743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember iso4217:EUR xbrli:shares iso4217:EUR
doc1p1i0
 
Vuoden
2024
hallituksen
 
toimintakertomus
ja
 
tilinpäätös
doc1p2i1 doc1p2i0
2
Sisällysluettelo
Hallituksen
 
toimintakertomus
 
3
 
 
Strategia
 
ja
 
taloudelliset
 
tavoitteet
 
3
 
Yhtiön
 
liiketoiminta
 
4
 
Toimintaympäristö
 
8
 
Tulos
 
11
 
Tase
 
14
 
Talletussuojarahaston
 
ja
 
sijoittajien
 
 
korvausrahaston
 
suoja
 
15
 
Konsernin
 
vakavaraisuuden
 
ja
 
riskienhallinta
 
15
 
Varsinaisen
 
yhtiökokouksen
 
päätökset
 
20
 
Ylimääräinen
 
yhtiökokous
 
22
 
Hallitus
 
22
 
Hallinto
 
ja
 
henkilöstö
 
22
 
Vastuullisuus
 
24
 
Aineettomat
 
voimavarat
 
25
 
Tilinpäätöspäivän
 
jälkeiset
 
tapahtumat
 
25
 
Näkymät
 
tilikaudelle
 
2025
 
26
Kestävyysraportti
 
27
Konsernin
 
tilinpäätös
 
121
Emoyhtiön
 
tilinpäätös
 
196
Tilinpäätöksen
 
ja
 
toimintakertomuksen
 
allekirjoitus
 
239
Tilintarkastuskertomus
 
240
Kestävyysraportin
 
varmennuskertomus
 
245
doc1p3i1 doc1p3i0
3
Hallituksen
 
toimintakertomus
Strategia
 
ja
 
taloudelliset
 
tavoitteet
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
on
 
vakavarainen
 
ja
 
kannattava
suomalainen
 
pankki.
 
Liiketoiminnassa
 
keskitytään
vähittäispankkitoimintaan
 
ja
 
asiakkaille
 
tarjotaan
monipuolisia
 
pankkipalveluja
 
oman
 
taseen
 
kautta
 
sekä
välitetään
 
yhteistyökumppaneiden
 
tuotteita.
 
Lisäksi
 
yhtiö
harjoittaa
 
kiinnitysluottopankkitoimintaa.
Yhteistyökumppaneiden
 
tuotteisiin
 
kuuluu
 
muun
 
muassa
luotto-,
 
sijoitus-
 
ja
 
lainaturvatuotteita.
 
Keskeisiä
 
asiakasryhmiä
 
ovat
 
henkilöasiakkaat,
 
pienet
 
ja
keskisuuret
 
yritykset
 
sekä
 
maa-
 
ja
 
metsätalouden
harjoittajat.
 
Tavoitteena
 
on
 
vahvistaa
 
markkina-asemaa
koko
 
toimialueella
 
ja
 
kaikissa
 
edellä
 
mainituissa
asiakasryhmissä.
 
Kasvua
 
haetaan
 
liiketoiminnan
 
osa-
alueilla,
 
joilla
 
se
 
kulloinkin
 
on
 
mahdollista
 
toteuttaa
toiminnan
 
kannattavuuteen
 
ja
 
riskienhallintaan
 
liittyvät
tavoitteet
 
täyttäen.
 
Yhtiö
 
on
 
ollut
 
jo
 
vuosia
 
yksi
 
Suomen
kannattavimmista
 
ja
 
tehokkaimmista
 
pankeista
 
ja
 
asema
on
 
tavoitteena
 
säilyttää
 
myös
 
jatkossa.
Liiketoimintavolyymien
 
kehitys
 
perustuu
 
orgaaniseen
kasvuun,
 
mutta
 
yhtiö
 
on
 
strategiansa
 
mukaisesti
 
avoin
myös
 
yritysjärjestelyille.
 
Keskeisenä
 
ajatuksena
 
on
palvella
 
asiakkaita
 
henkilökohtaisesti
 
ja
 
olla
 
lähellä
 
ja
läsnä
 
sekä
 
digitaalisissa
 
että
 
perinteisissä
 
kanavissa.
Tavoitteena
 
on
 
ensiluokkainen
 
asiakaskokemus
 
helpon
saavutettavuuden
 
kautta.
Erityistä
 
huomiota
 
kiinnitetään
 
kustannustehokkuuteen
sekä
 
kokonaisvaltaiseen
 
riskienhallintaan.
Liiketoimintaprofiili
 
on
 
vakaa
 
yhtiön
 
keskittyessä
vähittäispankkitoimintaan
 
Suomessa.
 
Tavoitteena
 
on
 
pitää
yksittäiset
 
asiakas-
 
ja
 
sijoitusriskikeskittymät
 
rajattuina
sekä
 
organisaatiorakenne
 
yksinkertaisena
 
ja
läpinäkyvänä.
 
Yhtiö
 
on
 
määritellyt
 
tarkat
 
riskienhallinnan
prosessit,
 
riskinoton
 
rajat
 
sekä
 
ohjeistukset
 
asetettujen
rajojen
 
sisällä
 
pysymiseksi.
Henkilöstö
 
on
 
sitoutunutta
 
ja
 
urakehitystä
 
tuetaan
monipuolisten
 
tehtävien
 
ja
 
jatkuvan
 
kehittymisen
 
avulla.
Noin
 
puolet
 
henkilöstöstä
 
omistaa
 
myös
 
yhtiön
 
osakkeita.
doc1p3i1
4
Yhtiön
 
liiketoiminta
Yhtiö
 
tarjoaa
 
henkilö-
 
ja
 
yritysasiakkailleen
 
täyden
vähittäispankkipalveluiden
 
valikoiman
 
ja
 
palvelee
asiakkaitaan
 
konttoriverkostossaan
 
sekä
 
kattavissa
digitaalisissa
 
palvelukanavissa.
 
Tarjoama
henkilö
 
asiakkaille
 
kattaa
 
päivittäispankkipalvelut,
 
erilaiset
rahoitusratkaisut,
 
säästämisen
 
palvelut,
 
varainhoidon
palvelut,
 
säästö-
 
ja
 
lainaturvavakuutukset
sekä
 
perintö-
 
ja
perheoikeudelliset
 
asiat.
 
Yritysasiakkaiden
palveluvalikoima
 
kattaa
 
maksuliikennepalvelut
 
ja
 
muut
yritysten
 
päivittäispankki-
 
ja
 
rahoituspalvelut,
yrityseläkevakuutukset,
 
sijoituspalvelut
 
sekä
 
lainopilliset
 
ja
muut
 
neuvontapalvelut.
 
Omaa
 
palvelutarjontaa
 
on
täydennetty
 
yhteistyökumppaneiden
 
tuottamilla
 
palveluilla.
Säästämisen
 
ja
 
sijoittamisen
 
tuotevalikoimaan
 
kuuluvat
omien
 
tuotteiden,
 
kuten
 
tilien
 
ja
 
debentuurilainojen
 
lisäksi
myös
 
yhteistyökumppaneiden
 
Sp-Rahastoyhtiö
 
Oy:n
 
ja
Sp-Henkivakuutus
 
Oy:n
 
sijoittamisen
 
ja
 
säästämisen
tuotteet.
 
Vuoden
 
2024
 
lopussa
 
asiakkailla
 
oli
 
yhtiön
välittämiä
 
rahasto-
 
ja
 
vakuutussäästöjä
yhteensä
 
1
 
019
milj.
 
euroa.
 
Omia
 
rahoituspalveluja
 
täydentävät
 
yhteistyö-
kumppaneiden
 
tuotteet
 
kuten
 
lainaturvavakuutukset
 
ja
erilaiset
 
takaukset.
 
Yhteistyökumppaneita
 
näiden
rahoitustuotteiden
 
tarjoamisessa
 
ovat
 
muun
 
muassa
 
Sp-
Henkivakuutus
 
Oy
 
ja
 
Vakuutusosakeyhtiö
 
Garantia.
 
Yhtiö
toimii
 
itsenäisenä
 
Visa
 
-korttien
 
liikkeeseenlaskijana
 
ja
rahoittaa
 
kortit
 
taseesta.
 
Tilikauden
aikana
 
pk-yrityksille
lanseerattiin
 
yhteistyössä
 
K-ryhmän
kanssa
 
uusi
luottokort
 
ti,
 
K-Business
 
Credit.
Yhtiön
 
käynnissä
 
oleva
toimenpideohjelma
Yhtiö
 
tiedotti
 
kesäkuussa,
 
että
 
se
 
käynnistää
 
laajan
toimenpideohjelman
 
riskienhallinta-
 
sekä
 
muiden
kontrolliprosessiensa
 
parantamiseksi.
 
Toimenpideohjelma
käynnistettiin
 
yhtiössä
 
tunnistetun
 
ohjeiden
 
vastaisen
toiminnan
 
ja
 
siihen
 
liittyvien
 
epäselvyyksien
 
vuoksi.
 
Yhtiö
 
on
 
saanut
 
vuoden
 
2024
 
jälkipuoliskolla
 
valmiiksi
seuraavia
 
riskienhallintaprosesseihin
 
liittyviä
 
toimenpiteitä:
Sidonnaisuus-
 
ja
 
eturistiriitailmoitusten
järjestelmätuki
 
ja
 
johdon
 
sidonnaisuuksien
prosessikehitys
Eturistiriitojen
 
käsittelyn
 
periaatteiden
 
ja
 
ohjeiden
päivittäminen
Yhtiön
 
riskienhallintastrategian
 
päivittäminen
 
ja
riskienhallintatoiminnon
 
toimintamandaatin
kasvattaminen
Yhtiön
 
riskitaksonomian
 
päivittäminen
 
ja
 
kaikkia
riskilajeja
 
käsittelevien
 
komiteoiden
 
perustaminen
Ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
 
liittyvän
luottokannan
 
hallitun
 
alasajon
 
strategia
Uusien
 
luottopäättäjäroolien
 
perustaminen
Kaikkien
 
riippumattomien
 
toimintojen
 
suunniteltu
merkittävä
 
lisäresursointi
Koko
 
henkilöstön
 
riskienhallinta-
 
ja
 
compliance-
koulutusohjelma
Kertaluontoiset
 
luotto-
 
ja
 
asiakaskannan
 
laadun
läpikäynnit
Asiakasliiketoiminnan
 
tukitoimintojen
keskittämisen
 
saattaminen
 
valmiiksi,
 
ml.
vakuusarviointien
 
keskittäminen
 
Riskienvalvontatoiminnon
 
luottoriskikontrollien
merkittävä
 
lisääminen
 
ja
 
kaikkien
 
riskilajien
kontrolliprosessin
 
formalisointi
Riskienvalvontatoiminnon
 
prosessi-
 
ja
kontrolliohjeiden,
 
sekä
 
limiittiylitysprosessin
tarkentaminen
Yhtiö
 
jatkaa
 
toimenpideohjelman
 
toteuttamista
 
ja
kehittämistyötä
 
vuoden
 
2025
 
aikana.
 
Yhtiön
käynnistämässä
 
toimenpideohjelmassa
 
on
 
jäljellä
toimenpiteitä
 
erityisesti
 
tietosuoja-,
 
KYC-
 
ja
 
AML-
prosessien
 
kehittämiseksi,
 
henkilöstöriskien
 
hallintaan
liittyvien
 
toimintatapojen
 
dokumentoimiseksi
 
sekä
riippumattomien
 
toimintojen
 
toimintatapoihin
 
liittyvien
politiikkojen
 
ja
 
prosessien
 
parantamiseksi.
doc1p3i1
5
Keskeisten
 
kehityshankkeiden
eteneminen
Yhtiö
 
ilmoitti
 
marraskuussa
 
keskeyttävänsä
 
IRB-
lupahakemusprosessinsa
 
toistaiseksi.
 
Yhtiön
 
hallitus
hyväksyi
 
helmikuussa
 
2022
 
IRB-
lupahakemuskokonaisuuden,
 
ja
 
Finanssivalvonta
 
on
arvioinut
 
yhtiön
 
jättämää
 
IRB-lupahakemusta
 
erityisesti
vuoden
 
2024
 
aikana.
 
Valvojan
 
kanssa
 
käydyssä
vuoropuhelussa
 
tunnistettiin
 
kehitystarpeita
 
useisiin
 
IRB-
mallikehikon
 
osa-alueisiin,
 
ja
 
yhtiö
 
ei
 
tämän
 
perusteella
odottanut
 
saavansa
 
jätettyyn
 
IRB-lupahakemukseen
myöntävää
 
päätöstä
 
ja
 
keskeytti
 
prosessin
 
toistaiseksi.
Yhtiö
 
arvioi
 
IRB-mallikehikon
 
kehitystarpeita
 
ja
mahdollisen
 
uuden
 
lupahakemuksen
 
jättämistä
 
erikseen.
Yhtiöllä
 
on
 
käynnissä
 
viranomaisraportoinnin
uudistushankkeita,
 
joissa
 
parannetaan
raportointijärjestelmiä
 
yhdessä
 
yhteistyökumppaneiden
kanssa.
 
Lisäksi
 
käynnissä
 
on
 
kestävyysraportoinnin
kehityshanke,
 
jossa
 
on
 
valmistauduttu
 
CSRD-sääntelyn
raportointivaateisiin.
Yhtiö
 
käynnisti
 
toisella
 
neljänneksellä
 
laina-,
 
vakuus-
 
ja
asiakastietojärjestelmien
 
kehityshankkeen,
 
jossa
päivitetään
 
järjestelmiä
 
sekä
 
asiakastietojärjestelmään
lisätään
 
muun
 
muassa
 
automaatiota
 
ja
 
ohjaavuutta.
Järjestelmähankkeen
 
tavoitteena
 
on
 
parantaa
 
tehokkuutta,
vähentää
 
manuaalityön
 
määrää
 
sekä
 
parantaa
luotonannon
 
laatukontrolleja.
 
Hankkeen
 
keskeisenä
tavoitteena
 
on
 
edelleen
 
kehittää
 
erinomaista
asiakaskokemusta
 
kaikissa
 
palvelukanavissa.
Hankkeeseen
 
investoidaan
 
noin
 
10
 
milj.
 
euroa
 
vuosien
2024
 
–2027
 
aikana
 
ja
 
kehityshanke
 
toteutetaan
yhteistyössä
 
Samlinkin
 
ja
 
Evitecin
 
kanssa.
Handelsbankenin
 
Suomen
 
pk-
yritysliiketoiminnan
 
hankkiminen
Yhtiö
 
ja
 
Handelsbanken
 
sopivat
 
toukokuussa
 
2023
järjestelystä,
 
jossa
 
yhtiö
 
ostaa
 
Handelsbankenin
 
Suomen
pk-yritysliiketoiminnan.
 
Viranomaishyväksyntä
 
kaupalle
saatiin
 
24.7.2023.
 
Kauppa
 
toteutettiin
 
suunnitelman
mukaisesti
 
1.9.2024.
 
Ostettavat
 
asiakkuudet
 
sijoittuivat
maantieteellisesti
 
ympäri
 
Suomen.
 
Yhtiö
 
avasi
 
uudet
konttorit
 
yritysjärjestelyn
 
yhteydessä
 
Vaasaan,
 
Vantaalle
ja
 
Kuopioon.
Yhtiölle
 
siirtyvän
 
talletuskannan
 
koko
 
oli
 
noin
 
440
 
milj.
euroa
 
ja
 
luottokannan
 
koko
 
noin
 
500
 
milj.
 
euroa.
Liiketoimintakaupassa
 
yhtiölle
 
siirtyi
 
noin
 
10
 
000
asiakasta.
 
Handelsbankenista
 
siirtyi
 
yhtiön
 
palvelukseen
noin
 
30
 
henkilöä
 
vanhoina
 
työntekijöinä.
Järjestelyn
 
myötä
 
yhtiön
 
markkina-asema
 
vahvistuu
 
pk-
yrittäjien
 
keskuudessa
 
Suomessa.
 
Kasvavat
 
liiketoimintavolyymit
 
parantavat
 
entisestään
 
yhtiön
kustannustehokkuutta
 
ja
 
liiketoiminnan
 
kannattavuutta
sekä
 
vahvistavat
 
vuosittaista
 
tuloksentekokykyä
olennaisesti.
 
Liiketoiminnan
 
hankinnan
 
arvioidaan
kasvattavan
 
yhtiön
 
tulosta
 
ennen
 
veroja
 
noin
 
7–10
 
milj.
euroa
 
vuosittain.
 
Liiketoimintakaupan
 
vaikutus
 
yhtiön
vakavaraisuusasemaan
 
oli
 
noin
 
-1,6
 
prosenttiyksikköä
kasvavien
 
riskipainotettujen
 
erien
 
ja
 
kirjattavan
 
liikearvon
perusteella.
 
Kauppahinta
 
oli
 
transaktion
 
toteutuspäivänä
siirtyvien
 
tase-erien
 
nettoarvo
 
lisättynä
 
12
 
milj.
 
eurolla
sekä
 
koroilla.
 
Kauppahinta
 
maksettiin
 
käteisellä,
 
joten
transaktiolla
 
ei
 
ollut
 
vaikutusta
 
yhtiön
 
ulkona
 
olevien
osakkeiden
 
määrään.
Valvojan
 
suorittamat
tarkastukset
 
kaudella
Finanssivalvonta
 
on
 
suorittanut
 
seuraavia
 
yhtiöön
kohdistuvia
 
tarkastuksia
 
vuoden
 
2024
 
aikana:
Likviditeettiriskin
 
hallinta
 
ja
 
raportointi
 
tarkasteluajankohta
 
30.6.2024
Rahanpesun
 
ja
 
terrorismin
 
rahoittamisen
estäminen
 
 
tarkasteluajankohta
 
ajalta
 
ennen
21.12.2023
Valvojan
 
arvio
 
 
tarkasteluajankohta
 
30.6.2024
Tarkastuksissa
 
on
 
tunnistettu
 
useita
 
kehityskohteita
tarkastettuihin
 
asiakokonaisuuksiin
 
ja
 
yhtiön
 
toimintaan
liittyen.
 
Valvojan
 
suorittamien
 
tarkastusten
 
havainnot
 
ja
yhtiön
 
itse
 
tunnistamat
 
kehityskohteet
 
tukevat
 
toisiaan
 
ja
ovat
 
osin
 
yhteneväisiä.
 
Likviditeettiriskin
 
hallinta
 
ja
 
raportointi
Finanssivalvonta
 
suoritti
 
syksyllä
 
2024
 
osana
 
valvojan
jatkuvaa
 
valvontaa
 
likviditeettiriskin
 
tarkastuksen
 
yhtiöön.
Tarkastus
 
perustuu
 
yhtiön
 
30.6.2024
 
tilanteeseen
 
ja
kyseisenä
 
ajankohtana
 
käytössä
 
olleisiin
 
likviditeettiriskin
hallinnan
prosesseihin
 
sekä
 
voimassa
 
olleeseen
doc1p3i1
6
dokumentaatioon.
 
Yhtiön
 
syksyllä
 
2024
 
toteuttamia
kehittämistoimenpiteitä
 
ei
 
ole
 
huomioitu
 
osana
 
tarkastusta
tarkasteluajankohdan
 
ollessa
 
30.6.2024.
Finanssivalvonta
 
arvioi
 
tarkastuksessa
 
yhtiön
likviditeettiriskien
 
hallintaa
 
ja
 
siihen
 
liittyvien
 
prosessien
sekä
 
riskienvalvonnan
 
asianmukaisuutta.
 
Lisäksi
 
arvioitiin
likviditeettiriskien
 
hallintaan
 
liittyvää
organisaatiorakennetta
 
ja
 
resursoinnin
 
riittävyyttä,
likviditeettiriskin
 
raportointiprosesseja,
 
stressitestausta
sekä
 
näihin
 
liittyviä
 
datan
 
hallinnan
 
prosesseja.
Tarkastuksen
 
kohteena
 
olivat
 
myös
 
likviditeettiriskin
viranomaisraportointiin
 
liittyvät
 
ulkoistukset.
Finanssivalvonnan
 
keskeisimmät
 
havainnot
 
koskevat
yhtiön
 
likviditeettiriskin
 
viranomaisraportoinnin
kokonaisuutta
 
ja
 
sen
 
toimivuutta,
 
stressitestausta,
 
sisäisiä
raportointimenetelmiä
 
ja
 
valvontatoimintojen
 
järjestämistä
ja
 
resursoinnin
 
riittävyyttä.
Tarkastukse
 
ssa
 
esille
 
nostetut
 
havainnot
 
ja
 
yhtiön
 
itse
tunnistamat
 
kehityskohteet
 
tukevat
 
toisiaan.
 
Yhtiö
 
on
kesällä
 
2024
 
käynnistänyt
 
kehitystoimenpiteitä,
 
joilla
parannetaan
 
likviditeettiriskin
 
hallintaan
 
liittyvää
henkilöresursointia
 
sekä
 
dokumentointia.
 
Meneillään
olevat
 
kehityshankkeet
 
liittyvät
 
käynnissä
 
olevaan
riskienhallinnan
 
kehitysohjelmaan.
 
Riskienhallinnan
henkilöstöresursseja
 
on
 
kasvatettu,
 
ja
 
lisääntyneillä
resursseilla
 
on
 
vuoden
 
2024
 
jälkipuoliskolla
 
korjattu
Finanssivalvonnan
 
raportilla
 
esittämiä
 
havaintoja
riippumattomiin
 
kontrolleihin
 
liittyen.
 
Lisäksi
 
yhtiöllä
 
on
käynnissä
 
laaja
 
viranomaisraportoinnin
 
uudistushanke,
jolla
 
parannetaan
 
likviditeettiriskin
 
viranomaisraportoinnin
prosessia
 
ja
 
ulkoistettua
 
palvelua.
 
Yhtiö
 
jatkaa
suunnitelman
 
mukaisesti
 
laatukontrolliensa
 
parantamista.
Valvojan
 
arvio
Finanssivalvonta
 
suoritti
 
vuoden
 
2024
 
jälkipuoliskolla
yhtiöstä
 
valvojan
 
arvion
 
(SREP)
 
perustuen
 
pääosin
30.6.2024
 
tilanteeseen.
 
Tarkastuksessa
 
arvioitiin
 
yhtiön
luotettavan
 
hallinnon
 
järjestämistä,
 
liiketoiminta-
 
ja
strategisia
 
riskejä
 
ja
 
pääomaan
 
kohdistuvia
 
riskejä
 
sekä
niiden
 
hallinnan
 
järjestämistä.
 
Yhtiön
 
edellinen
 
valvojan
arvio
 
on
 
laadittu
 
30.6.2022
 
tilanteesta
 
ja
 
päätös
 
siitä
 
on
annettu
 
yhtiölle
 
27.2.2023.
 
Valvojan
 
arviossa
 
tunnistettiin
 
kehityskohteita
tarkastettuihin
 
asiakokonaisuuksiin
 
ja
 
yhtiön
 
toimintaan
liittyen.
 
Raportin
 
sisältämistä
 
havainnoista
 
noin
 
puolet
kohdistuu
 
luotto-
 
ja
 
vastapuoliriskiin
 
ja
 
suuri
 
osa
havainnoista
 
liittyy
 
luottoriskin
 
hallinnan
 
ja
 
ohjeistuksen
järjestämiseen.
 
Toinen
 
merkittävä
 
osa-alue
 
valvojan
havainnoista
 
liittyy
 
yhtiön
 
teknisiin
 
ja
 
järjestelmäkehitystä
vaativiin
 
luottoriskiprosessin
 
eri
 
vaiheisiin,
 
joiden
 
osalta
toimenpiteiden
 
suunnittelu
 
on
 
yhtiössä
 
käynnistetty.
 
Luotettavan
 
hallinnon
 
ja
 
muiden
 
riskilajien
 
osalta
 
valvojan
havainnot
 
koskevat
 
muun
 
muassa
 
riippumattomien
toimintojen
 
resursoinnin
 
riittävyyttä
 
ja
 
siihen
 
liittyvien
riittävien
 
kontrollien
 
järjestämistä.
 
Yhtiön
 
riippumattomien
toimintojen
 
henkilöstömäärää
 
on
 
kasvatettu
 
vuoden
 
2024
jälkipuoliskolla
 
merkittävästi.
 
Yhtiön
 
toisen
 
puolustuslinjan
henkilöstömäärää
 
on
 
kasvatettu
 
kahdestatoista
kahteenkymmeneenkolmeen
 
ja
 
myös
 
kolmannen
puolustuslinjan
 
henkilöstömäärää
 
on
 
kasvatettu
 
kahdesta
neljään.
 
Kasvaneella
 
henkilöstömäärällä
 
on
 
jo
 
korjattu
valvojan
 
arvion
 
havaintoja,
 
jotka
 
koskevat
 
riippumattomien
toimintojen
 
tekemiä
 
kontrolleja
 
ja
 
varmistuksia.
 
Lisäksi
ensimmäiseen
 
puolustuslinjaan
 
kuuluvan
asiakasliiketoiminnan
 
tuen
 
henkilöstömäärää
 
on
kasvatettu
 
ja
 
keskitetty
 
luottopäättäjätoiminto
 
on
 
perustettu
1.1.2025
 
alkaen.
Yhtiö
 
on
 
kesällä
 
2024
 
tiedottanut
 
laajan
toimenpideohjelman
 
käynnistämisestä,
 
jolla
 
korjataan
yhtiön
 
itse
 
jo
 
aiemmin
 
tunnistamia
 
puutteita
 
erityisesti
riskienhallintaprosessien
 
ja
 
muiden
 
kontrolliprosessien
parantamiseksi.
 
Yhtiö
 
on
 
erityisesti
 
vuoden
 
2024
jälkipuoliskolla
 
toteuttanut
 
korjaavia
 
toimenpiteitä,
 
joilla
valvojan
 
arviossa
 
mainittuja
 
havaintoja
 
on
 
jo
 
kyetty
korjaamaan.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
laatii
 
toukokuun
 
2025
 
loppuun
mennessä
 
yhtiön
 
hallituksen
 
vahvistaman
toimenpidesuunnitelman,
 
jolla
 
jäljellä
 
olevat
 
puutteet
korjataan
 
lähtökohtaisesti
 
vuoden
 
2025
 
loppuun
mennessä.
Käynnissä
 
olevat
viranomaistutkinnat
Yhtiö
 
tiedotti
 
toukokuussa,
 
että
 
Finanssivalvonta
 
on
 
tehnyt
poliisille
 
esitutkintapyynnön
 
yhtiöön
 
liittyvistä
arvopaperimarkkinarikoksista.
 
Tutkinta
 
etenee
viranomaisaikataulussa
 
ja
 
tilinpäätöshetkellä
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
lisätietoja
 
asiaan
 
liittyen.
Yhtiö
 
tiedotti
 
kesäkuussa,
 
että
 
se
 
jättää
 
tutkintapyynnön
poliisille
 
ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
 
liittyen.
 
Tämä
doc1p3i1
7
tutkinta
 
etenee
 
viranomaisten
 
aikataulujen
 
mukaisesti
 
ja
yhtiö
 
tiedottaa
 
tutkinnan
 
etenemisestä
 
jatkuvan
tiedonantopolitiikkansa
 
mukaisesti.
Yhtiö
 
jätti
 
loppuvuodesta
 
poliisille
 
tutkintapyynnön
 
liittyen
epäilyyn
 
pankkisalaisuussääntelyn
 
rikkomisesta
 
julkisessa
keskustelussa.
 
Tilinpäätöshetkellä
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
tähän
liittyen
 
lisätietoja.
Investoinnit
 
asiakaskokemuksen
kehittämiseen
Yhtiön
 
keskeisenä
 
tavoitteena
 
on
 
palvella
 
asiakkaitaan
henkilökohtaisesti
 
ja
 
olla
 
lähellä
 
ja
 
läsnä
 
sekä
digitaalisissa
 
että
 
perinteisissä
 
palvelukanavissa.
Strategian
 
mukaisesti
 
läsnäolo
 
kasvukeskuksissa
 
on
keskeistä
 
.
 
Investoinnit
 
jatkuivat
 
palveluverkoston
 
ja
digitaalisten
 
kanavien
 
kehittämiseen
 
tulevaisuuden
kilpailukyvyn
 
varmistamiseksi.
 
Palveluverkostoa
laajennettiin
 
avaamalla
 
uudet
 
yksiköt
 
Kuopioon,
 
Vaasaan
ja
 
Vantaalle.
 
Lisäksi
 
investoitiin
 
tilojen
 
laajennuksiin
Lahdessa,
 
Tampereella
 
ja
 
Alavuden
 
Tuuri
 
ssa.
Henkilöstön
 
osaamiseen
panostami
 
nen
 
keskeistä
Henkilöstön
 
osaaminen
 
on
 
yhtiön
 
keskeinen
 
kilpailuvaltti
 
ja
merkittävä
 
tekijä
 
henkilöstön
 
hyvinvoinnin
 
ylläpidossa
 
ja
parantamisessa.
 
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
yhtiön
merkittävimmät
 
osaamisen
 
kehittämisen
 
alueet
 
olivat
riskienhallinnan
 
erinomainen
 
hallinta,
 
yhtiön
toimintamallien
 
kirkastaminen,
 
asiakkaan
 
tuntemisen
 
ja
talousrikollisuuden
 
torjunnan
 
prosessien
 
osaaminen
 
ja
tekoälyratkaisujen
 
tehokas
 
käyttö.
 
Lisäksi
 
yhtiössä
jatkettiin
 
pitkäjänteistä
 
ja
 
tavoitteellista
 
kehittämistyötä
perehdyttämisen,
 
asiakaskokemuksen
 
ja
 
esihenkilötyön
osalta.
Vuoden
 
2024
 
alussa
 
yhtiö
 
lanseerasi
 
koko
 
henkilöstön
käyttöön
 
oppimisympäristö
 
OmaAkatemian,
 
joka
 
tukee
organisaation
 
laajuista
 
oppimista
 
ja
 
osaamisen
syventämistä
 
laaja-alaisesti.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
tarjoaa
esihenkilöille
 
ja
 
asiantuntijoille
 
mahdollisuuden
 
suorittaa
alan
 
tutkintoja,
 
esimerkiksi
 
APV1,
 
APV2,
 
APV
 
ESG
 
ja
LKV,
 
ammattitaitonsa
 
kehittämiseksi.
Yhtiö
 
jatkoi
 
panostusta
 
opiskelijayhteistyöhön
 
ja
 
vuoden
aikana
 
tarjottiin
 
kymmeniä
 
työharjoittelupaikkoja
 
ja
opinnäytetyötoimeksiantoja
 
korkeakouluopiskelijoille
ympäri
 
Suomen.
 
Lisäksi
 
kesäkaudella
 
2024
 
yhtiössä
työskenteli
 
53
 
kesätyöntekijää.
Joukkovelkakirjalain
 
ojen
liikkeeseenlasku
Yhtiö
 
laski
 
liikkeeseen
 
toukokuussa
 
250
 
milj.
 
euron
katetun
 
joukkovelkakirjalainan
 
korotuksen.
 
Kolmannen
neljänneksen
 
aikana
 
yhtiö
 
laski
 
liikkeeseen
 
140
 
milj.
 
euron
edestä
 
vakuudettomia
 
senior-ehtoisia
joukkovelkakirjalainoja.
 
Vuo
 
den
 
aikana
 
erääntyi
 
300
 
milj.
euron
 
katettu
 
joukkovelkakirjalaina
 
ja
 
205
 
milj.
 
euron
edestä
 
vakuudettomia
 
senior-ehtoisia
joukkovelkakirjalainoja.
doc1p3i1
8
Toimintaympäristö
Suomen
 
talouden
 
odotetaan
 
elpyvän
 
ja
 
Suomen
 
Pankin
ennusteen
 
mukaan
 
talouden
 
toipuminen
 
käynnistyy
vuonna
 
2025
 
hitaasti.
 
Talouden
 
toipumista
 
varjostaa
kuitenkin
 
epävarmuus
 
maailmantalouden
 
näkymistä.
(1
Tilastokeskuksen
 
laskema
 
vuosimuutos
 
kuluttajahinnoissa
oli
 
joulukuussa
 
0,7
 
%.
 
Inflaation
 
muutokseen
 
vuoden
takaiseen
 
verrattuna
 
vaikuttivat
 
muun
 
muassa
asuntolainojen
 
keskikoron,
 
sähkön
 
ja
 
dieselin
 
hinnan
lasku.
(3
Inflaatio
 
hidastuu
 
hyvää
 
vauhtia
 
ja
 
rahoitusolot
 
ovat
kevenemässä,
 
mutta
 
ovat
 
kuitenkin
 
yhä
 
kireät,
 
johtuen
aiempien
 
koronnostojen
 
vaikutuksesta.
 
Euroopan
keskuspankki
 
pyrkii
 
varmistamaan,
 
että
 
keskipitkän
aikavälin
 
inflaatiovauhti
 
asettuu
 
kestävästi
 
2
 
%
 
tavoitteen
mukaiseksi.
 
Joulukuussa
 
EKP
 
laski
 
kaikkia
 
kolmea
ohjauskorkoa
 
0,25
 
prosenttiyksiköllä.
 
EKP
 
laski
 
vuonna
2024
 
ohjauskorkoja
 
yhteensä
 
1,0
 
prosenttiyksikköä.
(2
Korot
 
jatkoivat
 
laskuaan
 
vuoden
 
2024
 
aikana
 
ja
 
tammi-
joulukuun
 
aikana
 
12
 
kuukauden
 
euribor-koron
 
noteeraus
on
 
laskenut
 
noin
 
1,1
 
prosenttiyksikköä.
(10
Inflaatio
 
on
 
hidastunut
 
vuonna
 
2024
 
selvästi,
 
mutta
yksityinen
 
kulutus
 
elpyy
 
hitaasti,
 
sillä
 
kuluttajien
 
luottamus
talouteen
 
on
 
heikkoa.
 
Rahoitusolojen
 
keveneminen
 
tukee
talouskasvua,
 
mutta
 
työttömyys
 
kasvaa
 
edelleen
 
vuonna
2025.
 
Toisaalta
 
korkojen
 
odotetaan
 
yhä
 
laskevan
 
ja
 
tämä
tukee
 
kulutusta
 
ja
 
investointeja.
 
Suomen
 
Pankin
alustavien
 
laskelmien
 
mukaan
 
BKT:n
 
ennustetaan
supistuvan
 
vuonna
 
2024
 
0,5
 
%
 
ja
 
kasvavan
 
vuonna
 
2025
0,8
 
%.
 
Vuonna
 
2026
 
talouskasvun
 
ennustetaan
 
piristyvän
1,8
 
%:iin
 
ja
 
vuonna
 
2027
 
1,3
 
%:iin.
(1
Kotitalouksien
 
kausitasoitettu
 
säästämisaste
 
kasvoi
 
1,5
prosenttiyksikköä
 
edellisestä
 
neljänneksestä
 
ja
 
oli
 
heinä-
syyskuussa
 
4,4
 
%.
 
Kolmannella
 
neljänneksellä
kotitalouksien
 
käytettävissä
 
oleva
 
tulo
 
kasvoi
 
hieman
edelliseen
 
neljännekseen
 
verrattuna
 
ja
 
kulutusmenot
pysyivät
 
edellisen
 
neljänneksen
 
tasolla.
 
Kotitalouksien
oikaistu
 
käytettävissä
 
oleva
 
tulo
 
kasvoi
 
2,6
 
%
 
ja
hintamuutoksista
 
puhdistettuna
 
1,8
 
%
 
vuodentakaiseen
neljännekseen
 
verrattuna.
 
Investointiaste
 
pieneni
 
hieman
edellisestä
 
vuosineljänneksestä
 
ja
 
oli
 
9,3
 
%.
 
Kotitalouksien
investoinneista
 
suurin
 
osa
 
muodostuu
asuntoinvestoinneista.
 
Yritysten
 
investointiaste
 
pysyi
lähe
 
llä
 
edellisen
 
neljänneksen
 
taso
 
a
 
ja
 
oli
 
27,7
 
%.
(4
Tilastokeskuksen
 
mukaan
 
joulukuussa
 
2024
 
työllisiä
 
15–
74-vuotiaita
 
oli
 
56
 
000
 
vähemmän
 
ja
 
työttömiä
 
27
 
000
enemmän
 
kuin
 
vuosi
 
sitten.
 
Joulukuussa
 
työllisyysaste
 
oli
75,9
 
%
 
(20–64-vuotiaat)
 
ja
 
työttömyysaste
 
8,1
 
%
 
(15–74-
vuotiaat)
 
.
(5
Kuluttajien
 
luottamusindikaattori
 
pysyi
 
joulukuussa
 
2024
edelleen
 
negatiivisena,
 
mutta
 
parani
 
hieman
 
edellisestä
vuodesta.
 
Luottamusindikaattorin
 
osatekijät
 
ovat:
 
arvio
omasta
 
taloudesta
 
nyt,
 
odotukset
 
omasta
 
ja
 
Suomen
taloudesta
 
12
 
kuukauden
 
kuluttua
 
sekä
 
rahankäyttöaikeet
kestotavaroihin
 
seuraavan
 
12
 
kuukauden
 
aikana.
Kuluttajien
 
odotukset
 
oman
 
ja
 
Suomen
 
talouden
kehityksestä
 
pysyivät
 
vaisuina.
 
