
70 153
51 142
Muut
500
500
Kotimaisilta luottolaitoksilta
500
500
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä
283 580
192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yritykset ja asuntoyhteisöt
2 095 376
2 045 804
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
100 119
98 621
Julkisyhteisöt
14 256
14 565
Kotitaloudet
3 948 586
3 779 062
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
82 276
30 944
Ulkomaat
50 662
33 468
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä
6 291 274
6 002 465
- joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla
veloilla
130
-
Järjestämättömät saamiset ja lainanhoitojoustot (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
joista yli 90 päivää erääntyneet saamiset
162 512
53 206
joista todennäköisesti maksamatta jäävät, jotka erääntymättömiä tai alle 90 päivää erääntyneitä
257 430
89 842
Järjestämättömät saamiset, yhteensä
419 942
143 048
Lainanhoitojoustolliset saamiset, yhteensä
158 930
131 692
Sopimuksen mukainen jäljellä oleva määrä rahoitusvaroista, jotka on raportointikaudella kirjattu pois lopullisena
luottotappiona ja joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä
4 426
2 828
Saamisista tilikaudelle kirjattujen lopullisten luottotappioiden määrä
12 960
20 760
31.12.2024
31.12.2023
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
1 733
14 371
19 624
35 728
25 130
Siirto vaiheeseen 1
135
-1 028
-253
-1 145
-1 672
Siirto vaiheeseen 2
-180
3 054
-1 070
1 803
1 384
Siirto vaiheeseen 3
-108
-1 387
35 166
33 671
7 481
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)
518
1 507
8 539
10 563
10 005
Erääntymiset ja lyhennykset
-215
-695
7 315
6 406
-5 205
Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot)
-
-
-12 960
-12 960
-11 869
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset
-
-
735
735
-
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta
123
382
5 398
5 902
2 324
ECL -mallin parametrien muutokset
-
-
-
-
-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
-28
-2 549
34 725
32 148
8 148
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.
1 975
13 655
97 220
112 850
35 728
211
E4 Saamistodistukset
31.12.2024
31.12.2023
(1 000 euroa)
Yhteensä
Joista
keskuspankki-
rahoitukseen
oikeuttavia
saamistodistuksia
Josta valtion
velkasitou-
muksia
Muita
velkasitou-
muksia
Yhteensä
Joista
keskuspankki-
rahoitukseen
oikeuttavia
saamistodistuksi
a
Josta valtion
velkasitoum
uksia
Muita
velkasitou-
muksia
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
1 179
-
-
-
1 030
-
-
-
Julkisesti noteeratut
25
-
-
-
115
-
-
-
Muut
1 154
-
-
-
915
-
-
-
Käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta kirjattavat
499 438
474 807
-
474 807
545 699
512 350
-
512 350
Julkisesti noteeratut
499 220
474 807
-
474 807
545 699
512 350
-
512 350
Muut
218
-
-
-
-
-
-
-
Yhteensä
500 617
474 807
-
474 807
546 729
512 350
-
512 350
joista saamiset, joilla on
huonompi etuoikeus kuin
velallisen muilla veloilla
568
-
-
-
-
-
-
-
31.12.2024
31.12.2023
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot 1.1.
430
48
-
478
438
Siirto vaiheeseen 1
-
-2
-
-1
-
Siirto vaiheeseen 2
-3
20
-
18
23
Siirto vaiheeseen 3
-
-
-
-
-
Uuden saamiset
(uusluotonmyöntö)
26
19
-
45
613
Erääntymiset ja lyhennykset
-93
-6
-
-99
-629
Alaskirjaukset (toteutuneet
luottotappiot)
-
-
-
-
-
Toteutuneiden luottotappioiden
palautukset
-
-
-
-
-
Luottoriskin muutos ilman
vaihemuutosta
-39
-9
-
-48
34
ECL -mallin parametrien
muutokset
-
-
-
-
-
Johdon arvioihin perustuvat
muutokset
-44
-
-
-44
-
Odotettavissa olevat
luottotappiot 31.12.
279
71
-
350
478
E5 Osakkeet ja osuudet
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Julkisesti noteeratut
4 564
4 214
Muut
9 895
9 305
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, yhteensä
14 460
13 519
joista luottolaitoksissa
1 487
1 523
joista muissa yrityksissä
12 972
11 996
Hankintamenoon kirjattavat
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
22 677
26 759
joista luottolaitoksissa
-
-
joista muissa yrityksissä
22 677
26 759
Hankintamenoon kirjattavat, yhteensä
22 677
26 759
Osakkeet yhteensä
37 136
40 278
212
E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimusten nimellisarvot
(1 000 euroa)
31.12.2024
Jäljellä oleva maturiteetti
alle 1 vuosi
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Suojaavat johdannaissopimukset
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset
-
-
-
-
Osakejohdannaiset
-
-
-
-
Johdannaissopimusten nimellisarvot
(1 000 euroa)
31.12.2023
Jäljellä oleva maturiteetti
alle 1 vuosi
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Suojaavat johdannaissopimukset
-
891 000
627 000
1 518 000
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
-
891 000
627 000
1 518 000
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset
12 553
-
-
12 553
Osakejohdannaiset
12 553
-
-
12 553
Johdannaissopimusten käyvät arvot
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Saamiset
Velat
Saamiset
Velat
Suojaavat johdannaissopimukset
78 881
10 965
44 924
9 455
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
78 881
10 965
44 924
9 455
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset
-
-
-
-
Osakejohdannaiset
-
-
-
-
Yhteensä
78 881
10 965
44 924
9 455
Käyvän arvon suojauslaskennan suojauskohteet
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta
suojattavan
kohteen
käyvän arvon
muutosta
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta
suojattavan
kohteen
käyvän arvon
muutosta
Käyvän arvon portfoliosuojaus
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
228 899
-10 899
227 523
9 523
Vastaavaa yhteensä
228 899
-10 899
227 523
9 523
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
2 210 793
60 793
1 345 014
45 014
Vastattavaa yhteensä
2 210 793
60 793
1 345 014
45 014
213
E7 Aineettomat hyödykkeet
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
IT-kulut
4 696
5 487
Liikearvo
16 917
3 527
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
7 019
3 343
Muut aineettomat hyödykkeet
3 204
3 394
Yhteensä
31 837
15 751
Aineettomat hyödykkeet
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno 1.1.