Näkemys
 
taloudesta
 
on
kuitenkin
 
yleisesti
 
vähän
 
kohentunut
 
vuoden
 
takaiseen
verrattuna.
(11
Tilastokeskuksen
 
ennakkotietojen
 
mukaan
 
koko
 
maassa
vanhojen
 
osakeasuntojen
 
hinnat
 
laskivat
 
vuoden
 
2024
joulukuussa
 
0,6
 
%
 
verrattuna
 
vuoden
 
takaiseen.
Kuudessa
 
suurimmassa
 
kaupungissa
 
vanhojen
osakeasuntojen
 
hinnat
 
laskivat
 
joulukuussa
 
0,4
 
%
 
ja
muualla
 
Suomessa
 
1,1
 
%
 
viime
 
vuoteen
 
verrattuna.
Samaan
 
aikaan
 
vanhojen
 
kerros-
 
ja
 
rivitaloasuntojen
kauppojen
 
määrä
 
kiinteistövälittäjien
 
kautta
 
väheni
 
16
 
%
vertailukaudesta.
(6
Joulukuussa
 
asuntolainoja
 
nostettiin
 
1,1
 
mrd.
 
euron
edestä,
 
joka
 
on
 
200
 
milj.
 
euroa
 
vähemmän
 
kuin
 
edellisenä
vuotena.
Uusien
 
asuntoluottojen
 
keskimääräinen
 
korko
 
oli
joulukuussa
 
3,17
 
%.
Joulukuussa
 
2024
 
kaikkien
kotitalouksille
 
myönnettyjen
 
lainojen
 
vuosikasvu
 
supistui
0,5
 
%.
 
Yrityslainojen
 
määrä
 
supistui
 
samalla
 
ajanjaksolla
0,5
 
%.
 
Kotitalouksien
 
talletuksien
 
määrä
 
kasvoi
 
12
kuukauden
 
ajanjakson
 
aikana
 
yhteensä
 
1,4
 
%.
(7
Tammi
 
-joulukuussa
 
2024
 
vireille
 
pantujen
 
konkurssien
määrä
 
kasvoi
 
5,1
 
%
 
edellisvuoteen
 
verrattuna.
 
(8
 
Uudiskohteisiin
 
myönnettyjen
 
rakennuslupien
 
kuutiomäärä
väheni
 
syys-marraskuun
 
2024
 
välisenä
 
aikana
 
20
 
%
edellisvuoteen
 
verrattuna
 
ja
 
oli
 
6,2
 
milj.
 
kuutiometriä.
 
(9
 
Yhtiö
 
on
 
jatkanut
 
varautumistaan
 
taloudellisen
toimintaympäristön
 
epävarmuuksiin
 
mm.
 
lisäämällä
likviditeetti-
 
ja
 
pääomapuskureita
 
sekä
 
lisäämällä
suojaustoimenpiteitä.
doc1p3i1
9
1
)
 
Suomen
 
Pankki,
 
Suomen
 
talouskasvu
 
käynnistyy
 
hitaasti.
 
Julkaistu
17.12.2024
.
 
2)
 
Suomen
 
Pankki,
 
EKP:n
 
rahapoliittisia
 
päätöksiä.
 
Julkaistu
 
12.12.202
 
4.
3)
 
Tilastokeskus,
Inflaatio
 
0,7
 
%
 
joulukuussa
 
2024
 
.
 
Julkaistu
 
14.1.2025.
4)
 
Tilastokeskus,
Kotitalouksien
 
säästämisaste
 
oli
 
positiivinen
 
vuoden
 
2024
kolmannella
 
neljänneksellä
 
.
 
Julkaistu
 
18.12.2024.
5)
 
Tilastokeskus,
Työllisiä
 
vähemmän
 
ja
 
työttömiä
 
enemmän
 
joulukuussa
2024
 
verrattuna
 
vuoden
 
takaiseen
 
.
 
Julkaistu
 
24.1.2025.
6)
 
Tilastokeskus
 
,
 
Vanhojen
 
osakeasuntojen
 
hinnat
 
laskivat
 
0,6
 
%
 
vuoden
takaisesta
 
joulukuussa
 
2024.
 
Julkaistu
 
28.1.2025.
7)
 
Suomen
 
Pankki,
 
Rahalaitosten
 
tase
 
(lainat
 
ja
 
talletukset)
 
ja
 
korot,
 
Uusien
kulutusluottojen
 
korot
 
laskivat.
 
Julkaistu
 
30.1.202
 
5.
8)
 
Tilastokeskus,
Joulukuussa
 
2024
 
pantiin
 
vireille
 
268
 
konkurssia.
Jul
kaistu
 
16.1.202
 
5.
9)
Tilastokeskus,
Myönnettyjen
 
rakennuslupien
 
kuutiomäärä
 
väheni
 
20
 
%
vuoden
 
takaisesta
 
syys-marraskuussa
 
2024.
 
Julkaistu
 
21.1.202
 
5.
10)
Suomen
 
Pankki,
Euribor
 
-korkotaulukot.
 
Julkaistu
 
2.1.202
 
5.
11)
 
Tilastokeskus,
Kuluttajien
 
luottamus
 
hiipui
 
yhä
 
joulukuussa
 
2024
 
kulutusaikeet
 
vähissä.
 
Julkaistu
 
30.12.2024.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
10
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
-konsernin
 
tunnusluvut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
 
Δ
 
%
Korkokate
213
 
097
197
 
045
8
 
%
Liiketoiminnan
 
tuotot
 
yhteensä
270
 
068
247
 
067
9
 
%
Liiketoiminnan
 
kulut
 
yhteensä
-111
 
004
-90
 
550
23
 
%
¹⁾
 
Kulu-tuottosuhde,
 
%
41,3
 
%
36,9
 
%
12
 
%
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappiot,
 
netto
 
-83
 
379
-17
 
126
387
 
%
Tulos
 
ennen
 
veroja
74
 
589
138
 
048
-46
 
%
Tilikauden
 
tulos
59
 
548
110
 
051
-46
 
%
Taseen
 
loppusumma
7
 
709
 
090
7
 
642
 
906
1
 
%
Oma
 
pääoma
576
 
143
541
 
052
6
 
%
¹⁾
 
Kokonaispääoman
 
tuotto,
 
ROA
 
%
0,8
 
%
1,6
 
%
-52
 
%
¹⁾
 
Oman
 
pääoman
 
tuotto,
 
ROE
 
%
10,7
 
%
24,3
 
%
-56
 
%
¹⁾
 
Osakekohtainen
 
tulos
 
(EPS),
 
euroa
1,80
3,49
-48
 
%
¹⁾
 
Omavaraisuusaste,
 
%
7,5
 
%
7,1
 
%
6
 
%
¹⁾
 
Vakavaraisuussuhde
 
(TC),
 
%
15,6
 
%
16,5
 
%
-6
 
%
¹⁾
 
Ydinpääomasuhde
 
(CET1),
 
%
14,4
 
%
14,9
 
%
-3
 
%
¹⁾
 
Ensisijaisen
 
pääoman
 
suhde
 
(T1),
 
%
14,4
 
%
14,9
 
%
-3
 
%
¹⁾
 
2)
 
Maksuvalmiusvaatimus
 
(LCR),
 
%
160,3
 
%
248,9
 
%
-36
 
%
¹⁾
 
3)
 
Pysyvän
 
varainhankinnan
 
vaatimus
 
(NSFR),
 
%
118,1
 
%
117,8
 
%
0
 
%
Henkilöstön
 
lukumäärä
 
keskimäärin
518
445
16
 
%
Henkilöstön
 
lukumäärä
 
kauden
 
lopussa
585
464
26
 
%
Vaihtoehtoiset
 
tunnusluvut
 
ilman
 
vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavia
 
eriä:
¹⁾
 
Vertailukelpoinen
 
tulos
 
ennen
 
veroja
86
 
656
143
 
609
-40
 
%
¹⁾
 
Vertailukelpoinen
 
kulu-tuottosuhde,
 
%
37,8
 
%
35,1
 
%
8
 
%
¹⁾
 
Vertailukelpoinen
 
osakekohtainen
 
tulos
 
(EPS),
euroa
2,09
3,63
-42
 
%
¹⁾
 
Vertailukelpoinen
 
oman
 
pääoman
 
tuotto,
 
ROE
 
%
12,4
 
%
25,3
 
%
-51
 
%
1)
 
Tunnuslukujen
 
sekä
 
vaihtoehtoisten
 
tunnuslukujen
 
laskentaperiaatteet
 
on
 
esitetty
tilinpäätöksen
 
liitetiedossa
 
K37.
 
Vertailukelpoinen
 
tulos
 
esitetään
 
tuloslaskelman
 
yhteydessä.
doc1p3i1 doc1p11i1
 
 
 
 
doc1p11i2
11
213,1
 
M€
50,7
 
M€
-4,4
 
M€
10,6
 
M€
Korkokate
Nettopalkkiotuotot
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
270,1
EUR
 
milj
.
1-12/2024
197,0
 
M€
47,4
 
M€
-1,9
 
M€
4,5
 
M€
247,1
EURmilj.
1-12/2023
Tulos
 
1–12
 
/
 
2024
Konsernin
 
tammi-joulukuun
 
tulos
 
ennen
 
veroja
 
oli
 
74,6
(138,0
 
)
 
milj.
 
euroa
 
ja
 
tilikauden
 
tulos
 
59,5
 
(110,1)
 
milj.
euroa.
 
Kulu-tuottosuhde
 
oli
 
41,3
 
(36,9)
 
%.
Vert
 
ailukelpoinen
 
tulos
 
ennen
 
veroja
 
tammi-joulukuulta
 
oli
86,7
 
(143,6)
 
milj.
 
euroa
 
ja
 
vertailukelpoinen
 
kulu-
tuottosuhde
 
37,8
 
(35,1)
 
%.
 
Vertailukelpoisesta
 
tuloksesta
on
 
oikaistu
 
rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot,
yritysjärjestelyihin
 
liittyvät
 
kertaluontoiset
 
kustannukset
sekä
 
ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan
 
selvittämisestä
aiheutuneet
 
kulut.
Tuotot
Liiketoiminnan
 
tuotot
 
yhteensä
 
olivat
 
270,1
 
(247,1)
 
milj.
euroa.
 
Liiketoiminnan
 
tuotot
 
yhteensä
 
kasvoivat
 
9,3
 
%
vertailuvuo
 
teen
 
nähden.
 
Liiketoiminnan
 
tuottojen
 
kasvu
selittyy
 
korkokatteen
 
ja
 
palkkiotuottojen
 
kasvulla.
 
Vertailukelpoiset
 
liiketoiminnan
 
tuotot
 
olivat
 
274,5
 
(248,9)
milj.
 
euroa
 
ja
 
vertailukelpoinen
 
liiketoiminnan
 
tuottojen
kasvu
 
oli
 
10,3
 
%.
 
Raportointikaudella
vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavana
 
eränä
 
liiketoiminnan
tuotoista
 
on
 
oikaistu
 
rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
nettotuotot
 
-4,4
 
(-1,9)
 
miljoonaa
 
euroa.
 
Korkokate
 
kasvoi
 
8,1
 
%
 
ollen
 
213,1
 
(197,0)
 
milj.
 
euroa.
Raportointikaudella
 
korkotuotot
 
kasvoivat
 
8,4
 
%
 
ollen
349,6
 
(322,5)
 
milj.
 
euroa.
 
Markkinakorot
 
ovat
 
kääntyneet
laskuun
 
kolmannen
 
neljänneksen
 
aikana,
 
mutta
raportointikaudella
 
korkotuottojen
 
kasvua
 
selittää
alkuvuoden
 
jatkunut
 
markkinakorkojen
 
nousu
 
sekä
kasvanut
 
lainakanta,
 
johon
 
on
 
vaikuttanut
 
maaliskuussa
2023
 
toteutettu
 
Liedon
 
Säästöpankin
 
hankinta
 
sekä
syyskuussa
 
2024
 
Handelsbankenin
 
liiketoiminnan
hankinta.
 
Korkoriskiä
 
suojaavien
 
johdannaissopimusten
käsittelytapaa
 
on
 
muutettu
 
raportointikauden
 
aikana.
Käsittelytavan
 
muutos
 
vähensi
 
korkotuottoja
 
ja
 
-kuluja,
muutoksella
 
ei
 
ollut
 
vaikutusta
 
korkokatteeseen.
Raportointikauden
 
aikana
 
korkoriskin
 
suojauksesta
aiheutuneet
 
korkotuotot
 
olivat
 
1,6
 
(37,6)
 
milj.
 
euroa.
Kauden
 
aikana
 
lainakannan
 
keskimääräinen
 
marginaali
 
on
pysynyt
 
lähes
 
ennallaan.
Korkokulut
 
kasvoivat
 
vuoden
 
takaiseen
 
verrattuna
 
ollen
136,5
 
(125,5)
 
milj.
 
euroa.
 
Korkokulujen
 
kasvuun
 
ovat
vaikuttaneet
 
korkotason
 
noususta
 
johtuneet
 
korkeammat
liikkeeseen
 
laskettujen
 
joukkovelkakirjalainojen
 
korot.
Korkoriskiä
 
suojaavien
 
johdannaissopimusten
 
vaikutus
korkokuluihin
 
pieneni
 
vertailukaudesta
 
ja
 
oli
 
-13,8
 
(-41,7)
milj.
 
euroa,
 
muutos
 
johtuu
 
pääosin
 
kirjaustavan
muutoksesta.
 
Yhtiön
 
asiakkaille
 
maksamien
 
talletuksien
keskimääräinen
 
korko
 
oli
 
0,87
 
%
 
(0,87
 
%)
 
kauden
lopussa.
 
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut,
 
nettoerä
 
kasvoi
 
7,0
 
%
 
ollen
 
50,7
(47,4)
 
milj.
 
euroa.
 
Palkkiotuottojen
 
yhteismäärä
 
oli
 
61,2
(56,6)
 
milj.
 
euroa.
Liiketoiminnan
 
tuotot
doc1p3i1 doc1p12i1 doc1p12i2
 
 
 
 
 
12
32,9
 
M€
62,3
 
M€
2,8
 
M€
4,2
 
M€
8,8
 
M€
111,0
EUR
 
milj
.
1-12/2024
29,6
 
M€
44,3
 
M€
5,0
 
M€
3,3
 
M€
8,4
 
M€
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
 
pl.
 
viranomais-
 
ja
 
yritysjärjestelyjen
 
kulut
Viranomaiskulut
Yritysjärjestelyihin
 
liittyvät
 
kulut
Poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
90,5
EUR
 
milj.
1-12/2023
Korteista
 
ja
 
maksuliikenteestä
 
saadut
 
palkkiotuotot
kasvoivat
 
9,9
 
%
 
vertailuvuoteen
 
verrattuna
 
ja
 
olivat
 
37,0
(34,0)
 
milj.
 
euroa.
 
Kasvu
 
selittyy
 
pääosin
 
volyymikasvulla.
Luotonannosta
 
perittävien
 
palkkiotuottojen
 
määrä
 
oli
 
9,8
(10,2)
 
milj.
 
euroa.
 
Rahoitu
 
svarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot
 
olivat
 
kaudella
 
-
4,4
 
(-1,9)
 
milj.
 
euroa.
 
Raportointikaudella
 
yhtiö
 
arvosti
uudelleen
 
tiettyjen
 
osakkuusyhtiöiden
 
osakkeiden
 
arvoja,
jonka
 
seurauksena
 
yhtiö
 
kirjasi
 
4,6
 
milj.
 
euron
arvonalennuksen.
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
 
olivat
 
10,6
 
(4,5)
 
milj.
 
euroa.
Liiketoiminnan
 
muihin
 
tuottoihin
 
sisältyy
 
raportointikaudella
kirjattu
 
talletussuojamaksu
 
2,8
 
milj.
 
euroa
 
sekä
 
Eurajoen
ja
 
Liedon
 
Säästöpankin
 
liiketoimintakauppojen
 
yhteydessä
kirjattujen
 
yhteisvastuuvelkojen
 
uudelleenarvostuksesta
kirjattu
 
6,6
 
milj.
 
euron
 
positiivinen
 
käyvän
 
arvon
 
muutos.
Vertailukaudella
 
liiketoiminnan
 
muihin
 
tuottoihin
 
kirjattiin
talletussuojamaksua
 
2,7
 
milj.
 
euroa
 
sekä
 
Eurajoen
Säästöpankin
 
liiketoimintakaupan
 
yhteydessä
 
kirjatun
yhteisvastuuvelan
 
uudelleenarvostuksesta
 
kirjattu
 
0,7
 
milj.
euron
 
positiivinen
 
käyvän
 
arvon
 
muutos.
Kulut
Liiketoiminnan
 
kulut
 
kasvoivat
 
22,6
 
%
 
verrattuna
 
edellisen
vuoden
 
vastaavaan
 
ajankohtaan.
 
Liiketoiminnan
 
kulut
yhteensä
 
olivat
 
111,0
 
(90,5)
 
milj.
 
euroa.
 
Riskienhallinnan
kehityshankkeesta
 
”Noste”
 
aiheutuneiden
 
kulujen
 
määrä
raportointikaudella
 
oli
 
8,3
 
milj.
 
euroa.
 
Raportointikaudelle
on
 
kirjattu
 
vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavia
 
kuluja
Handelsbankenilta
 
hankitun
 
liiketoiminnan
 
järjestelystä
 
4,2
milj.
 
euroa
 
sekä
 
ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan
selvittämisestä
 
aiheutuneita
 
kuluja
 
3,5
 
milj.
 
euroa.
Vertailukaudella
 
liiketoiminnan
 
kuluihin
 
sisältyi
 
Liedon
Säästöpankin
 
ja
 
Handelsbankenilta
 
hankittujen
liiketoimintojen
 
järjestelyistä
 
aiheutuneita
 
kuluja
 
3,3
 
milj.
euroa
 
.
 
Vertailukelpoiset
 
liiketoiminnan
 
kulut
 
olivat
 
103,3
(86,9)
 
milj.
 
euroa.
 
Vertailukelpoi
 
sten
 
liiketoiminnan
 
kulujen
kasvu
 
oli
 
19,0
 
%.
Henkilöstökulut
 
kasvoivat
 
11,1
 
%
 
ollen
 
32,9
 
(29,6)
 
milj.
euroa
 
.
 
Henkilöstökulujen
 
kasvuun
 
vaikuttivat
 
Liedon
Säästöpankin
 
henkilöstön
 
siirtyminen
 
liiketoimintakaupan
yhteydessä
 
sekä
 
syyskuun
 
2024
 
alussa
 
Handelsbankenin
kanssa
 
toteutettu
 
yritysjärjestely.
 
Henkilöstön
 
lukumäärä
kauden
 
lopussa
 
oli
 
585
 
(464),
 
josta
 
46
 
(69)
 
oli
määräaikaisia.
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
 
kasvoivat
 
31,9
 
%
 
ollen
 
69,3
(52,5)
 
milj.
 
euroa.
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
 
-erä
 
pitää
sisällään
 
viranomaismaksuja,
 
toimisto-,
 
IT-,
 
edustus-
 
ja
markkinointikuluja
 
sekä
 
omassa
 
käytössä
 
olevien
liiketilojen
 
kustannuksia.
 
Kulujen
 
nousuun
 
vertailukauteen
nähden
 
vaikuttivat
 
riskienhallinnan
 
kehityshankkeiden,
ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan
 
selvittelystä
 
sekä
Handelsbankenin
 
liiketoiminnan
 
järjestelystä
 
aiheutuneet
kulut.
 
Pankkiunionin
 
yhteinen
 
kriisinratkaisurahasto
 
saavutti
vuoden
 
2023
 
lopussa
 
tavoitetasonsa,
 
minkä
 
vuoksi
vuonna
 
2024
 
kerättiin
 
EU-tason
 
maksun
 
sijaan
kokoluokaltaan
 
merkittävästi
 
pienempää
 
kansallista
vakausmaksua.
 
Raportointikaudelle
 
kirjattiin
talletussuojamaksua
 
yhteensä
 
2,8
 
milj.
 
euroa,
 
joka
katet
 
tiin
 
vanhan
 
talletussuojarahaston
 
palautuksilla.
Yhteensä
 
viranomaismaksuja
 
kirjattiin
 
2,8
 
(5,0)
 
milj.
 
euroa.
Poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
hyödykkeistä
 
olivat
 
8,8
 
(8,4)
 
milj.
 
euroa.
Liiketoiminnan
 
kulut
doc1p3i1
13
Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappiot
 
kasvoivat
vertailuvuoteen
 
nähden
 
ja
 
olivat
 
-83,4
 
milj.
 
euroa,
 
kun
vertailukautena
 
kirjatut
 
rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot
 
olivat
 
-17,1
 
milj.
 
euroa.
 
Tammi-
joulukuun
 
aikana
 
ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
 
liittyen
kirjattiin
 
rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappioita
 
yhteensä
64,4
 
milj.
 
euroa,
 
joista
 
4,9
 
milj.
 
euroa
 
oli
 
lopullisia
rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappioita.
Tammi
 
-joulukuun
 
aikana
 
odotettavissa
 
olevien
luottotappioiden
 
(ECL)
 
määrä
 
kasvoi
 
ja
 
oli
 
71,2
 
milj.
 
euroa
kohdistuen
 
saamisiin
 
asiakkailta
 
ja
 
taseen
 
ulkopuolisiin
eriin.
 
Vertailukaudella
 
odotettavissa
 
olevien
luottotappioiden
 
määrä
 
väheni
 
ja
 
oli
 
1,9
 
milj.
 
euroa.
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
nettomäärä
 
pieneni
vertailuvuoteen
 
nähden
 
ja
 
oli
 
tammi-joulukuun
 
aikana
 
12,2
(19,0)
 
milj.
 
euroa.
 
Vertailukaudella
 
toteutuneista
luottotappioista
 
yksittäisen
 
asiakkaan
 
osuus
 
oli
 
13,8
 
milj.
euroa
 
.
Raportointikaudella
 
yhtiö
 
kohdisti
 
luottoriskien
realisoituessa
 
aiemmin
 
tehdyn
 
1,0
 
milj.
 
euron
 
johdon
harkinnanvaraisen
 
lisävarauksen,
 
jolla
 
aikaisemmin
varauduttiin
 
taloudellisen
 
ympäristön
 
epävarmuuteen.
Raportointikauden
 
alussa
 
Liedon
 
Säästöpankin
liiketoimintakaupan
 
yhteydessä
 
siirtyneeseen
saatavakan
 
taan
 
tehdyn
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisu
 
oli
 
7,3
 
milj.
euroa.
 
Raportointikauden
 
aikana
 
yhtiö
 
on
 
uudelleen
arvostanut
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisun,
 
mistä
 
seurasi
 
toisen
 
ja
kolmannen
 
neljänneksen
 
aikana
 
yhteensä
 
5,3
 
milj.
 
euron
ja
 
viimeisen
 
neljänneksen
 
aikana
 
2,0
 
milj.
 
euron
positiiviset
 
tulosvaikutteiset
 
kirjaukset,
 
yhteensä
 
7,3
 
milj.
euroa.
 
Liedon
 
Säästöpankin
 
saatavakantaan
 
liittyen
 
yhtiön
taseessa
 
ei
 
ole
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisuun
 
liittyviä
 
eriä.
Kolmannella
 
neljänneksellä
 
Handelsbankenin
liiketoimintakaupan
 
yhteydessä
 
yhtiölle
 
siirtyneeseen
saatavakantaan
 
tehtiin
 
käyvään
 
arvon
 
oikaisu
 
5,8
 
milj.
euroa.
 
Saamisten
 
käypä
 
arvo
 
497,2
 
milj.
 
euroa,
 
oli
hankintahetkellä
 
sopimuksiin
 
perustuvaa
 
bruttomäärää
503,0
 
milj.
 
euroa
 
alempi.
 
Erotus
 
muodostuu
 
lainakannan
arvioidusta
 
luottoriskistä.
 
Raportointikaudella
 
käyvän
arvon
 
oikaisusta
 
kohdistettiin
 
lainoille
 
3,3
 
milj.
 
euroa.
 
Raportointikauden
 
lopussa
 
yhtiöllä
 
on
 
taseeseen
 
kirjattu
johdon
 
harkintaan
 
perustuvia
 
lisävarauksia
 
ja
 
käyvän
arvon
 
oikaisuja
 
yhteensä
 
2,6
 
milj.
 
euroa.
 
Tehdyt
lisävaraukset
 
kohdistuvat
 
vaiheeseen
 
2.
doc1p3i1
 
 
 
14
Tase
Konsernin
 
taseen
 
loppusumma
 
kasvoi
 
0,9
 
%
 
vuoden
 
2024
aikana
 
7
 
709,1
 
(7
 
642,9)
 
milj.
 
euroon.
 
Kasvusta
 
443,9
 
milj.
euroa
 
tuli
 
Handelsbankenin
 
liiketoimintakaupasta.
Lainat
 
ja
 
saamiset
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
yhteensä
 
kasvoivat
 
tammi-joulukuussa
6,1
 
%
 
nousten
 
6
 
569,4
 
(6
 
189,4)
 
milj.
 
euroon.
 
Lainat
 
ja
saamiset
 
luottolaitoksilta
 
olivat
 
kauden
 
lopussa
 
283,6
(192,3)
 
milj.
 
euroa
 
ja
 
lainat
 
ja
 
saamiset
 
yleisöltä
 
ja
julkisyhteisöiltä
 
6
 
285,8
 
(5
 
997,1)
 
milj.
 
euroa.
Handelsbankenin
 
liiketoiminnan
 
hankinta
 
kasvatti
 
lainoja
ja
 
saamisia
 
497,2
 
milj.
 
euroa.
Edellisten
 
12
 
kuukauden
aikana
 
myönnettyjen
 
lainojen
 
keskimääräinen
 
koko
 
oli
noin
 
117
 
tuhatta
 
euroa.
 
Luottokanta
 
asiakasryhmittäin
 
(pl.
 
luottolaitokset),
 
ennen
odotettavissa
 
olevia
 
luottotappioita
Luottosaldo
 
(1000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yksityisasiakkaat
3
 
778
 
191
3
 
585
 
722
Yritysasiakkaat
1
 
356
 
416
1
 
255
 
520
Asuntoyhteisöt
712
 
477
736
 
068
Maatalousasiakkaat
311
 
510
300
 
447
Muut
239
 
801
154
 
776
Yhteensä
6
 
398
 
396
6
 
032
 
533
Sijoitusomaisuus
Konsernin
 
sijoitusomaisuus
 
pieneni
 
kauden
 
aikana
 
8,1
 
%
ja
 
oli
 
516,0
 
(561,4)
 
milj.
 
euroa.
 
Valtaosa
 
muutoksesta
johtuu
 
yksittäisen
 
suuren
 
joukkovelkakirjalainasijoituksen
erääntymisestä.
 
Sijoitusomaisuuden
 
hallinnan
 
ensisijainen
tarkoitus
 
on
 
yhtiön
 
likviditeettiaseman
 
turvaaminen.
Aineettomat
 
hyödykkeet
 
ja
liikearvo
Aineettomia
 
hyödykkeitä
 
oli
 
taseelle
 
kirjattuna
 
vuoden
lopussa
 
11,7
 
(8,8)
 
milj.
 
euroa
 
ja
 
liikearvoa
 
20,1
 
(4,8)
 
milj.
euroa
 
.
 
Handelsbankenin
 
liiketoiminnan
 
hankinnasta
kirjattiin
 
liikearvoa
 
15,3
 
milj.
 
euroa.
Velat
 
luottolaitoksille
 
ja
 
yleisölle
ja
 
julkisyhteisöille
Velat
 
luottolaitoksille
 
ja
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille,
 
4
 
237,3
(3
 
943,6)
 
milj.
 
euroa,
 
kasvoivat
 
kauden
 
aikana
 
7,4
 
%.
 
Erä
muodostuu
 
pääosin
 
yleisöltä
 
vastaanotetuista
 
talletuksista,
jotka
 
olivat
 
joulukuun
 
lopussa
 
3
 
939,9
 
(3
 
733,3)
 
milj.
euroa.
 
Määräaikaistalletusten
 
osuus
 
näistä
 
oli
 
14
 
%
 
ja
niiden
 
keskimääräinen
 
maturiteetti
 
noin
 
kuusi
 
kuukautta.
Handelsbankenin
 
liiketoiminnan
 
hankinnan
 
vaikutus
talletuskantaan
 
oli
 
443,3
 
milj.
 
euroa.
 
Velkoja
luottolaitoksille
 
,
 
236,6
 
(165,3)
 
milj.
 
euroa,
 
kasvattivat
pääosin
 
vakuudelliset
 
LTRO
 
-luotot.
 
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
velkakirjat
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
laskettujen
 
velkakirjojen
 
yhteismäärä
laski
 
kauden
 
aikana
 
9,0
 
%
 
2
 
665,6
 
(2
 
930,1)
 
milj.
euroon.
Tammikuussa
 
erääntyi
 
55
 
milj.
 
euron
 
joukkovelkakirjalaina
ja
 
huhtikuussa
 
300
 
milj.
 
euron
 
katettu
joukkovelkakirjalaina.
 
Syyskuussa
 
erääntyi
 
150
 
milj.
 
euron
joukkovelkakirjalaina.
 
Toukokuussa
 
yhtiö
 
laski
 
liikkeeseen
250
 
milj.
 
euron
 
katetun
 
joukkovelkakirjalainan
 
korotuksen.
Kolmannen
 
neljänneksen
 
aikana
 
yhtiö
 
laski
 
liikkeeseen
140
 
milj.
 
euron
 
edestä
 
vakuudettomia
 
senior-ehtoisia
joukkovelkakir
 
jalainoja.
 
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
laskettujen
velkakirjojen
 
tarkempi
 
erittely
 
on
 
esitetty
 
liit
 
etiedossa
 
K13.
Kiinteistövakuudellisten
 
joukkovelkakirjalainojen
vakuutena
 
oli
 
lainoja
 
3
 
008,0
 
(3
 
024,0)
 
milj.
 
euroa.
Oma
 
pääoma
Konsernin
 
oma
 
pääoma
,
 
576,1
 
(541,1)
milj.
 
euroa,
 
kasvoi
kauden
 
aikana
 
6,5
 
%.
 
Oman
 
pääoman
 
muutos
 
selitt
yy
pääosin
kauden
 
tuloksella,
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
muutoksella
 
ja
 
osinkojen
 
maksulla.
Omat
 
osakkeet
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallussa
 
olevien
 
omien
osakkeiden
 
lukumäärä
 
31.12.2024
 
oli
 
136
 
647
 
kappale
 
tta.
Yhtiö
 
luovutti
 
maaliskuussa
 
64
 
739
 
yhtiön
 
hallussa
 
ollutta
osaketta
 
osakepalkkiojärjestelmän
 
2020
 
–2021
 
sekä
osakepalkkiojärjestelmän
 
2022–2023
 
vuoden
 
2024
palkkioerän
 
palkkioon
 
oikeutetuille
 
henkilöille.
Osakepääoma
31.12.2024
31.12.2023
Osakkeiden
 
lukumäärä
 
keskimäärin
 
(pois
 
lukien
 
omat
 
osakkeet)
33
 
114
 
988
31
 
546
 
596
Osakkeiden
 
lukumäärä
 
kauden
 
lopussa
(pois
 
lukien
 
omat
 
osakkeet)
33
 
156
 
124
33
 
073
 
851
Omien
 
osakkeiden
 
lukumäärä
136
 
647
201
 
386
Osakepääoma
 
(1
 
000
 
euroa)
24
 
000
24
 
000
doc1p3i1
15
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
Taseen
 
ulkopuolisiin
 
sitoumuksiin
 
kuuluvat
asiakkaan
puolesta
 
kolmannen
 
hyväksi
 
annetut
 
sitoumukset
 
ja
asiakkaan
 
hyväksi
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset.
Asiakkaan
 
puolesta
 
kolmannen
 
hyväksi
 
annetut
sitoumukset,
 
42,2
 
(41,9)
 
milj.
 
euroa,
 
muodostuivat
pääasiassa
 
pankki-
 
ja
 
muista
 
takauksista.
 
Asiakkaan
hyväksi
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset,
 
joiden
määrä
 
joulukuun
 
lopussa
 
oli
 
319,4
 
(330,6)
 
milj.
 
euroa,
koostuivat
 
pääasiassa
 
käyttämättömistä
luottojärjestelyistä.
Talletussuojarahaston
 
ja
sijoittajien
korvausrahaston
 
suoja
 
Talletussuojasta
 
säädetään
 
rahoitusvakausviranomaisesta
annetussa
 
laissa.
 
Talletussuojasta
 
vastaava
 
taho
 
on
Rahoitusvakausvirasto.
 
Talletussuojarahaston
 
varoista
korvataan
 
tallettajan
 
korvauskelpoiset
 
saamiset
 
enintään
100
 
000
 
euroon
 
asti.
Sijoittajien
 
korvausrahaston
 
varoista
 
korvataan
 
ei-
ammattimaisten
 
sijoittajien
 
saamiset
 
Oma
 
Säästöpankki
Oyj:ltä
 
yhteensä
 
enintään
 
20
 
000
 
euroon
 
saakka.
Konsernin
vakavaraisuuden
 
ja
riskienhallinta
Vakavaraisuudenhallinta
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
on
 
määritellyt
 
vakavaraisuuden
hallintaprosessin,
 
jonka
 
tavoitteena
 
on
 
yhtiön
riskinkantokyvyn
 
riittävyyden
 
turvaaminen
 
suhteessa
toiminnan
 
kaikkiin
 
olennaisiin
 
riskeihin.
 
Tämän
 
tavoitteen
saavuttamiseksi
 
yhtiö
 
tunnistaa
 
ja
 
arvioi
 
toimintaansa
liittyvät
 
riskit
 
kattavasti
 
ja
 
mitoittaa
 
riskinkantokykynsä
vastaamaan
 
yhtiön
 
riskien
 
yhteismäärää.
Vakavaraisuutensa
 
turvaamiseksi
 
yhtiö
 
asettaa
riskiperusteiset
 
pääomatavoitteet
 
ja
 
laatii
pääomasuunnitelman
 
tavoitteiden
 
saavuttamiseksi.
Vakavaraisuuden
 
hallintaprosessin
 
kautta
 
määritettävät
sisäiset
 
pääomatarpeet
 
perustuvat
vakavaraisuussääntelyn
 
Pilari
 
I:n
 
pääomavaateisiin
 
ja
 
sen
ulkopuolisiin
 
riskeihin,
 
kuten
 
taseen
 
korkoriskiin,
sijoitussalkun
 
markkinariskiin
 
ja
 
liiketoimintariskiin.
Sisäisessä
 
arviointiprosessissaan
 
yhtiö
 
arvioi
 
pääoman
määrän,
 
joka
 
riittää
 
kattamaan
 
myös
 
Pilari
 
I:n
ulkopuolisista
 
riskeistä
 
syntyvät
 
odottamattomat
 
tappiot.
Yhtiön
 
hallitus
 
vahvistaa
 
yleiset
 
vaatimukset
vakavaraisuuden
 
mittaus-
 
ja
 
arviointimenetelmille
 
sekä
yleiset
 
periaatteet
 
vakavaraisuuden
 
hallintaprosessin
järjestämisestä.
 
Hallitus
 
vahvistaa
 
riskistrategiat
 
ja
määrittää
 
tavoitetasot
 
pääomalle,
 
joka
 
kattaa
 
kaikki
liiketoiminnasta
 
ja
 
ulkoisista
 
toimintaympäristön
muutoksista
 
aiheutuvat
 
olennaiset
 
riskit.
 
Yhtiö
 
toimii
strategiansa
 
mukaisesti
 
vähittäispankkitoiminnassa.
Toimimalla
 
vain
 
tällä
 
liiketoiminta-alueella
 
yhtiö
 
kykenee
pitämään
 
toimintaansa
 
sisältyvät
 
riskit
 
hallittavina
 
ja
toiminnan
 
laatuun
 
nähden
 
pieninä.
 
Yhtiön
vakavaraisuuden
 
hallinnasta
 
vastaa
 
yhtiön
 
hallitus,
 
joka
myös
 
määrittelee
 
toimintaan
 
liittyvät
 
riskirajat.
 
Hallitus
 
käy
vuosittain
 
läpi
 
yhtiön
 
vakavaraisuuden
 
hallintaan
 
liittyvät
riskit,
 
pääomasuunnitelman
 
sekä
 
riskeille
 
asetetut
 
rajat.
Vakavaraisuusasema
 
ja
 
omat
varat
Oma
 
Säästöpankki
 
-konsernin
 
vakavaraisuussuhde
 
(TC)
pieneni
 
ja
 
oli
 
kauden
 
lopussa
 
15,6
 
(16,5)
 
%.
Ydinpääomasuhde
 
(CET1)
 
oli
 
14,4
 
(14,9)
 
%.
 
Yhtiön
hallitus
 
on
 
vahvistanut
 
ydinpääomasuhteelle
 
(CET1)
tavoitetason,
 
joka
 
on
 
vähintään
 
2
 
prosenttiyksikköä
viranomaisvaateen
 
yläpuolella
 
keskipitkällä
 
aikavälillä.
Riskipainotetut
 
erät
 
kasvoivat
 
11,0
 
%
 
ollen
3
 
662,7
(3
 
300,0)
 
milj.
 
euroa.
 
Kasvu
 
johtui
 
pääosin
Handelsbankenin
 
liiketoimintakaupasta
 
sekä
maksukyvyttömien
 
vastuiden
 
kasvusta.
 
Yhtiö
 
arvioi,
 
että
vuoden
 
alusta
 
voimaan
 
astuneet
 
CRR3-muutokset
 
eivät
vaikuta
 
yhtiön
 
vakavaraisuusasemaan
 
oleellisesti
 
vuonna
2025.
Oma
 
Säästöpankki
 
-konserni
 
soveltaa
vakavaraisuuslaskennassa
 
luottoriskin
 
laskentaan
standardimenetelmää
 
ja
 
operatiivisen
 
riskin
 
osalta
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
16
perusmenetelmää.
 
Markkinariskin
 
pääomavaade
lasketaan
 
standardimenetelmällä
 
valuuttapositiolle.
 
Yhtiö
ilmoitti
 
marraskuussa
 
keskeyttävänsä
 
IRB-
lupahakemusprosessinsa
 
toistaiseksi.
Katsauskauden
 
lopussa
 
konsernin
 
pääomarakenne
 
oli
vahva
 
ja
 
koostui
 
suurimmalta
 
osin
 
ydinpääomasta
 
(CET1).
Konsernin
 
omat
 
varat
 
(TC),
 
570,0
 
(544,5)
 
milj.
 
euroa
 
,
ylittivät
 
93,2
 
milj.
 
eurolla
 
omien
 
varojen
kokonaispääomavaatimu
 
ksen
 
476,7
 
(396,5)
 
milj.
 
euroa.
Ohjeellinen
 
lisäpääomasuositus
 
huomioiden
 
omien
varojen
 
ylijäämä
 
oli
 
56,6
 
milj.
 
euroa.
 
Ensisijainen
 
pääoma
(T1)
 
528,4
 
(490,9)
 
milj.
 
euroa
 
oli
 
kokonaisuudessaan
ydinpääomaa
 
(CET1)
 
ja
 
toissijainen
 
pääoma
 
(T2)
 
41,5
(53,6)
 
milj.
 
euroa
 
koostui
 
debentuurilainoista.
 
Omia
 
varoja
kasvattivat
 
merkittävimmin
 
tilikauden
 
2024
 
kertyneet
voittovarat,
 
jotka
 
on
 
sisällytetty
 
ydinpääomaan
Finanssivalvonnan
 
myöntämällä
 
luvalla,
 
sekä
vakavaraisuusasetuksen
 
mukainen
 
maksettavaksi
ehdotettu
 
osinkojen
 
määrä.
 
Kertyneistä
 
voittovaroista
 
on
vähennetty
 
vuodelta
 
2024
 
vahvistettavan
 
tilinpäätöksen
perusteella
 
maksettavaksi
 
ehdotettu
 
osinkojen
 
määrä
 
12,0
milj.
 
euroa,
 
kun
 
vertailukaudella
 
2023
 
vähennys
 
oli
 
33,3
milj.
 
euroa.
Oma
 
Säästöpankki
 
-konsernin
 
vakavaraisuuslaskennan
pääerät
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Ydinpääoma
 
ennen
 
vähennyksiä
563
 
444
505
 
611
Vähennykset
 
ydinpääomasta
-35
 
011
-14
 
663
Ydinpääoma
 
(CET1)
 
yhteensä
528
 
433
490
 
948
Ensisijainen
 
lisäpääoma
 
ennen
 
vähennyksiä
-
-
Vähennykset
 
ensisijaisesta
 
lisäpääomasta
-
-
Ensisijainen
 
lisäpääoma
 
(AT1)
 
yhteensä
-
-
Ensisijainen
 
pääoma
 
(T1
 
=
 
CET1
 
+
 
AT1)
 
yhteensä
528
 
433
490
 
948
Toissijainen
 
pääoma
 
ennen
 
vähennyksiä
41
 
544
53
 
571
Vähennykset
 
toissijaisesta
 
pääomasta
-
-
Toissijainen
 
pääoma
 
(T2)
 
yhteensä
41
 
544
53
 
571
Omat
 
varat
 
(TC
 
=
 
T1
 
+
 
T2)
 
yhteensä
569
 
977
544
 
519
Riskipainotetut
 
erät
Luotto-
 
ja
 
vastapuoliriski
3
 
190
 
494
2
 
926
 
776
Vastuun
 
arvonoikaisuriski
 
(CVA)
57
 
250
50
 
949
Operatiivinen
 
riski
414
 
930
322
 
280
Riskipainotetut
 
erät
 
yhteensä
3
 
662
 
674
3
 
300
 
005
Ydinpääomasuhde
 
(CET1),
 
%
14,43
 
%
14,88
 
%
Ensisijaisen
 
pääoman
 
suhde
 
(T1),
 
%
14,43
 
%
14,88
 
%
Vakavaraisuussuhde
 
(TC),
 
%
15,56
 
%
16,50
 
%
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
17
Pankkien
 
kokonaispääomavaatimus
 
koostuu
 
Pilari
 
I
mukaisesta
 
vähimmäispääomavaatimuksesta
 
(8,0
 
%)
sekä
 
erilaisista
 
lisäpääomavaatimuksista.
 
Lisäpääoma-
vaatimuksia
 
ovat
 
muun
 
muassa
 
luottolaitoslain
 
mukainen
kiinteä
 
lisäpääomavaade
 
(2,5
 
%),
 
harkinnanvarainen
 
Pilari
II
 
mukainen
 
SREP-vaade,
 
muuttuva
 
lisäpääomavaade
sekä
 
järjestelmäriskipuskuri.
 
Finanssivalvonnan
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:lle
 
asettama
valvontaviranomaisen
 
arvioon
 
perustuva
 
SREP-vaade,
 
1.5
%,
 
on
 
voimassa
 
toistaiseksi,
 
kuitenkin
 
enintään
 
30.6.2026
asti.
 
SREP-vaade
 
on
 
mahdollista
 
täyttää
 
osin
 
ensisijaisella
lisäpääomalla
 
ja
 
toissijaisella
 
pääomalla
 
ydinpääoman
lisäksi.
 
Riskimittareihin
 
pohjautuvan
 
kokonaisarvion
mukaan
 
perusteita
 
muuttuvan
 
lisäpääomavaatimuksen
asettamiselle
 
ei
 
ole,
 
ja
 
siten
 
Finanssivalvonta
 
säilytti
muuttuvan
 
lisäpääomavaatimuksen
 
perustasollaan
 
0
%:ssa.
 
Järjestelmäriskipuskurivaatimus,
 
1,0
 
%,
 
astui
voimaan
 
siirtymäajan
 
jälkeen
 
1.4.2024.
 
Tämä
Finanssivalvonnan
 
suomalaisille
 
luottolaitoksille
 
asettama
vaade,
 
joka
 
on
 
katettava
 
konsolidoidulla
 
ydinpääomalla,
vahvistaa
 
pankkisektorin
 
riskinkantokykyä.
Finanssivalvonta
 
asetti
 
lokakuussa
 
2023
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:lle
 
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
nojalla
 
ohjeellisen
 
omien
 
varojen
 
lisäpääomasuosituksen.
Ydinpääomalla
 
katettava
 
ohjeellinen
 
lisäpääomasuositus,
1,0
 
%,
 
on
 
voimassa
 
toistaiseksi
 
31.3.2024
 
alkaen.
Konsernin
 
pääomavaade
31.12.2024
(1
 
000
 
euroa)
Lisäpääomavaatimukset
Pääoma
Pilari
 
I
 
vähimmäis-
pääomavaade*
Pilari
 
II
 
(SREP)
 
-
vaade*
Kiinteä
lisäpääoma-
vaade
Muuttuva
lisäpääoma-
vaade**
O-SII
Järjestelmäriski-
puskuri
Pääomavaade
 
yhteensä
CET1
4,50
 
%
0,84
 
%
2,50
 
%
0,02
 
%
0,00
 
%
1,00
 
%
8,86
 
%
324
 
511
AT1
1,50
 
%
0,28
 
%
1,78
 
%
65
 
241
T2
2,00
 
%
0,38
 
%
2,38
 
%
86
 
989
Yhteensä
8,00
 
%
1,50
 
%
2,50
 
%
0,02
 
%
0,00
 
%
1,00
 
%
13,02
 
%
476
 
741
*
 
AT1
 
-
 
ja
 
T2-pääomavaateet
 
mahdollista
 
täyttää
 
CET1
 
-pääomalla
**
 
Konsernin
 
vastuiden
 
maantieteellinen
 
jakauma
 
huomioiden
Vähimmäisomavaraisuusaste
Oma
 
Säästöpankki
 
-konsernin
 
vähimmäisomavaraisuus-
aste
 
oli
 
katsauskauden
 
lopussa
6,8
 
(6,3)
 
%
vakavaraisuusasetuksen
 
sitovan
 
vaatimuksen
 
ollessa
 
3
 
%.
Vähimmäisomavaraisuusaste
 
on
 
laskettu
 
voimassa
 
olevan
sääntelyn
 
mukaisesti
 
ja
 
kuvaa
 
yhtiön
 
ensisijaisten
pääomien
 
suhdetta
 
kokonaisvastuisiin.
 
Yhtiö
 
seuraa
liiallista
 
velkaantumista
 
osana
 
vakavaraisuuden
hallintaprosessia.
 
Konsernin
 
vähimmäisomavaraisuus
 
-
suhdeluvulle
 
on
 
asetettu
 
sisäinen
 
minimitavoitetaso
 
osana
kokonaisriskistrategiaan
 
kuuluvaa
 
riskibudjetointia.
Finanssivalvonta
 
asetti
 
lokakuussa
 
2023
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:lle
 
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
nojalla
 
harkinnanvaraisen
 
vähimmäisomavaraisuusasteen
lisäpääomavaatimuksen.
 
Harkinnanvarainen
vähimmäisomavaraisuusasteen
 
lisäpääomavaatimus
(Pilari
 
II),
 
0,25
 
%,
 
tulee
 
kattaa
 
ensisijaisella
 
pääomalla
 
ja
vaade
 
on
 
voimassa
 
toistaiseksi
 
31.3.2024
 
alkaen,
kuitenkin
 
enintään
 
31.3.2026
 
saakka.
Vähimmäisomavaraisuusaste
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Ensisijainen
 
pääoma
528
 
433
490
 
948
Vastuiden
 
kokonaismäärä
7
 
781
 
871
7
 
749
 
639
Vähimmäisomavaraisuusaste,
 
%
6,79
 
%
6,34
 
%
Maksuvalmiusvaatimus
 
ja
pysyvä
 
varainhankinta
Konsernin
 
maksuvalmiusvaatimus
 
(LCR,
 
Liquidity
Coverage
 
Ratio)
 
säilyi
 
vakaalla
 
tasolla
 
ollen
 
kauden
lopussa
 
160,3
 
(248,9)
 
%,
 
kun
 
maksuvalmiusvaatimuksen
vähimmäistaso
 
on
 
100
 
%.
 
Suomen
 
Pankin
 
ennusteen
 
mukaan
 
talouden
 
toipuminen
käynnistyy
 
vuonna
 
2025
 
hitaasti.
 
Talouden
 
toipumista
varjostaa
 
kuitenkin
 
epävarmuus
 
maailmantalouden
näkymistä.
 
(1
 
Inflaatio
 
on
 
hidastunut
 
vuonna
 
2024
 
selvästi,
mutta
 
yksityinen
 
kulutus
 
elpyy
 
hitaasti,
 
sillä
 
kuluttajien
luottamus
 
talouteen
 
on
 
heikkoa.
 
Heikko
 
taloustilanne
 
sekä
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
18
kotimainen
 
talletuskilpailu
 
asettaa
 
painetta
talletushankinnan
 
kehitykselle.
Neljännen
 
kvartaalin
 
aikana
 
laskeneet
 
markkinakorot
hillitsivät
 
rahoituskustannuksia
 
yleisen
 
markkinatilanteen
säilyessä
 
haastavana.
 
Yhtiön
 
likviditeettiriski
 
säilyi
vakaalla
 
tasolla
eikä
 
tilikauden
 
2025
ensimmäisen
kvartaalin
 
aikana
 
ole
 
merkittäviä
 
rahoituskeskittymiä.
LCR
 
&
 
NSFR
31.12.2024
31.12.2023
LCR
160,3
 
%
248,9
 
%
NSFR
118,1
 
%
117,8
 
%
Pysyvän
 
varainhankinnan
 
tunnusluku
 
NSFR
 
(Net
 
Stable
Funding
 
Ratio)
 
oli
 
kauden
 
lopussa
 
118,1
 
(117,8)
 
%
tunnusluvun
 
vähimmäisvaatimuksen
 
ollessa
 
100
 
%.
(1
Suomen
 
Pankki,
 
Suomen
 
talouskasvu
 
käynnistyy
 
hitaasti.
 
Julkaistu
17.12.2024
Kriisinratkaisusuunnitelma
Euroopan
 
parlamentin
 
ja
 
unionin
 
direktiivi
 
2014/59/EU
luottolaitosten
 
ja
 
sijoituspalveluyritysten
 
elvytys-
 
ja
kriisinratkaisukehyksestä
 
implementoitiin
 
Suomessa
1.1.2015
 
alkaen
 
(Laki
 
luottolaitosten
 
ja
sijoituspalveluyritysten
 
kriisinratkaisusta).
Kriisinratkaisulain
 
toteuttamiseksi
 
perustettiin
Rahoitusvakausvirasto
 
(Laki
 
rahoitusvakausvirastosta,
1195/2014),
 
joka
 
vahvisti
 
yhtiölle
 
kriisinratkaisu-
suunnitelman
 
ensimmäisen
 
kerran
 
joulukuussa
 
2017.
Rahoitusvakausvirasto
 
antoi
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:lle
kriisinratkaisusta
 
annetun
 
lain
 
(1194/2014)
 
8
 
luvun
 
7
 
§:ssä
tarkoitettua
 
omien
 
varojen
 
ja
 
hyväksyttävien
 
velkojen
vähimmäisvaatimusta
 
(MREL-vaade)
 
koskevan
 
päätöksen
6.4.2022.
 
Päätöksen
 
mukainen
 
vaatimus
 
koostuu
kokonaisriskiin
 
pohjautuvasta
 
vaatimuksesta
 
(9,5
 
%)
 
ja
 
vähimmäisomavaraisuusasteen
 
laskennassa
käytettävään
 
vastuiden
 
kokonaismäärään
 
pohjautuvasta
vaatimuksesta
 
(3
 
%).
 
Tilanteessa
 
31.12.2024
 
Oma
Säästöpan
 
kki
 
Oyj
 
täyttää
 
asetetun
 
vaateen
 
omilla
 
varoilla.
Rahoitusvakausvirasto
 
asetti
 
keväällä
 
2024
 
Oma
Säästöpankki
 
-konsernille
 
päivitetyn
 
MREL-vaatimuksen.
Uuden
 
päätöksen
 
mukaisesti
 
kokonaisriskiin
 
pohjautuva
vaatimus
 
on
 
määrältään
 
20,88
 
%
 
ja
vähimmäisomavaraisuusasteen
 
laskennassa
 
käytettävän
vastuiden
 
kokonaismäärään
 
pohjautuva
 
vaatimus
 
7,82
 
%.
Uusi
 
MREL-vaade
 
tulee
 
täyttää
 
viimeistään
 
kolmen
vuoden
 
kuluttua
 
päätöksen
 
asettamishetkestä.
 
Hallituksen
vahvistaman
 
rahoitussuunnitelman
 
mukaisesti
 
yhtiö
valmistautuu
 
täyttämään
 
tulevan
 
MREL-vaateen
 
jo
 
ennen
sen
 
voimaantuloa.
MREL-vaade
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kokonaisriski
 
(TREA)
3
 
662
 
674
3
 
300
 
005
 
josta
 
MREL-vaade
347
 
954
313
 
500
Vähimmäisomavaraisuuden
 
vastuut
(LRE)
7
 
781
 
871
7
 
749
 
639
 
josta
 
MREL-vaade
233
 
456
232
 
489
MREL-vaade
 
347
 
954
313
 
500
Ydinpääoma
 
(CET1)
528
 
433
490
 
948
T2-instrumentit
41
 
544
53
 
571
Muut
 
velat
169
 
225
26
 
752
MREL-kelpoiset
 
varat
 
yhteensä
739
 
202
571
 
271
Riskienhallinta
Riskienhallinnan
 
tavoitteena
 
on
 
varmistaa,
 
että
 
yhtiön
liiketoiminnasta
 
aiheutuvat
 
riskit
 
on
 
tunnistettu,
 
arvioitu
 
ja
mitoitettu
 
hyväksytylle
 
tasolle,
 
ja
 
että
 
riskejä
 
valvotaan
 
ja
ne
 
ovat
 
oikeassa
 
suhteessa
 
yhtiön
 
riskinkantokykyyn.
Yhtiön
 
pääriskilajit
 
ovat
 
luottoriski,
 
operatiivinen
 
riski,
markkinariski,
 
likviditeettiriski
 
ja
 
liiketoimintariski.
Jokaiselle
 
pääriskilajille
 
on
 
erilliset
 
hallituksen
 
vahvistamat
riskialuekohtaiset
 
strategiat,
 
joissa
 
kuvataan
 
yhtiön
kannalta
 
merkittävät
 
riskit
 
sekä
 
määritellään
 
kyseistä
riskilajia
 
koskevat
 
mittarit
 
ja
 
niiden
 
tavoitetasot.
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
noudattaa
tiedonantovelvollisuuttaan
 
julkistamalla
 
tilinpäätöksessään
tiedot
 
riskeistä,
 
niiden
 
hallinnasta
 
ja
 
vakavaraisuudesta.
Lisäksi
 
yhtiö
 
julkaisee
 
Capital
 
and
 
Risk
 
Management
Report
 
-dokumentin
 
tilinpäätöksestä
 
erillisenä
 
asiakirjana.
Periaatteet
 
ja
 
organisointi
Riskienhallinnalla
 
tarkoitetaan
 
liiketoiminnasta
 
aiheutuvien
sekä
 
siihen
 
olennaisesti
 
liittyvien
 
riskien
 
tunnistamista,
arviointia,
 
mittaamista,
 
rajoittamista
 
ja
 
seurantaa.
Riskienhallinnalla
 
pyritään
 
vähentämään
ennakoimattomien
 
tappioiden
 
todennäköisyyttä
 
tai
 
uhkaa
yhtiön
 
maineelle
 
sekä
 
varautumaan
 
erilaisten
tunnistettujen
 
riskien
 
toteutumiseen
 
ennakoivasti.
Liiketoimintapäätöksissä
 
huomioidaan
riskienhallintastrategian
 
mukaiset
 
linjaukset,
 
ja
riskejä
seurataan
 
ja
 
arvioidaan
 
osana
 
päivittäistä
 
liiketoimintojen
johtamista.
 
Tilikauden
 
aikana
 
kullekin
 
tunnistetulle
pääriskilajille
 
on
 
perustettu
 
sitä
 
käsittelevä
 
komitea,
 
jossa
doc1p3i1
19
riskienvalvonta
 
raportoi
 
määrämuotoisesti
 
kontrolleistaan
ja
 
havainnoistaan
 
liiketoimintayksiköille,
 
ja
 
josta
raportoidaan
 
riskienhallintastrategiassa
 
määritellyillä
eskalointimenettelyillä
 
tarvittaessa
 
myös
 
hallitukselle
 
ja
sisäiselle
 
tarkastukselle.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
riskienhallintastrategia
 
perustuu
hallituksen
 
yhtiölle
 
vahvistamaan
 
liiketoimintastrategiaan.
Riskienhallintastrategiassa
 
määritellään
 
yhtiön
riskienhallinnan
 
järjestäminen
 
ja
 
mandaatti
 
sekä
pääriskilajit,
 
sekä
 
määritellään
 
riskienhallinnan
dokumenttien
 
suhde
 
toisiinsa.
 
Riskienhallintastrategian
mukaisesti
 
hallitus
 
vahvistaa
 
yhtiön
 
riskinottohalukkuuden,
riskialuekohtaiset
 
strategiat
 
sekä
 
keskeiset
riskienhallinnalliset
 
periaatteet.
 
Riskienvalvontatoiminto
raportoi
 
säännöllisesti
 
ja
 
liiketoiminnasta
 
riippumattomasti
näiden
 
mukaisesti
 
yhtiön
 
liiketoimintayksiköille,
 
johdolle
 
ja
hallitukselle
 
yhtiön
 
riskiasemasta
 
sekä
 
tekemistään
havainnoista.
Yhtiö
 
kohdistaa
 
liiketoimintastrategiansa
 
mukaisesti
liiketoimintansa
 
vähittäispankkitoimintaan.
 
Yhtiö
määrittelee
 
riskialuekohtaisissa
 
strategioissa
 
tavoitetasot
eri
 
riskeille,
 
kuten
 
keskittymäriskeille,
 
markkinariskeille
 
ja
maksuvalmiusriskeille.
 
Liiketoiminnan
 
suunnittelu
 
tehdään
hallituksen
 
asettamien
 
tavoite-
 
ja
 
riskirajojen
 
mukaisesti,
 
ja
ylitystilanteita
 
varten
 
on
 
määritelty
 
eskalointimenettelyt,
jotka
 
johtavat
 
toimenpidesuunnitelmien
 
tekemiseen
 
ja
niiden
 
raportointiin
 
hallitukselle.
 
Riskienvalvontatoiminnolla
on
 
velvollisuus
 
arvioida
 
toimenpidesuunnitelmia
 
ja
raportoida
 
arviostaan
 
hallitukselle.
Yhtiö
 
pitää
 
vakavaraisuutensa
 
turvallisella
 
tasolla
 
ja
 
on
määritellyt
 
vakavaraisuuden
 
suunnitteluprosessin,
 
joka
kytkeytyy
 
liiketoiminnan
 
suunnitteluun
 
ja
 
sen
 
kautta
tuotettavaan
 
vakavaraisuusaseman
 
ennusteeseen.
 
Yhtiön
vakavaraisuutta
 
ja
 
riskinkantokykyä
 
vahvistetaan
kannattavalla
 
liiketoiminnalla.
 
Hallitus
 
myös
 
hyväksyy
valtuudet
 
ja
 
puitteet
 
riskinotolle
 
määrittelemällä
 
sallitut
riskirajat
 
luotto-
 
ja
 
markkinariskeille.
Valtuuksien
 
puitteissa
 
vastuu
 
päivittäisestä
 
riskien
seurannasta
 
ja
 
valvonnasta
 
kuuluu
 
toimivalle
 
johdolle
 
ja
riskit
 
omistaville
 
liiketoimintayksiköille.
 
Toimiva
 
johto
hyödyntää
 
seurannassaan
 
järjestelmien
 
tuottamia
raportteja
 
eri
 
riskien
 
osa-alueilta.
 
Riskien
 
raportointiin
 
ja
seurantaan
 
tarkoitetut
 
järjestelmät
 
sekä
 
käytännöt
täyttävät
 
riskienhallinnalle
 
asetetut
 
edellytykset
 
ottaen
huomioon
 
yhtiön
 
toiminnan
 
luonteen
 
ja
 
laajuuden,
 
ja
raportointi
 
-
 
ja
 
seurantajärjestelmien
 
sekä
 
erilaisten
riskimittarien
 
kehittäminen
 
on
 
jatkuvaa
 
toimintaa.
Yhtiöön
 
on
 
perustettu
 
liiketoiminnasta
 
riippumattomat
toiminnot
 
varmistamaan
 
tehokkaan
 
ja
 
kattavan
 
sisäisen
valvonnan
 
toteutuminen.
Riippumattomat
 
toiminnot:
Liiketoiminnan
 
tuki
 
-toiminto
Riskienvalvontatoiminto
Säännösten
 
noudattamisen
 
varmistamisesta
vastaava
 
toiminto
 
Sisäisen
 
tarkastuksen
 
toiminto
Riskienvalvonnan
 
ja
compliancen
 
järjestelyt
Riskienvalvonnasta
 
ja
 
säännösten
 
noudattamisesta
(compliance)
 
vastaa
 
toinen
 
puolustuslinja.
Riskienvalvontatoiminto
 
ja
 
compliance-toiminto
 
toimivat
suoraan
 
toimitusjohtajan
 
alaisuudessa.
Riskienvalvontatoiminto
 
ylläpitää
 
riskienhallinnan
toimintaperiaatteita
 
ja
 
puitteita
 
sekä
 
edistää
 
tervettä
riskikulttuuria
 
tukemalla
 
liiketoimintaa
 
sen
riskienhallinnassa
 
ja
 
riskinottohalukkuuden
 
asettamisessa.
Riippumattoman
 
riskienvalvonnan
 
tehtävänä
 
on
 
varmistaa
ja
 
valvoa,
 
että
 
yhtiön
 
riskienhallinta
 
on
 
riittävällä
 
tasolla
suhteessa
 
yhtiön
 
liiketoiminnan
 
laatuun,
 
laajuuteen,
monimuotoisuuteen
 
ja
 
riskeihin,
 
ja
 
että
 
kaikki
 
uudet
 
ja
olennaiset,
 
aikaisemmin
 
tunnistamattomat
 
riskit,
 
tulevat
yhtiön
 
liiketoimintojen
 
riskienhallinnan
 
piiriin.
 
Tunnistetut
merkittävät
 
riskit
 
kuvataan
 
riskilajikohtaisissa
riskistrategioissa,
 
joissa
 
myös
 
asetetaan
 
näitä
 
koskevat
tavoite-
 
ja
 
riskitasot.
 
Merkittäväksi
 
tunnistetuille
 
riskeille
 
on
määritelty
 
säännöllisiä
 
kontrolleja,
 
joita
riskienvalvontatoiminto
 
suorittaa,
 
ja
 
joissa
 
havaituista
huomioista
 
raportoidaan
 
riskilajikohtaisissa
 
komiteoissa,
sekä
 
määritellyillä
 
eskalointimenettelyillä
 
tarvittaessa
 
myös
hallitukselle
 
ja
 
sisäiselle
 
tarkastukselle.
 
Suoritetut
 
kontrollit
dokumentoidaan
 
keskitettyyn
 
riskienvalvonnan
kontrollilokiin.
Compliance-toiminto
 
varmistaa,
 
että
 
yhtiö
 
noudattaa
kaikessa
 
toiminnassaan
 
lakeja,
 
viranomaismääräyksiä
 
ja
sisäisiä
 
ohjeita.
 
Compliance-toiminto
 
myös
 
huolehtii,
 
että
noudatetut
 
toimintatavat
 
ja
 
yhtiön
 
sisäiset
 
ohjeet
 
on
doc1p3i1
20
sovitettu
 
yhteen
 
lainsäädännön
 
sekä
 
muista
 
säännöksistä
tulevien
 
vaatimusten
 
kanssa.
 
Compliance-toiminnon
tavoitteena
 
on
 
yhtiön
 
compliance
 
-kulttuurin
 
edistäminen.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
sisäinen
 
tarkastus
 
on
riippumatonta
 
ja
 
objektiivista
 
arviointi-
 
ja
varmistustoimintaa,
 
jonka
 
tehtävänä
 
on
 
tarkastaa
 
sisäisen
valvontajärjestelmän,
 
riskienhallinnan
 
sekä
 
johtamis-
 
ja
hallintoprosessien
 
riittävyyttä,
 
toimivuutta
 
ja
 
tehokkuutta
pankin
 
eri
 
yksiköissä
 
ja
 
toiminnoissa.
 
Sisäinen
 
tarkastus
arvioi
 
myös
 
toiseen
 
puolustuslinjaan
 
kuuluvia
riippumattomia
 
toimintoja.
Sisäinen
 
tarkastus
 
tukee
 
yhtiön
 
ylintä
 
johtoa
 
sekä
organisaatiota
 
tavoitteiden
 
saavuttamisessa
 
tarjoamalla
järjestelmällisen
 
lähestymistavan
 
organisaation
prosesseihin
 
ja
 
tuottamaan
 
lisäarvoa
 
Oma
 
Säästöpankki
Oyj:lle
 
ja
 
parantamaan
 
sen
 
toimintavarmuutta.
Luottoluokitukset
S&P
 
Global
 
Ratings
 
päivitti
 
marraskuussa
 
2024
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
pitkäaikaisen
 
varainhankinnan
luottoluokituksen
 
tasolle
 
BBB
 
(aiemmin
 
BBB+).
Luottoluokittaja
 
S&P
 
perustelee
 
luokituksen
 
laskua
ohjeiden
 
vastaiseen
 
luottosalkkuun
 
kohdistuneilla
odotettua
 
suuremmilla
 
luottotappiovarauksilla.
 
Samalla
S&P
 
muutti
 
pitkäaikaisen
 
luottoluokituksen
 
näkymän
negatiivisesta
 
vakaaksi.
 
Vakaa
 
näkymä
 
kuvaa
luottoluokittajan
 
odotusta,
 
että
 
yhtiö
 
on
 
tunnistanut
kehitysalueet
 
ja
 
tehnyt
 
korjaavia
 
toimenpiteitä
riskienhallinnan
 
kehikossa
 
ja
 
että
 
yhtiö
 
säilyttää
tuloksentekokyvyn
 
myötä
 
vakaan
 
pääoman
 
myös
jatkossa.
 
Lyhytaikaisen
 
varainhankinnan
 
luottoluokitus
säilyi
 
A-2.
 
Lisäksi
 
S&P
 
Global
 
Ratings
 
on
 
vahvistanut
yhtiön
 
joukkovelkakirjaohjelmalle
 
AAA-luokituksen.
Pilari
 
III
 
julkistamisperiaatteet
Oma
 
Säästöpankki
 
-konserni
 
julkaisee
 
Euroopan
parlamentin
 
ja
 
neuvostonasetuksen
 
(EU)
 
N:o
 
575/2013
mukaiset
 
kahdeksannen
 
osan
 
ja
 
sitä
 
täydentävän
asetuksen
 
(EU)
 
2019/876
 
mukaiset
 
tiedot
vakavaraisuudesta
 
ja
 
riskienhallinnasta
 
vuosittain
 
Capital
and
 
Risk
 
Management
 
Report
 
-julkaisussaan.
Puolivuosikatsauksen
 
yhteydessä
 
julkaistaan
 
erillisenä
raporttina
 
Pilari
 
III
 
mukaiset
 
tiedot
 
olennaisilta
 
osin.
 
Yhtiön
riippumattomat
 
toiminnot
 
arvioivat
 
ja
 
todentavat
julkaistujen
 
tietojen
 
asianmukaisuuden.
 
Yhtiön
 
hallitus
arvioi
 
riippumattomien
 
toimintojen
 
esityksestä,
 
antavatko
julkistetut
 
tiedot
 
markkinaosapuolille
 
kattavan
 
käsityksen
yhtiön
 
riskiprofiilista.
Varsinaisen
yhtiökokouksen
päätökset
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
varsinainen
 
yhtiökokous
 
pidettiin
26.3.2024.
 
Yhtiökokous
 
vahvisti
 
yhtiön
 
tilikauden
 
2023
tilinpäätöksen
 
ja
 
konsernitilinpäätöksen,
 
myönsi
vastuuvapauden
 
yhtiön
 
hallituksen
 
jäsenille
 
ja
toimitusjohtajalle,
 
päätti
 
kannattaa
 
yhtiön
 
toimielinten
palkitsemispolitiikkaa
 
ja
 
hyväksyi
 
toimielinten
palkitsemisraportin.
 
Lisäksi
 
yhtiökokous
 
päätti
 
seuraavista
asioista:
Taseen
 
osoittaman
 
voiton
käyttäminen
 
ja
 
osingonmaksu
Varsinainen
 
yhtiökokous
 
päätti
 
hallituksen
 
ehdotuksen
mukaisesti,
 
että
 
tilikaudelta
 
2023
 
vahvistetun
 
taseen
perusteella
 
yhtiön
 
voitonjakokelpoisista
 
varoista
maksetaan
 
varsinaista
 
osinkoa
 
0,67
 
euroa
 
osakkeelta
 
ja
lisäosinkoa
 
0,33
 
euroa
 
osakkeelta.
 
Osinko
 
maksetaan
osakkeenomistajille,
 
jotka
 
ovat
 
osingon
 
täsmäytyspäivänä
28.3.2024
 
merkitty
 
Euroclear
 
Finland
 
Oy:n
 
pitämään
yhtiön
 
osakasluetteloon.
 
Osinko
 
maksetaan
 
Euroclear
Finland
 
Oy:n
 
sääntöjen
 
mukaisesti
 
8.4.2024.
Hallituksen
 
jäsenten
 
palkkiot
Varsinainen
 
yhtiökokous
 
26.3.2024
 
päätti,
 
että
 
hallituksen
jäsenille
 
maksetaan
 
vuoden
 
2025
 
varsinaiseen
yhtiökokoukseen
 
päättyvältä
 
toimikaudelta
 
seuraavat
vuosipalkkiot:
 
hallituksen
 
puheenjohtajalle
 
72
 
000
 
euroa
vuodessa,
 
varapuheenjohtajalle
 
54
 
000
 
euroa
 
vuodessa
 
ja
muille
 
jäsenille
 
36
 
000
 
euroa
 
vuodessa.
 
Lisäksi
maksetaan
 
kokouspalkkiot
 
kustakin
 
hallituksen
kokouksesta
 
1
 
000
 
euroa
 
ja
 
kustakin
sähköpostikokouksesta
 
tai
 
valiokunnan
 
kokouksesta
 
500
euroa.
Kiinteän
 
vuosipalkkion
 
saamisen
 
ja
 
maksamisen
 
edellytys
on,
 
että
 
hallituksen
 
jäsen
 
sitoutuu
 
hankkimaan
 
40
 
%:lla
kiinteästä
 
vuosipalkkiostaan
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
osakkeita
 
säännellyllä
 
markkinalla
 
(Nasdaq
 
Helsinki
 
Oy)
doc1p3i1
21
julkisessa
 
kaupankäynnissä
 
muodostuvaan
 
hintaan.
Suositus
 
on,
 
että
 
hallituksen
 
jäsen
 
ei
 
luovuta
vuosipalkkiona
 
saamiaan
 
osakkeita
 
ennen
 
kuin
 
hänen
jäsenyytensä
 
hallituksessa
 
on
 
päättynyt.
Hallituksen
 
jäsenten
 
lukumäärä
ja
 
valitseminen
Yhtiön
 
hallituksen
 
jäsenten
 
lukumääräksi
 
vahvistettiin
seitsemän.
 
Hallituksen
 
jäseniksi
 
valittiin
 
uudelleen
 
Aila
Hemminki,
 
Aki
 
Jaskari,
 
Jyrki
 
Mäkynen,
 
Jaakko
 
Ossa,
Jarmo
 
Salmi
 
ja
 
Jaana
 
Sandström
 
sekä
 
uudeksi
 
jäseneksi
Essi
 
Kautonen
 
toimikaudeksi,
 
joka
 
päättyy
 
vuoden
 
2025
varsinaisen
 
yhtiökokouksen
 
päättyessä.
Tilintarkastajan
 
valitseminen
 
ja
palkkio
Tilintarkastajaksi
 
valittiin
 
jatkamaan
 
tilintarkastusyhteisö
KPMG
 
Oy
 
Ab
 
toimikaudeksi,
 
joka
 
päättyy
 
vuoden
 
2025
varsinaiseen
 
yhtiökokoukseen.
 
KMPG
 
Oy
 
Ab
 
toimii
 
myös
yhtiön
 
kestävyysraportoinnin
 
varmentajana
 
tilikaudella
2024.
 
Päävastuullisena
 
tilintarkastajana
 
jatkaa
 
KTM,
 
KHT
Tuomas
 
Ilveskoski.
 
Tilintarkastajan
 
palkkiot
 
maksetaan
yhtiön
 
hyväksymän
 
kohtuullisen
 
laskun
 
perusteella.
Hallituksen
 
valtuuttaminen
päättämään
 
osakeannista,
omien
 
osakkeiden
luovuttamisesta
 
sekä
 
osakkeisiin
oikeuttavien
 
erityisten
oikeuksien
 
antamisesta
Varsinainen
 
yhtiökokous
 
päätti
 
hallituksen
 
esityksen
mukaisesti
 
valtuuttaa
hallituksen
 
päättämään
 
yhtiön
osakkeiden
 
antamisesta
 
tai
 
luovuttamisesta,
 
sekä
osakeyhtiölain
 
10
 
luvun
 
1
 
§:n
 
tarkoittamien
 
osakkeisiin
oikeuttavien
 
erityisten
 
oikeuksien
 
antamisesta
 
seuraavin
ehdoin:
Osakkeet
 
ja
 
erityiset
 
oikeudet
 
voidaan
 
antaa
 
tai
luovuttaa
 
yhdessä
 
tai
 
useammassa
 
erässä
 
joko
maksua
 
vastaan
 
tai
 
maksutta.
Valtuutuksen
 
nojalla
 
annettavien
 
osakkeiden
lukumäärä,
 
mukaan
 
lukien
 
erityisten
 
oikeuksien
perusteella
 
saatavat
 
osakkeet,
 
voi
 
olla
 
yhteensä
enintään
 
4
 
000
 
000
 
osaketta,
 
mikä
 
vastaa
yhtiökokouksen
 
päivänä
 
noin
 
12
 
%
 
yhtiön
 
kaikista
osakkeista.
Hallitus
 
päättää
 
kaikista
 
osakeannin
 
ja
 
osakkeisiin
oikeuttavien
 
erityisten
 
oikeuksien
 
antamisen
ehdoista.
 