38 014
29 212
21 919
9 075
-
-134
+ siirrot erien välillä
-157
-139
Hankintameno 31.12.
59 775
38 014
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-22 263
-17 753
-
72
-5 676
-4 581
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
-27 939
-22 263
Kirjanpitoarvo 31.12.
31 837
15 751
Kirjanpitoarvo 1.1.
15 751
11 459
214
E8 Aineelliset hyödykkeet
31.12.2024
31.12.2023
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Maa- ja vesialueet
Omassa käytössä
252
252
252
252
Sijoituskäytössä
76
76
419
419
Yhteensä
328
328
671
671
Rakennukset
Omassa käytössä
1 397
1 397
339
339
Sijoituskäytössä
144
144
23
23
Yhteensä
1 541
1 541
361
361
Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet
Omassa käytössä
14 513
14 513
14 513
14 513
Sijoituskäytössä
877
877
877
877
Yhteensä
15 390
15 390
15 390
15 390
Muut aineelliset hyödykkeet
1 324
1 521
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
18 583
17 944
Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon.
31.12.2024
Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana
(1 000 euroa)
Sijoituskiinteistöt ja
sijoituskiinteistö-
osakkeet
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
2 010
16 829
12 287
31 127
+ tilikauden lisäykset
-
1 290
186
1 476
- tilikauden vähennykset
-409
-
-
-409
+/- siirrot erien välillä
136
-186
208
157
Hankintameno 31.12.
1 738
17 933
12 681
32 351
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-692
-1 725
-10 765
-13 183
+/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot
ja arvonalennukset
66
-
-
66
- tilikauden poistot
-15
-45
-591
-651
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
-641
-1 770
-11 357
-13 768
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 096
16 163
1 324
18 583
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 318
15 104
1 521
17 944
31.12.2023
Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana
(1 000 euroa)
Sijoituskiinteistöt ja
sijoituskiinteistö-
osakkeet
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
2 035
15 087
11 877
28 999
+ tilikauden lisäykset
1 000
718
272
1 990
+/- siirrot erien välillä
-1 024
1 024
139
139
Hankintameno 31.12.
2 010
16 829
12 287
31 127
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-681
-1 604
-10 223
-12 508
- tilikauden poistot
-11
-41
-542
-594
- tilikauden arvonalentumiset
-
-80
-
-80
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
-692
-1 725
-10 765
-13 183
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 318
15 104
1 521
17 944
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 353
13 484
1 654
16 490
215
E9 Muut varat
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Maksujenvälityssaamiset
27
67
Muut
7 997
12 319
Yhteensä
8 024
12 386
E10 Siirtosaamiset ja maksetut
ennakot
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korot
27 628
52 837
Muut
9 066
9 742
Yhteensä
36 694
62 579
E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat
luottolaitoksille
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Talletukset
4 000 708
3 778 321
Vaadittaessa maksettavat
3 446 746
3 205 342
Muut
553 962
572 979
Muut velat
12
16
Muut
12
16
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä
4 000 720
3 778 337
Velat luottolaitoksille
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Velat keskuspankeille
90 000
30 000
Vaadittaessa maksettavat
7 063
4 420
Muut
139 526
130 835
Velat luottolaitoksille yhteensä
236 589
165 255
216
E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
31.12.2024
31.12.2023
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Nimellisarvo
Kirjanpitoarvo
Nimellisarvo
Sijoitustodistukset
14 886
15 000
171 333
173 000
Joukkovelkakirjalainat
2 650 679
2 690 000
2 758 725
2 805 000
Yhteensä
2 665 565
2 705 000
2 930 058
2 978 000
Nimellisarvo
Kirjanpitoarvo
Joukkovelkakirjalaina
31.12.2024
Korko
Liikkeeseenlasku-
vuosi
Eräpäivä
31.12.2024
31.12.2023
OmaSp Oyj 3.4.2024, covered bond
300 000
0,125 %/kiinteä
2019
3.4.2024
-
299 914
OmaSp Oyj 17.1.2024
55 000
marginaali
1 %/vaihtuva
2020
17.1.2024
-
55 000
OmaSp Oyj 25.11.2027, covered
bond
650 000
0,01 %/kiinteä
2020-2023
25.11.2027
628 882
622 126
OmaSp Oyj 19.5.2025
200 000
marginaali
0,2 %/vaihtuva
2021
19.5.2025
199 940
199 782
OmaSp Oyj 18.12.2026, covered
bond
600 000
1,5 %/kiinteä
2022
18.12.2026
591 665
587 613
OmaSp Oyj 26.9.2024
150 000
5 %/kiinteä
2022
26.9.2024
-
149 802
OmaSp Oyj 15.6.2028, covered bond
600 000
3,125 %/kiinteä
2023-2024
15.6.2028
595 344
347 641
OmaSp Oyj 15.1.2029, covered bond
500 000
3,5 %/kiinteä
2023
15.1.2029
497 488
496 848
OmaSp Oyj 27.2.2026
50 000
0 % (nollakuponki)
2024
27.2.2026
47 469
-
OmaSp Oyj 18.9.2026
50 000
4,28 %/kiinteä
2024
18.9.2026
49 926
-
OmaSp Oyj 30.9.2027
40 000
marginaali
2024
30.9.2027
39 964
-
2 650 679
2 758 725
Liikkeeseen laskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen annetut vakuudet esitetään liitetiedossa K26 Annetut ja saadut vakuudet.