Valtuutus
 
koskee
 
sekä
 
uusien
osakkeiden
 
antamista,
että
 
omien
 
osakkeiden
luovuttamista.
Valtuutus
 
on
 
voimassa
 
seuraavan
 
varsinaisen
yhtiökokouksen
 
päättymiseen
 
saakka,
 
kuitenkin
 
enintään
30.6.2025
 
asti
 
ja
 
kumoaa
 
aikaisemmat
 
yhtiökokouksen
antamat
 
valtuutukset
 
päättää
 
osakeannista
 
sekä
 
optio-
oikeuksien
 
ja
 
muiden
 
osakkeisiin
 
oikeuttavien
 
erityisten
oikeuksien
 
antamisesta.
Hallituksen
 
valtuuttaminen
päättämään
 
omien
 
osakkeiden
hankkimisesta
Yhtiökokous
 
päätti
 
hallituksen
 
esityksen
 
mukaisesti
valtuuttaa
 
hallituksen
 
päättämään
 
yhtiön
 
omien
osakkeiden
 
hankkimisesta
 
yhtiön
 
vapaaseen
 
omaan
pääomaan
 
kuuluvilla
 
varoilla
 
seuraavin
 
ehdoin:
Omia
 
osakkeita
 
voidaan
 
hankkia
 
enintään
 
1
000
 
000
 
kappaletta,
 
mikä
 
vastaa
 
noin
 
3
 
%
 
yhtiön
kaikista
 
osakkeista
 
kokouskutsupäivän
 
tilanteen
mukaan,
 
kuitenkin
 
siten,
 
että
 
yhtiön
 
hallussa
olevien
 
omien
 
osakkeiden
 
lukumäärä
 
ei
 
kerrallaan
ylitä
 
10
 
%
 
yhtiön
 
kaikista
 
osakkeista.
 
Tähän
määrään
 
lasketaan
 
yhtiöllä
 
itsellään
 
ja
 
sen
tytäryhteisöllä
 
olevat
 
omat
 
osakkeet
osakeyhtiölain
 
15
 
luvun
 
11
 
§:n
 
1
 
momentissa
tarkoitetulla
 
tavalla.
Hallitus
 
valtuutettiin
 
päättämään,
 
miten
 
omia
osakkeita
 
hankitaan.
 
Valtuutus
 
on
 
voimassa
 
seuraavan
 
varsinaisen
yhtiökokouksen
 
päättymiseen
 
saakka,
 
kuitenkin
 
enintään
30.6.2025
 
asti.
doc1p22i0
22
Ylimääräinen
 
yhtiökokous
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
ylimääräinen
 
yhtiökokous
pidettiin
 
10.12.2024.
Ylimääräinen
 
yhtiökokous
 
10.12.2024
 
päätti
 
pitää
hallituksen
 
palkkioiden
 
määrät
 
ennallaan,
 
mutta
 
päätti
toistaiseksi
 
poistaa
 
hallituksen
 
jäsenen
 
velvoitteen
 
ostaa
yhtiön
 
osakkeita.
Ylimääräisessä
 
yhtiökokouksessa
 
10.12.2024
 
hallituksen
lukumääräksi
 
vahvistettiin
 
kahdeksan.
 
Hallituksen
jäseniksi
 
valittiin
 
uudelleen
 
Jaakko
 
Ossa,
 
Aki
 
Jaskari
 
ja
Jaana
 
Sandström.
 
Uusiksi
 
jäseniksi
 
valittiin
 
Irma
 
Gillberg-
Hjelt,
 
Juhana
 
Brotherus,
 
Carl
 
Pettersson
 
(aloitus
1.1.2025),
 
Kati
 
Riikonen
 
ja
 
Juha
 
Volotinen.
 
Valitun
hallituksen
 
toimikausi
 
päättyy
 
vuoden
 
2025
 
varsinaisen
yhtiökokouksen
 
päättyessä.
Hallitus
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitukseen
 
kuului
 
seitsemän
jäsentä
 
10.12.2024
 
asti,
 
jolloin
 
hallituksen
 
nimettiin
kahdeksan
 
jäsentä,
 
mutta
 
yhden
 
jäsenen
 
toimikausi
 
alkoi
1.1.2025.
 
Hallitus
 
piti
 
vuoden
 
aikana
 
30
 
kokousta.
Hallituksen
 
varsinaiset
 
jäsenet
 
vuoden
 
2024
 
aikana:
Puheenjohtaja
 
ja
 
jäsen
 
Jarmo
 
Salmi
 
23.5.2024
 
saakka
Puheenjohtaja
 
Jaakko
 
Ossa
 
23.5.2024
 
alkaen
 
ja
 
jäsen
23.5.2024
 
saakka
Varapuheenjohtaja
 
ja
 
jäsen
 
Jyrki
 
Mäkynen
 
5.11.2024
saakka
Varapuheenjohtaja
 
Jaana
 
Sandström
 
10.12.2024
 
alkaen
ja
 
jäsen
 
10.12.2024
 
saakka
Jäsen
 
Juhana
 
Brotherus
 
10.12.2024
 
alkaen
Jäsen
 
Irma
 
Gillberg-Hjelt
10.12.2024
 
alkaen
Jäsen
 
Aila
 
Hemminki
10.12.2024
 
saakka
Jäsen
 
Aki
 
Jaskari
 
Jäsen
 
Essi
 
Kautonen
 
10.12.2024
 
saakka
Jäsen
 
Timo
 
Kokkala
 
26.3.2024
 
saakka
Jäsen
 
Kati
 
Riikonen
 
10.12.2024
 
alkaen
Jäsen
 
Juha
 
Volotinen
 
10.12.2024
 
alkaen
Hallinto
 
ja
 
henkilöstö
Yhtiön
 
toimitusjohtajana
 
toimi
 
19.6.2024
 
saakka
 
Pasi
Sydänlammi.
 
Yhtiön
 
väliaikaiseksi
 
toimitusjohtajaksi
nimitettiin
 
19.6.2024
 
varatoimitusjohtaja
 
Sarianna
 
Liiri.
Hallitus
 
käynnisti
 
välittömästi
 
hakuprosessin
 
uuden
toimitusjohtajan
 
valitsemiseksi.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
nimitti
30.9.2024
 
ekonomi,
 
CEFA
 
Karri
 
Alameren
 
yhtiön
 
uudeksi
toimitusjohtajaksi.
 
Alameri
 
aloittaa
 
tehtävässään
viimeistään
 
1.4.2025
 
ja
 
väliaikainen
 
toimitusjohtaja
Sarianna
 
Liiri
 
jatkaa
 
tehtävässään
 
Alameren
 
aloitukseen
saakka.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
-konsernin
 
palveluksessa
 
oli
vuoden
 
2024
 
aikana
 
keskimäärin
 
518
 
henkilöä.
 
Yhtiön
tavoitteena
 
on
 
toimia
 
vastuullisena
 
työnantajana
 
ja
varmistaa,
 
että
 
jokaisella
 
työntekijällä
 
on
 
selkeä
tehtävänkuva
 
ja
 
rooli
 
organisaatiossa.
 
Yhtiö
 
pyrkii
tarjoamaan
 
monipuolisia
 
ja
 
merkityksellisiä
 
työtehtäviä,
jotka
 
tukevat
 
sekä
 
yksilön
 
työhyvinvointia
 
ja
 
ammatillista
kehittymistä
 
että
 
yhtiön
 
liiketoimintastrategian
 
mukaisten
tavoitteiden
 
saavuttamista.
Yhtiö
 
panostaa
 
laajasti
 
henkilöstön
 
osaamisen
 
ja
kyvykkyyksien
 
kehittämiseen
 
tarjoamalla
 
monipuolisesti
erilaisia
 
oppimismahdollisuuksia
 
sekä
 
tukemalla
ammatillisen
 
osaamisen
 
kehittämistä.
 
Säännölliset
koulutustilaisuudet,
 
webinaarit
 
ja
 
verkkokoulutukset
tarjoavat
 
joustavat
 
ja
 
ajankohtaiset
 
tavat
 
syventää
osaamista
 
ja
 
henkilöstön
 
asiantuntijuutta
 
vahvistaen
samalla
 
yhtiön
 
kilpailukykyä.
 
Yhtiö
 
on
 
ottanut
 
vuonna
 
2024
käyttöön
 
koko
 
henkilöstön
 
käytössä
 
olevan
 
oppimisalusta
OmaAkatemian,
 
mikä
 
mahdollistaa
 
jatkuvan
 
ammatillisen
kehittämisen
 
joustavasti
 
oman
 
tehtävänkuvan
 
ja
mielenkiinnon
 
mukaisesti.
Henkilöstötyytyväisyys
 
on
 
yksi
 
yhtiön
 
keskeisimmistä
toiminnan
 
ja
 
menestyksen
 
mittareista.
Henkilöstötyytyväisyyttä
 
mitataan
 
vuosittain
henkilöstökyselyllä.
 
Yhtiön
 
henkilöstö
 
on
 
marraskuussa
2024
 
toteutetun
 
henkilöstökyselyn
 
perusteella
 
yleisesti
tyytyväinen
 
yhtiöön
 
työnantajana,
 
omaan
 
työtehtäväänsä
sekä
 
esihenkilötyöhön.
Kokonaistyytyväisyys
 
pysyi
henkilöstökyselyn
 
perusteella
 
erinomaisella
 
tasolla
 
ollen
4,2/5,
 
haastavasta
 
vuodesta
 
huolimatta.
 
Henkilöstö
 
on
kyselyn
 
tulosten
 
perusteella
 
hyvin
sitoutunutta
 
yhtiön
toimintaan
 
ja
 
valtaosa
 
henkilöstöstä
 
omistaa
 
yhtiön
osakkeita.
doc1p3i1
23
Yhtiön
 
hallinnointi
 
-
 
ja
ohjausjärjestelmä
Yhtiön
 
hallinnointi-
 
ja
 
ohjausjärjestelmän
 
periaatteet
 
on
kuvattu
 
erillisessä
 
hallituksen
 
hyväksymässä
dokumentissa
 
Selvitys
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallinto-
ja
 
ohjausjärjestelmästä,
 
joka
 
o
n
 
nähtävillä
yhtiön
verkkosivuilta.
Yhtiön
 
hallituksella
 
on
 
palkitsemisvaliokunta.
Palkitsemisvaliokunnan
 
muodostavat
 
vähintään
 
kolme
jäsentä,
 
jotka
 
hallitus
 
valitsee
 
keskuudestaan
 
vuosittain.
Hallitus
 
määrittelee
 
palkitsemisvaliokunnan
 
tehtävät
vahvistamassaan
 
palkitsemisvaliokunnan
työjärjestyksessä.
 
Palkitsemisvaliokunta
 
kokoontui
 
kaksi
kertaa
 
tilikauden
 
2024
 
aikana
.
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
23.5.2024
 
perustaa
tarkastusvaliokunnan.
Tarkastusvaliokuntaan
 
kuuluu
kolme
 
jäsentä.
 
Tarkastusvaliokunta
 
aloitti
 
työnsä
syyskuussa
 
ja
 
kokoontui
 
vuoden
 
2024
 
aikana
 
yhteensä
kolme
 
kertaa.
Palkitsemisjärjestelmät
Yhtiö
 
noudattaa
 
palkitsemisessa
 
yhtiökokouksen
vahvistamaa
 
palkitsemispolitiikkaa.
 
Palkitsemispolitiikka
sisältää
 
yleiset
 
suuntaviivat
 
ja
 
puitteet
 
yhtiön
 
hallituksen
 
ja
toimitusjohtajan
 
palkitsemiselle.
 
Palkitsemispolitiikka
 
on
julkaistu
 
yhtiön
 
verkkosivuilla.
 
Yhtiö
 
noudattaa
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
 
8
 
luvun
palkitsemisjärjestelmiä
 
koskevia
 
vaatimuksia.
 
Yhtiön
hallitus
 
on
 
hyväksynyt
 
palkitsemisjärjestelmien
 
yleiset
periaatteet
 
sekä
 
valvoo
 
ja
 
arvioi
 
niiden
 
toimivuutta
 
ja
noudattamista
 
säännöllisesti.
Palkitsemisjärjestelmä
 
on
 
yhtiön
 
liiketoimintastrategian,
tavoitteiden
 
ja
 
arvojen
 
mukainen
 
ja
 
se
 
vastaa
 
yhtiön
 
pitkän
aikavälin
 
etua.
 
Palkitsemisjärjestelmän
 
tavoitteena
 
on
auttaa
 
yhtiön
 
strategisten
 
ja
 
operatiivisten
 
tavoitteiden
saavuttamisessa
 
henkilöstöä
 
kannustamalla
 
ja
sitouttamalla.
 
Palkitsemisella
 
vaikutetaan
 
myös
työtyytyväisyyteen,
 
työhyvinvointiin
 
ja
 
sitoutumiseen.
Palkitsemisjärjestelmä
 
on
 
sopusoinnussa
 
yhtiön
 
hyvän
 
ja
tehokkaan
 
riskienhallinnan
 
ja
 
riskinkantokyvyn
 
kanssa
 
ja
edistää
 
sitä.
 
Yksi
 
yhtiön
 
palkitsemisjärjestelmän
 
osa
 
on
henkilöstörahasto.
 
Henkilöstörahastolla
 
tarkoitetaan
 
yhtiön
henkilöstön
 
omistamaa
 
ja
 
hallitsemaa
 
rahastoa,
 
jonka
tarkoitus
 
on
 
yhtiön
 
sille
 
suorittamien
 
tulos-
 
ja
voittopalkkioerien
 
ja
 
muiden
 
henkilöstörahastolain
mukaisten
 
varojen
 
hallinta.
 
Henkilöstörahaston
tarkoituksena
 
on
 
palkita
 
koko
 
henkilöstöä
 
yhteisten,
liiketoimintastrategiaa
 
tukevien
 
tavoitteiden
saavuttamisesta
 
sekä
 
parantaa
 
yhtiön
 
tuottavuutta
 
ja
kilpailukykyä
 
sekä
 
edistää
 
työnantajan
 
ja
 
henkilöstön
välistä
 
yhteistoimintaa
 
ja
 
henkilöstön
 
taloudellista
osallistumista.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
päättää
 
vuosittain
henkilöstörahastoon
 
jaettavissa
 
olevan
 
voittopalkkioerän
sekä
 
sen
 
jakamisen
 
perusteena
 
olevat
 
tavoitteet.
 
Henkilöstörahaston
 
jäseneksi
 
tulevat
 
kaikki
 
6
 
kuukautta
työsuhteessa
 
olleet
 
omasäästöpankkilaiset
 
pois
 
lukien
toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmän
 
jäsenet.
 
Henkilöstörahaston
säännöt
 
määrittävät
 
sen,
 
miten
 
henkilöstörahasto
 
jakaa
voittopalkkion
 
edelleen
 
jäsenilleen.
 
Henkilöstörahaston
toimintaa
 
säätelee
 
henkilöstörahastolaki.
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
29.2.2024
 
käynnistää
 
koko
henkilöstöä
 
koskevan
 
osakesäästöohjelman
 
”OmaOsake
 
-
ohjelma”.
 
Osakesäästöohjelma
 
on
 
koko
 
henkilökunnalle
suunnattu
 
avoin
 
ja
 
vapaaehtoinen
 
ohjelma.
 
Ohjelmassa
osallistuja
 
säästää
 
osan
 
kuukausipalkastaan
 
12
kuukauden
 
säästöjakson
 
aikana.
 
Kertyneillä
 
säästöillä
hankitaan
 
ohjelman
 
ehtojen
 
mukaisesti
 
yhtiön
 
osakkeita
kahdesti
 
vuodessa
 
suunnatulla
 
annilla,
 
omistusoikeus
osakkeisiin
 
muodostuu
 
heti
 
luovutuksesta.
Säästösummalla
 
hankitaan
 
yhtiön
 
osakkeita,
 
joiden
omistusoikeus
 
on
 
heti
 
osallistujalla.
 
Säästöjaksoa
 
seuraa
2
 
vuoden
 
pituinen
 
ns.
 
omistusjakso
 
ja
 
omistusjakson
päätyttyä
 
yhtiö
 
maksaa
 
osallistujille
 
lisäosakkeita.
Lisäosakkeiden
 
ansainnan
 
edellytyksenä
 
on
 
voimassa
oleva
 
työsuhde
 
sekä
 
säästöosakkeiden
 
omistus,
 
osa
lisäosakkeista
 
luovutetaan
 
suoriteperusteisesti.
Suoritusmittari
 
tukee
 
yhtiön
 
yrityskulttuuria
 
ja
johtamismallia.
Yhtiöllä
 
on
 
johdolle
 
ja
 
avainhenkilöille
 
suunnattu
osakepohjainen
 
kannustinjärjestelmä.
Osakepalkkiojärjestelmän
 
tarkoituksena
 
on
 
yhdistää
omistajien
 
ja
 
avainhenkilöiden
 
tavoitteet
 
yhtiön
 
arvon
nostamiseksi
 
pitkällä
 
aikavälillä
 
sekä
 
sitouttaa
avainhenkilöt
 
toteuttamaan
 
yhtiön
 
strategiaa,
 
tavoitteita
 
ja
yhtiön
 
pitkän
 
aikavälin
 
etua
 
ja
 
tarjota
 
heille
 
kilpailukykyinen
yhtiön
 
osakkeiden
 
ansaintaan
 
perustuva
kannustinjärjestelmä.
 
Osakepalkkiojärjestelmä
 
on
voimassa
 
toistaiseksi
 
ja
 
hallitus
 
päättää
 
aina
 
erikseen
doc1p3i1
24
ansaintajaksojen
 
alkamisesta,
 
niiden
 
osallistujista,
allokaatioista
 
ja
 
kriteereistä.
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
29.2.2024
 
perustaa
osakepalkkiojärjestelmään
 
uuden
 
ansaintajakson
 
ajalle
2024
 
–2025.
 
Kyseessä
 
on
 
yksi
 
kahden
 
vuoden
 
mittainen
ansaintajakso
 
ajalla
 
1.1.2024–31.12.2025.
 
Ansaintajakson
2024
 
–2025
 
kohderyhmään
 
kuuluu
 
noin
 
45
 
avainhenkilöä,
mukaan
 
lukien
 
yhtiön
 
toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmän
jäsenet.
 
Ansaintajakson
 
mahdollinen
 
palkkio
 
perustuu
lähtökohtaisesti
 
vertailukelpoiseen
 
kulu
 
-tuottosuhteeseen,
asiakas-
 
ja
 
henkilöstötyytyväisyyteen
 
sekä
 
luottokannan
laatuun.
 
Palkkio
 
maksetaan
 
osittain
 
yhtiön
 
osakkeina
 
ja
osittain
 
rahana.
 
Rahaosuudella
 
pyritään
 
kattamaan
palkkiosta
 
osallistujalle
 
aiheutuvia
 
veroja
 
ja
 
lakisääteisiä
sosiaalivakuutusmaksuja.
 
Jos
 
osallistujan
 
työ-
 
tai
toimisuhde
 
päättyy
 
ennen
 
palkkion
 
maksamista,
 
palkkiota
ei
 
pääsääntöisesti
 
makseta.
 
Palkkion
 
määrää
 
voidaan
alentaa
 
riskiperusteisten
 
korjausten
 
vuoksi.
Ansaintajaksolta
 
maksettavat
 
palkkiot
 
vastaavat
 
yhteensä
enintään
 
noin
 
405
 
000
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeen
arvoa
 
sisältäen
 
myös
 
rahana
 
maksettavan
 
osuuden.
Ansaintajakson
 
mahdolliset
 
palkkiot
 
maksetaan
finanssialaa
 
koskevan
 
lainsäädännön
 
mukaan
 
viivästetysti
siten,
 
että
 
palkkiot
 
maksetaan
 
osallistujille
 
ansaintajakson
päättymisen
 
jälkeen
 
noin
 
neljän
 
vuoden
 
kuluessa
 
viidessä
erässä.
 
Palkkioiden
 
maksamista
 
seuraa
 
yhden
 
vuoden
mittainen
 
odotusaika,
 
jolloin
 
osallistuja
 
ei
 
voi
 
luovuttaa
palkkiona
 
maksettuja
 
osakkeita.
Yhtiön
 
hallitus
 
vahvisti
 
29.2.2024
 
osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän
 
2022–2023
 
ansaintajakson
 
218
 
293
osaketta
 
maksuun
 
sisältäen
 
rahana
 
maksettavan
osuuden.
 
Osakepalkkiot
 
maksetaan
 
finanssialaa
 
koskevan
lainsäädännön
 
mukaisesti
 
viivästetysti
 
noin
 
viiden
 
vuoden
kuluessa
 
kuudessa
 
erässä.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
vahvisti
helmikuussa
 
2024
 
osakepohjaisesta
 
kauden
 
2022
 
–2023
kannustinjärjestelmästä
 
82
 
093
 
osaketta
 
maksuun
sisältäen
 
rahana
 
maksettavan
 
osuuden.
 
Järjestelmän
kohderyhmään
 
kuului
 
28
 
henkilöä.
Helmikuussa
 
2020
 
perustetussa
osakepalkkiojärjestelmässä
 
(2020–2021)
 
oli
 
yksi
 
kahden
vuoden
 
mittainen
 
ansaintajakso.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
vahvisti
helmikuussa
 
2024
 
kannustinjärjestelmästä
 
22
 
795
osaketta
 
maksuun
 
sisältäen
 
rahana
 
maksettavan
osuuden.
 
Järjestelmän
 
kohderyhmään
 
kuului
 
8
avainhenkilöä.
Tilikaudelle
 
kohdistuvat
 
palkat
 
ja
 
palkkiot
 
on
 
esitetty
tilinpäätöksen
 
liitetiedossa
 
K21
 
Henkilöstökulut.
 
Yhtiö
julkaisee
 
palkitsemisraportin
 
tilinpäätöksen
 
yhteydessä.
Tilintarkastajat
 
Yhtiön
 
tilintarkastajana
 
on
 
29.3.2019
 
alkaen
 
toiminut
tilintarkastusyhteisö
 
KPMG
 
Oy
 
Ab.
 
Päävastuullisena
tilintarkastajana
 
tilikaudella
 
on
 
toiminut
 
KTM,
 
KHT
 
Tuomas
Ilveskoski.
 
Yhtiön
 
kestävyysraportoinnin
 
varmentajana
 
on
26.3.2024
 
alkaen
 
toiminut
 
KPMG
 
Oy
 
Ab.
Vastuullisuus
Tehokkaat
 
toimet
 
vastuullisen
 
liiketoiminnan
kehittämiseksi
 
edellyttävät
 
ympäristöön,
 
yhteiskuntaan
 
ja
hallintotapaan
 
kytkeytyvien
 
olennaisten
kestävyysvaikutusten,
 
-riskien
 
ja
 
-mahdollisuuksien
tunnistamista.
 
Yhtiö
 
raportoi
 
olennaisista
kestävyysaiheista
 
osana
 
hallituksen
 
toimintakertomusta
EU:n
 
kestävyysraportointidirektiivin
 
(CSRD)
 
vaatimusten
mukaisesti
 
noudattaen
 
ESRS-standardissa
 
määritettyjä
kestävyystietoja.
 
Hallitus
 
allekirjoittaa
 
kestävyysraportin.
Raportointivelvoite
 
koskee
 
yhtiötä
 
ensimmäisen
 
kerran
vuodesta
 
2024
 
alkaen.
Yhtiö
 
on
 
raportoinut
 
vastuullisuudesta
 
vuodesta
 
2019
lähtien
 
ja
 
seurannut
 
määriteltyjen
 
vastuullisuusteemojen
tavoitteiden
 
toteutumista
 
vuosittain
 
vastuullisuusraportin
avulla.
 
OmaSp
 
on
 
vuodesta
 
2019
 
lähtien
 
tukenut
 
kaikkia
17
 
YK:n
 
kestävän
 
kehityksen
 
tavoitetta,
 
joista
 
viisi
olennaisemmin
 
vaikuttavaa
 
tavoitetta
 
on
 
lisätty
 
osaksi
päivittäistä
 
johtamistamme,
 
strategiaamme
 
ja
 
operatiivisia
toimintojamme.
 
Vuonna
 
2020
 
raportoinnin
 
sisältö
 
laajentui
ja
 
mukaan
 
tuli
 
ympäristövaikutusten
 
tarkastelu
hiilijalanjäljen
 
kautta
 
GHG
 
Protocol
 
-standardin
 
mukaisesti.
Vuosina
 
2022–2023
 
vastuullisuusohjelma
 
ja
 
-raportti
 
on
laadittu
 
GRI-standardien
 
periaatteiden
 
mukaisesti.
 
GRI-
raportointi
 
on
 
toiminut
 
hyvänä
 
valmistautumisena
 
CSRD-
sääntelyn
 
raportointivaateisiin.
 
Uuden
 
ja
 
entistä
 
kattavamman
 
kestävyysraportoinnin
tuloksena
 
yhtiön
 
kestävyysvaikutuksista
 
saadaan
kokonaisvaltaisempi
 
kuva.
 
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
25
Aineettomat
 
voimavarat
Yhtiön
 
keskeiset
 
aineettomat
 
voimavarat
 
ovat
 
sen
henkilöstö,
 
henkilökohtaiseen
 
palveluun
 
perustuva
liiketoimintamalli
 
ja
 
yhtiön
 
maine.
 
Niiden
 
liikearvoa
tuottavista
 
ominaisuuksista
 
ja
 
siitä,
 
miten
 
yrityksen
liiketoiminta
 
perustuu
 
niihin,
 
kerrotaan
 
lisää
 
yhtiön
kestävyysraportilla.
Tilinpäätöspäivän
 
jälkeiset
tapahtumat
Yhtiön
 
hallitus
 
järjestäytyi
 
uudelleen
 
30.1.2025
varapuheenjohtajan
 
ja
 
valiokuntien
 
osalta.
 
Hallitus
 
valitsi
varapuheenjohtajakseen
 
Carl
 
Petters
 
sonin.
 
Tarkastus
 
-
 
ja
palkitsemisvaliokuntien
 
lisäksi
 
hallitus
 
päätti
 
perustaa
riskivaliokunnan.
 
Valiokuntien
 
jäsenten
 
nimittämisessä
hallitus
 
on
 
huomioinut
 
tehtävien
 
edellyttämän
asiantuntemuksen
 
ja
 
kokemuksen.
Osakkeenomistajien
 
nimitystoimikunta
 
päätti
 
31.1.2025
ehdottaa
 
yhtiön
 
8.4.2025
 
kokoontuvalle
 
varsinaiselle
yhtiökokoukselle
 
seuraavaa:
Hallituksen
 
jäsenten
 
lukumääräksi
 
ehdotetaan
vahvistettavan
 
seitsemän.
Hallituksen
 
jäseniksi
 
ehdotetaan
 
valittavan
uudelleen
 
nykyisistä
 
hallituksen
 
jäsenistä
 
Juhana
Brotherus,
 
Irma
 
Gillberg-Hjelt,
 
Aki
 
Jaskari,
 
Jaakko
Ossa,
 
Carl
 
Pettersson,
 
Kati
 
Riikonen
 
ja
 
Juha
Volotinen.
 
Kaikki
 
ehdokkaat
 
ehdotetaan
valittavaksi
 
vuoden
 
2025
 
varsinaisessa
yhtiökokouksessa
 
alkavalle
 
kaudelle,
 
joka
 
päättyy
vuoden
 
2026
 
varsinaisen
 
yhtiökokouksen
päättyessä.
 
Kaikki
 
ehdotetut
 
henkilöt
 
ovat
antaneet
 
suostumuksensa
 
valinnalle.
 
Kaikki
ehdotetut
 
henkilöt
 
ovat
 
valintahetkellä
riippumattomia
 
suhteessaan
 
yhtiöön
 
ja
 
sen
merkittäviin
 
osakkeenomistajiin.
Hallituksen
 
jäsenille
 
maksetaan
 
vuosipalkkioita
seuraavasti:
o
hallituksen
 
puheenjohtajalle
 
85
 
000
 
euroa
o
hallituksen
 
varapuheenjohtajalle
 
60
 
000
euroa
o
muille
 
hallituksen
 
jäsenille
 
40
 
000
 
euroa
Lisäksi
 
valiokuntien
 
puheenjohtajille
 
maksetaan
erillinen
 
vuosipalkkio
 
seuraavasti:
o
palkitsemisvaliokunnan
 
puheenjohtajalle
6
 
000
 
euroa
o
riskivaliokunnan
 
puheenjohtajalle
 
9
 
000
euroa
o
tarkastusvaliokunnan
 
puheenjohtajalle
9
 
000
 
euroa
Kokouspalkkioita
 
maksetaan
 
seuraavasti:
o
hallituksen
 
kokous
 
1
 
000
 
euroa
o
valiokunnan
 
kokous
 
1
 
000
 
euroa
o
hallituksen
 
tai
 
valiokunnan
sähköpostikokous
 
500
 
euroa
Hallituksen
 
vuosipalkkioista
 
25
 
prosenttia
maksetaan
 
markkinoilta
 
hallituksen
 
jäsenten
lukuun
 
hankittavina
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
osakkeina.
 
Osakkeet
 
hankitaan
 
suoraan
hallituksen
 
jäsenten
 
lukuun
 
markkinoilta
 
julkisessa
kaupankäynnissä
 
muodostuvaan
 
hintaan,
 
kun
osavuosikatsaus
 
ajalta
 
1.1.–31.3.2025
 
on
julkistettu.
 
Yhtiö
 
vastaa
 
osakkeiden
 
hankinnasta
aiheutuvista
 
kuluista
 
ja
 
mahdollisesta
varainsiirtoverosta.
 
Loput
 
vuosipalkkiosta
maksetaan
 
rahana,
 
josta
 
katetaan
 
palkkiosta
aiheutuvat
 
verot.
 
Lisäksi
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
maksaa
 
tai
 
hyvittää
 
hallituksen
 
jäsenille
matkakulut
 
ja
 
muut
 
välittömästi
 
hallitustyöhön
liittyvät
 
kulut.
Finanssivalvonta
 
asetti
 
14.2.2025
 
päätöksellään
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:lle
 
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
11
 
luvun
 
2
 
§:n
 
mukaiset
 
kaksi
 
harkinnanvaraista
lisäpääomavaatimusta.
 
Yhtiön
 
omien
 
varojen
 
lisävaatimus
(P2R)
 
tulee
 
olemaan
 
2,25
 
prosenttia
 
ja
vähimmäisomavaraisuusasteen
 
lisävaatimus
 
(P2R-LR)
0,25
 
prosenttia
 
30.6.2025
 
alkaen
 
ja
 
ne
 
ovat
 
voimassa
enintään
 
30.6.2028
 
asti.
 
Harkinnanvaraiset
lisäpääomavaatimukset
 
korvaavat
 
nykyiset
 
vaatimukset
(omien
 
varojen
 
lisävaatimus
 
1,50
 
prosenttia
 
ja
vähimmäisomavaraisuusasteen
 
lisävaatimus
 
0,25
prosenttia).
 
Vähintään
 
kolme
 
neljäsosaa
 
P2R-
vaatimuksesta
 
tulee
 
kattaa
 
ensisijaisella
 
pääomalla
 
ja
 
siitä
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
26
vähintään
 
kolme
 
neljäsosaa
 
ydinpääomalla.
 
P2R-LR-
vaatimus
 
tulee
 
kattaa
 
ensisijaisella
 
pääomalla.
 
Yhtiö
täyttää
 
asetetut
 
lisäpääomavaatimukset
 
31.12.2024
mukaisilla
 
omien
 
varojen
 
vaateilla
 
ja
 
omilla
 
varoilla.
 
Päätös
on
 
tehty
 
normaalina
 
osana
 
valvojan
 
arviointiprosessia
(SREP).
Lisäksi
 
Finanssivalvonta
 
asetti
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:lle
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
 
11
 
luvun
 
2
 
§:n
mukaisen
 
maksuvalmiutta
 
koskevan
 
vaatimuksen
 
ylläpitää
vähintään
 
kolmen
 
kuukauden
 
minimiselviytymishorisonttia
Euroopan
 
Keskuspankin
 
stressitestimetodologian
mukaisessa
 
skenaariossa.
 
Vaatimus
 
tulee
 
voimaan
31.12.2025
 
ja
 
on
 
voimassa
 
enintään
 
31.12.2028
 
asti.
Yhtiö
 
tulee
 
täyttämään
 
maksuvalmiuden
 
lisävaatimuksen
osana
 
rahoitussuunnitelmansa
 
toimenpiteitä.
Muita
 
raportointikauden
 
päättymisen
 
jälkeisiä
 
tapahtumia,
jotka
 
edellyttäisivät
 
lisätietojen
 
esittämistä
 
tai
 
jotka
olennaisesti
 
vaikuttaisivat
 
yhtiön
 
taloudelliseen
 
asemaan,
ei
 
ole
 
tiedossa.
Näkymät
 
tilikaudelle
 
2025
Yhtiön
 
liiketoiminnan
 
näkymiin
 
tilikaudella
 
2025
 
vaikuttaa
markkinakorkojen
 
lasku
 
ja
 
kulutason
 
säilyminen
 
edelleen
korkealla
 
johtuen
 
riskienhallinta-
 
ja
 
laatuprosessien
edellyttämistä
 
it-investoinneista
 
ja
järjestelmäparannuksista.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
jatkaa
 
panostuksia
asiakaskokemukseen
 
eri
 
kanavissa.
 
Toimintaympäristön
ja
 
taloustilanteen
 
epävarmuus
 
vaikuttaa
 
tilikauden
 
2025
taseen
 
erien
 
ja
 
vertailukelpoisen
 
tuloksen
 
kehitykseen.
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
antaa
 
tulosohjeistuksen
 
vuodelle
2025
 
vertailukelpoisen
 
tuloksen
 
ennen
 
veroja
 
osalta.
Tulosohjeistus
 
perustuu
 
koko
 
vuoden
 
ennusteeseen,
 
jossa
on
 
otettu
 
huomioon
 
vallitseva
 
markkina-
 
ja
liiketoimintatilanne.
 
Arviot
 
perustuvat
 
johdon
 
näkemykseen
konsernin
 
liiketoiminnan
 
kehityksestä.
Arvioimme
 
konsernin
 
tilikauden
 
2025
vertailukelpoisen
 
tuloksen
 
ennen
 
veroja
 
olevan
 
65–80
miljoonaa
 
euroa
 
(vertailukelpoinen
 
tulos
 
ennen
 
veroja
tilikaudella
 
2024
 
oli
 
86,7
 
milj.
 
euroa).
Taloudelliset
 
tavoitteet
Oma
 
Säästöpankin
 
hallitus
 
on
 
vahvistanut
 
seuraavat
taloudelliset
 
tavoitteet:
Kasvu
:
 
10–15
 
prosentin
 
vuotuinen
 
liiketoiminnan
kokonaistuottojen
 
kasvu
 
nykyisissä
 
vallitsevissa
markkinaolosuhteissa
 
Kannattavuus
:
 
Kulu-tuottosuhde
 
alle
 
45
prosenttia
 
Oman
 
pääoman
 
tuotto
 
(ROE)
:
 
Oman
 
pääoman
tuotto
 
(ROE)
 
yli
 
16
 
prosenttia
 
pitkällä
 
tähtäimellä
 
Vakavaraisuus
:
 
Ydinpääomasuhde
 
(CET1)
vähintään
 
2
 
prosenttiyksikköä
 
viranomaisvaateen
yläpuolella.
 
Osingonjakopolitiikka
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
maksaa
 
tasaista
 
ja
 
kasvavaa
osinkoa,
 
vähintään
 
20
 
prosenttia
 
nettotuloksesta.
 
Yhtiön
hallitus
 
arvioi
 
jaettavan
 
osingon
 
tai
 
pääomanpalautuksen
ja
 
yhtiön
 
vakavaraisuusvaatimusten
 
ja
 
-tavoitteen
edellyttämän
 
omien
 
varojen
 
määrän
 
välisen
 
tasapainon
vuosittain
 
sekä
 
tekee
 
tämän
 
arvion
 
perusteella
 
esityksen
jaettavan
 
osingon
 
tai
 
pääomanpalautuksen
 
määrästä.
Hallituksen
 
voitonjakoehdotus
yhtiökokoukselle
Hallitus
 
ehdottaa,
 
että
 
vuodelta
 
2024
 
vahvistettavan
tilinpäätöksen
 
perusteella
 
emoyhtiön
 
voitonjakokelpoisista
varoista
 
maksetaan
osinkoa 0,36
 
euroa
 
jokaiselta
 
vuodelta
2024
 
osinkoon
 
oikeuttavalta
 
osakkeelta.
 
Ehdotuksen
mukainen
 
osinkojen
 
täsmäytyspäivä
 
olisi
 
10.4.2025
 
ja
maksupäivä
 
17.4.2025.
Yhtiön
 
taloudellisessa
 
asemassa
 
ei
 
tilikauden
 
jälkeen
 
ole
tapahtunut
 
olennaisia
 
muutoksia.
 
Yhtiön
 
maksuvalmius
 
on
hyvä,
 
eikä
 
ehdotettu
 
voitonjako
 
vaaranna
 
hallituksen
näkemyksen
 
mukaan
 
yhtiön
 
maksukykyä.
Yhtiökokous
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
varsinainen
 
yhtiökokous
pidetään
 
8.4.2025.
 