Sijoitustodistuksien maturiteetit
Alle 3kk
3 - 6 kk
6-9 kk
9-12 kk
Kirjanpitoarvo
yhteensä
31.12.2024
4 997
9 889
-
-
14 886
31.12.2023
99 464
62 221
-
9 648
171 333
217
E13 Varaukset ja muut velat
Varaukset
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Veroperusteiset luottotappiovaraukset
173 783
212 139
Yhteensä
173 783
212 139
Muut velat
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Maksujenvälitysvelat
26 115
17 581
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista
243
269
Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä*
12 958
19 550
Muut
7 816
18 800
Yhteensä
47 132
56 200
*Oma Säästöpankki Oyj:lle Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintojen hankinnoissa kirjatut
maksuvelvollisuusvastuut.
E14 Siirtovelat ja saadut ennakot
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korot
42 697
34 345
Muut
18 408
13 388
Yhteensä
61 105
47 733
E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10 % näistä
velkojen yhteismäärästä
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Velan yksilöintitiedot
31.12.2024
31.12.2023
Korko %
Eräpäivä
OmaSp debentuurilaina I/2022
20 000
20 000
3,00
15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022
20 000
20 000
3,25
14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023
20 000
20 000
3,25
23.10.2028
Yhteensä
60 000
60 000
Omiin varoihin luettu määrä
Velan yksilöintitiedot
31.12.2024
31.12.2023
Oma Säästöpankki Oyj debentuurilaina I/2022
12 158
16 166
OmaSp debentuurilaina II/2022
14 140
18 149
OmaSp debentuurilaina I/2023
15 246
19255
Yhteensä
41 544
53 571
Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin
toissijaisiin omiin varoihin.
Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot:
Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen
eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun
ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta.
Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset:
Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 §:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan
muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus.
218
E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Muista väliaikaisista eroista lasketut verosaamiset
1 458
2 124
Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verosaamisten määrä
13 400
15 557
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
14 858
17 681
Muista väliaikaisista eroista lasketut verovelat
70
96
Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verovelkojen määrä
63
22
Laskennalliset verovelat yhteensä
133
118
Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjattujen saamistodistusten ja
oman pääoman ehtoisten arvopapereiden käyvän arvon muutoksista, odotettavissa olevista
luottotappioista sekä kirjanpidon ja verotuksen välisistä muista väliaikaisista eroista.
219
E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteettijakauma
31.12.2024
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
4 997
27 139
266 322
176 349
474 807
Saamiset luottolaitoksilta
283 080
500
-
-
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
544 552
457 460
1 823 819
3 465 444
6 291 274
Saamistodistukset
7 440
106
17 653
611
25 810
Johdannaissopimukset
-
-
43 912
34 969
78 881
Yhteensä
840 069
485 205
2 151 706
3 677 373
7 154 352
31.12.2023
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
61 028
15 084
228 827
207 411
512 350
Saamiset luottolaitoksilta
191 805
500
-
-
192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
782 454
418 081
1 548 411
3 253 519
6 002 465
Saamistodistukset
3 730
2 528
27 333
787
34 379
Johdannaissopimukset
-
-
16 384
28 540
44 924
Yhteensä
1 039 017
436 193
1 820 955
3 490 258
6 786 423
31.12.2024
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
163 523
12 220
49 936
10 909
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 647 977
332 774
19 969
-
4 000 720
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
4 997
209 830
2 450 738
-
2 665 565
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
-
-
60 000
-
60 000
Johdannaissopimukset
-
118
3 003
7 844
10 965
Yhteensä
3 816 496
554 941
2 583 647
18 753
6 973 838
31.12.2023
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
78 170
-
24 435
62 649
165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 389 631
340 108
48 599
-
3 778 337
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
154 464
521 584
1 757 162
496 848
2 930 058
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
-
-
60 000
-
60 000
Johdannaissopimukset
-
-
1 556
7 899
9 455
Yhteensä
3 622 264
861 692
1 891 752
567 396
6 943 104
Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä:
Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk.
220
E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja
ulkomaan rahan määräisiin
31.12.2024
31.12.2023
Varat (1 000 euroa)
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
474 807
-
512 350
-
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
-
192 305
-
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 291 274
-
6 002 465
-
Saamistodistukset
25 810
-
34 379
-
Johdannaissopimukset
78 881
-
44 924
-
Muu omaisuus
539 622
3 119
846 297
2 439
Yhteensä
7 693 974
3 119
7 632 721
2 439
31.12.2024
31.12.2023
Velat (1 000 euroa)
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
236 589
-
165 255
-
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
4 000 720
-
3 778 337
-
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 665 565
-
2 930 058
-
Johdannaissopimukset
10 965
-
9 455
-
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
60 000
-
60 000
-
Muut velat
47 265
-
56 318
-
Siirtovelat ja saadut ennakot
61 105
-
47 733
-
Yhteensä
7 082 208
-
7 047 155
-
221
E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja
kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia
Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut
saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -
menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty
kirjanpitoarvoa.