Hallitus
 
kutsuu
 
yhtiökokouksen
 
koolle
erikseen.
doc1p3i1 doc1p27i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
27
Kestävyysraportti
Raportoidut
 
tiedonantovaatimukset
Sivu
Yleiset
 
tiedot
30
ESRS
 
2
 
Yleiset
 
tiedot
30
Laatimisperusteet
30
BP-1
 
 
Kestävyysraportin
 
yleiset
 
laatimisperusteet
30
BP-2
 
 
Tiettyjä
 
olosuhteita
 
koskevat
 
tiedot
30
Hallinto
31
GOV-1
 
 
Hallinto-,
 
johto-
 
ja
 
valvontaelinten
 
rooli
31
GOV-2
 
 
Yrityksen
 
hallinto-,
 
johto-
 
ja
 
valvontaelimille
 
toimitettavat
 
tiedot
 
ja
 
niiden
 
käsittelemät
 
kestävyysseikat
35
GOV-3
 
 
Kestävyyteen
 
liittyvän
 
suorituskyvyn
 
sisällyttäminen
 
kannustinjärjestelmiin
36
GOV-4
 
 
Selvitys
 
kestävyyttä
 
koskevasta
 
due
 
diligence
 
-prosessista
37
GOV-5
 
 
Riskienhallinta
 
ja
 
sisäinen
 
valvonta
 
kestävyysraportoinnin
 
osalta
38
Strategia
39
SBM-1
 
 
Strategia,
 
liiketoimintamalli
 
ja
 
arvoketju
39
SBM-2
 
 
Sidosryhmien
 
edut
 
ja
 
näkemykset
43
SBM-3
 
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
 
strategian
 
ja
 
liiketoimintamallin
 
kanssa
44
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallinta
46
IRO-1
 
 
Kuvaus
 
olennaisten
 
vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
tunnistamis
 
-
 
ja
 
arviointiprosesseista
46
IRO-2
 
 
Yrityksen
 
kestävyysraporteissa
 
huomioon
 
otetut
 
ESRS
 
-standardien
 
tiedonantovaatimukset
51
Ympäristötiedot
53
EU-taksonomia
53
0.
 
Yhteenveto
 
keskeisistä
 
tulosindikaattoreista,
 
jotka
 
luottolaitosten
 
on
 
ilmoitettava
 
luokitusjärjestelmäasetuksen
 
8
 
artiklan
mukaisesti
54
1.
 
GAR-osuuden
 
laskennassa
 
käytettävät
 
omaisuuserät
 
(Liikevaihto)
55
1.
 
GAR-osuuden
 
laskennassa
 
käytettävät
 
omaisuuserät
 
(CapEx)
58
2.
 
GAR-osuutta
 
koskevat
 
alakohtaiset
 
tiedot
 
(Liikevaihto)
61
2.
 
GAR-osuutta
 
koskevat
 
alakohtaiset
 
tiedot
 
(CapEx)
62
3.
 
Lainakannan
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(Liikevaihto)
63
3.
 
Lainakannan
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(CapEx)
65
4.
 
Lainavirran
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(Liikevaihto)
67
4.
 
Lainavirran
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(CapEx)
69
5.
 
Taseen
 
ulkopuolisia
 
vastuita
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(Liikevaihto)
71
5.
 
Taseen
 
ulkopuolisia
 
vastuita
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(CapEx)
72
Lomake
 
1.
 
Ydinvoimaan
 
ja
 
fossiilisiin
 
kaasuihin
 
liittyvät
 
toiminnot
 
(Liikevaihto)
73
Lomake
 
1.
 
Ydinvoimaan
 
ja
 
fossiilisiin
 
kaasuihin
 
liittyvät
 
toiminnot
 
(CapEx)
73
Lomake
 
2:
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(nimittäjä)
 
(Liikevaihto)
74
Lomake
 
2:
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(nimittäjä)
 
(CapEx)
75
Lomake
 
3.
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(osoittaja)
 
(Liikevaihto)
76
Lomake
 
3.
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(osoittaja)
 
(CapEx)
77
Lomake
 
4.
 
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(Liikevaihto)
78
Lomake
 
4.
 
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(CapEx)
79
Lomake
 
5.
 
Luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomat
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(Liikevaihto)
80
Lomake
 
5.
 
Luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomat
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(CapEx)
80
doc1p3i1 doc1p28i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
28
E1
 
Ilmastonmuutos
81
Ilmastonmuutokseen
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
81
Strategia
82
E1-1
 
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillintää
 
koskeva
 
siirtymäsuunnitelma
82
ESRS
 
2
 
SBM-3:een
 
liittyvä
 
tiedonantovaatimus
 
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
strategian
 
ja
 
liiketoimintamallin
 
kanssa
82
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallinta
84
E1-2
 
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillintään
 
ja
 
siihen
 
sopeutumiseen
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
84
E1-3
 
 
Ilmastonmuutosta
 
koskeviin
 
toimintaperiaatteisiin
 
liittyvät
 
toimet
 
ja
 
resurssit
85
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
86
E1-4
 
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillintään
 
ja
 
siihen
 
sopeutumiseen
 
liittyvät
 
tavoitteet
86
E1-5
 
 
Energiankulutus
 
ja
 
energialähteiden
 
yhdistelmä
87
E1-6
 
 
Kasvihuonekaasujen
 
scope
 
1-,
 
scope
 
2-
 
ja
 
scope
 
3
 
-bruttopäästöt
 
ja
 
kokonaispäästöt
88
E1-7
 
 
Päästöhyvityksillä
 
rahoitettavat
 
kasvihuonekaasujen
 
poistot
 
ja
 
kasvihuonekaasupäästöjen
 
hillintähankkeet
95
E1-8
 
 
Sisäinen
 
hiilen
 
hinnoittelu
95
Yhteiskunnalliset
 
tiedot
96
S1
 
Oma
 
työvoima
96
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
96
Strategia
98
ESRS
 
2
 
SBM-3:een
 
liittyvä
 
julkistamisvaatimus
 
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
strategian
 
ja
 
liiketoimintamallin
 
kanssa
98
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallinta
100
S1-1
 
 
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
100
S1-2
 
 
Prosessit,
 
jotka
 
koskevat
 
yhteydenpitoa
 
vaikutuksista
 
omien
 
työntekijöiden
 
ja
 
heidän
 
edustajiensa
 
kanssa
101
S1-3
 
 
Prosessit
 
kielteisten
 
vaikutusten
 
korjaamiseksi
 
ja
 
kanavat
 
omille
 
työntekijöille
 
huolenaiheiden
 
esiin
 
tuomiseksi
102
S1-4
 
 
Toimien
 
toteuttaminen
 
omaan
 
työvoimaan
 
kohdistuvien
 
olennaisten
 
vaikutusten
 
suhteen
 
ja
 
toimintatavat
 
omaan
työvoimaan
 
liittyvien
 
olennaisten
 
riskien
 
vähentämiseksi
 
ja
 
olennaisten
 
mahdollisuuksien
 
hyödyntämiseksi
 
sekä
 
kyseisten
toimien
 
vaikuttavuus
102
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
104
S1-5
 
 
Tavoitteet,
 
jotka
 
liittyvät
 
olennaisten
 
kielteisten
 
vaikutusten
 
hallintaan,
 
myönteisten
 
vaikutusten
 
edistämiseen
 
sekä
olennaisten
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallintaan
104
S1-6
 
 
Yrityksen
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
ominaisuudet
104
S1-7
 
 
Yrityksen
 
omaan
 
työvoimaan
 
kuuluvien
 
muiden
 
kuin
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
ominaisuudet
105
S1-8
 
 
Työehtosopimusneuvottelujen
 
kattavuus
 
ja
 
työmarkkinaosapuolten
 
vuoropuhelu
105
S1-9
 
 
Monimuotoisuuden
 
mittarit
105
S1-10
 
 
Riittävä
 
palkka
106
S1-11
 
 
Sosiaalinen
 
suojelu
106
S1-12
 
 
Vammaiset
 
henkilöt
106
S1-13
 
 
Koulutusta
 
ja
 
taitojen
 
kehittämistä
 
koskevat
 
mittarit
106
S1-14
 
 
Terveyttä
 
ja
 
turvallisuutta
 
koskevat
 
mittarit
106
S1-15
 
 
Työ-
 
ja
 
yksityiselämän
 
tasapainoa
 
koskevat
 
mittarit
106
S1-16
 
 
Ansiotuloa
 
koskevat
 
mittarit
 
(palkkaero
 
ja
 
kokonaisansiot)
107
S1-17
 
 
Tapaukset,
 
valitukset
 
ja
 
vakavat
 
ihmisoikeusvaikutukset
107
doc1p3i1 doc1p29i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
29
S4
 
Kuluttajat
 
ja
 
loppukäyttäjät
108
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
108
Strategia
109
ESRS
 
2
 
SBM-3:een
 
liittyvä
 
tiedonantovaatimus
 
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
strategian
 
ja
 
liiketoimintamallin
 
kanssa
109
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallinta
110
S4-1
 
 
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
110
S4-2
 
 
Prosessit,
 
jotka
 
koskevat
 
yhteydenpitoa
 
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
kanssa
111
S4-3
 
 
Prosessit
 
kielteisten
 
vaikutusten
 
korjaamiseksi
 
ja
 
kanavat
 
kuluttajille
 
ja
 
loppukäyttäjille
 
huolenaiheiden
 
esiin
 
tuomiseksi
111
S4-4
 
 
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
kohdistuviin
 
olennaisiin
 
riskeihin
 
liittyviin
 
toimiin
 
ryhtyminen
 
ja
 
lähestymistavat
 
kuluttajiin
 
ja
loppukäyttäjiin
 
kohdistuvien
 
olennaisten
 
riskien
 
hallitsemiseksi
 
ja
 
olennaisten
 
mahdollisuuksien
 
hyödyntämiseksi
 
sekä
 
kyseisten
toimien
 
tehokkuus
112
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
115
S4-5
 
 
Olennaisten
 
kielteisten
 
vaikutusten
 
hallintaan,
 
myönteisten
 
vaikutusten
 
edistämiseen
 
ja
 
olennaisten
 
riskien
 
ja
mahdollisuuksien
 
hallintaan
 
liittyvät
 
tavoitteet
115
Hallintotapatiedot
116
G1
 
Liiketoiminnan
 
harjoittaminen
116
Liiketoiminnan
 
harjoittamiseen
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
116
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallinta
117
G1-1
 
 
Yrityskulttuuri
 
ja
 
liiketoiminnan
 
harjoittamista
 
koskevat
 
toimintaperiaatteet
117
G1-2
 
 
Suhteet
 
toimittajiin
118
G1-3
 
 
Korruption
 
ja
 
lahjonnan
 
ehkäiseminen
 
ja
 
havaitseminen
119
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
119
G1-4
 
 
Vahvistetut
 
korruptio
 
-
 
tai
 
lahjontatapaukset
119
G1-6
 
 
Maksukäytännöt
120
doc1p3i1
30
Yleiset
 
tiedot
ESRS
 
2
 
Yleiset
 
tiedot
Laatimisperusteet
BP-1
 
 
Kestävyysraportin
 
yleiset
laatimisperusteet
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
on
 
suomalainen
 
julkinen
osakeyhtiö,
 
jonka
 
kotipaikka
 
on
 
Seinäjoki
 
ja
 
pääkonttori
Lappeenrannassa,
 
Valtakatu
 
32,
 
53100
 
Lappeenranta.
Oma
 
Säästöpankki
 
-konserni
 
muodostuu
 
seuraavasti:
Tytäryritys
Koy
 
Lappeenrannan
 
Säästökeskus,
 
omistusosuus
100
 
%
Osakkuusyritykset
GT
 
Invest
 
Oy,
 
omistusosuus
 
48,7
 
%
City
 
Kauppapaikat
 
Oy,
 
omistusosuus
 
45,3
 
%
Yhteisyritykset
Figure
 
Taloushallinto
 
Oy,
 
omistusosuus
 
25
 
%
Deleway
 
Projects
 
Oy,
 
omistusosuus
 
49
 
%
SAV
 
-Rahoitus
 
Oyj,
 
omistusosuus
 
48,2
 
%
Yhteiset
 
toiminnot
Asunto
 
Oy
 
Seinäjoen
 
Oma
 
Säästöpankin
 
talo,
omistusosuus
 
30,5
 
%
Kestävyysraportin
 
konsolidointi
 
on
 
sama
 
kuin
tilinpäätöksessä.
 
Päästölaskennassa
 
konsolidointi
perustuu
 
operatiiviseen
 
määräysvaltaan.
 
Emoyhtiöllä
 
ei
ole
 
operatiivista
 
määräysvaltaa
 
konsernin
 
muissa
 
yhtiöissä
kuin
 
tytäryhtiössä,
 
jolloin
 
muut
 
yhtiöt
 
huomioidaan
kestävyysraportissa
 
ja
 
päästölaskennassa
 
osana
arvoketjua.
 
Tytäryhtiö
 
kiinteistöosakeyhtiö
 
Lappeenrannan
Säästökeskus,
 
jossa
 
Lappeenrannan
 
konttori
 
sijaitsee,
huomioidaan
 
päästölaskennassa
 
muiden
 
konttoreiden
tavoin
 
osana
 
omaa
 
toimintaa
 
olennaisuusperiaatteen
mukaisesti.
Kestävyysraportti
 
on
 
laadittu
 
Suomen
 
Kirjanpitolain
 
ja
ESRS-kestävyysraportointistandardien
 
mukaisesti.
Kestävyysraportin
 
raportointijakso
 
on
 
vuosikertomuksen
tavoin
 
yhdenmukainen
 
tilinpäätöksen
 
raportointikauden
kanssa,
 
joka
 
on
 
1.1.–31.12.2024.
 
Raportoidut
 
taloudelliset
tunnusluvut
 
perustuvat
 
tilintarkastettuun
 
tietoon.
Kestävyysraportointi
 
sisältää
 
tiedot
 
olennaisista
vaikutuksista,
 
riskeistä
 
ja
 
mahdollisuuksista,
 
jotka
 
syntyvät
yhtiön
 
omasta
 
toiminnasta
 
ja
 
arvoketjun
 
alku-
 
ja
loppupäästä.
Yhtiö
 
ei
 
ole
 
jättänyt
 
raportoimatta
 
henkiseen
 
omaisuuteen,
taitotietoon
 
tai
 
innovoinnin
 
tuloksiin
 
liittyviä
 
tietoja
 
tai
käyttänyt
 
poikkeustapausta
 
jättää
 
pois
 
tietoja,
 
jotka
koskevat
 
käynnissä
 
olevaa
 
kehitystä
 
tai
 
neuvottelua
sellaiseen
 
EU:n
 
jäsenvaltioon
 
sijoittautuneiden
 
yritysten
osalta,
 
jotka
 
tämän
 
sallivat.
BP-2
 
 
Tiettyjä
 
olosuhteita
 
koskevat
 
tiedot
Kestävyysraportilla
 
noudatetaan
 
ESRS
 
1
 
-standardissa
määriteltyjä
 
lyhyen
 
(1
 
vuosi),
 
keskipitkän
 
(1–5
 
vuotta)
 
ja
pitkän
 
(yli
 
5
 
vuotta)
 
aikavälin
 
määritelmiä.
Kasvihuonekaasupäästöjen
 
laskennassa
 
on
 
tehty
arvoketjun
 
tietojen
 
estimointia
 
käyttämällä
 
muun
 
muassa
hyödykekohtaisia
 
päästökertoimia.
 
Scope
 
3
 
-kategoria
15:n
 
laskennassa
 
on
 
noudatettu
 
rahoitusalalle
 
yhtenäistä
päästölaskentamenetelmää
 
Partnership
 
for
 
Carbon
Accounting
 
Financials
 
(PCAF).
 
Laskennassa
 
käytettävien
tietojen
 
laatu
 
vaihtelee
 
ja
 
tätä
 
kuvataan
 
PCAF:n
 
tietojen
laadun
 
arviointiasteikolla
 
1–5
 
jokaisen
 
omaisuuserän
osalta.
 
Laskennassa
 
on
 
käytetty
 
mahdollisimman
laadukasta
 
yhtiön
 
saatavilla
 
olevaa
 
tietoa.
 
Kuitenkin
rajallinen
 
tiedon
 
saatavuus
 
rahoitettujen
 
päästöjen
laskennassa
 
on
 
haaste,
 
jolloin
 
laskennassa
 
on
 
käytetty
PCAF:n
 
tarjoamien
 
laskentakaavojen
 
mukaisesti
toimialakohtaisia
 
keskiarvotietoja.
 
PCAF:n
 
tiedon
 
laadun
arviointiasteikko
 
auttaa
 
yhtiötä
 
tunnistamaan,
 
miltä
 
osin
 
se
voi
 
tulevaisuudessa
 
parantaa
 
lähestymistapoja
heikomman
 
tiedon
 
laadun
 
parantamiseksi.
 
Yhtiö
 
pyrkii
kehittämään
 
omia
 
tietojärjestelmiään
 
vastaamaan
paremmin
 
päästölaskennan
 
tiedonkeruun
 
tarpeisiin,
 
jolloin
laskentaa
 
voitaisiin
 
toteuttaa
 
tulevaisuudessa
 
tarkemmalla
tasolla.
 
Kuitenkin
 
arvoketjun
 
epäsuorien
 
Scope
 
3
 
-
päästöjen
 
laskentaan
 
liittyy
 
sen
 
luonteen
 
vuoksi
mittausepävarmuutta,
 
mikäli
 
laskennassa
 
joudutaan
käyttämään
 
keskiarvokertoimia
 
tarkemman
 
tiedon
puuttuessa.
 
Eri
 
päästökategorioiden
 
laskentaperiaatteista
ja
 
estimoinnista
 
kerrotaan
 
tarkemmin
 
osiossa
 
E1-6.
Yhtiö
 
on
 
raportoinut
 
vastuullisuudesta
 
jo
 
vuodesta
 
2019
lähtien.
 
Vastuullisuusohjelma
 
ja
 
-raportti
 
on
 
laadittu
vuosina
 
2022–2023
 
GRI-standardien
 
periaatteiden
doc1p3i1
31
mukaisesti.
 
Vuoden
 
2024
 
kestävyysraportti
 
on
 
laadittu
yhtiötä
 
velvoittavan
 
EU:n
 
kestävyysraportointidirektiivin
(CSRD)
 
vaatimusten
 
mukaisesti
 
noudattaen
 
ESRS-
standardissa
 
määritettyjä
 
kestävyystietoja.
Ensimmäisessä
 
raportissa
 
varmennettujen
 
vertailulukujen
tarjoaminen
 
ei
 
ole
 
mahdollista.
 
Vuoden
 
2024
 
Scope
 
3
 
-päästömäärä
 
eroaa
 
aikaisemmin
 
raportoiduista
 
Scope
 
3
 
-päästömääristä,
 
sillä
 
laskennassa
 
on
 
käytetty
ensimmäistä
 
kertaa
 
PCAF:n
 
mukaista
 
investointien
luokittelua
 
ja
 
päästölaskentamenetelmää
 
ESRS-
standardin
 
velvoitteen
 
mukaisesti.
Yhtiölle
 
olennaisten
 
ESRS-standardien
 
mukaisten
 
tietojen
lisäksi
 
yhtiö
 
julkaisee
 
kestävyysraportissa
luokitusjärjestelmäasetuksen
 
(EU)
 
2020/852
 
sekä
 
siihen
liittyvien
 
delegoitujen
 
asetusten
 
mukaiset
 
tiedot
 
EU:n
taksonomiaan
 
kohdistuvista
 
tiedoista
 
sekä
 
niihin
 
liittyvistä
keskeisistä
 
tulosindikaattoreista.
 
EU-taksonomian
 
tiedot
kuvataan
 
raportin
 
ympäristötiedot-osiossa.
Kestävyysraportti
 
ei
 
sisällä
 
tietoja
 
viittauksina
 
muista
yhtiön
 
raporteista.
Kestävyysraportti
 
sisältää
 
ESRS
 
2
 
-standardin
 
mukaisesti
esitettyjen
 
yleisten
 
tietojen
 
lisäksi
 
yhtiölle
 
olennaisiksi
arvioitujen
 
standardien
 
ESRS
 
E1,
 
ESRS
 
S1,
 
ESRS
 
S4
 
ja
ESRS
 
G1
 
mukaiset
 
tiedot.
 
Näiden
 
standardien
 
osalta
 
yhtiö
ei
 
hyödynnä
 
alle
 
750
 
työsuhteista
 
työntekijää
 
työllistävien
yritysten
 
mahdollisuutta
 
siirtymäsäännöksiin.
 
Yhtiö
hyödyntää
 
yleistä
 
siirtymäsäännöstä
 
ja
 
jättää
raportoimatta
 
tiedonantovaatimuksessa
 
E1-9
 
esitetyt
tiedot
 
olennaisten
 
fyysisten
 
ja
 
siirtymäriskien
 
ja
mahdollisten
 
ilmastoon
 
liittyvien
 
mahdollisuuksien
ennakoidut
 
taloudelliset
 
vaikutukset.
 
Yhtiö
 
ei
 
myöskään
raportoi
 
ESRS
 
2
 
SBM-3
 
48
 
kohdan
 
e
 
alakohdassa
vaadittuja
 
ennakoituja
 
taloudellisia
 
vaikutuksia
 
yleisen
siirtymäsäännöksen
 
nojalla.
 
Yhtiö
 
hyödyntää
 
yleistä
arvoketjua
 
koskevaa
 
siirtymäsäännöstä
 
ja
 
jättää
raportoimatta
 
E1
 
AR
 
46
 
j-alakohdassa
 
tarkoitetut
arvoketjun
 
alku-
 
ja
 
loppupäässä
 
esiintyvät
 
biogeeniset
hiilidioksidipäästöt,
 
koska
 
tähän
 
liittyviä
 
tietoja
 
ei
 
ole
 
yhtiön
saatavilla.
Hallinto
GOV
 
-1
 
 
Hallinto
 
-,
 
johto
 
-
 
ja
 
valvontaelinten
 
rooli
Yhtiö
 
noudattaa
 
kulloinkin
 
voimassa
 
olevaa
Arvopaperimarkkinayhdistys
 
ry:n
 
hyväksymää
 
Suomen
listayhtiöiden
 
hallinnointikoodia.
 
Yhtiön
 
päätöksenteossa
ja
 
hallinnoinnissa
 
noudatetaan
 
voimassa
 
olevaa
lainsäädäntöä,
 
yhtiön
 
yhtiöjärjestystä,
 
yhtiön
 
hallituksen
 
ja
sen
 
valiokuntien
 
työjärjestyksiä
 
sekä
 
Nasdaq
 
Helsinki
Oy:n
 
sääntöjä
 
ja
 
ohjeita.
Yhtiössä
 
hallinto,
 
johtaminen
 
ja
 
valvonta
 
jakautuvat
yhtiökokouksen,
 
hallituksen
 
ja
 
toimitusjohtajan
 
kesken.
Sisäisestä
 
tarkastuksesta
 
vastaa
 
hallituksen
 
alainen
sisäinen
 
tarkastus
 
ja
 
ulkoisesta
 
taloudellisen
 
raportoinnin
tarkastuksesta
 
vastaavat
 
tilintarkastajat.
 
Operatiivista
liiketoimintaa
 
toteuttaa
 
toimitusjohtaja
 
konsernin
johtoryhmän
 
avulla.
Vastuullisuusasioiden
 
operatiivinen
 
johtaminen
 
on
 
osa
päivittäistä
 
liiketoimintaa.
 
Vastuullisuuden
 
hallintomalli
määrittää
 
rakenteet
 
ja
 
velvollisuudet
 
vastuullisuustyön
johtamiselle.
 
Vastuullisuusasioita
 
käsitellään
 
säännöllisesti
koko
 
organisaation
 
tasolla.
 
Vastuullisuuden
johtamiskäytännöt
 
pohjautuvat
 
yhtiön
 
strategian
 
lisäksi
YK:n
 
kestävän
 
kehityksen
 
tavoitteisiin
 
sekä
 
näitä
täydentäviin
 
sisäisiin
 
toimintaohjeisiin
 
sekä
 
sitoumuksiin.
Yhtiön
 
vastuullisuuden
 
hallintomallin
 
mukaisesti
vastuullisuustyö
 
koskettaa
 
koko
 
organisaatiota.
 
Henkilöstö
vastaa
 
käytännön
 
vastuullisuustyöstä
 
ja
 
auttaa
 
riskien
tunnistamisessa.
 
Säännöllisesti
 
kokoontuvaan
vastuullisuustyöryhmään
 
osallistuu
 
asiantuntijoita
 
yhtiön
organisaation
 
eri
 
yksiköistä.
 
Työryhmän
 
vastuulla
 
on
koordinoida
 
ja
 
kehittää
 
yhtiön
 
vastuullisuustyötä.
Johtoryhmän
 
tasolla
 
vastuullisuuden
 
kokonaisuudesta
vastaa
 
viestintäjohtaja,
 
joka
 
valmistelee
 
ja
 
ohjaa
kestävyysraportointia.
 
Tarkastusvaliokunta
 
edistää
kestävyysraportoinnin
 
valvontaa,
 
sekä
 
siihen
 
liittyvien
kontrollien
 
arviointia.
 
Hallitus
 
seuraa
 
vastuullisuuden
johtamista
 
ja
 
toteutumista
 
sekä
 
riskienhallintaa.
Yhtiökokous
 
vahvistaa
 
kestävyysraportin
 
osana
hallituksen
 
toimintakertomusta
 
ja
 
tilinpäätöstä.
Yhtiökokous
Yhtiön
 
ylin
 
päätöksentekoelin
 
on
 
yhtiökokous.
Varsinaisessa
 
yhtiökokouksessa
 
päätetään
 
muun
 
muassa
tilintarkastajan
 
ja
 
kestävyysraportoinnin
 
varmentajan
valinnasta,
 
tilinpäätöksen
 
ja
 
konsernitilinpäätöksen
vahvistamisesta,
 
kestävyysraportin
 
vahvistamisesta,
vastuuvapauden
 
myöntämisestä
 
hallituksen
 
jäsenille
 
ja
toimitusjohtajalle
 
sekä
 
taseen
 
osoittaman
 
voiton
käyttämisestä.
 
Jokainen
 
yhtiön
 
osake
 
oikeuttaa
yhtiökokouksessa
 
yhteen
 
ääneen.
 
doc1p3i1
32
Hallitus
Hallituksen
 
tehtävänä
 
on
 
seurata
 
vastuullisuuden
johtamista
 
ja
 
toteutumista
 
sekä
 
riskienhallintaa.
 
Hallitus
edustaa
 
yhtiötä
 
ja
 
huolehtii
 
yhtiön
 
hallinnosta
 
ja
 
toiminnan
luotettavasta
 
ja
 
asianmukaisesta
 
järjestämisestä.
 
Hallitus
noudattaa
 
toiminnassaan
 
vahvistamaansa
 
työjärjestystä,
jossa
 
on
 
tarkemmin
 
kuvattu
 
muun
 
muassa
 
hallituksen
 
ja
sen
 
puheenjohtajan
 
ja
 
jäsenten
 
tehtävät,
 
kokousten
järjestäminen
 
ja
 
hallituksen
 
työn
 
arviointi.
Yhtiön
 
hallituksen
 
jäseniä
 
raportointijakson
 
päättyessä
31.12.
 
2024
 
olivat:
Jaakko
 
Ossa,
 
puheenjohtaja
Jaana
 
Sandström,
 
varapuheenjohtaja
Juhana
 
Brotherus
Irma
 
Gillberg-Hjelt
Aki
 
Jaskari
Kati
 
Riikonen
Juha
 
Volotinen
Hallituksen
 
jäsenistä
 
57
 
%
 
on
 
miehiä
 
ja
 
43
 
%
 
on
 
naisia.
Vuoden
 
2025
 
tammikuusta
 
alkaen
 
hallituksen
 
jäsenenä
toimii
 
myös
 
Carl
 
Pettersson.
 
Tämän
 
jälkeen
 
hallituksen
jäsenistä
 
62
 
%
 
on
 
miehiä
 
ja
 
38
 
%
 
on
 
naisia.
Yhtiön
 
tietojen
 
mukaan
 
hallituksen
 
jäsenillä,
 
johtoryhmän
jäsenillä
 
tai
 
toimitusjohtajalla
 
ei
 
ole
 
eturistiriitoja
 
heidän
yhtiöön
 
liittyvien
 
tehtäviensä
 
ja
 
heidän
 
yksityisten
 
etujensa
tai
 
muiden
 
tehtäviensä
 
välillä.
 
Hallituksen
 
jäsenten
 
ja
johtoryhmän
 
jäsenten
 
välillä
 
ei
 
ole
 
perhesuhteita.
Hallituksen
 
jäsenet
 
ovat
 
riippumattomia
 
suhteessaan
yhtiöön
 
ja
 
sen
 
merkittäviin
 
osakkeenomistajiin.
 
Kukaan
hallituksen
 
jäsenistä
 
ei
 
ole
 
eikä
 
ole
 
ollut
 
yhtiön
 
työntekijä.
 
Riippumattomien
 
jäsenten
 
osuus
 
hallituksesta
 
on
 
näin
ollen
 
100
 
%.
Tarkastusvaliokunta
Yhtiön
 
hallitus
 
perusti
 
kokouksessaan
 
23.5.2024
hallituksen
 
tarkastusvaliokunnan.
 
Tarkastusvaliokunta
 
voi
koko
 
hallitusta
 
tehokkaammin
 
keskittyä
 
yhtiön
 
talouteen
 
ja
kontrollijärjestelmiin
 
perehtymiseen.
 
Tarkastusvaliokunnan
käyttäminen
 
edistää
 
yhtiön
 
taloudellisen
 
ja
kestävyysraportoinnin
 
valvontaa,
 
sekä
 
niihin
 
liittyvien
kontrollien
 
arviointia.
 
Tarkastusvaliokunta
 
on
 
osa
vastuullista
 
yrityskulttuuria.
 
Kestävyysraportointiin
 
liittyviä
tarkastusvaliokunnan
 
tehtäviä
 
ovat:
Valmistella
 
kestävyysraportoinnin
laatimisper
 
usteet
Käsitellä
 
kestävyysraportoinnin
 
varmentajan
raportit
Käsitellä
 
ja
 
arvioida
 
sisäisen
 
tarkastuksen
vuosisuunnitelma
 
kestävyysraportoinnin
 
osalta
 
Käsitellä
 
kestävyysraportointia
 
käsittelevät
sisäisen
 
tarkastuksen,
 
compliance-toiminnon
 
ja
riskienvalvonnan
 
tarkastusraportit
Käsitellä
 
sisäisen
 
tarkastuksen
 
vuosiselvitys
kestävyysraportoinnin
 
varmentajan
riippumattomuudesta
 
Valmistella
 
kestävyysraportoinnin
 
varmentajan
valitseminen
 
hallitukselle
 
esiteltäväksi
 
ja
yhtiökokoukselle
 
päätettäväksi
 
Tarkastusvaliokunnassa
 
on
 
kolme
 
jäsentä.
 
Hallitus
valitsee
 
valiokunnan
 
jäsenet
 
keskuudestaan,
 
ja
 
jäsenistä
enemmistön
 
on
 
oltava
 
yhtiöstä
 
riippumattomia.
 
Yhtiöön
toimi-
 
tai
 
palvelussuhteessa
 
oleva
 
henkilö,
 
joka
 
osallistuu
yhtiön
 
päivittäiseen
 
johtamiseen,
 
ei
 
voi
 
olla
tarkastusvaliokunnan
 
jäsen.
 
Valiokunnan
 
jäsenistä
vähintään
 
yhden
 
on
 
oltava
 
luottolaitoksesta
 
ja
 
sen
merkittävistä
 
osakkeenomistajista
 
riippumaton
 
henkilö,
jolla
 
on
 
riittävä
 
asiantuntemus
 
laskentatoimesta
 
tai
tilintarkastuksesta.
 
Tarkastusvaliokunnan
 
jäseniä
raportointijakson
 
päättyessä
 
31.12.2024
 
olivat
 
Irma
Gillberg-Hjelt
 
(pj),
 
Jaana
 
Sandström
 
ja
 
Juha
 
Voloti
 
nen.
Tarkastusvaliokunnan
 
jäsenistä
 
67
 
%
 
on
 
naisia
 
ja
 
33
 
%
miehiä.
Palkitsemisvaliokunta
Yhtiön
 
hallituksella
 
on
 
palkitsemisvaliokunta,
 
jonka
muodostaa
 
vähintään
 
kolme
 
jäsentä,
 
jotka
 
hallitus
 
valitsee
keskuudestaan
 
vuosittain.
 
Hallitus
 
määrittelee
palkitsemisvaliokunnan
 
tehtävät
 
vahvistamassaan
palkitsemisvaliokunnan
 
työjärjestyksessä.
Palkitsemisvaliokunnan
 
tehtäviin
 
kuuluvat
 
toimitusjohtajan
ja
 
muun
 
johdon
 
palkkauksen
 
ja
 
muiden
 
taloudellisten
etuuksien
 
valmistelu,
 
yhtiön
 
palkitsemisjärjestelmiä
koskevien
 
asioiden
 
valmistelu,
 
palkitsemisen
 
arviointi
 
sekä
huolehtiminen
 
palkitsemisjärjestelmien
doc1p3i1
33
tarkoituksenmukaisuudesta.
 
Palkitsemisvaliokunta
 
ottaa
tarvittaessa
 
kantaa
 
muun
 
henkilöstön
 
palkitsemisen
kehittämiseen.
 
Palkitsemisvaliokunnan
 
jäseniä
raportointijakson
 
päättyessä
 
31.12.2024
 
olivat
 
Jaakko
Ossa
 
(pj),
 
Juhana
 
Brotherus
 
ja
 
Aki
 
Jaskari.
 
Valiokunnan
jäsenistä
 
100
 
%
 
on
 
miehiä.
Osakkeenomistajien
 
nimitystoimikunta
Yhtiön
 
viidellä
 
suurimmalla
 
osakkeenomistajalla
 
on
kullakin
 
oikeus
 
nimittää
 
yksi
 
edustaja
 
osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaan,
 
jonka
 
tehtävänä
 
on
 
valmistella
hallituksen
 
jäsenten
 
valintaa
 
ja
 
palkitsemista
 
koskevat
esitykset
 
seuraavaa
 
varsinaista
 
yhtiökokousta
 
ja
tarvittaessa
 
ylimääräistä
 
yhtiökokousta
 
varten.
 
Hallituksen
puheenjohtaja
 
toimii
 
koollekutsujana
 
ja
 
osallistuu
nimitystoimikunnan
 
kokouksiin
 
asiantuntijana.
Nimitystoimikunta
 
työskentelee
 
yhtiökokouksen
vahvistamaa
 
työjärjestystä
 
noudattaen.
 
Yhtiön
osakkeenomistajien
 
nimitystoimikunnan
 
kokoonpano:
Raimo
 
Härmä,
 
puheenjohtaja
 
(Etelä-Karjalan
Säästöpankkisäätiön
 
nimeämänä)
 
Ari
 
Lamminmäki
 
(Parkanon
 
Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
Jouni
 
Niuro
 
(Liedon
 
Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
Aino
 
Lamminmäki
 
(Töysän
 
Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
Simo
 
Haarajärvi
 
(Kuortaneen
 
Säästöpankkisäätiön
nimeämänä)
asiantuntijana
 
toimii
 
yhtiön
 
hallituksen
puheenjohtaja
 
Jaakko
 
Ossa
Toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmä
Toimitusjohtaja
 
johtaa
 
ja
 
kehittää
 
yhtiön
 
liiketoimintaa
 
ja
vastaa
 
operatiivisesta
 
hallinnosta
 
hallituksen
 
antamien
ohjeiden
 
mukaisesti.
 
Hän
 
esittelee
 
ja
 
raportoi
 
hallitukselle.
Toimitusjohtaja
 
hoitaa
 
yhtiön
 
juoksevaa
 
hallintoa
hallituksen
 
antamien
 
määräysten
 
mukaisesti
 
ja
 
vastaa
siitä,
 
että
 
yhtiön
 
kirjanpito
 
on
 
lain
 
mukainen
 
ja
 
varainhoito
luotettavalla
 
tavalla
 
järjestetty.
 
Yhtiön
 
toimitusjohtajan
valitsee
 
hallitus.
Johtoryhmä
 
on
 
päätöksiä
 
tekevä
 
toimielin,
 
jonka
 
tehtäviin
kuuluvat
 
operatiiviseen
 
hallintoon,
 
taloushallintoon,
 
ICT-
toimintoihin,
 
liiketoiminnan
 
kehityshankkeisiin,
 
tuote-
 
ja
palvelukokonaisuuksiin,
 
viestintään,
 
vastuullisuuteen
 
sekä
valvontaan
 
liittyvät
 
asiakokonaisuudet.
 
Johtoryhmä
kokoontuu
 
noin
 
kahden
 
viikon
 
välein
 
toimitusjohtajan
kutsusta
 
ja
 
kokouksista
 
pidetään
 
päätöspöytäkirjaa.
Johtoryhmän
 
tehtävänä
 
on
 
avustaa
 
toimitusjohtajaa.
Konsernin
 
johtoryhmään
 
kuuluvat
 
toimitusjohtaja
 
ja
 
muut
hallituksen
 
nimittämät
 
jäsenet.
Raportointijakson
 
2024
 
päättyessä
 
yhtiön
 
johtoryhmään
kuuluivat:
Sarianna
 
Liiri,
 
toimitusjohtaja,
 
talous-
 
ja
hallintojohtaja
Markus
 
Souru,
 
varatoimitusjohtaja,
 
johtaja,
palveluverkosto
Pekka
 
Pykäri,
 
riskienhallintajohtaja
Ville
 
Rissanen,
 
digitaalisten
 
palveluiden
 
johtaja
Minna
 
Sillanpää,
 
viestintäjohtaja
Hanna
 
Sirkiä,
 
lakiasiainjohtaja
Johtoryhmän
 
kuudesta
 
henkilöstä
 
50
 
%
 
on
 
naisia
 
ja
 
50
 
%
on
 
miehiä.
 