Rahoitusvarat
31.12.2024
31.12.2023
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Käteiset varat
395 608
395 608
682 117
682 117
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
283 580
192 305
192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 291 274
6 291 274
6 002 465
6 002 465
Saamistodistukset
500 617
500 617
546 729
546 729
499 245
499 245
545 814
545 814
1 373
1 373
915
915
Osakkeet ja osuudet
37 136
37 136
40 278
40 278
4 564
4 564
4 214
4 214
32 572
32 572
36 064
36 064
Johdannaissopimukset
78 881
78 881
44 924
44 924
Total
7 587 097
7 587 097
7 508 818
7 508 818
Rahoitusvelat
31.12.2024
31.12.2023
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Velat luottolaitoksille
236 589
236 589
165 255
165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
4 000 720
4 000 720
3 778 337
3 778 337
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 665 565
2 665 565
2 930 058
2 930 058
Johdannaissopimukset
10 965
10 965
9 455
9 455
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
60 000
60 000
60 000
60 000
Yhteensä
6 973 838
6 973 838
6 943 104
6 943 104
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit (1 000 euroa)
31.12.2024
Rahoitusvarat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Saamistodistukset
499 226
-
1 392
500 617
Osakkeet ja osuudet
4 564
3 119
6 776
14 460
Johdannaissopimukset
-
78 881
-
78 881
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
-
-
130
130
Yhteensä
503 790
82 000
8 298
594 088
Rahoitusvelat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaissopimukset
-
10 965
-
10 965
31.12.2023
Rahoitusvarat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Saamistodistukset
546 150
-
579
546 729
Osakkeet ja osuudet
4 214
2 439
6 866
13 519
Johdannaissopimukset
-
44 924
-
44 924
Yhteensä
550 364
47 363
7 445
605 172
Rahoitusvelat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaissopimukset
-
9 455
-
9 455
222
Käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset kustakin käypään
arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmästä (1 000 euroa)
31.12.2024
Käypä arvo
varat
Käypä arvo velat
Arvonmuutos
tuloslaskelma
Arvonmuutos käyvän
arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
rahoitusvarat
270 539
-
-
-66 685
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
323 549
10 965
-4 728
-
Yhteensä
594 088
10 965
-4 728
-66 685
31.12.2023
Käypä arvo
varat
Käypä arvo velat
Arvonmuutos
tuloslaskelma
Arvonmuutos käyvän
arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
rahoitusvarat
318 176
-
-422
-77 673
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
286 996
9 455
-2 447
-
Yhteensä
605 172
9 455
-2 868
-77 673
223
E20 Odotettavissa olevat luottotappiot
2024
Tase -erä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajaan
kautta
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Yhteensä
Käteiset varat
395 608
-
-
-
395 608
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
-
-
-
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 403 882
-
-
-112 608
6 291 274
Saamistodistukset*
-
1 179
499 438
-
500 617
Osakkeet ja osuudet
-
14 460
-
-
14 460
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
-
-
22 677
-
22 677
Johdannaissopimukset
-
78 881
-
-
78 881
Rahoitusvarat yhteensä
7 083 070
94 520
522 115
-112 608
7 587 097
Taseen ulkopuoliset erät
319 422
-
-
-243
319 179
Yhteensä
7 402 492
94 520
522 115
-112 850
7 906 276
* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia
luottotappioita 349 631,89 euroa.
2023
Tase -erä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajaan
tuloksen erien
kautta
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Yhteensä
Käteiset varat
682 117
-
-
-
682 117
Saamiset luottolaitoksilta
192 305
-
-
-
192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 037 923
-
-
-35 458
6 002 465
Saamistodistukset*
-
1 030
545 699
-
546 729
Osakkeet ja osuudet
-
13 519
-
-
13 519
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
-
-
26 759
-
26 759
Johdannaissopimukset
-
44 924
-
-
44 924
Rahoitusvarat yhteensä
6 912 346
59 473
572 458
-35 458
7 508 818
Taseen ulkopuoliset erät
330 627
-
-
-269
330 358
Yhteensä
7 242 973
59 473
572 458
-35 728
7 839 176
* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia
luottotappioita -477 951,31 euroa.
224
E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason
henkilöasiakkaat, AAA-AA+ -tason yritys-, as.oy. - ja maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA-
A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A-
tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D -
tason yritys- ja as.oy. -asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai
joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.
31.12.2024
31.12.2023
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset
erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Riskiluokka 1
2 572 377
39 219
-
2 611 596
2 848 243
Riskiluokka 2
2 957 957
261 392
-
3 219 350
2 963 659
Riskiluokka 3
67 958
331 113
-
399 071
381 105
Riskiluokka 4
3 413
64 807
403 604
471 824
166 089
Riskiluokka ei luokiteltu
23 442
136
-
23 578
9 530
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
5 625 147
696 667
403 604
6 725 418
6 368 626
Tappioita koskeva vähennyserä
1 975
13 655
97 220
112 851
27 437
Yhteensä
5 623 172
683 012
306 384
6 612 568
6 341 188
31.12.2024
31.12.2023
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Riskiluokka 1
471 250
-
-
471 250
470 250
Riskiluokka 2
400
-
-
400
400
Riskiluokka 3
-
-
-
-
-
Riskiluokka 4
-
-
-
-
-
Riskiluokka ei luokiteltu
58 700
12 050
300
71 050
127 250
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
530 350
12 050
300
542 700
597 900
Tappioita koskeva vähennyserä
279
71
1
350
478
Yhteensä
530 071
11 979
299
542 350
597 422
225
E22 Luottoriskikeskittymät
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ -
tason yritys-, as.oy. - ja maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja
as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A-tason yritys- ja
as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D -tason yritys- ja
as.oy. -asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole
saatavissa ulkoista luottoluokitusta.
31.12.2024
31.12.2023
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset
erät toimialoittain
Riskiluokka
1
Riskiluokka
2
Riskiluokka
3
Riskiluokka
4
Riskiluokka
ei luokiteltu
Yhteensä
Yhteensä
Yritykset
1 011 396
774 806
210 837
258 336
19 055
2 274 431
2 192 087
Kiinteistöala
657 245
353 276
88 997
150 713
15
1 250 247
1 271 341
Maatalous
1 126
51 761
1 036
1 053
18 665
73 640
61 607
Rakentaminen
88 524
44 903
12 131
16 239
50
161 846
125 645
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
13 494
21 651
15 361
15 775
16
66 296
84 755
Tukku - ja vähittäiskauppa
67 590
75 544
29 628
15 404
131
188 296
182 695
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
11 223
29 316
9 862
7 885
1
58 288
44 500
Muut
172 194
198 356
53 822
51 268
177
475 816
421 542
Julkisyhteisöt
651
15 128
70
-
-
15 848
16 486
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
21 683
70 187
400
502
2
92 775
34 832
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
36 635
52 864
154
33 477
5
123 134
103 977
Kotitaloudet
1 541 230
2 306 365
187 609
179 510
4 516
4 219 230
4 021 245
Yhteensä 31.12.