Lisäksi
 
vuonna
 
2024
 
johtoryhmässä
 
toimi
henkilöstön
 
keskuudestaan
 
valitsema
 
edustaja
 
Santeri
Nieminen,
 
joka
 
toimii
 
johtoryhmän
 
edustuksensa
 
lisäksi
yhtiössä
 
yrityspankin
 
juristina
 
ja
 
luottoanalyytikkona.
Yhtiön
 
toimitusjohtajana
 
toimi
 
19.6.2024
 
saakka
 
Pasi
Sydänlammi.
 
Yhtiön
 
väliaikaiseksi
 
toimitusjohtajaksi
nimitettiin
 
19.6.2024
 
varatoimitusjohtaja
 
Sarianna
 
Liiri.
Hallitus
 
käynnisti
 
välittömästi
 
hakuprosessin
 
uuden
toimitusjohtajan
 
valitsemiseksi.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
nimitti
30.9.2024
 
ekonomi,
 
CEFA
 
Karri
 
Alameren
 
yhtiön
 
uudeksi
toimitusjohtajaksi.
 
Alameri
 
aloittaa
 
tehtävässään
viimeistään
 
1.4.2025
 
ja
 
väliaikainen
 
toimitusjohtaja
Sarianna
 
Liiri
 
jatkaa
 
tehtävässään
 
Alameren
 
aloitukseen
saakka.
Sisäinen
 
valvonta
 
ja
 
sisäinen
 
tarkastus
Yhtiössä
 
on
 
järjestetty
 
liiketoiminnoista
 
riippumattomat
sisäisen
 
valvon
 
nan
 
toiminnot
 
seuraavasti:
Riskienvalvonnan
 
toiminto
 
(independent
 
risk
 
control
function),
 
säännösten
 
noudattamisen
 
varmistamisesta
vastaava
 
toiminto
 
(compliance
 
function),
 
sisäisen
tarkastuksen
 
toiminto
 
(internal
 
audit
 
function)
 
ja
luottoriskin
 
arviointitoiminto.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
on
 
nimennyt
doc1p3i1
34
näihin
 
toimintoihin
 
vastaavat
 
henkilöt.
 
Hallitus
 
on
 
näin
varmistunut
 
siitä,
 
että
 
riskienvalvonnan
 
toiminnolla,
compliance-toiminnolla,
 
luottoriskin
 
arviointitoiminnolla
 
ja
sisäisen
 
tarkastuksen
 
toiminnolla
 
on
 
yhtiön
 
toiminnan
laatuun,
 
laajuuteen
 
ja
 
monimuotoisuuteen
 
nähden
 
riittävät
ja
 
ammattitaitoiset
 
henkilövoimavarat.
Sisäisellä
 
valvonnalla
 
tarkoitetaan
 
toimenpiteitä,
 
joilla
varmistetaan
 
strategisten
 
tavoitteiden
 
saavuttamista,
resurssien
 
tehokkuutta,
 
häiriöttömyyttä
 
ja
 
tiedon
luotettavuutta.
 
Sisäisellä
 
valvonnalla
 
pyritään
varmist
 
amaan,
 
että
 
riskienhallinta
 
on
 
eri
 
osa-alueilla
jatkuvasti
 
riittävää.
 
Säännösten
 
noudattaminen
 
ja
riskitietoisuus
 
heijastuvat
 
kaikkeen
 
päätöksentekoon
 
ja
kuuluvat
 
osaksi
 
yrityskulttuuria
 
ja
 
vastuullista
 
toimintaa.
Sisäinen
 
valvonta
 
ulottuu
 
myös
 
liiketapaperiaatteiden
mukaisen
 
toiminnan
 
varmistamiseen.
 
Yhtiön
 
hallituksella
on
 
kokonaisvastuu
 
sisäisen
 
valvonnan
 
järjestämisestä
 
ja
hallitus
 
arvioi
 
sisäisen
 
valvonnan
 
toimivuutta
 
ja
tehokkuutta
 
säännöllisesti
 
compliance-toiminnon,
riippumattoman
 
riskienvalvontatoiminnon
 
sekä
 
sisäisen
tarkastuksen
 
raportointiin
 
perustuen.
Sisäinen
 
tarkastus
 
on
 
liiketoiminnoista
 
riippumatonta
 
ja
objektiivista
 
arviointi-
 
ja
 
varmistustoimintaa,
 
jonka
tehtävänä
 
on
 
tarkastaa
 
sisäisen
 
valvonnan
 
riittävyyttä,
toimivuutta
 
ja
 
tehokkuutta.
 
Hallitus
 
päättää
 
vuosittain
sisäisen
 
tarkastuksen
 
toiminnan
 
periaatteista
 
sekä
tarkastussuunnitelmasta.
 
Sisäinen
 
tarkastus
 
raportoi
vähintään
 
vuosittain
 
ja
 
tarvittaessa
 
useammin
tärkeimmistä
 
havainnoistaan,
 
toimenpiteiden
 
seurannasta
sekä
 
tarkastussuunnitelman
 
toteutumisesta
 
suoraan
hallitukselle.
Riskienvalvonta
 
ja
 
compliance
Riskienvalvonta
 
on
 
olennainen
 
osa
 
sisäistä
 
valvontaa.
Toiminnon
 
tehtävänä
 
on
 
varmistaa,
 
että
 
yhtiön
liiketoiminnasta
 
aiheutuvat
 
merkittävät
 
riskit
 
tunnistetaan,
arvioidaan
 
ja
 
mitataan
 
ja
 
että
 
riskejä
 
seurataan
 
osana
päivittäistä
 
liiketoimintojen
 
johtamista.
 
Hallitus
 
vahvistaa
toiminnon
 
toimintaperiaatteet
 
vuosittain
 
ja
 
toiminto
 
raportoi
yhtiön
 
hallitukselle
 
ja
 
toimivalle
 
johdolle
 
toiminnastaan
säännöllisesti.
 
Yhtiössä
 
ylläpidetään
 
ja
 
kehitetään
riskienvalvonnan
 
menettelytapoja
 
sen
 
varmistamiseksi,
että
 
myös
 
kaikki
 
uudet,
 
olennaiset
 
mutta
 
aikaisemmin
tunnistamattomat
 
riskit
 
tulevat
 
riskienvalvonnan
 
piiriin.
Compliance
 
eli
 
säännösten
 
noudattamisen
varmistamisesta
 
vastaava
 
toiminto
 
avustaa
 
hallitusta
 
ja
toimivaa
 
johtoa
 
säännösten
 
noudattamattomuuteen
liittyvän
 
riskin
 
hallinnassa.
 
Hallitus
 
on
 
vahvistanut
toiminnon
 
tavoitteet
 
ja
 
tehtävät
 
hyväksymällä
 
toiminnon
toimintaperiaatteet
 
ja
 
vahvistamalla
 
vuosittain
 
toiminnon
vuosisuunnitelman.
 
Compliance-toiminto
 
valvoo
 
ja
säännöllisesti
 
arvioi
 
kaikkien
 
liiketoiminta-alueiden
 
osalta
niiden
 
toimenpiteiden
 
ja
 
menettelytapojen
 
riittävyyttä
 
ja
tehokkuutta,
 
joiden
 
avulla
 
yhtiö
 
varmistaa
 
säännösten
noudattamisen.
 
Toiminto
 
arvioi
 
ja
 
varmistaa,
 
että
toimintatavat
 
ja
 
ohjeet
 
ovat
 
asianmukaiset
 
suhteessa
lakeihin
 
ja
 
muista
 
säännöksistä
 
tuleviin
 
vaatimuksiin.
Toiminto
 
arvioi
 
säännösten
 
noudattamisessa
 
esiintyneiden
puutteiden
 
korjaamiseksi
 
tehtyjen
 
toimenpiteiden
riittävyyttä
 
ja
 
tehokkuutta
 
ja
 
asiakkaiden
 
tasapuolisen
kohtelun
 
toteutumista.
 
Toiminto
 
toimii
 
yhteistyössä
sisäisen
 
tarkastuksen
 
ja
 
riskienhallinnan
 
arviointitoiminnon
kanssa
 
sekä
 
valvoo
 
sisäisen
 
tarkastuksen
 
tekemien
havaint
 
ojen
 
ja
 
suositusten
 
toteutumista.
 
Compliance-
toiminto
 
raportoi
 
hallitukselle
 
havainnoistaan
puolivuosittain.
Tilintarkastus
 
ja
 
kestävyysraport
 
oinnin
varmentaminen
Yhtiöjärjestyksen
 
mukaan
 
yhtiölle
 
on
 
valittava
 
1–2
tilintarkastajaa.
 
Tilintarkastajien
 
tulee
 
olla
Keskuskauppakamarin
 
hyväksymiä
 
tilintarkastajia
 
tai
tilintarkastusyhteisöjä.
 
Yhtiön
 
tilintarkastajana
 
ja
 
myös
kestävyysraportoinnin
 
varmentajana
 
toimi
 
tilikaudella
 
2024
tilintarkastusyhteisö
 
KPMG
 
Oy
 
Ab
 
ja
 
päävastuullisena
tilintarkastajana
 
Tuomas
 
Ilveskoski.
 
Tilintarkastajan
toimikausi
 
alkaa
 
varsinaisen
 
yhtiökokouksen
 
päättyessä
 
ja
jatkuu
 
seuraavan
 
varsinaisen
 
yhtiökokouksen
päättymiseen
 
asti.
Hallinto-,
 
johto-
 
ja
 
valvontaelinten
 
tehtävät
 
ja
 
vastuut
Yhtiön
 
hallituksen
 
jäsenet
 
ja
 
toimivaan
 
johtoon
 
kuuluvat
täyttävät
 
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
 
7
 
luvun
 
4
 
§:n
johdon
 
luotettavuus-
 
ja
 
pätevyysvaatimukset.
Hallitus
 
valvoo,
 
että
 
yhtiöllä
 
on
 
liiketoimintastrategiat,
toimintaperiaatteet
 
ja
 
asianmukainen
 
organisaatiorakenne
sekä
 
valtuusjärjestelmä
 
ja
 
että
 
yhtiön
 
toimivaan
 
johtoon
kuuluvat
 
ovat
 
ammattitaitoisia,
 
luotettavia
 
ja
 
tehtäviinsä
soveltuvia.
 
Hallituksen
 
tulee
 
huolehtia
 
siitä,
 
että
 
yhtiöllä
 
on
riittävät
 
riskienhallintajärjestelmät
 
ja
 
varmistua,
 
että
liiketoimintaan
 
liittyvät
 
riskit
 
tunnistetaan
 
ja
 
arvioidaan.
doc1p3i1
35
Hallituksen
 
tulee
 
hyväksyä
 
riskinottoperiaatteet,
 
määritellä
ne
 
toimintatavat,
 
joilla
 
riskejä
 
rajoitetaan
 
ja
 
valvoa
 
niiden
noudattamista.
 
Hallituksen
 
tulee
 
varmistua
 
siitä,
 
että
sisäinen
 
valvonta
 
ja
 
sisäinen
 
tarkastus
 
ovat
asianmukaisesti
 
järjestetty.
Hallitus
 
on
 
vastuussa
 
siitä,
 
että
 
kestävyysaiheisiin
 
liittyvät
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
otetaan
huomioon
 
yhtiön
 
strategiassa.
 
Johtoryhmä
 
vie
vaikutuksien,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallintaan
 
liittyvät
politiikat
 
ja
 
toimintaperiaatteet
 
operatiiviseen
 
käytäntöön.
Johtoryhmän
 
jäsenet
 
vastaavat
 
vaikutuksista,
 
riskeistä
 
ja
mahdollisuuksista
 
omilla
 
vastuualueillaan
 
ja
 
valvovat
 
niihin
liittyvien
 
tavoitteiden
 
asettamista
 
ja
 
niissä
 
edistymistä
riskienvalvontajärjestelmän
 
avulla.
 
Johtoryhmä
 
raportoi
hallitukselle.
 
Vaikutuksien,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
hallinnasta
 
riskienvalvontajärjestelmässä
 
kerrotaan
tarkemmin
 
osiossa
 
ESRS
 
2
 
IRO-1.
Hallituksen
 
jäsenillä
 
tulee
 
olla
 
sellainen
 
yhtiön
liiketoiminta
 
-alan
 
yleinen
 
tuntemus
 
kuin
 
yhtiön
 
toiminnan
laatuun
 
ja
 
laajuuteen
 
katsoen
 
on
 
tarpeen.
 
Hallituksen
jäsenen
 
tulee
 
perehtyä
 
yhtiötä
 
ja
 
sen
 
toimialaa
 
koskevaan
sääntelyyn,
 
yhtiön
 
toimintaan
 
ja
 
siihen
 
liittyviin
 
riskeihin,
organisaatioon
 
sekä
 
markkinoihin,
 
joilla
 
yhtiö
 
toimii,
 
sekä
jatkuvasti
 
ylläpitää
 
näitä
 
tietojaan.
 
Hänen
 
tulee
 
osallistua
aktiivisesti
 
hallituksen
 
toimintaan
 
ja
 
varata
 
siihen
 
riittävästi
aikaa.
 
Hallituksen
 
perustyöskentely
 
on
 
kollektiivista,
 
jossa
korostuvat
 
kunkin
 
hallitusjäsenen
 
erityisosaamisalueet.
Jäsenten
 
osaaminen
 
huomioidaan
 
puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan
 
sekä
 
valiokuntien
 
jäsenien
valinnassa.
 
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
hallituksessa
 
on
 
ollut
henkilövaihdoksia.
 
Uudet
 
hallituksen
 
jäsenet
 
ovat
valikoituneet
 
tehtävään
 
heidän
 
pätevyytensä
 
ja
soveltuvuutensa
 
perusteella.
 
Uusilla
 
hallituksen
 
jäsenillä
on
 
laaja
 
osaaminen
 
finanssisektorilta,
 
IT-sektorilta
 
sekä
kokemusta
 
pörssiyhtiöiden
 
hallituksessa
 
toimimisesta.
Nämä
 
osaamisalueet
 
täydentävät
 
kolmen
 
aiemmin
hallituksessa
 
olleiden
 
henkilöiden
 
osaamista.
 
Hallituksen
ja
 
tarkastusvaliokunnan
 
jäsenillä
 
on
 
oltava
 
riittävä
kestävyysaiheisiin
 
liittyvä
 
osaaminen
 
voidakseen
 
toimia
tehtävissään.
 
Yhtiö
 
valmistelee
 
hallituksen
 
suoritettavaksi
Euroopan
 
pankkiviranomaisen
 
(EBA)
 
ohjeistukseen
perustuvaa
 
koulutuskokonaisuutta,
 
jonka
 
tarkoituksena
 
on
varmistaa,
 
että
 
hallituksen
 
jäsenellä
 
on
 
riittävä
 
taito
osallistua
 
yhtiön
 
hallituksen
 
työskentelyyn,
 
ymmärrys
finanssialan
 
säännöksistä
 
sekä
 
yhtiön
 
strategiasta,
organisaatiorakenteesta
 
ja
 
sen
 
toiminnasta
 
sekä
 
riittävän
syvällinen
 
ymmärrys
 
roolistaan
 
ja
 
vastuustaan
 
yhtiön
hallituksen
 
jäsenenä.
 
Perehdytyksellä
 
varmistetaan
 
myös
uuden
 
hallituksen
 
jäsenen
 
liiketoiminnallinen
 
osaaminen
 
ja
kyky
 
toimia
 
täysipainoisena
 
hallituksen
 
jäsenenä.
Johtoryhmän
 
jäsenillä
 
tulee
 
olla
 
hyvä
 
perehtyneisyys
 
ja
osaaminen
 
yhtiön
 
toimialasta
 
sekä
 
pörssiyhtiön
johtamisesta
 
ja
 
kehittämisestä.
 
Johtoryhmän
 
jäsenillä
 
on
kokonaisvastuu
 
omaan
 
vastuualueeseensa
 
liittyvistä
vaikutuksista,
 
riskeistä
 
ja
 
mahdollisuuksista.
 
Johto
 
on
perehtynyt
 
kestävyysaiheisiin
 
omien
 
vastuualueidensa
osalta
 
ja
 
sisällöt
 
tuodaan
 
osaksi
 
yhtiön
 
vastuullisuustyötä
ja
 
sen
 
kehittämistä.
 
Hallitus
 
vahvistaa
 
säännöllisesti
johtoryhmän
 
toimenkuvan
 
ja
 
tehtävät,
 
jolla
 
varmistutaan
siitä,
 
että
 
yhtiöllä
 
on
 
laaja
 
osaaminen
 
ja
 
kyvykkyys
huolehtia
 
toiminnan
 
johtamisesta
 
ja
 
kehittämisestä.
Hallitus
 
ja
 
johtoryhmä
 
voivat
 
tarvittaessa
 
käyttää
 
apunaan
ulkopuolista
 
osaamista
 
kestävyysaiheisiin
 
liittyen.
Ulkopuolisen
 
osaamisen
 
käytöstä
 
päätetään
 
tilanne-
 
ja
projektikohtaisesti.
Tarkastusvaliokunta
 
voi
 
käyttää
 
valmistelussa
 
apunaan
 
tai
kuulla
 
kokouksissaan
 
yhtiön
 
toimivaa
 
johtoa,
toimihenkilöitä,
 
sisäisen
 
tarkastuksen
 
edustajaa,
 
yhtiön
tilintarkastajaa
 
tai
 
yhtiön
 
kestävyysraportoinnin
varmentajaa.
 
Jos
 
tarkastusvaliokunta
 
käyttää
 
tehtäviensä
hoitamisen
 
apuna
 
ulkopuolista
 
neuvonantajaa,
 
valiokunta
huolehtii
 
siitä,
 
ettei
 
neuvonantaja
 
toimi
 
myös
 
toimivan
johdon
 
neuvonantajana
 
tavalla,
 
joka
 
voi
 
synnyttää
eturistiriidan.
GOV
 
-2
 
 
Yrityksen
 
hallinto
 
-,
 
johto
 
-
 
ja
valvontaelimille
 
toimitettavat
 
tiedot
 
ja
 
niiden
käsittelemät
 
kestävyysseikat
Hallitus
 
käsittelee
 
kaikki
 
yhtiötä
 
koskevat
 
keskeiset
päätökset.
 
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminnon
 
havaitsemat
riskit
 
esitellään
 
yhteenvetona
 
hallitukselle
 
ja
 
toimivalle
johdolle
 
vähintään
 
vuosittain.
 
Selvitys
 
kattaa
 
mahdollisten
puutteiden
 
korjaamiseksi
 
toteutetut
 
toimenpiteet.
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arviointi
 
päivitetään
vähintään
 
vuosittain
 
ja
 
hallitus
 
hyväksyy
 
tuloksen.
Kestävyysraportointia
 
käsittelevät
 
sisäisen
 
tarkastuksen,
compliance-toiminnon
 
ja
 
riskienvalvonnan
 
tarkastusraportit
käsitellään
 
tarkastusvaliokunnassa.
 
Toimintaperiaatteiden,
toimien,
 
mittareiden
 
ja
 
tavoitteiden
 
tuloksia
 
käsitellään
vuosittain
 
kestävyysraportoinnin
 
yhteydessä.
doc1p3i1
36
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
ovat
 
olleet
osana
 
yhtiön
 
toimintaa
 
jo
 
ennen
 
ensimmäistä
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arviointia.
Vastuullisuustyön
 
selkeyttämiseksi
 
yhtiö
 
on
 
jakanut
tunnistamansa
 
merkittävimmät
 
vastuullisuusnäkökulmat
kolmeen
 
teemaan:
 
olemme
 
lähellä
 
ja
 
läsnä
 
ihmistä,
edistämme
 
yhteistä
 
hyvinvointia
 
sekä
 
edistämme
 
kestävää
kehitystä.
 
Teemat
 
käsittelevät
 
muun
 
muassa
 
asiakkaiden
ja
 
henkilöstön
 
tyytyväisyyttä
 
ja
 
hyvinvointia,
 
asiakkaiden
tukemista
 
talouden
 
hallinnassa,
 
paikallisten
 
toimijoiden
rahoittamista,
 
hyvää
 
hallintotapaa
 
sekä
 
kestävän
kehityksen
 
periaatteita.
 
Nämä
 
teemat
 
ovat
 
keskeinen
 
osa
yhtiön
 
strategiaa,
 
jonka
 
toteutumista
 
hallitus
 
valvoo.
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
yhteydessä
tunnistetut
 
riskit
 
on
 
viety
 
osaksi
 
yhtiön
riskienhallintajärjestelmää.
 
Näin
 
kestävyysaiheisiin
 
liittyvät
riskit
 
huomioidaan
 
yhtiössä
 
osana
 
jatkuvaa
riskienhallintaa.
 
Jokaiselle
 
vaikutukselle
 
on
 
tunnistettu
siihen
 
liittyvä
 
riski,
 
jolloin
 
olennaiset
 
vaikutukset
huomioidaan
 
yhtiössä
 
riskienhallinnan
 
kautta.
Mahdollisuuksia
 
pyritään
 
hyödyntämään
 
toiminnan
 
ja
uusien
 
tuotteiden
 
kehittämisessä.
Yhtiölle
 
olennaiset
 
kestävyysaiheet
 
määrittävä
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
tulos
 
on
 
käsitelty
 
yhtiön
säännöllisesti
 
kokoontuvassa
 
vastuullisuustyöryhmässä,
johon
 
osallistuu
 
asiantuntijoita
 
organisaation
 
eri
 
yksiköistä
sekä
 
johtoryhmän
 
jäseniä.
 
Työryhmän
 
jäsenet
 
ottavat
työssään
 
huomioon
 
omaan
 
asiantuntija-alueeseensa
liittyvät
 
kestävyysaiheet.
 
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
on
 
käsitelty
yhteistoimintaneuvottelukunnassa,
 
jolloin
 
ne
 
voidaan
 
ottaa
huomioon
 
neuvottelukunnan
 
työskentelyssä.
Yhteistoimintaneuvottelukunta
 
käsittelee
 
muun
 
muassa
yhtiön
 
liiketoimintaan
 
ja
 
sen
 
kehittymiseen
 
vaikuttavia
asioita,
 
työhönoton
 
periaatteita,
 
työsuojeluun
 
ja
työterveyshuoltoon
 
liittyviä
 
asioita,
 
koulutuksiin
 
ja
 
niiden
suunnitelmiin
 
liittyviä
 
asioita
 
sekä
 
töiden
 
järjestelyä
 
ja
muutoksia
 
työtehtävissä
 
yleisellä
 
tasolla.
Yhteistoimintaneuvottelukunnasta
 
kerrotaan
 
tarkemmin
osiossa
 
S1-2.
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
tulos
 
ja
 
yhtiölle
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
on
 
käsitelty
ja
 
hyväksytty
 
hallituksessa.
 
Tarkastusvaliokunta
 
on
valmistellut
 
kestävyysraportin
 
laatimisperusteet.
 
Omaan
työvoimaan
 
liittyvät
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
on
käsitelty
 
yhteistoimintaneuvottelukunnassa,
 
johon
 
kuuluu
henkilöstön
 
keskuudestaan
 
valitsemia
 
edustajia.
GOV
 
-3
 
 
Kestävyyteen
 
liittyvän
 
suorituskyvyn
sisällyttäminen
 
kannustinjärjestelmiin
Yhtiön
 
varsinainen
 
yhtiökokous
 
26.3.2024
 
vahvisti
palkitsemispolitiikan,
 
joka
 
on
 
yhtiön
 
liiketoimintastrategian,
tavoitteiden
 
ja
 
arvojen
 
mukainen
 
ja
 
se
 
vastaa
 
yhtiön
 
pitkän
aikavälin
 
etua.
 
Palkitsemispolitiikassa
 
määritellään
toimielinten
 
palkitsemisen
 
periaatteet
 
ja
 
prosessit
 
tavalla,
jolla
 
parhaiten
 
tuetaan
 
yhtiön
 
strategian
 
menestyksellistä
toteuttamista
 
ja
 
sitä
 
kautta
 
omistaja-arvon
 
kasvua.
Palkitsemispolitiikka
 
myös
 
mahdollistaa
 
kyvykkään
 
johdon
ja
 
hallituksen
 
rekrytoinnin
 
ja
 
sitouttamisen
 
yhtiöön.
Yhtiön
 
palkitsemisessa
 
on
 
erotettu
 
toisistaan
 
kiinteä
peruspalkka
 
ja
 
mahdollinen
 
muuttuva
 
palkkio.
 
Peruspalkka
perustuu
 
mm.
 
tehtävän
 
vaativuusluokitteluun
 
sekä
henkilön
 
osaamiseen,
 
pätevyyteen,
 
työkokemukseen
 
ja
suoriutumiseen.
 
Muuttuvat
 
palkkiot
 
täydentävät
peruspalkkaa
 
ja
 
kannustavat
 
tavoitteiden
 
saavuttamisen
kannalta
 
erityisen
 
tärkeisiin
 
asioihin.
Hallitus
 
voi
 
päättää
 
osakepohjaisesta
kannustinjärjestelmästä
 
yhtiön
 
toimitusjohtajalle
 
ja
 
muille
avainhenkilöille.
 
Järjestelmän
 
tarkoituksena
 
on
 
yhdistää
omistajien
 
ja
 
avainhenkilöiden
 
tavoitteet
 
yhtiön
 
arvon
nostamiseksi
 
pitkällä
 
aikavälillä
 
sekä
 
sitouttaa
avainhenkilöt
 
toteuttamaan
 
yhtiön
 
strategiaa,
 
tavoitteita
 
ja
yhtiön
 
pitkän
 
aikavälin
 
etua
 
ja
 
tarjota
 
heille
 
kilpailukykyinen
yhtiön
 
osakkeiden
 
ansaintaan
 
ja
 
kertymiseen
 
perustuva
palkkiojärjestelmä.
 
Järjestelmän
 
mahdollinen
 
palkkio
perustuu
 
hallituksen
 
määrittelemien
 
kriteeritavoitteiden
saavuttamiseen
 
ansaintajakson
 
aikana.
 
Kriteeritavoitteet
voivat
 
perustua
 
(a)
 
osakkeen
 
kokonaistuottoon,
 
joka
keskittyy
 
pitkäaikaisen
 
omistaja-arvon
 
luomiseen,
 
(b)
taloudellisiin
 
ja
 
operatiivisiin
 
ansaintakriteereihin,
 
jotka
keskittyvät
 
mm.
 
kannattavaan
 
kasvuun
 
ja/tai
 
(c)
strategisiin
 
ansaintakriteereihin,
 
jotka
 
keskittyvät
strategisiin
 
painopistealueisiin,
 
myös
 
laadullisiin
kriteereihin
 
kuten
 
asiakas-
 
ja
 
henkilöstötyytyväisyyteen,
jotka
 
ovat
 
yhtiön
 
kestävyysaiheisiin
 
liittyvät
 
suorituskyvyn
mittarit.
 
Kriteeritavoitteet
 
määritellään
 
minimi
 
-
 
ja
maksimitavoitteet,
 
joilla
 
on
 
vaikutusta
 
palkitsemisen
prosentuaaliseen
 
painoarvoon.
 
Muuttuvan
 
palkkion
osuudesta
 
25
 
%
 
liittyy
 
kestävyyteen
 
liittyviin
 
tavoitteisiin
 
eli
asiakas-
 
ja
 
henkilöstötyytyväisyyteen.
 
Jokaisella
ansaintajaksolla
 
voi
 
olla
 
yksi
 
tai
 
useita
 
kriteeritavoitteita.
doc1p3i1
37
Hallituksella
 
on
 
oikeus
 
tarkistaa
 
ja
 
päivittää
kriteeritavoitteiden
 
tasoja
 
vuosittain.
 
Hallitus
 
määrittää
selkeästi
 
ansaintakriteerien
 
mittaamistavan
 
samalla,
 
kun
ansaintakriteereiden
 
tavoitteita
 
asetetaan.
 
Hallitus
 
voi
asettaa
 
kriteeritavoitteille
 
eri
 
pituisia
 
mittausjaksoja
ansaintajakson
 
sisälle.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
helmikuussa
 
2024
 
avainhenkilöille
suunnatun
 
osakepohjaisen
 
kannustinjärjestelmän
 
uudesta
ansaintajaksosta
 
tilikausille
 
2024–2025.
 
Ansaintajakson
2024
 
–2025
 
kohderyhmään
 
kuuluu
 
noin
 
45
 
avainhenkilöä,
mukaan
 
lukien
 
yhtiön
 
toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmän
jäsenet.
 
Ansaintajakson
 
mahdollinen
 
palkkio
 
perustuu
lähtökohtaisesti
 
vertailukelpoiseen
 
kulu
 
-tuottosuhteeseen,
asiakas-
 
ja
 
henkilöstötyytyväisyyteen
 
sekä
 
luottokannan
laatuun.
 
Ansaintajaksolta
 
maksettavat
 
palkkiot
 
vastaavat
yhteensä
 
enintään
 
noin
 
405
 
000
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
osakkeen
 
arvoa
 
sisältäen
 
myös
 
rahana
 
maksettavan
osuuden.
Yhtiön
 
hallitus
 
perusti
 
helmikuussa
 
2024
 
koko
henkilöstölle
 
suunnatun
 
OmaOsake-
osakesäästöohjelman.
 
Ohjelmaan
 
osallistuminen
 
on
vapaaehtoista
 
ja
 
työntekijät
 
ja
 
johto
 
kutsutaan
osallistumaan
 
kuhunkin
 
ohjelmakauteen
 
erikseen.
Kannustamalla
 
työntekijöitä
 
hankkimaan
 
ja
 
omistamaan
yhtiön
 
osakkeita
 
yhtiö
 
pyrkii
 
yhdistämään
osakkeenomistajien
 
ja
 
työntekijöiden
 
tavoitteet
 
yhtiön
arvon
 
kasvattamiseksi
 
pitkällä
 
aikavälillä.
 
Tavoitteena
 
on
myös
 
tukea
 
työntekijöiden
 
sitoutumista
 
sekä
yrityskulttuuria.
 
Yhtiön
 
hallinto-,
 
johto
 
ja
 
valvontaelinten
 
ansioissa
 
ei
 
ole
huomioitu
 
ilmastoon
 
liittyviä
 
näkökohtia
 
erillisenä
kokonaisuutenaan
 
tavalla,
 
jossa
 
niiden
 
tuloksellisuutta
arvioitaisiin
 
suhteessa
 
E1-4
 
tiedonantovaatimuksessa
ilmoitettuihin
 
kasvihuonekaasujen
 
vähennystavoitteisiin.
Yhtiön
 
palkitsemispolitiikka
 
asettaa
 
yleiset
 
suuntaviivat
 
ja
puitteet
 
yhtiön
 
hallituksen
 
ja
 
toimitusjohtajan
palkitsemiselle.
GOV
 
-4
 
 
Selvitys
 
kestävyyttä
 
koskevasta
 
due
diligence
 
-prosessista
Noudattaakseen
 
asianmukaista
 
huolellisuutta
vastuullisessa
 
liiketoiminnassa
 
yhtiö
 
on
 
laatinut
kestävyyttä
 
koskevan
 
due
 
diligence
 
-prosessin
 
mukaillen
OECD:n
 
ohjetta.
 
Seuraavaksi
 
kestävyyttä
 
koskevan
 
due
diligence
 
-prosessin
 
keskeiset
 
osatekijät
 
kuvataan
 
yleisellä
tasolla
 
ja
 
alla
 
oleva
 
taulukko
 
esittää
 
kestävyysraportin
kohdat,
 
joissa
 
yhtiö
 
soveltaa
 
kestävyyttä
 
koskevan
 
due
diligence
 
-prosessin
 
käytäntöjä
 
aihekohtaisesti.
Due
 
diligence
 
-prosessin
 
sisällyttäminen
 
hallintoon,
strategiaan
 
ja
 
liiketoimintamalliin
Due
 
diligence
 
-prosessi
 
määrittelee
 
yhtiön
 
vastuullisuuden
hallintomallin,
 
jonka
 
mukaisesti
 
kestävyyttä
 
koskevia
asioita
 
käsitellään
 
yhtiön
 
organisaation
 
eri
 
osissa.
 
Yhtiön
vastuullisuuden
 
hallintomalli
 
määrittelee
 
organisaation
 
eri
osien
 
vastuut
 
vastuullisuuden
 
toteutumisesta
 
yhtiössä.
Vastuullisuuden
 
hallintomallista
 
kerrotaan
 
tarkemmin
osiossa
 
ESRS
 
2
 
GOV-1.
Vuorovaikutus
 
vaikutusten
 
kohteena
 
olevien
sidosryhmien
 
kanssa
 
kaikissa
 
due
 
diligence
 
-
prosessin
 
keskeisissä
 
vaiheissa
Tunnistaakseen
 
olennaisia
 
vaikutuksia,
 
riskejä
 
ja
mahdollisuuksia
 
yhtiö
 
toteuttaa
 
sidosryhmäkuulemisia
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
edellytysten
 
mukaisesti.
Haitallisten
 
vaikutusten
 
torjumiseksi
 
tehtävien
toimenpiteiden
 
suunnittelussa
 
ja
 
täytäntöönpanossa
osallistetaan
 
tarvittaessa
 
asiaankuuluvia
 
sidosryhmiä.
Haitallisten
 
vaikutusten
 
tunnistaminen
 
ja
 
arviointi
Yhtiön
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vaikutuksia,
 
riskejä
 
ja
mahdollisuuksia
 
tunnistetaan
 
kaksinkertaisen
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
yhteydessä
 
kartoittamalla
 
yhtiön
liiketoiminnan
 
vaikutuksia
 
sekä
 
niistä
 
aiheutuvia
 
riskejä
 
ja
mahdollisuuksia
 
ESRS-standardin
 
määrittämiin
kestävyysaiheisiin.
Toimien
 
toteuttaminen
 
kyseisten
 
haitallisten
vaikutusten
 
torjumiseksi
Mikäli
 
yhtiö
 
havaitsee
 
aiheuttavansa
 
tai
myötävaikuttavansa
 
haittavaikutuksiin,
 
se
 
laatii
toimenpiteet
 
toiminnan
 
lopettamiseksi
 
tai
 
muuttamiseksi,
jotta
 
haittoja
 
voidaan
 
ehkäistä
 
ja
 
lieventää.
 
Mikäli
 
haittojen
ehkäisy
 
ei
 
onnistu,
 
yhtiö
 
voi
 
luopua
 
haittavaikutuksia
aiheuttavista
 
tai
 
niihin
 
myötävaikuttavista
kumppan
 
uuksista
 
tai
 
asiakassuhteista.
Kyseisten
 
toimien
 
tuloksellisuuden
 
seuranta
 
ja
viestintä
Haittavaikutuksia
 
ja
 
riskejä
 
sekä
 
niiden
 
hallitsemiseksi
tehtyjen
 
toimien
 
vaikuttavuutta
 
seurataan
 
ja
 
arvioidaan
yhtiön
 
riskienhallintajärjestelmässä.
 
Olennaiset
 
aiheet
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
38
raportoidaan
 
vuosittain
 
osana
 
kestävyysraportointia,
 
jonka
varmentaa
 
ulkoinen
 
kestävyysraportointitarkastaja.
Kestävyysraportti
 
on
 
julkisesti
 
saatavilla
 
yhtiön
verkkosivuilla
 
suomeksi
 
ja
 
englanniksi.
 
Merkittävistä
 
ja
ajankohtaisista
 
vaikutuksista
 
viestitään
 
lisäksi
ajankohtaisesti
 
asianmukaisissa
 
kanavissa.
Due
 
diligence
 
-prosessin
 
keskeiset
 
osatekijät
Kohdat
 
kestävyysraportissa
Due
 
diligence
 
-prosessin
 
sisällyttäminen
 
hallintoon,
 
strategiaan
 
ja
 
liiketoimintamalliin
 
ESRS
 
2
 
GOV-2,
 
ESRS
 
2
 
GOV-3,
ESRS
 
2
 
SBM-3
Vuorovaikutus
 
vaikutusten
 
kohteena
 
olevien
 
sidosryhmien
 
kanssa
 
kaikissa
 
due
 
diligence
 
-
prosessin
 
keskeisissä
 
vaiheissa
 
ESRS
 
2
 
GOV-2,
 
ESRS
 
2
 
SBM-2,
ESRS
 
2
 
IRO-1,
 
ESRS
 
2
 
MDR-P,
S1
 
SBM-2,
 
S1
 
SBM-3,
 
S4
 
SBM-2,
S4
 
SBM-3
Haitallisten
 
vaikutusten
 
tunnistaminen
 
ja
 
arviointi
 
ESRS
 
2
 
IRO-1,
 
ESRS
 
2
 
SBM-3
Toimien
 
toteuttaminen
 
kyseisten
 
haitallisten
 
vaikutusten
 
torjumiseksi
 
ESRS
 
2
 
MDR-A,
 
E1-1,
 
E1-3,
 
S1-
3,
 
S1-4,
 
S4-4,
 
G1-4
Kyseisten
 
toimien
 
tuloksellisuuden
 
seuranta
 
ja
 
viestintä
 
ESRS
 
MRD-M,
 
ESRS
 
MDR-T,
 
E1-
4,
 
S1-5,
 
S4-5
GOV
 
-5
 
 
Riskienhallinta
 
ja
 
sisäinen
 
valvonta
kestävyysraportoinnin
 
osalta
Kestävyysraportoinnissa
 
sovelletaan
 
yhtiössä
 
yleisesti
käytössä
 
olevaa
riskienhallinnan
 
ja
 
sisäisen
 
valvonnan
prosessia.
 