2 611 596
3 219 350
399 071
471 824
23 578
6 725 418
6 368 626
E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua
parantavien järjestelyjen vaikutus
Luottoriskille alttiina oleva määrä,
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta
Asuntoluotot
3 259 157
3 110 044
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot
2 004 128
1 914 011
Pääosin kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot
351 454
360 312
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Muut
736 221
602 614
Pääosin kiinteistövakuuksia
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 350 960
5 986 981
226
E24 Oman pääoman muutokset tilikauden aikana
(1 000 euroa)
Tilikauden
alussa
Lisäykset
Vähennykset
Tilikauden
lopussa
Osakepääoma
20 700
-
-
20 700
Osakepääomaan siirretty luottotappiovaraus
3 300
-
-
3 300
Muut sidotut rahastot
-61 756
28 919
-20 231
-53 068
Käyvän arvon rahasto
-61 756
28 919
-20 231
-53 068
Käypään arvoon arvostamisesta
-61 756
28 919
-20 231
-53 068
Vapaat rahastot
210 289
201
-
210 489
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 289
201
-
210 489
Edellisten tilikausien voitto
118 245
85 088
-33 139
170 195
Tilikauden voitto
85 088
89 486
-85 088
89 486
Oma pääoma yhteensä
375 866
203 694
-138 458
441 102
Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana
31.12.2024
(1 000 euroa)
Saamis-
todistukset
Osakkeet ja
osuudet
Rahavirran
suojauksesta
Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2024
-61 756
-
-
-61 756
Käyvän arvon lisäykset
30 618
-
-
30 618
Käyvän arvon vähennykset
-20 103
-
-
-20 103
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt
473
-
-
473
Odotettavissa olevat luottotappiot
-128
-
-
-128
Käyvän arvon rahaston muutokset 2024, yhteensä
10 860
-
-
10 860
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2024 (brutto)
-66 335
-
-
-66 335
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-)
13 267
-
-
13 267
Käyvän arvon rahasto 31.12.2024
-53 068
-
-
-53 068
31.12.2023
(1 000 euroa)
Saamis-
todistukset
Osakkeet ja
osuudet
Rahavirran
suojauksesta
Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2023
-76 503
-
-
-76 503
Käyvän arvon lisäykset
47 909
-
-
47 909
Käyvän arvon vähennykset
-29 938
-
-
-29 938
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt
422
-
-
422
Odotettavissa olevat luottotappiot
40
-
-
40
Käyvän arvon rahaston muutokset 2023, yhteensä
18 433
-
-
18 433
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2023 (brutto)
-77 195
-
-
-77 195
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-)
15 439
-
-
15 439
Käyvän arvon rahasto 31.12.2023
-61 756
-
-
-61 756
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta (1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Voitto edellisiltä tilikausilta
170 195
118 245
Tilikauden voitto
89 486
85 088
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 489
210 289
Käyvän arvon rahasto
-53 068
-61 756
Aktivoidut kehittämismenot
-9 270
-7 873
Yhteensä
407 832
343 992
227
Muut sidotut rahastot
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastoon sisältyy rahoitusvarojen käyvän
arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä.
Käyvän arvon rahastoon kirjattujen rahoitusvarojen arvo
siirretään tuloslaskelmaan varojen myynnin tai
arvonalentumisen yhteydessä.
Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu
yleisö - ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017–
2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä
liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat sekä
osakesäästöohjelman annissa 2024 kerätyt varat.
Tilikaudella 2024 sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon kirjattiin osakesäästöohjelman suunnatusta
osakeannista saadut varat 0,2 milj. euroa.
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta
tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona
omistajille.
228
E25 Osakkeet ja osinko-oikeus
Osakkeiden lukumäärä on 33 292 771 kpl ja osakkeen äänimäärä 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
Omistus 31.12.2024
Osakkeiden
lkm
Osuus
osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
8 578 759
25,8
Parkanon Säästöpankkisäätiö
3 300 000
9,9
Liedon Säästöpankkisäätiö
3 125 049
9,4
Töysän Säästöpankkisäätiö
2 935 000
8,8
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö
1 925 000
5,8
Hauhon Säästöpankkisäätiö
1 649 980
5,0
Rengon Säästöpankkisäätiö
1 065 661
3,2
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö
800 000
2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
732 000
2,2
Joroisten Oma Osuuskunta
689 150
2,1
10 suurinta omistajaa
24 800 599
74,5
Muut
8 492 172
25,5
Yhteensä
33 292 771
100,0
Omistus 31.12.2023
Osakkeiden
lkm
Osuus
osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
8 578 759
25,8
Parkanon Säästöpankkisäätiö
3 300 000
9,9
Liedon Säästöpankkisäätiö
3 125 049
9,4
Töysän Säästöpankkisäätiö
2 935 000
8,8
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö
1 925 000
5,8
Hauhon Säästöpankkisäätiö
1 649 980
5,0
Rengon Säästöpankkisäätiö
1 065 661
3,2
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö
800 000
2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
710 000
2,1
Savolainen Heikki Antero
691 754
2,1
10 suurinta omistajaa
24 781 203
74,5
Muut
8 494 034
25,5
Yhteensä
33 275 237
100,0
Osakemäärät kpl,
ulkona olevat osakkeet
31.12.2024
31.12.2023
Osakkeiden lukumäärä kauden alussa
(pois lukien omat osakkeet)
33 073 851
30 019 341
Muutokset kauden aikana
Omien osakkeiden ostot
-
-100 000
Osakepalkkiojärjestelmän kautta
luovutetut osakkeet
64 739
29 461
Suunnatut osakeannit
17 534
3 125 049
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
(pois lukien omat osakkeet)
33 156 124
33 073 851
229
Yhtiön omassa hallussa on 136 647 osaketta 31.12.2024.
Omassa hallussa olevien osakkeiden hankintameno
yhteensä on 2,5 milj. euroa.
Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on
yhtäläi nen osinko-oikeus ja muut oikeudet.
Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa vuosien 2022 –2023
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien
täyttymisen sekä hyväksyi 218 293 osakkeen maksamisen
sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot
maksetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä.
Tilikauden 2024 aikana yhtiö luovutti avainhenkilöille
yhteensä 64 739 osaketta.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa avainhenkilöille
suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta
ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson
2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä,
mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsenet. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat
yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n
osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan
osuuden.