Sisäinen
 
tarkastus
 
arvioi
 
sisäisen
 
valvonnan
toimintaa
 
myös
 
kestävyysraportoinnin
 
osalta.
Kestävyysraportti
 
julkaistaan
 
osana
 
hallituksen
toimintakertomusta
 
ja
 
hallitus
 
on
 
viime
 
k
ädessä
 
vastuussa
kestävyysraportin
 
sisällöstä.
 
Riskienhallinnan
 
ja
 
sisäisen
valvonnan
 
toiminnoista
 
kerrotaan
 
tarkemmin
 
osiossa
ESRS
 
2
 
GOV-1.
Kestävyysraportoinnin
 
riskienhallinta
 
on
 
osa
 
yhtiön
 
yleistä
riskienhallintamallia,
 
joka
 
kuvataan
 
osiossa
 
ESRS
 
2
 
IRO-
1.
 
Taloudellisen
 
ja
 
kestävyysraportoinnin
 
riskit
 
on
tunnistettu
 
ja
 
kuvattu
 
yhtiön
 
riskienhallintajärjestelmässä,
jossa
 
riskejä
 
voidaan
 
priorisoida
 
niiden
 
vakavuutta
arvioimalla.
Tärkeimmät
 
kestävyysraportoinnin
 
riskit
 
liittyvät
 
tietojen
saatavuuteen
 
ja
 
estimointitulosten
 
tarkkuuteen
 
etenkin
arvoketjun
 
päästöjä
 
laskettaessa.
 
Toistaiseksi
ensisijaisten
 
suoraan
 
vastapuolelta
 
saatujen
 
tietojen
osuus
 
arvoketjun
 
päästöjen
 
laskennasta
 
on
 
vähäinen,
mikä
 
voi
 
aiheuttaa
 
riskiä
 
päästölaskennan
 
oikeellisuuteen.
Haaste
 
tietojen
 
saatavuudesta
 
liittyy
 
myös
 
yhtiön
 
omiin
tietojärjestelmiin.
 
Yhtiö
 
pyrkii
 
kehittämään
 
omia
tietojärjestelmiään
 
vastaamaan
 
paremmin
päästölaskennan
 
tiedonkeruun
 
tarpeisiin,
 
jolloin
 
laskentaa
voitaisiin
 
toteuttaa
 
tulevaisuudessa
 
tarkemmalla
 
tasolla.
Riskiä
 
raportointiin
 
aiheuttaa
 
myös
 
tietojen
 
saatavuuden
ajankohta
 
sekä
 
ajantasaisuus.
Osa
 
kestävyysraportilla
ilmoitettavasta
 
numeerisesta
 
tiedosta
 
saadaan
 
käyttöön
vasta
 
lähellä
 
raportin
 
julkaisuajankohtaa,
 
jolloin
 
kiireellinen
aikataulu
 
raportin
 
julkaisuajankohtaan
 
nähden
 
saattaa
aiheuttaa
 
virheitä
 
tiedon
 
käsittelyyn.
 
Yhtiö
 
kehittää
tarvittavat
 
prosessit
 
ja
 
nimeää
 
tiedonkeruulle
 
vastuutahot
voidakseen
 
hyödyntää
 
ajantasaista
 
tietoa
 
tehokkaasti.
Kolmansilta
 
osapuolilta
 
saatavat
 
tiedot
 
perustuvat
vähintään
 
vuoden
 
takaisiin
 
julkaistuihin
 
raportteihin,
 
mikä
aiheuttaa
 
epätarkkuutta
 
päästölaskennan
 
ja
 
taksonomian
tietoihin.
 
Yhtiön
 
kestävyysraportin
 
kanssa
 
samaa
raportointikautta
 
koskevien
 
tietojen
 
käyttö
 
ei
 
ole
 
niiden
lähekkäisen
 
julkaisuajankohdan
 
takia
 
käytännössä
mahdollista.
Etenkin
 
ensimmäisen
 
kestävyysraportin
 
tuottamiseen
liittyy
 
riski
 
raportointisääntelyn
 
virheellisestä
 
tulkinnasta,
mikä
 
voi
 
johtaa
 
siihen,
 
että
 
yhtiö
 
ei
 
raportoi
 
olennaisia
tiedonantovaatimuksia
 
tarkoituksenmukaisesti
 
tai
 
riittävällä
tavalla.
 
Tätä
 
riskiä
 
hallitakseen
 
yhtiö
 
on
 
käyttänyt
 
apunaan
konsultteja
 
raportoinnin
 
eri
 
osa-alueilla.
Riippumattomat
 
riskienhallinnan
 
arviointitoiminto
 
ja
compliance-toiminto
 
ovat
 
mukana
kestävyysraportointiprosessissa
 
konsultoimassa
 
sekä
valvomassa
 
raportoinnin
 
riskejä
 
ja
 
säännösten
noudattamista.
 
Mahdolliset
 
havainnot
 
sisällytetään
 
osaksi
säännöllistä
 
riskienhallinnan
 
sisäistä
 
raportointia.
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminto
 
antaa
 
vähintään
vuosittain
 
kattavan
 
yhteenvedon
 
toiminnastaan
 
ja
tekemistään
 
havainnoista.
 
Yhteenvedossa
 
tai
doc1p3i1
39
selvityksessä
 
on
 
mainittava
 
mahdollisten
 
puutteiden
korjaamiseksi
 
toteutetut
 
toimenpiteet.
 
Yhteenveto
 
on
toimitettava
 
pankin
 
hallitukselle
 
ja
 
toimivalle
 
johdolle.
Strategia
SBM-1
 
 
Strategia,
 
liiketoimintamalli
 
ja
 
arvoketju
Yhtiön
 
keskeisiä
 
asiakasryhmiä
 
ovat
 
henkilöasiakkaat,
pienet
 
ja
 
keskisuuret
 
yritykset
 
sekä
 
maa-
 
ja
 
metsätalouden
harjoittajat.
 
Yhtiön
 
keskeisenä
 
ajatuksena
 
on
 
palvella
asiakkaita
 
henkilökohtaisesti
 
ja
 
tarjota
 
ihmisläheistä
palvelua
 
sekä
 
digitaalisissa
 
että
 
perinteisissä
 
kanavissa.
Yhtiö
 
palvelee
 
asiakkaitaan
 
47
 
konttorissa
 
ympäri
 
Suomen
yli
 
500
 
asiantuntijan
 
voimin.
 
Yhtiön
 
olennaiset
 
vaikutukset,
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
liittyvät
 
ilmastonmuutokseen,
omaan
 
työvoimaan,
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
sekä
liiketoiminnan
 
harjoittamiseen.
 
Näillä
 
kaikilla
 
on
 
yhteys
yhtiön
 
strategiaan
 
ja
 
tarjottaviin
 
palveluihin.
 
Esimerkiksi
ilmastonmuutokseen
 
liittyen
 
etenkin
 
yhtiön
 
tarjoama
rahoitus
 
vaikuttaa
 
keskeisesti
 
yhtiön
 
arvoketjusta
aiheutuvaan
 
kasvihuonekaasupäästöjen
 
määrään.
 
Kestävyysaiheisiin
 
liittyvissä
 
tuotteissa
 
tai
 
palveluissa
 
ei
ole
 
tapahtunut
 
raportointikaudella
 
merkittävää
 
muutosta.
Merkittäviin
 
ESRS-aloihin
 
liittyvän
 
ohjeistuksen
 
toistaiseksi
puuttuessa
 
yhtiö
 
hyödyntää
 
siirtymää
 
tähän
 
liittyvissä
tietopisteissä
 
.
Yhtiö
 
on
 
sitoutunut
 
tukemaan
 
kaikkia
 
YK:n
 
kestävän
kehityksen
 
tavoitteita,
 
joista
 
yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
viisi
olennaisinta,
 
joita
 
yhtiö
 
voi
 
omalla
 
toiminnallaan
 
erityisesti
edistää.
 
Nämä
 
viisi
 
tavoitetta
 
ovat:
Tavoite
 
3:
 
Taata
 
terveellinen
 
elämä
 
ja
 
hyvinvointi
 
kaiken
ikäisille.
 
Yhtiö
 
panostaa
 
asiakkaidensa
 
hyvinvoinnin
 
ja
terveyden
 
edistämiseen
 
turvaamalla
 
pankki-
 
ja
rahoituspalveluiden
 
saatavuuden
 
taloudellisesti
 
kestävällä
tavalla.
 
Henkilöstön
 
fyysisen
 
hyvinvoinnin
 
lisäksi
 
yhtiö
pyrkii
 
edistämään
 
myös
 
henkistä
 
terveyttä.
Tavoite
 
4:
 
Taata
 
kaikille
 
avoin,
 
tasa-arvoinen
 
ja
 
laadukas
koulutus
 
sekä
 
elinikäiset
 
oppimismahdollisuudet.
 
Yhtiö
tukee
 
työntekijöidensä
 
urakehitystä
 
jatkuvalla
 
osaamisen
kehittämisellä
 
ja
 
koulutuksella.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
edistää
 
lasten
ja
 
nuorten
 
hyvinvointia
 
ja
 
taloustaitoja
 
olemalla
 
mukana
erilaisissa
 
taloustaitoja
 
opettavissa
 
ohjelmissa.
Tavoite
 
8:
 
Edistää
 
kaikkia
 
koskevaa
 
kestävää
talouskasvua,
 
täyttä
 
ja
 
tuottavaa
 
työllisyyttä
 
sekä
 
säällisiä
työpaikkoja.
 
Yhtiö
 
edistää
 
kestävää
 
talouskasvua
 
ja
tuottavaa
 
työllisyyttä
 
työllistämällä
 
henkilöitä
 
ympäri
Suomen
 
sekä
 
tarjoamalla
 
harjoittelu-
 
ja
 
kesätyöpaikkoja.
Tavoite
 
9:
 
Rakentaa
 
kestävää
 
infrastruktuuria
 
sekä
edistää
 
kestävää
 
teollisuutta
 
ja
 
innovaatioita.
 
Yhtiö
 
on
mukana
 
rakentamassa
 
kestävää
 
infrastruktuuria
 
sekä
edistämässä
 
kestävää
 
teollisuutta
 
ja
 
innovaatioita
toimimalla
 
useiden
 
eri
 
yrittäjien
 
kumppanina.
 
Yhtiö
 
haluaa
parantaa
 
pienten
 
yritysten
 
asemaa
 
ja
 
mahdollisuuksia
markkinoilla.
Tavoite
 
17:
 
Vahvistaa
 
kestävän
 
kehityksen
 
toimeenpanoa
ja
 
globaalia
 
kumppanuutta.
 
Yhtiö
 
on
 
mukana
vahvistamassa
 
kestävän
 
kehityksen
 
toimeenpanoa
tekemällä
 
yhteistyötä
 
eri
 
toimijoiden
 
kanssa.
 
Yhtiö
 
tekee
yhteistyötä
 
esimerkiksi
 
Talous
 
ja
 
Nuoret
 
TAT:n
 
kanssa
Yrityskylän
 
osalta
 
ja
 
Koulutuskeskus
 
Sedun
 
kanssa
 
Oma
Onnin
 
osalta.
Yhtiön
 
strategian
 
ytimessä
 
on
 
tyytyväinen
 
asiakas.
Tavoitteena
 
on
 
saavuttaa
 
toimialan
 
korkein
asiakastyytyväisyys
 
ja
 
suositteluaste
 
yhtiön
 
tärkeimmissä
asiakasryhmissä
 
eli
 
henkilöasiakkaiden,
 
pk-yritysten
 
sekä
maa-
 
ja
 
metsätalousasiakkaiden
 
keskuudessa.
 
Yhtiö
seuraa
 
kestävyyteen
 
ja
 
asiakkaiden
 
tyytyväisyyteen
liittyvien
 
seuraavia
 
tavoitteita:
Yhtiö
 
käy
 
läpi
 
kaikki
 
palvelunsa
 
ja
 
poistaa
 
niistä
tarpeettomat
Palveluiden
 
saavutettavuus
 
arvioidaan
vuosittaisessa
 
kyselyssä
 
arvosanalla
 
4,3/5
Tyytyväisyys
 
omaan
 
yhteyshenkilöön
 
arvioidaan
vuosittaisessa
 
kyselyssä
 
arvosanalla
 
4,7/5
Asiakastyytyväisyyskyselyn
 
kokonaisarvosana
tyytyväisyydestä
 
yhtiön
 
toimintaan
 
on
 
vähintään
4,3/5
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
erottautuminen
asiakaskokemuksella
 
ja
 
asiakaspalvelulla.
 
Siinä
avainasemassa
 
on
 
yrittäjähenkinen
 
ja
 
motivoitunut
henkilöstö.
 
Vuosittaisena
 
tavoitteena
 
on
 
saavuttaa
toimialan
 
paras
 
arvosana
 
työtyytyväisyydessä.
 
Yhtiö
seuraa
 
kestävyyteen
 
ja
 
henkilöstön
 
hyvinvointiin
 
ja
osaamiseen
 
liittyen
 
seuraavia
 
tavoitteita:
Yhtiö
 
pitää
 
kiinni
 
työhyvinvointia
 
lisäävistä
 
eduista
(hyvinvointi-,
 
kulttuuri-
 
ja
 
liikuntaetu)
doc1p3i1
40
Yhtiö
 
varmistaa
 
vuosittain
 
työskentelytilojen
toimivuuden,
 
työskentelyolosuhteet
 
sekä
ergonomian
Vuosittaiset
 
sairauspoissaolot
 
pysyvät
aikaisempien
 
vuosien
 
tasolla
Yhtiö
 
seuraa
 
rekrytointien
 
lukumäärää
 
ja
varmistaa,
 
että
 
uudet
 
työntekijät
 
perehdytetään
huolellisesti
Tyytyväisyys
 
omaan
 
esihenkilöön
 
ja
 
tyytyväisyys
työnantajaan
 
kokonaisuutena
 
arvioidaan
vuosittaisessa
 
kyselyssä
Yhtiö
 
seuraa
 
vuosittain
 
henkilöstön
 
koulutuspäiviä
sekä
 
koulutukseen
 
käytettyjä
 
euroja
Yhtiö
 
kannustaa
 
henkilöstöä
 
kouluttautumaan
 
ja
seuraa
 
suoritettujen
 
tutkintojen
 
lukumääriä
Yhtiö
 
kehittää
 
henkilöstönsä
vastuullisuusosaamista
 
ja
 
järjestää
 
siihen
 
liittyviä
koulutuksia
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
tukea
 
asiakkaitaan
 
oman
 
talouden
hallinnassa
 
ja
 
kehittäjänä,
 
mikä
 
on
 
tunnistettu
 
olennaiseksi
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyväksi
 
kestävyysaiheeksi.
Yhtiö
 
seuraa
 
tähän
 
liittyen
 
seuraavia
 
tavoitteita:
Yhtiö
 
järjestää
 
vuosittain
 
useita
 
webinaareja
 
ja
koulutustilaisuuksia
 
oman
 
talouden
 
hallintaan
liittyen
Yhtiö
 
jatkaa
 
säännöllistä
 
yhteistyötä
 
lasten
 
ja
nuorten
 
talousosaamisen
 
kehittämiseksi
Yhtiö
 
seuraa
 
asiakkaidensa
 
tyytyväisyyttä
taloudelliseen
 
suunnitteluun
 
yhteyshenkilön
kanssa
Yhtiö
 
varmistaa
 
asiantuntijan
 
kiinnostuksen
asiakkaan
 
taloudelliseen
 
tukemiseen
 
myös
vaikeissa
 
tilanteissa
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
tukea
 
paikallisyhteisöjen
 
hyvinvointia
esimerkiksi
 
o
mistajasäätiöiden
 
ja
 
-osuuskuntien
 
jakamien
apurahojen
 
ja
 
avustuksien
 
kautta.
 
Näihin
 
aiheisiin
 
liittyvät
kestävyysvaikutukset
 
käsitellään
 
kuluttajiin
 
ja
loppukäyttäjiin
 
liittyvien
 
vaikutuksien
 
yhteydessä.
 
Yhtiö
seuraa
 
paikallisyhteisöjen
 
hyvinvointiin
 
liittyen
 
seuraavia
tavoitteita:
Yhtiö
 
luo
 
toimintaedellytyksiä
 
yrityksille
 
ja
 
perheille
varmistamalla
 
toimivat
 
palvelut
 
ja
 
tiedon
 
jaon
myös
 
yrittäjille
Yhtiö
 
jatkaa
 
yhteistyötä
 
säätiöiden
 
ja
 
osuuskuntien
kanssa
 
alueellisen
 
hyvinvoinnin
 
tukemiseksi
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
huolehtia
 
hyvästä
 
hallintotavasta
 
ja
eettisestä
 
liiketoiminnasta
 
läpi
 
hankintaketjun
 
ja
 
seuraa
tähän
 
liittyen
 
seuraavia
 
tavoitteita:
Yhtiö
 
noudattaa
 
yleisiä
 
vaatimuksia
 
ja
 
määräyksiä
Yhtiö
 
sitoutuu
 
vastuullisuusohjelman
noudattamiseen
Yhtiö
 
välttää
 
eettisen
 
toimintatavan
 
rikkeitä
kaikessa
 
toiminnassa
Yhtiö
 
laatii
 
hankintakriteerit
 
sekä
 
prosessin
 
ESG-
tarkistukselle
 
varmistaakseen
 
kumppaneidensa
vastuullisuustyön
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
edistää
 
kestävää
 
kehitystä
vaikuttamalla
 
positiivisesti
 
ilmastonmuutoksen
 
haasteisiin
kestävien
 
rahoitus-
 
ja
 
sijoitusratkaisujen
 
kautta.
 
Yhtiö
seuraa
 
tähän
 
aiheeseen
 
liittyen
 
seuraavia
 
tavoitteita:
Yhtiö
 
nostaa
 
vastuullisuusnäkökulmat
 
esille
kaikkien
 
uusien
 
tuotteiden
 
kuvauksissa
Yhtiö
 
laatii
 
prosessi-
 
ja
 
järjestelmämuutokset
vihreän
 
näkökulman
 
luomiseen
 
(vihreät
joukkolainat/instrumentit)
Yhtiö
 
luo
 
tiekartan
 
yhtiön
 
vihreälle
 
kehitykselle
varainhankinnassa
 
ja
 
suunnittelee
 
vaikutusarvion
yhtiön
 
muihin
 
toimintoihin.
 
Yhtiö
 
tavoittelee
vihreään
 
kehykseen
 
pohjautuvaa
markkinarahoitusta
 
vihreän
 
kehyksen
valmistumisen
 
jälkeen.
Yhtiö
 
tunnistaa
 
sijoitustoiminnan
 
ja
 
salkkujen
ilmastoriskit
 
ja
 
raportoi
 
ja
 
seuraa
 
sijoitusten
ilmastovaikutusta
Yhtiö
 
tavoittelee
 
oman
 
toiminnan
 
hiilineutraaliutta
ja
 
mittaa
 
oman
 
toimintansa
 
hiilijalanjälkeä
vuosittain
Yhtiö
 
sitoutuu
 
Pariisin
 
ilmastosopimukseen
 
ja
julkaisee
 
siirtymäsuunnitelman
doc1p3i1
41
Yhtiöllä
 
ja
 
muilla
 
pankeilla
 
on
 
keskeinen
 
rooli
 
vihreän
siirtymän
 
edistämisessä
 
rahoittajana
 
ja
 
sijoittajana.
 
Yhtiön
myöntämä
 
rahoitus
 
on
 
keskeisessä
 
osassa
 
sen
ympäristöön
 
liittyvien
 
vaikutuksien
 
hallinnassa
kasvihuonekaasupäästöjen
 
kautta.
 
Tulevaisuudessa
siirtymäsuunnitelman
 
käyttöönoton
 
myötä
 
kestävyydellä
tulee
 
olemaan
 
entistä
 
suurempi
 
vaikutus
 
yhtiön
rahoituspäätöksiin.
 
Yhtiön
 
ja
 
Euroopan
 
investointirahaston
(EIR)
 
välinen
 
sopimus
 
tarjoaa
 
pk-yrityksille,
 
taloyhtiöille
 
ja
kotitalouksille
 
mahdollisuuden
 
saada
 
vihreää
 
siirtymää
edistäviin
 
kohteisiinsa
 
lainaa
 
edullisemmilla
 
ehdoilla.
Palveluiden
 
saatavuus
 
digikanavissa
 
ja
 
konttoreissa
 
nousi
yhdeksi
 
asiakkaille
 
tärkeimmäksi
 
vastuullisuusaiheeksi
vuoden
 
2024
 
asiakaskyselyssä.
 
Palveluiden
 
saatavuuden
varmistamiseksi
 
kattava
 
konttoriverkosto,
 
laajat
 
aukioloajat
ja
 
monipuoliset
 
digitaaliset
 
palvelut
 
mahdollistavat
asioinnin
 
asiakkaan
 
valitsemalla
 
tavalla.
 
Kestävyyteen
liittyvät
 
tavoitteet
 
huomioidaan
 
pankkikorteissa
valmistamalla
 
ne
 
sataprosenttisesti
 
kierrätetystä
 
muovista.
Yhtiön
 
strategian
 
ytimessä
 
on
 
tyytyväinen
 
asiakas,
 
joka
liittyy
 
keskeisesti
 
kuluttajia
 
ja
 
loppukäyttäjiä
 
koskeviin
kestävyysaiheisiin.
 
Strategian
 
mukaisest
 
i
 
yhtiö
 
tavoittelee
ensiluokkaista
 
asiakaspalvelukokemusta
 
keskittymällä
keskeisiin
 
asiakkaiden
 
tarpeiden
 
mukaan
 
kehitettyihin
 
ja
heille
 
lisäarvoa
 
tuottaviin
 
pankkipalveluihin,
 
tuntemalla
asiakkaansa
 
hyvin
 
ja
 
reagoimalla
 
nopeasti
 
asiakkaiden
muuttuviin
 
tarpeisiin
 
sekä
 
olemalla
 
hyvin
 
saavutettavissa
edistyksellisten
 
digitaalisten
 
palvelukanavien
 
ja
 
laajan
konttoriverkoston
 
kautta.
 
Nämä
 
toimet
 
tukevat
 
kuluttajiin
 
ja
loppukäyttäjiin
 
liittyviä
 
kestävyysaiheita
 
erityisesti
tuotteiden
 
ja
 
palveluiden
 
saantiin
 
liittyen.
Henkilöstö
 
on
 
keskeisessä
 
asemassa
 
yhtiön
 
strategian
toteuttamisessa
 
ja
 
erinomaisen
 
asiakaskokemuksen
tarjoamisessa.
 
Strategian
 
mukaisesti
 
yhtiö
 
pyrkii
 
tukemaan
henkilöstönsä
 
urakehitystä
 
monipuolisten
 
tehtävien
 
ja
jatkuvan
 
kehittymisen
 
avulla.
 
Merkittävä
 
osa
 
henkilöstöstä
omistaa
 
myös
 
yhtiön
 
osakkeita.
 
Henkilöstöön
 
liittyvät
strategiset
 
tavoitteet
 
liittyvät
 
keskeisesti
 
omaan
työvoimaan
 
liittyviin
 
kestävyysaiheisiin.
Liiketoimintamalli
 
ja
 
arvoketju
Yhtiö
 
keskittyy
 
liiketoiminnassaan
vähittäispankkitoimintaan
 
ja
 
tarjoaa
 
asiakkailleen
pankkipalveluja
 
oman
 
taseensa
 
kautta
 
sekä
 
välittäen
yhteistyökumppaneidensa
 
luotto-,
 
sijoitus-
 
ja
lainaturvatuotteita.
 
Yhtiö
 
harjoittaa
 
myös
kiinnitysluottopankkitoimintaa.
 
Yhtiön
 
palveluihin
 
kuuluvat
kattavat
 
päivittäispalvelun,
 
säästämisen
 
ja
 
sijoittamisen
sekä
 
rahoituksen
 
ratkaisut
 
henkilö-
 
ja
 
yritysasiakkaille.
Yhtiö
 
tarjoaa
 
myös
 
varainhoidon
 
palveluita
 
sekä
 
auttaa
perintö-
 
ja
 
perheoikeudellisissa
 
asioissa.
 
Yritysasiakkaille
tarjotaan
 
myös
 
kattavat
 
maksuliikennepalvelut.
 
Yhtiö
tavoittelee
 
kasvua
 
liiketoiminnan
 
osa-alueilla,
 
joilla
 
se
kulloinkin
 
on
 
mahdollista
 
toteuttaa
 
toiminnan
kannattavuuteen
 
ja
 
riskienhallintaan
 
liittyvät
 
tavoitteet
täyttäen.
 
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
maksaa
 
tasaista
 
ja
kasvavaa
 
osinkoa.
 
Maksettavien
 
osinkojen
 
ja
pääomapalautuksien
 
määrä
 
ja
 
maksuajankohta
 
riippuvat
yhtiön
 
tulevista
 
tuloksista,
 
taloudellisesta
 
asemasta,
rahavirroista,
 
investointitarpeista,
 
vakavaraisuudesta
 
ja
muista
 
tekijöistä.
 
Osa
 
yhtiön
 
tuloksesta
 
palautuu
 
lähellä
oleville
 
yhteisölle
 
omistajasäätiöiden
 
ja
 
-osuuskuntien
jakamien
 
apurahojen
 
ja
 
avustuksien
 
kautta.
Henkilöstölleen
 
yhtiö
 
tarjoaa
 
työpaikan,
 
jossa
 
henkilöstön
on
 
mahdollisuus
 
kehittää
 
asiantuntijuuttaan
 
koulutuksien
kautta.
 
Henkilöstön
 
sitouttamiseksi
 
yhtiö
 
tarjoaa
kilpailukykyiset
 
työsuhde-edut
 
ja
 
palkitsemisen
järjestelmät.
Yhtiön
 
henkilöstö
 
on
tärkein
 
voimavara
 
strategian
toteuttamisessa
 
eli
 
ensiluokkaisen
 
palvelun
 
ja
asiakastyytyväisyyden
 
varmistamisessa.
 
Henkilöstön
osaaminen
 
on
 
keskeinen
 
kilpailutekijä
 
ja
 
yhtiö
 
haluaa
tukea
 
henkilöstönsä
 
asiantuntijuutta
 
tarjoamalla
 
koulutusta
ja
 
urakehitysmahdollisuuksia.
 
Henkilöstön
 
rekrytoinnin
 
ja
resursoinnin
 
tavoitteena
 
on
 
varmistaa,
 
että
 
yhtiöllä
 
on
käytössään
 
operatiivisen
 
toiminnan
 
ja
liiketoimintastrategian
 
tarpeisiin
 
perustuva,
 
laadullisesti
 
ja
määrällisesti
 
oikea
 
henkilöstö.
Yhtiö
 
haluaa
 
tarjota
 
asiakkailleen
 
henkilökohtaista
palvelua
 
ja
 
olla
 
läsnä
 
sekä
 
digitaalisissa
 
että
 
perinteisissä
kanavissa
 
ja
 
strategian
 
mukaisesti
 
läsnäolo
kasvukeskuksissa
 
on
 
keskeistä.
 
Tulevaisuuden
kilpailukyvyn
 
varmistamiseksi
 
yhtiö
 
jatkaa
 
investointeja
palveluverkoston
 
ja
 
digitaalisten
 
kanavien
 
kehittämiseen.
Yhtiön
 
toiminta
 
on
 
riippuvaista
 
digitaalisen
 
ympäristön
 
ja
järjestelmien
 
toimivuudesta.
 
Pankkijärjestelmien
kehittäminen
 
ja
 
ylläpito
 
on
 
ulkoistettu
 
yrityksille,
 
joilla
 
on
kokemusta
 
tietoturvallisuuden
 
ja
 
toimintavarmuuden
kannalta
 
kriittisistä
 
järjestelmistä.
 
Järjestelmien
suunnittelussa,
 
toteuttamisessa
 
ja
 
tuotantoympäristöjen
hallinnoinnissa
 
noudatetaan
 
viranomaisten
 
ohjeistuksia
 
ja
doc1p3i1
42
alalla
 
yleisesti
 
tunnettuja
 
k
äytäntöjä.
 
Lisäksi
 
järjestelmiä
auditoidaan
 
ja
 
testataan
 
säännöllisesti
 
ulkopuolisten
tietoturvayritysten
 
toimesta.
 
Yhtiön
 
investointi
 
ja
panostaminen
 
tietoturvan
 
ja
 
häiriönsietokyvyn
kehittämiseen
 
on
 
jatkuvaa.
Yhtiö
 
rahoittaa
 
liiketoimintaansa
 
pääsääntöisesti
asiakkaiden
 
talletuksilla
 
sekä
täydentää
 
rahoitustaan
markkinaehtoisella
 
varainhankinnalla.
Yhtiön
 
arvoketjussa
 
esitellään
 
arvonmuodostukseen
liittyvät
 
liiketoiminnan
 
edellytyksenä
 
olevat
 
tekijät.
Arvoketjun
 
alkupää
 
kuvaa
 
ulkoisia
 
toimittajia,
 
kumppaneita
ja
 
sidosryhmiä,
 
joilla
 
on
 
keskeinen
 
rooli
 
yhtiön
toiminnassa.
 
Omistajat
 
ja
 
velkasijoittajat
 
ovat
 
osana
varainhankintaa
 
ja
 
ne
 
odottavat
 
toiminnalta
 
hyvää
omistaja-arvoa
 
ja
 
riittävää
 
tuottoa
 
sijoitukselle.
 
IT-
toimittajat
 
tarjoavat
 
toiminnalle
 
välttämättömät
 
järjestelmät
sekä
 
tietojen
 
säilytystä
 
ja
 
teknistä
 
tukea.
 
Yhtiö
 
tekee
yhteistyötä
 
kumppaneiden
 
ja
 
palveluntarjoajien
 
kanssa
muun
 
muassa
 
konsultoinnin,
 
oikeudellisten
asiantuntijapalveluiden,
 
markkinoinnin,
 
median,
postipalveluiden,
 
kirjanpidon,
 
rahakuljetusten
 
sekä
toimitilojen
 
ylläpitoon
 
liittyen.
 
Myös
 
konsernin
 
tytär-,
osakkuus-
 
ja
 
yhteisyritykset
 
ovat
 
osa
 
yhtiön
 
arvoketjua.
Viranomaiset
 
ja
 
sääntely
 
tarjoavat
 
perustan
pankkitoiminnan
 
harjoittamiselle.
Yhtiön
 
omien
 
toimintojen
 
alle
 
arvoketjussa
 
asettuu
henkilöstö.
 
Yhtiössä
 
työskentelee
 
asiantuntijoita
 
laajasti
 
eri
tehtävissä
 
;
 
asiakastyössä
 
konttoreissa
 
sekä
 
hallinnon
tehtävissä.
 
Hallituksen
 
ja
 
johtoryhmän
 
roolit
 
ovat
arvoketjussa
 
ke
skeisiä.
 
Hallitus
 
huolehtii
 
yhtiön
 
hallinnosta
ja
 
toiminnan
 
luotettavasta
 
ja
 
asianmukaisesta
järjestämisestä.
 
Johtoryhmä
 
on
 
päätöksiä
 
tekevä
 
toimielin,
jonka
 
tehtävänä
 
on
 
yhtiön
 
toiminnan
 
kehittäminen
 
ja
operatiivinen
 
johtaminen.
 
Konttorit,
 
toimitilat
 
ja
 
työvälineet
tarjoavat
 
henkilöstölle
 
ja
 
asiakkaille
 
viihtyisät
 
tilat
 
tehdä
töitä
 
ja
 
asioida.
 
Yhtiö
 
tavoittelee
 
hyvää
 
hallintotapaa
 
ja
eettistä
 
liiketoimintaa
 
läpi
 
hankintaketjun
 
ja
 
ottaa
vastuullisuuden
 
huomioon
 
kumppaneiden
 
hankinnassa.
Yhtiön
 
arvoketjun
 
loppupäässä
 
on
 
kuvattu
 
arvonluonnin
loppukäyttäjät
 
eli
 
henkilö-
 
ja
 
yritysasiakkaat
 
ja
vaikutuksenalaiset
 
yhteisöt
 
sekä
 
rahoitettaviin
 
asiakkaisiin
ja
 
sijoituskohteiden
 
toimintaan
 
liittyvät
 
luotto-
 
ja
sijoitussalkku.
 
Palveluntarjonnan
 
keskiössä
 
ovat
 
henkilö-
ja
 
yritysasiakkaille
 
suunnatut
 
vähittäispankkipalvelut.
Asiakkaita
 
tuetaan
 
myös
 
oman
 
talouden
 
hallinnassa.
Vaikutuksenalaisilla
 
yhteisöillä
 
viitataan
 
loppukäyttäjiin,
jotka
 
ovat
 
yhteydessä
 
yhtiön
 
toimintaan
 
esimerkiksi
alueellisten
 
tapahtumien
 
tai
 
erilaisten
 
taloustaitoja
opettavien
 
ohjelmien
 
kautta.
 
Yhtiö
 
tukee
 
alueellista
hyvinvointia
 
ja
 
taloutta
 
myös
 
omistajasäätiöidensä
 
kautta.
Luotto
 
-
 
ja
 
sijoitussalkku
 
aiheuttavat
 
kestävyysvaikutuksia
esimerkiksi
 
rahoituksesta
 
syntyvien
 
päästöjen
 
kautta.
Rikkomus-
 
ja
 
väärinkäytösepäilyistä
 
ilmoittamiseen
tarkoitettu
 
whistleblowing-kanava
 
kattaa
 
koko
 
arvoketjun,
koska
 
ilmoituskanavaa
 
voi
 
käyttää
 
kuka
 
tahansa.
Ilmoituskanavasta
 
kerrotaan
 
tarkemmin
 
osiossa
 
G1-1.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
43
Toimittajat
 
/
 
arvoketjun
 
alkupää
Yhtiön
omat
 
toiminnot
Loppukäyttäjät
 
/
 
arvoketjun
 
loppupää
Omistajat
Sijoittajat
IT-toimittajat
Viranomaiset
 
ja
 
sääntely
Kumppanit
 
ja
palveluntarjoajat
Tilintarkastus
Konsernin
 
tytär-,
 
osakkuus-
 
ja
 
yhteisyritykset
Henkilöstö
Johto
 
ja
 
hallitus
Konttorit,
 
toimitilat
 
ja
työvälineet
Corporate
 
governance
Henkilöasiakkaat
Yritysasiakkaat
Vaikutuksenalaiset
 
yhteisöt
Luotto-
 
ja
 
sijoitussalkku
Whistleblowing
 
-kanavan
 
tarjoaminen
SBM-2
 
 
Sidosryhmien
 
edut
 
ja
 
näkemykset
Yhtiön
 
kuusi
 
tärkeintä
 
sidosryhmää
 
ovat
 
asiakkaat,
henkilöstö,
 
viranomaiset,
 
yhteistyökumppanit
 
ja
 
media
sekä
 
omistajat
 
ja
 
sijoittajat.
 
Viestintä
 
näiden
 
sidosryhmien
kanssa
 
on
 
säännöllistä,
 
minkä
 
lisäksi
 
yhtiön
 
toimintaa
kehitetään
 
sidosryhmien
 
näkemysten
 
ja
 
toiveiden
mukaisesti.
Yhtiössä
 
työskentelee
 
yli
 
500
 
asiantuntijaa
 
eri
 
puolilla
Suomea.
 
Yhtiö
 
haluaa
 
tarjota
 
henkilöstölleen
 
vakaan
 
ja
houkuttelevan
 
työpaikan,
 
jossa
 
on
 
viihtyisää
 
olla
 
töissä.
Henkilöstökyselyn
 
mukaan
 
henkilöstö
 
kokee,
 
että
 
heillä
 
on
yhdenvertaiset
 
mahdollisuudet
 
osaamisen
 
kehittämiseen
ja
 
uralla
 
etenemiseen.
 
Henkilöstön
 
edut
 
otetaan
 
huomioon
yhtiön
 
toiminnassa
 
jatkuvassa
 
vuoropuhelussa.
 
Yhtiön
viestintästrategian
 
mukaisesti
 
sisäinen
 
tiedottaminen
perustuu
 
avoimuuteen,
 
luotettavuuteen
 
sekä
 
riittävään
 
ja
tasapuoliseen
 
tiedonsaantiin.
 
Henkilöstön
 
valitsemat
edustajat
 
vaikuttavat
 
henkilöstöön
 
liittyvissä
 
asioissa
 
ja
ovat
 
myös
 
mukana
 
neljännesvuosittain
 
kokoontuvassa
yhteistoimintaneuvottelukunnassa.
 
Myös
 
johtoryhmän
toimintaan
 
osallistuu
 
henkilöstön
 
valitsema
 
edustaja.
Henkilöstön
 
edustuksen
 
tarkoitus
 
yhtiön
 
hallinnossa
 
on
varmistaa,
 
että
 
työntekijöiden
 
näkemykset
 
ja
 
tarpeet
otetaan
 
huomioon
 
päätöksenteossa.
 
Henkilöstön
edustajilla
 
ja
 
yrityksen
 
valitsemilla
 
asianomaisen
toimielimen
 
jäsenillä
 
on
 
samat
 
oikeudet
 
ja
 
velvollisuudet.
Henkilöstön
 
näkemyksiä
 
kartoitetaan
 
säännöllisesti
 
myös
vuosittain
 
toteutettavalla
 
henkilöstökyselyllä,
 
jonka
 
tuloksia
käytetään
 
yhtiön
 
toiminnan
 
ja
 
esihenkilötyön
kehittämisessä.
 