Yhtiökokous valtuutti 26.3.2024 hallituksen päättämään
yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä,
mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat
osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta.
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön
oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa
seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa perustaa koko
henkilöstölle suunnatun OmaOsake -
osakesäästöohjelman. OmaOsake-ohjelma koostuu
vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12
kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden
vuoden mittainen omistusjakso. Yhtiön hallitus päätti
marraskuussa suunnatusta osakeannista
osakesäästöohjelman säästöosakkeiden luovuttamiseksi.
Liikkeeseen laskettiin yhteensä 17 534 Oma Säästöpankki
Oyj:n uutta osaketta.
230
E26 Korkotuotot ja korkokulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkotuotot
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista
3 963
4 431
Saamisista luottolaitoksilta
15 531
11 627
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
325 863
266 671
Saamistodistuksista
324
671
Johdannaissopimuksista
1 572
37 613
Rahoitusvelkojen negatiivista korkokuluista
799
801
Muut korkotuotot
1 781
905
Yhteensä
349 834
322 718
Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista
22 147
5 585
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkokulut
Veloista luottolaitoksille
-7 336
-4 882
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille
-35 996
-21 964
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista
-75 665
-54 488
Johdannaissopimuksista
-13 765
-40 775
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
-2 022
-1 754
Negatiiviset korkotuotot rahoitusvaroista
-469
-469
Muut korkokulut
-915
-904
Yhteensä
-136 168
-125 236
E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista
sijoituksista
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjatuista sijoituksista saadut
osinkotuotot
299
217
Yhteensä
299
217
E28 Palkkiotuotot ja -kulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkkiotuotot
Luotonannosta
12 693
12 575
Ottolainauksesta
135
107
Maksuliikenteestä
34 121
31 294
Omaisuudenhoidosta
867
852
Välitetystä toiminnasta
10 375
8 986
Takausten myöntämisestä
2 180
2 094
Muut palkkiotuotot
871
714
Yhteensä
61 242
56 621
Palkkiokulut
Maksetut toimitusmaksut
-2 256
-1 966
Muut
-8 241
-7 234
Yhteensä
-10 497
-9 200
231
E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta
kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot
1-12/2024
1-12/2023
(1 000 euroa)
Myyntivoitot ja
-tappiot (netto)
Käyvän arvon
muutokset
(netto)
Yhteensä
Myyntivoitot ja
-tappiot (netto)
Käyvän arvon
muutokset
(netto)
Yhteensä
Saamistodistuksista
-
32
32
-
25
25
Osakkeista ja osuuksista
59
-4 012
-3 954
-
-2 944
-2 944
Johdannaissopimuksista ja muista
saamisista
-
19
19
-
-306
-306
Valuuttatoiminnan nettotuotot
168
-
168
-83
-
-83
Yhteensä
227
-3 962
-3 735
-82
-3 226
-3 308
Suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutos (netto)
-
13 637
13 637
-
38 071
38 071
Suojaavien kohteiden käyvän arvon
muutos (netto)
-
-14 403
-14 403
-
-37 292
-37 292
Suojauslaskennan nettotulos
-
-766
-766
-
779
779
Tuloslaskelmaerä yhteensä
227
-4 728
-4 501
-82
-2 447
-2 529
E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
1-12/2024
1-12/2023
(1 000 euroa)
Myyntivoitot ja -
tappiot (netto)
Siirrot käyvän
arvon rahastosta
Yhteensä
Myyntivoitot ja -
tappiot (netto)
Siirrot käyvän arvon
rahastosta
Yhteensä
Saamistodistuksista
233
-473
-240
610
-422
188
Yhteensä
233
-473
-240
610
-422
188
E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Vuokra - ja osinkotuotot
190
235
Vuokrakulut
-5
-
Suunnitelman mukaiset poistot
-15
-11
Myyntivoitot ja -tappiot (netto)
-39
-
Muut tuotot
4
5
Muut kulut
-130
-137
Yhteensä
5
93
232
E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta
85
81
Käyttökorvaukset henkilökunnan käytössä olevista lomamökeistä
13
11
Muut tuotot
10 228
3 933
Yhteensä
10 325
4 026
Liiketoiminnan muut kulut
1-12/2024
1-12/2023
Vuokrakulut
-4 472
-4 040
Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta
-1 995
-1 866
Vakuusrahastomaksut
-2 828
-2 743
Muut kulut
-17 491
-7 810
Yhteensä
-26 786
-16 458
Tilikaudelle kirjattiin Handelsbankenilta hankitun liiketoiminnan järjestelyistä aiheutuneita kuluja 4,2 milj.
euroa, ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneita kuluja 3,5 milj. euroa sekä riskienhallinnan
kehityshankkeesta "Noste" aiheutuneita kuluja 8,3 milj. euroa.
Tilintarkastajan palkkiot
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
KPMG Oy Ab
Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin:
Tilintarkastus
383
311
Yritysostoihin liittyvät kulut
-
10
Veroneuvonta
-
4
Muut palvelut
115
33
Yhteensä
498
358
Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:
Talletussuojarahaston maksu
-2 828
-2 743
-2 828
-2 743
Kriisinratkaisurahaston maksu
-
-2 227
233
E33 Henkilöstökulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkat ja palkkiot
-27 828
-23 729
Henkilösivukulut
-5 686
-4 930
Eläkekulut
-5 042
-4 087
Muut henkilösivukulut
-645
-843
Yhteensä
-33 514
-28 659
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2024
31.12.2023
Vakinainen kokoaikainen henkilöstö
532
389
Vakinainen osa-aikainen henkilöstö
7
6
Määräaikainen henkilöstö
46
69
Yhteensä
585
464
Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin
518
419
Eläkevastuut
Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Elo:n kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden tiedot esitetään konsernin liitetiedolla K28 eläkevastuu.
E34 Muut hallintokulut
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Muut henkilöstökulut
-3 026
-2 827
Toimistokulut
-11 200
-8 913
IT-kulut
-26 772
-22 216
Yhteyskulut
-1 795
-1 682
Edustus- ja markkinointikulut
-3 702
-3 410
Muut hallintokulut
-306
-790
Yhteensä
-46 802
-39 838
E35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja
osuuksista
(1 000 euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Suunnitelman mukaiset poistot
-6 312
-5 227
-636
-584
-5 676
-4 644
Yhteensä
-6 312
-5 227
234
E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot
(1 000 euroa)
1-12/2024
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun
hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä
takauksista ja muista taseen ulkopuolisista
sitoumuksista
Odotettavissa
olevat
luottotappiot,
brutto
Peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopullisten
luottotappioiden
peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopulliset
luottotappiot ja
arvonalentumis-
tappiot
Odotettavissa
olevat ja
lopulliset
luottotappiot
yhteensä
Saamisista luottolaitoksilta
-22 117
3
-
-
-22 114
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
-52 282
3 043
735
-12 960
-61 463
Saamistodistukset
128
-
-
-
128
Taseen ulkopuoliset erät
70
-
-
-
70
Yhteensä
-74 201
3 046
735
-12 960
-83 379
(1 000 euroa)
1-12/2023
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun
hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä
takauksista ja muista taseen ulkopuolisista
sitoumuksista
Odotettavissa
olevat
luottotappiot,
brutto
Peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopullisten
luottotappioiden
peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopulliset
luottotappiot ja
arvonalentumis-
tappiot
Odotettavissa
olevat ja
lopulliset
luottotappiot
yhteensä
Saamisista luottolaitoksilta
-552
-
-
-
-552
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
-9 544
11 869
1 748
-20 760
-16 687
Saamistodistukset
-40
-
-
-
-40
Taseen ulkopuoliset erät
153
-
-
-
153
Yhteensä
-9 984
11 869
1 748
-20 760
-17 126
235
E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
Vuokravastuut
Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat.
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa
4 152
3 345
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa
11 798
7 840
Yli viiden vuoden kuluessa
1 309
779
+
Yhteensä
17 259
11 964
Handelsbankenin liiketoimintakaupan hankinnan myötä uusien konttoreiden avaaminen Vaasaan ja Kuopioon lisäsivät
vuokravastuiden määrää tilikauden aikana. Määräaikaisten vuokrasopimusten irtisanomisaika on 6 tai 12 kuukautta,
toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten irtisanomisaika 12 tai 60 kuukautta.
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
Takaukset
42 219
41 926
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
319 422
330 627
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
361 641
372 553
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Yhtiö kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään.
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä
1 587
1 232
236
E38 Lähipiiritiedot
Lähipiiritapahtumat
31.12.2024 (1 000 euroa)
Lähipiiriin kuulumisen peruste
Lainat
Sijoitukset
Muut saamiset
Pantit, kiinnitykset,
takaukset ja muut
vakuudet
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän
perheenjäsenensä
2 421
-
-
-
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu
lähipiiri
1 965
-
-
-
Tytäryritykset
426
5 598
-
-
Omistusyhteysyritykset
31 247
23 527
-
-
Yhteensä
36 059
29 124
-
-
Odotettavissa olevat luottotappiot
Tilikauden alussa
571
-
-
-
Tilikauden muutos
2 310
-
-
-
Tilikauden lopussa
2 882
-
-
-
31.12.2023 (1 000 euroa)
Lähipiiriin kuulumisen peruste
Lainat
Sijoitukset
Muut saamiset
Pantit, kiinnitykset,
takaukset ja muut
vakuudet
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän
perheenjäsenensä
4 720
-
-
-
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu
lähipiiri
5 432
-
-
349
Tytäryritykset
576
56 736
-
-
Omistusyhteysyritykset
38 210
33 038
-
-
Yhteensä
48 938
89 774
-
349
Tilikauden alussa
5
-
-
-
Tilikauden muutos
569
-
-
-
Tilikauden lopussa
574
-
-
-
Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset esitetään konsernin liitetiedolla K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat.
237
E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut
Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja:
-
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen
-
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaan lukuun
-
kaupankäynti omaan lukuun
-
sijoitusneuvonta
-
rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen
Oma Säästöpankki Oyj ei tarjoa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja
-
rahoitusvälineiden monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen
-
joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien tai johdannaissopimusten kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä
rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä (organisoidun kaupankäynnin järjestäminen)
-
rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan tai osittain
toimeksiannon saajalle (omaisuudenhoito);
-
rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä antamalla siihen liittyvä merkintä- tai ostositoumus (liikkeeseenlaskun takaaminen);
Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 2 luvun 3§:ssä mainittuja oheispalveluja:
-
myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta;
-
tarjoaa rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaan lukuun, mihin kuuluvat säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, lukuun ottamatta
EU:n arvopaperikeskusasetuksen liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperitilien ylläpitoa ylimmällä tasolla
E40 Oikeudenkäynnit
Yhtiö on osallisena kahdessa riita-asian oikeudenkäynnissä, joiden käsittely on kesken 31.12.2024. Insolvenssimenettelyyn liittyvässä takaisinsaantiasiassa
yhtiö on vastaajana. Sopimussuhteeseen liittyvässä vahingonkorvausasiassa yhtiö on myös vastaajana.
Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia.
Entisen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista ja palkitsemisesta on vireillä välim iesmenettely.
Yhtiö ei ole tehnyt oikeudenkäynteihin liittyviä varauksia eikä ole todennäköistä, että yhtiölle olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä
menetyksiä.
238
E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja
osakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille
suoritetut rahoituskulut
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korkotuotot
1 436
2 621
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista
5
4
E42 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta tytär-
ja osakkuusyrityksiltä ja velat niille
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Lainat
31 673
38 786
Sijoitukset
29 124
89 774
Saamiset yhteensä
60 798
128 560
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Liikkeeseen lasketut velkakirjalainat
621
390
Muut velat
49
13
Velat yhteensä
670
403
E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja
osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen
ulkopuoliset sitoumukset
(1 000 euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Muut osakkuusyritysten hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
84
96
Muut annetut peruuttamattomat sitoumukset yhteensä
84
96
Taseen ulkopuoliset sitoumukset tytär- ja osakkuusyritysten puolesta yhteensä
84
96
239
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitus
Vahvistamme, että EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu
konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta - toimintakertomuksessa on
todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta
yrityksen tilasta; ja - toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2025
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsi ngissä , 27. päivänä helmikuuta 2025
240
Tilintarkastuskertomus
Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Oma Säästöpankki Oyj:n (y-tunnus 2231936-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
●
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
●
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa K22.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä,
sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden
taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset
virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
241
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset
merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta Kuinka kyseisiä seikkoja
keskeiset seikat käsiteltiin tilintarkastuksessa
Saamiset asiakkailta – arvostus
(Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet K1 sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot K2, K5, K24)
●
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä,
yhteensä 6.286 milj. euroa, on Oma Säästöpankki -
konsernin taseen merkittävin erä muodostaen 82 %
varojen kokonaismäärästä .
●
Oma Säästöpankki Oyj soveltaa saamisten
arvonalentumisten kirjaamiseen IFRS 9
Rahoitusinstrumentit -standardia ja sen mukaista
odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaa.
●
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa
käytetään oletuksia, arvioita ja johdon harkintaa, jotka
liittyvät muun muassa odotettavissa olevien
luottotappioiden todennäköisyyden ja määrän,
vakuuksien arvon sekä luottoriskin merkittävän
kasvun määrittämiseen.
●
Oma Säästöpankki Oyj:n tunnistama ohjeiden
vastainen toiminta on vaikuttanut odotettujen
luottotappioiden määrään. Yhtiön johto on käyttänyt
erityistä harkintaa ohjeiden vastaiseen toimintaan
liittyvien lainojen odotettujen luottotappioiden
määrittämisessä.
●
Saamisten tasearvon merkittävyydestä ja
arvostamisessa käytettävien laskentamenetelmien
monimutkaisuudesta sekä arvostamiseen liittyvästä
johdon harkinnasta johtuen saamisten arvostaminen
on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
●
Tarkastuksessa olemme arvioineet taloudellisen
raportoinnin kontrolleja sekä toteuttaneet
aineistotarkastustoimenpiteitä.
●
Olemme arvioineet saamisten kirjaamis- ja
arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
testanneet lainasaamisten ja vakuuksien
arvostamiseen liittyviä kontrolleja.
●
Olemme riskiperusteisesti arvioineet vakuutuksien
arvostusmenetelmiä aineistotarkastustoimenpiteillä.
●
Olemme arvioineet odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentamalleja, ja laskennassa
käytettyjä keskeisiä olettamia sekä testanneet
odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaprosessiin liittyviä kontrolleja.
●
Olemme arvioineet ohjeiden vastaisen toiminnan
vaikutuksia luottoriskiasemaan ja odotettavissa
olevien luottotappioiden laskentaan.
●
Tarkastukseen on osallistunut IFRS-, rahoitus- ja
arvonmääritysasiantuntijoitamme.
●
Lisäksi olemme arvioineet saamisia ja odotettavissa
olevia luottotappioita koskevien tilinpäätöksen
liitetietojen asianmukaisuutta.
242
Taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät
●
Oma Säästöpankki Oyj:n tilinpäätöksen
oikeellisuuden kannalta keskeiset raportointiprosessit
ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien
merkitys on keskeinen niin jatkuvuuden ja
häiriötilanteiden kuin taloudellisen raportoinnin
oikeellisuuden näkökulmasta.
●
Merkittävimmät riskit liittyvät tiedon eheyteen ja
luotettavuuteen sekä palveluiden häiriöttömyyteen.
●
Taloudellisen raportoinnin
tietojärjestelmäympäristöllä, sen kehittämisellä sekä
yksittäisten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on
siten merkittävä vaikutus valittavaan
tilintarkastustapaan.
●
Olemme muodostaneet käsityksen taloudelliseen
raportointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja niiden
kontrolliympäristöstä sekä testanneet niihin liittyvien
sisäisten kontrollien tehokkuutta. Tarkastuksessa on
hyödynnetty myös ulkoisilta palveluorganisaatioilta
saatuja varmennusraportteja.
●
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt
aineistontarkastustoimenpiteitä sekä data-analyysejä
taloudellisen raportoinnin eri osa-alueisiin liittyen.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi
jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan
taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
243
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
●
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen
siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää
aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai
konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta
ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
●
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja
eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella
ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 9.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
244
jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen
osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten
mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 27. helmikuuta 2025
245
Kestävyysraportin varmennus kertomus
Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Oma Säästöpankki Oyj:n (y-
tunnus 2231936-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi
meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Oma Säästöpankki Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun
22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona
noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE
3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon
kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”
.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Oma Säästöpankki Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin
kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata
konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
246
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
●
konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla, sekä
●
siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia;
●
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös
luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia
tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin
liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin
kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja
niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden
antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
Haastattelimme Oma Säästöpankki Oyj:n johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia
henkilöitä.
●
Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
●
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja
toimintaperiaatteisiin soveltuvin osin.
●
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne
kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
247
●
Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia
henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun
dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
●
EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta
avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on
tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot
taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
●
Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista
kestävyystietojen esittämisessä.
Helsingissä 27. helmikuuta 2025
KPMG OY AB
248
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Oma
Säästöpankki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Oma Säästöpankki Oyj:n (y-
tunnus 2231936-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700LE1ECAPXC5UT18-
2024 -12-31-fi.zip
tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten,
että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
—
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
—
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
—
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Oma Säästöpankki Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 743700LE1ECAPXC5UT18-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä
249
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Oma Säästöpankki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 27.2.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 13. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
Tuomas Ilveskoski
KHT
250
Yhtiötiedot
Raportoitavan yhteisön nimi tai muu tunniste
Yhteisön kotipaikka
Yhteisön oikeudellinen muoto
Kotivaltio
Yhteisön rekisteröity osoite
Pääasiallinen toimipaikka
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista
Emoyhtiön nimi