Yhtiön
 
ja
 
henkilöstön
 
välisestä
vuorovaikutuksesta
 
ja
 
yhteydenpidon
 
kanavista
 
kerrotaan
tarkemmin
 
kestävyysraportin
 
osiossa
 
S1-2
 
ja
 
S1-3.
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset
 
ovat
seurausta
 
yhtiön
 
liiketoimintamallista
 
ja
 
strategiasta.
Palveluntarjonnan
 
keskiössä
 
ovat
 
henkilö-
 
ja
yritysasiakkaille
 
suunnatut
 
vähittäispankkipalvelut.
Asiakaskyselyn
 
mukaan
 
asiakkaat
 
pitävät
 
tärkeänä
 
muun
muassa
 
palveluiden
 
hyvää
 
saatavuutta,
 
asiakkaiden
hyvinvoinnista
 
ja
 
turvallisuudesta
 
huolehtimista
 
sekä
palveluiden
 
jatkuvuutta.
 
Yhtiö
 
tarjoaa
 
asiakaspalautteen
antamiselle
 
useita
 
eri
 
kanavia
 
sekä
 
kuulee
 
asiakkaitaan
vuosittain
 
toteutettavassa
 
asiakaskyselyssä.
 
Saadun
palautteen
 
perusteella
 
toimintaa
 
halutaan
 
kehittää
vastaamaan
 
asiakkaiden
 
tarpeisiin.
 
Yhtiön
 
ja
 
asiakkaiden
välisestä
 
vuorovaikutuksesta
 
ja
 
yhteydenpidon
 
kanavista
kerrotaan
 
tarkemmin
 
kestävyysraportin
 
osiossa
 
S4-2
 
ja
S4-3.
 
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
olennaiset
vaikutukset
 
ovat
 
seurausta
 
yhtiön
 
liiketoimintamallista
 
ja
strategiasta
 
.
Yhtiö
 
tekee
 
yhteistyötä
 
eri
 
yhteistyökumppaneiden,
alihankkijoiden
 
ja
 
median
 
kanssa.
 
Yhtiö
 
pitää
 
tärkeänä
turvallista
 
kumppanuutta,
 
jossa
 
arvomaailmat
 
ovat
yhtenevät.
 
Median
 
kanssa
 
pyritään
 
avoimeen
 
viestintää
 
n
doc1p3i1
44
ja
 
aktiiviseen
 
vuoropuheluun.
 
Median
 
kanssa
vuorovaikutus
 
on
 
proaktiivista.
 
Yhtiö
 
vastaa
 
median
esittämiin
 
kysymyksiin
 
siltä
 
osin
 
kuin
 
esimerkiksi
pankkisalaisuus
 
ei
 
sitä
 
estä.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
aktiivisesti
mediaosumia
 
ja
 
tiedottaa
 
yhtiön
 
ajankohtaisista
 
asioista.
Viranomaiset
 
odottavat
 
yhtiöltä
 
lakien
 
ja
 
vaatimusten
noudattamista
 
sekä
 
muutoksiin
 
reagoimista.
 
Yhä
tiukentuvien
 
vaatimusten
 
kautta
 
myös
 
vastuullisuustyön
raportoinnin
 
merkitys
 
kasvaa.
 
Vuorovaikutus
viranomaisten
 
kanssa
 
on
 
säännöllistä
 
ja
 
jatkuvaa.
Käytännössä
 
se
 
tarkoittaa
 
yhteydenpitoa
 
ja
 
vuoropuhelua
esimerkiksi
 
puhelimitse,
 
sähköpostitse
 
ja
 
palavereissa.
Vuoropuhelun
 
tarkoitus
 
on
 
varmistua
 
siitä,
 
että
 
yhtiö
noudattaa
 
sitä
 
velvoittavaa
 
sääntelyä
 
ja
 
viranomaisohjeita.
Yhtiö
 
tekee
 
kehittämistoimia
 
viranomaiselta
 
saatujen
havaintojen
 
perusteella
 
sovitussa
 
ajassa
 
sekä
 
sääntelyn
vaatimusten
 
mukaisesti.
 
Yhtiö
 
toimii
 
yhteistyössä
viranomaisten
 
kanssa
 
ja
 
sovittujen
 
prosessien
 
mukaisesti.
 
Noin
 
75
 
%
 
yhtiön
 
osakkeista
 
kuuluu
 
voittoa
tavoittelemattomille
 
yhteisöille.
 
Suurin
 
yksittäinen
 
omistaja
on
 
Etelä-Karjalan
 
Säästöpankkisäätiö
 
noin
 
26
 
%
osakeosuudella.
 
Vuonna
 
2018
 
yhtiö
 
listautui
 
Nasdaq
Helsingin
 
pörssin
 
päälistalle,
 
minkä
 
ansiosta
 
yhtiöllä
 
on
 
nyt
yli
 
10
 
000
 
osakkeenomistajaa.
 
Yhtiön
 
toiminnan
 
tarkoitus
on
 
tuottaa
 
voittoa
 
osakkeenomistajille.
 
Osakkeenomistajat
voivat
 
osallistua
 
yhtiön
 
toimintaan
 
yhtiökokousten
 
kautta
 
ja
käyttää
 
siellä
 
äänioikeuttaan.
 
Yhtiökokous
 
on
 
yhtiön
 
ylin
päätöksenteko
 
elin.
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
sidosryhmiä
on
 
osallistettu
 
yhtiön
 
omaan
 
toimintaan
 
kuuluvien
kyselyiden,
 
kartoitusten
 
ja/tai
 
työpajojen
 
kautta.
 
Kuudesta
tärkeimmästä
 
sidosryhmästä
 
yhtiö
 
on
 
osallistanut
asiakkaita
 
ja
 
henkilöstöä
 
kyselyillä.
 
Vuoden
 
2024
 
lopussa
toteutettuihin
 
henkilöstö-
 
ja
 
asiakaskyselyihin
 
tuotiin
 
uutta
sisältöä
 
kestävyysraportin
 
sidosryhmäyhteistyön
näkökulmasta.
 
Kyselyissä
 
kartoitettiin
 
asiakkaiden
 
ja
henkilöstön
 
näkemyksiä
 
tärkeimmistä
vastuullisuusaiheista,
 
joihin
 
yhtiön
 
tulisi
 
kiinnittää
huomiota.
 
Vuoden
 
2024
 
asiakaskyselyn
 
mukaan
asiakkaille
 
tärkeimmät
 
vastuullisuusnäkökulmat
 
ovat
palveluiden
 
saatavuus
 
digikanavissa
 
ja
 
konttoreissa,
asiakkaan
 
hyvinvointi
 
ja
 
turvallisuus
 
sekä
 
palveluiden
jatkuvuus.
 
Asiakkaiden
 
näkemykset
 
tukevat
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
olennaiseksi
nousseita
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyviä
 
aiheita.
Vuoden
 
2024
 
henkilöstökyselyn
 
mukaan
 
henkilöstölle
tärkeimmät
 
vastuullisuusnäkökulmat
 
ovat
 
henkilöstön
hyvinvointi,
 
asiakkaan
 
tukeminen
 
ja
 
opastaminen
 
oman
talouden
 
hallinnassa
 
sekä
 
henkilöstön
 
yhdenvertainen
kohtelu.
 
Sidosryhmien
 
näkemykset
 
voivat
 
nostaa
 
esille
kestävyyteen
 
liittyviä
 
vaikutuksia,
 
jotka
 
voidaan
 
arvioida
olennaiseksi
 
yhtiön
 
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
arvioinnissa.
 
Sidosryhmien
 
näkemyksistä
 
yhtiön
kestävyyteen
 
liittyviin
 
vaikutuksiin
 
tiedotetaan
 
tarvittaessa
hallitukselle
 
ja
 
johdolle
 
säännöllisissä
 
kokouksissa,
 
mikäli
sidosryhmien
 
näkemykset
 
eroavat
 
yhtiön
 
tulkinnasta
vaikutusten
 
näkökulmassa
 
tai
 
olennaisuudessa.
SBM-3
 
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet
 
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
strategian
 
ja
 
liiketoimintamallin
 
kanssa
Kaksinkertaisen
 
olennaisuusarvioinnin
 
avulla
 
yhtiö
 
on
arvioinut
 
ja
 
tunnistanut
 
liiketoiminnan
 
ja
 
sidosryhmien
kannalta
 
olennaisia
 
kestävyysvaikutuksia
 
sekä
 
niihin
liittyviä
 
riskejä
 
ja
 
mahdollisuuksia.
 
Olennaisuusarvioinnin
tulos
 
määrittää
 
kestävyysraportin
 
sisällön
 
rajaamalla
raportointivelvoitteen
 
yhtiölle
 
ja
 
sen
 
sidosryhmille
olennaisiin
 
ESRS-standardeihin
 
sekä
 
ohjaa
 
kestävyyttä
koskevaa
 
päätöksentekoa
 
ja
 
toimenpiteitä
 
yhtiölle
merkityksellisimpiin
 
kohteisiin.
 
Olennaisuusarvioinnin
perusteella
 
yhtiölle
 
olennaiset
 
ESRS-standardit
 
ja
kestävyysaiheet
 
osa-aihetasolla
 
ovat:
E1
 
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
Energia
S1
 
Oma
 
työvoima
Työolot
Yhdenvertainen
 
kohtelu
 
ja
 
yhtäläiset
mahdollisuudet
 
kaikille
Muut
 
työhön
 
liittyvät
 
oikeudet
S4
 
Kuluttajat
 
ja
 
loppukäyttäjät
Tietoihin
 
liittyvät
 
kuluttajiin
 
ja/tai
 
loppukäyttäjiin
kohdistuvat
 
vaikutukset
Kuluttajien
 
ja/tai
 
loppukäyttäjien
 
henkilökohtainen
turvallisuus
doc1p3i1
45
Kuluttajien
 
ja/tai
 
loppukäyttäjien
 
sosiaalinen
inkluusio
G1
 
Liiketoiminnan
 
harjoittaminen
Yrityskulttuuri
Väärinkäytösten
 
paljastajien
 
suojelu
Suhteet
 
tavaran
 
ja
 
palveluntoimittajiin,
 
mukaan
lukien
 
maksukäytännöt
Korruptio
 
ja
 
lahjonta
 
(ehkäiseminen
 
ja
havaitseminen,
 
mukaan
 
lukien
 
koulutus)
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
tuloksena
saadut
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
kuvataan
 
aihekohtaisesti:
Ilmastonmuutokseen
 
liittyvät
 
olennaiset
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
s.
 
81
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
s.
 
96–98
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
olennaiset
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
s.
 
108–109
Liiketoiminnan
 
harjoittamiseen
 
liittyvät
 
olennaiset
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
s.
 
11
 
6
Yhtiön
 
olennaiset
 
vaikutukset
 
ovat
 
seurausta
 
yhtiön
strategiasta
 
ja
 
liiketoimintamallista.
 
Ympäristöön
 
liittyvä
keskeinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
 
on
 
yhtiön
 
toiminnasta
aiheutuvat
 
kasvihuonekaasupäästöt,
 
joista
 
suurin
 
osa
syntyy
 
liiketoimintamallin
 
mukaisesti
 
rahoitetuista
päästöistä.
 
Yhtiö
 
voi
 
strategiallaan
 
vaikuttaa
päästömäärään
 
ohjaamalla
 
rahoitusta
 
ja
 
sijoituksiaan
kestäviin
 
kohteisiin.
 
Yhtiön
 
tunnistamat
 
ihmisiin
 
vaikuttavat
vaikutukset
 
liittyvät
 
keskeisesti
 
sen
 
omaan
 
työvoimaan
sekä
 
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
ryhmään
 
eli
asiakkaisiin.
 
Kaikki
 
olennaiset
 
vaikutukset
 
kohdistuvat
sekä
 
lyhyelle,
 
keskipitkälle
 
että
 
pitkälle
 
aikavälille.
Olennaisista
 
vaikutuksia,
 
riskeistä
 
ja
 
mahdollisuuksista
sekä
 
siitä,
 
mihin
 
arvoketjun
 
osaan
 
ne
 
liittyvät,
 
kerrotaan
tarkemmin
 
aihekohtaisten
 
standardien
 
alla.
Tunnistettujen
 
olennaisten
 
vaikutusten,
 
riskien
 
ja
mahdollisuuksien
 
pohjalta
 
yhtiö
 
on
 
suunnitellut
 
muutoksia
toimintamalliinsa,
 
joilla
 
pyritään
 
vähentämään
 
negatiivisia
vaikutuksia
 
ja
 
riskejä.
 
Esimerkiksi
kasvihuonekaasupäästöjen
 
vähentäminen
 
vaatii
vastuullisuusnäkökulmien
 
huomioimista
 
luotonannossa
entistä
 
tarkemmalla
 
tasolla.
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
ja
 
mahdollisuudet
 
eivät
 
aiheuta
 
merkittävää
 
muutosta
yhtiön
 
liiketoimintamalliin.
Tunnistetuilla
 
olennaisilla
 
riskeillä
 
voi
 
olla
 
yhteys
 
yhtiön
taloudelliseen
 
asemaan,
 
tulokseen
 
ja
 
kassavirtoihin
esimerkiksi
 
mainehaitan
 
kautta
 
sekä
 
esimerkiksi
 
fyysiset
ilmastoriskit
 
voivat
 
vaikuttaa
 
vakuuksien
 
arvoon
 
ja
asiakkaiden
 
maksukykyyn,
 
millä
 
on
 
suora
 
vaikutus
 
yhtiön
toimintaan
 
ja
 
tulokseen.
 
Yhtiön
 
toiminnan
 
luonteen
 
vuoksi
riskeillä
 
voi
 
olla
 
merkittäviä
 
taloudellisia
 
vaikutuksia.
Liiketoiminnan
 
harjoittamiseen
 
ja
 
yrityskulttuuriin
 
liittyen
yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
riskin,
 
että
 
mikäli
 
yhtiön
toimintaohjeita
 
tai
 
politiikkoja
 
ei
 
noudateta,
 
voisi
 
tämä
aiheuttaa
 
mainehaittaa
 
tai
 
oikeudellisia
 
seuraamuksia,
joilla
 
voi
 
olla
 
taloudellisia
 
vaikutuksia.
 
Yhtiö
 
havaitsi
vuoden
 
2024
 
ensimmäisen
 
vuosineljänneksen
 
lopussa
omien
 
valvontaprosessiensa
 
tuloksena
 
ohjeiden
 
vastaista
toimintaa,
 
jonka
 
seurauksena
 
yhtiö
 
on
 
kirjannut
arvonalentumistappioita
 
ja
 
johdon
 
harkintaan
 
perustuvia
lisävarauksia.
 
Tältä
 
osin
 
yrityskulttuuriin
 
liittyvän
 
riskin
taloudellinen
 
vaikutus
 
on
 
realisoitunut.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
olennaisia
 
riskejä
 
tai
 
mahdollisuuksia,
 
joihin
 
liittyy
merkittävä
 
riski
 
siitä,
 
että
 
asiaan
 
liittyvissä
 
tilinpäätöksissä
ilmoitettuihin
 
omaisuuserien
 
ja
 
velkojen
 
kirjanpitoarvoihin
tehdään
 
seuraavan
 
tilikauden
 
aikana
 
olennainen
 
oikaisu.
Yhtiö
 
arvioi,
 
että
 
matala
 
organisaatiorakenne,
 
joka
mahdollistaa
 
ketterän
 
päätöksenteon
 
strategiaan
 
ja
liiketoimintamalliin
 
liittyvissä
 
asioissa,
 
lisää
 
yhtiön
resilienssiä
 
olennaisiin
 
vaikutuksiin,
 
riskeihin
 
ja
mahdollisuuksiin
 
liittyen.
 
Yhtiön
 
ilmastonmuutokseen
liittyvä
 
resilienssianalyysi
 
on
 
kuvattu
 
osiossa
 
E1
 
ESRS
 
2
SBM-3:een
 
liittyvä
 
tiedonantovaatimus.
 
Kaksinkertaisen
olennaisuuden
 
arviointi
 
toteutettiin
 
ensimmäistä
 
kertaa
raportointivuotta
 
2024
 
varten,
 
jolloin
 
yhtiö
 
ei
 
voi
 
kuvata
olennaisissa
 
vaikutuksissa,
 
riskeissä
 
ja
 
mahdollisuuksissa
tapahtuneita
 
muutoksia
 
edellisten
 
raportointivuosien
aikana.
 
Kaikki
 
tunnistetut
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet
 
kuuluvat
 
ESRS-tiedonantovaatimusten
piiriin.
doc1p3i1
46
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
hallinta
IRO-1
 
 
Kuvaus
 
olennaisten
 
vaikutusten,
 
riskien
ja
 
mahdollisuuksien
 
tunnistamis
 
-
 
ja
arviointiprosesseista
Aiemmilla
 
raportointikausilla
 
yhtiö
 
on
 
tunnistanut
kymmenen
 
olennaista
 
vastuullisuuden
 
näkökulmaa,
 
joiden
ympärille
 
yhtiön
 
vastuullisuustyö
 
rakentuu.
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arviointi
 
vahvisti
 
yhtiön
aiemmin
 
tunnistamat
 
vastuullisuusnäkökulmat
 
edelleen
olennaisiksi
 
sekä
 
tarjosi
 
tilaisuuden
 
näkökulmien
laajempaan
 
tarkasteluun
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
osalta.
 
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arviointia
 
tullaan
päivittämään
 
vuosittain.
Yhtiö
 
on
 
toteuttanut
 
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
arvioinnin
 
alkuvuodesta
 
2024
 
ensimmäistä
 
kertaa
 
CSRD:n
määrittämien
 
edellytysten
 
mukaisesti.
 
Arviointi
 
toteutettiin
kahdessa
 
vaiheessa,
 
joista
 
ensimmäisessä
 
kartoitettiin
yhtiön
 
liiketoiminnan
 
vaikutuksia
 
sekä
 
niistä
 
aiheutuvia
riskejä
 
ja
 
mahdollisuuksia
 
ESRS-standardin
 
määrittämään
82
 
kestävyysaiheeseen.
 
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
mahdollisuuksien
 
kartoittamisen
 
jälkeen
 
arvioitiin
 
niiden
olennaisuutta
 
kahdesta
 
näkökulmasta:
 
ottamalla
huomioon
 
yhtiön
 
vaikutukset
 
yhteiskuntaan
 
ja
 
ympäristöön
(vaikutusten
 
olennaisuus)
 
sekä
 
yhteiskunnan
 
ja
ympäristön
 
vaikutukset
 
yhtiöön
 
(taloudellinen
olennaisuus).
Yhtiö
 
on
 
kartoittanut
 
kestävyysvaikutuksiaan
 
perustuen
sidosryhmien
 
kuulemiseen
 
ja
 
sisäiseen
kestävyysvaikutusten
 
kartoitukseen.
 
Kaksinkertaisen
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
ja
 
yhtiön
 
olennaisten
vastuullisuusaiheiden
 
tunnistamisessa
 
hyödynnettiin
yhtiön
 
sisäisiä
 
aineistoja
 
ja
 
raportteja,
 
julkisesti
 
saatavilla
olevia
 
materiaaleja
 
sekä
 
yhtiön
 
henkilöstön
 
kanssa
järjestettyjen
 
tapaamisten
 
tuloksia.
 
Yhteistyöstä
 
ja
vuorovaikutuksesta
 
tärkeimpien
 
sidosryhmien
 
kanssa
kerrotaan
 
lisää
 
osiossa
 
ESRS
 
2
 
SBM-2.
Toimiala
 
-
 
ja
 
maantieteellisten
 
kestävyysvaikutusten
kartoittamiseen
 
on
 
hyödynnetty
 
myös
 
SASB-standardeja
(Sustainability
 
Accounting
 
Standards
 
Board).
 
Yhtiön
luotto-
 
ja
 
sijoitussalkun
 
kestävyysvaikutukset
 
kartoitettiin
käyttäen
 
salkkujen
 
omistuksien
 
toimialajakoa
 
ja
 
toimialaa
vastaavia
 
SASB-standardin
 
mukaisia
kestävyysvaikutuksia.
 
Tämän
 
jälkeen
kestävyysvaikutusten
 
olennaisuus
 
on
 
arvioitu
 
käyttäen
seuraavaa
 
menetelmää.
Vaikutusten
 
olennaisuus
Vaikutusten
 
olennaisuudessa
 
olennaisuus
 
muodostuu
vaikutuksen
 
laaja-alaisuudesta,
 
mittakaavasta
 
ja
korjaamattomasta
 
luonteesta.
 
Sen
 
lisäksi
 
arvioidaan
vaikutusten
 
toteutumisen
 
todennäköisyyttä.
 
Pisteytyksen
arvot
 
noudattavat
 
EFRAG:n
 
Double
 
Materiality
 
Quidance
 
-
ohjeistuksen
 
mukaisia
 
jaotteluperusteita:
Laaja
 
-alaisuus
 
(Scope
 
of
 
Impact)
 
kuvaa,
 
miten
 
laajalle
vaikutus
 
ulottuu
 
ja
 
sitä
 
arvioidaan
 
asteikolla
 
0–5:
0
 
 
Ei
 
vaikutusta
1
 
 
Rajallinen
 
vaikutus
2
 
 
Keskittynyt
 
vaikutus
3
 
 
Keskiverto
 
vaikutus
4
 
 
Laajalle
 
levinnyt
 
vaikutus
5
 
 
Globaali/täysimittainen
 
vaikutus
Mittakaava
 
(Scale
 
of
 
impact)
 
kuvaa
 
vaikutuksen
voimakkuutta
 
ja
 
sitä
 
arvioidaan
 
asteikolla
 
0–5:
0
 
 
Ei
 
vaikutusta
1
 
 
Minimaalinen
 
vaikutus
2
 
 
Vähäinen
 
vaikutus
3
 
 
Keskiverto
 
vaikutus
4
 
 
Merkittävä
 
vaikutus
5
 
 
Laajamittainen
 
vaikutus
Korjaamaton
 
luonne
 
(Remediability)
 
kuvaa,
 
missä
 
määrin
negatiivisia
 
vaikutuksia
 
voidaan
 
korjata
 
ja
 
sitä
 
arvioidaan
asteikolla
 
0–5:
0
 
 
Ei
 
vaikutusta
1
 
 
Hyvin
 
helposti
 
korjattavissa
 
erittäin
 
lyhyellä
aikavälillä
 
(alle
 
1
 
vuosi)
2
 
 
Verrattain
 
korjattavissa
 
lyhyellä
 
aikavälillä
 
(1–2
vuotta)
3
 
 
Vaikeasti
 
korjattavissa,
 
mutta
 
mahdollista
korjata
 
keskipitkällä
 
aikavälillä
 
(2–5
 
vuotta)
doc1p3i1
47
4
 
 
Erittäin
 
haastavaa
 
korjata,
 
mutta
 
mahdollista
korjata
 
keskipitkällä
 
aikavälillä
 
(2–5
 
vuodessa)
5
 
 
Ei
 
korjattavissa
 
oleva/peruuttamaton
 
vaikutus
Todennäköisyyttä
 
arvioidaan
 
asteikolla
 
0–1:
0
 
 
Vaikutukset
 
eivät
 
toteudu
0,25
 
 
Toteutuminen
 
on
 
epätodennäköisempää
kuin
 
toteutumatta
 
jääminen
0,5
 
 
Toteutuminen
 
on
 
yhtä
 
todennäköistä
 
kuin
toteutumatta
 
jääminen
0,75
 
 
Toteutuvat
 
todennäköisemmin
 
kuin
 
jäävät
toteutumatta
1
 
 
Vaikutukset
 
toteutuvat
 
varmasti
Vaikutuksia
 
on
 
kartoitettu
 
kattavasti
 
yhtiön
 
koko
liiketoiminnan
 
näkökulmasta.
 
Vaikutusten
 
kartoituksen
yhteydessä
 
on
 
tunnistettu,
 
liittyykö
 
vaikutus
 
yhtiön
 
omaan
toimintaan
 
vai
 
sen
 
arvoketjuun.
 
Lisäksi
 
on
 
tunnistettu,
onko
 
kyseessä
 
tosiasiallinen
 
vai
 
mahdollinen
 
vaikutus
 
ja
syntyykö
 
siitä
 
vaikutuksia
 
lyhyellä,
 
keskipitkällä
 
vai
 
pitkällä
aikavälillä
 
ESRS
 
1-standardin
 
määrittämien
aikahorisonttien
 
mukaisesti.
Tosiasiallisten
 
negatiivisten
 
vaikutusten
 
olennaisuuden
pisteytys
 
lasketaan
 
laaja-alaisuuden,
 
mittakaavan
 
ja
korjaamattoman
 
luonteen
 
summana.
 
Mahdollisten
vaikutusten
 
pisteytys
 
lasketaan
 
kertomalla
 
laaja-
alaisuuden,
 
mittakaavan
 
ja
 
korjaamattoman
 
luonteen
summa
 
vaikutuksen
 
toteutumisen
 
todennäköisyydellä.
Negatiiviset
 
vaikutukset
 
pisteytetään
 
näin
 
välille
 
0–15.
 
Jos
laskennasta
 
saatu
 
arvo
 
on
 
8
 
tai
 
suurempi,
 
kestävyysaihe
on
 
yhtiölle
 
olennainen.
 
Korjaamatonta
 
luonnetta
 
ei
 
oteta
huomioon
 
laskettaessa
 
pisteytystä
 
positiiviselle
vaikutukselle,
 
jolloin
 
kestävyysaihe
 
pisteytetään
 
välille
 
0–
10,
 
ja
 
kestävyysaihe
 
on
 
olennainen,
 
jos
 
sen
 
arvo
 
on
 
5
 
tai
suurempi.
 
Tunnistettaessa
 
mahdollisia
ihmisoikeusvaikutuksia
 
vaikutuksen
 
vakavuutta
 
on
painotettu
 
todennäköisyyden
 
yli
 
arvioimalla
todennäköisyydeksi
 
aina
 
1
 
eli
 
100
 
%,
 
ettei
 
mahdollinen
vakavaksi
 
arvioitu
 
vaikutus
 
näyttäytyisi
 
arviossa
epäolennaisena
 
pienen
 
todennäköisyyden
 
takia.
Taloudellinen
 
olennaisuus
Taloudellisessa
 
olennaisuudessa
 
yhtiön
 
kartoittamille
vaikutuksille
 
tunnistetaan
 
niihin
 
liittyvät
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet
 
sekä
 
arvioidaan,
 
kuinka
 
suuria
 
taloudellisia
vaikutuksia
 
niistä
 
voi
 
tulla
 
yhtiölle.
 
Taloudellisten
vaikutusten
 
suuruutta
 
verrattiin
 
yhtiön
 
vuoden
 
2023
liiketoiminnan
 
tuottoihin.
Riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
olennaisuutta
 
eli
 
taloudellista
vaikutusta
 
arvioidaan
 
asteikolla
 
0–15:
0
 
 
Ei
 
lainkaan
 
olennainen
 
=
 
0
 
%
 
liiketoiminnan
tuotoista
1–3
 
 
Vähäinen
 
=
 
5
 
%
 
liiketoiminnan
 
tuotoista
4–7
 
 
Huomioitava
 
=
 
10
 
%
 
liiketoiminnan
 
tuotoista
8–10
 
 
Tärkeä
 
=
 
15
 
%
 
liiketoiminnan
 
tuotoista
11–12
 
 
Merkittävä
 
=
 
20
 
%
 
liiketoiminnan
 
tuotoista
13–15
 
 
Kriittinen
 
=
 
25
 
%
 
liiketoiminnan
 
tuotoista
Lisäksi
 
arvioidaan
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
taloudellisten
 
vaikutusten
 
realisoitumisen
 
todennäköisyyttä
asteikolla
 
0–1:
0
 
 
Vaikutukset
 
eivät
 
toteudu
0,25
 
 
Toteutuminen
 
on
 
epätodennäköisempää
kuin
 
toteutumatta
 
jääminen
0,5
 
 
Toteutuminen
 
on
 
yhtä
 
todennäköistä
 
kuin
toteutumatta
 
jääminen
0,75
 
 
Toteutuvat
 
todennäköisemmin
 
kuin
 
jäävät
toteutumatta
1
 
 
Vaikutukset
 
toteutuvat
 
varmasti
Taloudellista
 
olennaisuutta
 
laskettaessa
 
riskin
 
tai
mahdollisuuden
 
taloudellisen
 
vaikutuksen
 
suuruus
kerrotaan
 
sen
 
realisoitumisen
 
todennäköisyydellä.
 
Mikäli
arvo
 
on
 
8
 
tai
 
enemmän,
 
riski
 
tai
 
mahdollisuus
 
on
 
yhtiölle
olennainen.
Kestävyystekijä
 
on
 
arvioitu
 
olennaiseksi,
 
jos
 
yhtiön
vaikutukset
 
kestävyystekijään
 
ovat
 
olennaisia
 
tai
 
jos
kestävyystekijä
 
luo
 
yhtiön
 
liiketoiminnalle
 
olennaisia
riskejä
 
tai
 
mahdollisuuksia.
 
Olennaisuuden
 
kehittymistä
 
on
arvioitu
 
ESRS
 
1:n
 
määrittämien
 
aikahorisonttien
mukaisesti
 
lyhyellä
 
(1
 
vuosi),
 
keskipitkällä
 
(2–5
 
vuotta)
 
ja
pitkällä
 
(yli
 
5
 
vuotta)
 
aikavälillä.
 
Lyhyt
 
aikaväli
 
tarkoittaa
raportointivuotta.
 
Keskipitkä
 
aikaväli
 
alkaa
raportointivuoden
 
päättymisestä
 
ja
 
kestää
 
viidennen
doc1p3i1
48
raportointivuoden
 
loppuun.
 
Pitkä
 
aikaväli
 
alkaa
 
viidennen
raportointivuoden
 
päättymisestä.
Yhtiö
 
on
 
konsultoinut
 
ulkopuolista
 
neuvonantajaa
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa.
Riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
tunnistamisprosessi
Riskienhallinta
 
on
 
olennainen
 
osa
 
yhtiön
 
liiketoimintaa
 
ja
sisäistä
 
valvontaa.
 
Riskienhallinnan
 
periaatteet
määritetään
 
hallituksen
 
hyväksymässä
riskienhallintapolitiikassa.
 
Riskienhallinnan
 
tehtävänä
 
on
varmistaa,
 
että
 
yhtiön
 
merkittävät
 
riskit
 
tunnistetaan,
arvioidaan
 
ja
 
mitataan
 
ja
 
että
 
riskejä
 
seurataan
 
ja
 
hallitaan
osana
 
päivittäistä
 
liiketoimintojen
 
johtamista.
 
Hallitus
 
arvioi
säännöllisesti
 
yhtiön
 
riskienhallintastrategiaa,
riskinkantokykyä,
 
sekä
 
suhtautumista
 
riskinottoon.
 
Riskejä
pyritään
 
hallitsemaan
 
riskikartoituksilla
 
sekä
 
kartoitusten
perusteella
 
tehtävillä
 
toimenpiteillä,
 
systemaattisella
seurannalla
 
sekä
 
toimintaympäristön
 
ja
 
markkinan
analysoinnilla.
 
Liiketoiminnoista
 
riippumattomat
 
toiminnot;
riskienhallinnan
 
arviointitoiminto,
 
säännösten
noudattamisen
 
varmistamisesta
 
vastaava
 
toiminto
 
sekä
sisäisen
 
tarkastuksen
 
toiminto
 
vastaavat
riskienhallinnasta.
 
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminnon
tavoitteena
 
on
 
edistää
 
järjestelmällistä
 
ja
 
ennakoivaa
riskienhallintaa.
 
Yhtiön
 
organisaatiossa
 
riskienhallinnan
arviointitoiminto
 
toimii
 
suoraan
 
toimitusjohtajan
alaisuudessa
 
ja
 
raportoi
 
hallitukselle,
 
toimitusjohtajalle
sekä
 
muulle
 
toimivalle
 
johdolle.
Yhtiön
 
riskienhallinnan
 
toiminnan
 
viitekehys
 
perustuu
kolmen
 
puolustuslinjan
 
periaatteeseen:
 
1.
 
Puolustuslinja:
 
Liiketoimintayksiköt.
 
Koko
 
yhtiön
henkilökunnan,
 
niin
 
asiakasrajapinta
 
kuin
 
muissakin
tehtävissä
 
toimivien
 
on
 
päivittäisessä
 
työssään
noudatettava
 
yhtiön
 
toimintaohjeita
 
ja
 
riskienhallinnan
periaatteita.
 
2.
 
Puolustuslinja:
 
Riskienhallinta
 
ja
 
compliance-toiminto.
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminto
 
valvoo
 
ja
 
varmistaa,
 
että
yhtiön
 
toiminta
 
noudattaa
 
määriteltyjä
 
strategioita
 
ja
 
rajoja.
Toiminto
 
tekee
 
jatkuvaa
 
valvontaa
 
ja
 
huolehtii,
 
että
toimintatavat
 
kehittyvät
 
ajan
 
mukana.
 
Compliance-toiminto
valvoo
 
säännösten
 
noudattamista.
 
3.
 
Puolustuslinja:
 
Sisäinen
 
tarkastus.
 
Sisäisen
 
tarkastus
arvioi
 
ja
 
varmistaa
 
sisäisen
 
valvonnan
 
riittävyyttä,
toimivuutta
 
ja
 
tehokkuutta
 
pankin
 
eri
 
yksiköissä,
toiminnoissa
 
ja
 
tytäryhtiöissä.
 
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminnon
 
on
 
riskejä
 
ja
riskienhallintaa
 
kontrolloimalla
 
varmistettava,
 
että
 
yhtiössä
noudatetaan
 
hallituksen
 
hyväksymiä
 
riskienhallinnan
periaatteita
 
ja
 
pääomanhallintastrategiaa.
 
Toiminnon
tehtävänä
 
on
 
tunnistaa
 
liiketoimintaan
 
kohdistuvat
 
riskit.
Riskienhallinta
 
ylläpitää,
 
kehittää
 
ja
 
valmistelee
riskienhallinnan
 
periaatteita
 
hallituksen
 
vahvistettaviksi
sekä
 
suunnittelee
 
ja
 
kehittää
 
riskien
 
ja
 
riskienhallinnan
kontrollointiin
 
liittyviä
 
menettelytapoja.
 
Toiminto
 
valvoo,
että
 
jokainen
 
tunnistettu
 
riski
 
pysyy
 
vahvistetuissa
rajoissa.
 
Lisäksi
 
sen
 
on
 
varmistettava,
 
että
 
jokaista
 
riskiä
mittaavat
 
menetelmät
 
ovat
 
asianmukaiset
 
ja
 
luotettavat.
Näiden
 
menetelmien
 
tulee
 
myös
 
sisältää
 
poikkeuksellisten
tilanteiden
 
vaikutust
 
en
 
arviointia.
Riskien
 
määrittelyssä
 
ja
 
niiden
 
hallinnassa
 
hyödynnetään
seuraavanlaista
 
jaottelua:
 
liiketoimintariski,
 
luottoriski,
markkinariski,
 
likviditeettiriski
 
ja
 
operatiivinen
 
riski.
Kestävyysriskikokonaisuus
 
ei
 
ole
 
jaoteltu
 
omaksi
luokakseen,
 
vaan
 
jokaiseen
 
luokkaan
 
sisältyy
kestävyysriskejä.
 
Kestävyysriskit
 
huomioidaan
 
jokaisen
riskin
 
arvioinnissa
 
ja
 
kaikkien
 
yhtiön
 
liiketoiminnan
 
osa-
alueiden
 
tulee
 
kuulua
 
riskikartoituksen
 
alle.
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminnon
 
tehtäväalueesta
vastaava
 
henkilö
 
on
 
riskienhallintajohtaja,
 
jonka
 
sijaisena
toimii
 
riskienhallintapäällikkö.
 
Riskienhallinta
 
toimii
yhteistyössä
 
pankin
 
compliance-toiminnon
 
kanssa.
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminto
 
hyödyntää
toiminnassaan
 
vuosikelloa.
 
Säännöllisten
 
tehtävien
aikataulutuksesta
 
ja
 
vastuuttamisesta
 
vastaa
 
yhtiön
riskienhallintajohtaja.
 
Päivittäisen
 
toimintaan
 
kuuluu
 
myös
konsultointia
 
ja
 
koulutusta
 
sekä
 
tärkeänä
 
osa-alueena
oman
 
toiminnan
 
kehittäminen.
 
Riskienhallinnan
arviointitoiminnon
 
tulee
 
pystyä
 
vastaamaan
 
yhtiön
liiketoiminnan
 
kehittymiseen,
 
sääntelymuutoksiin
 
ja
toimialaan
 
kohdistuvaan
 
murrokseen.
 
Säännölliseen
toimintaan
 
kuuluu
 
muun
 
muassa
 
luottoriskiraportointi
kuukausittain
 
ja
 
luottoriskistrategian
 
valvonta
kvartaaleittain.
 
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminto
 
raportoi
vuosittain
 
hallitukselle
 
toiminnastaan
 
ja
 
havainnoistaan
riskien
 
hallinnan
 
vuosiselvityksellä.
 
Selvityksessä
 
on
mainittava
 
mahdollisten
 
puutteiden
 
korjaamiseksi
toteutetut
 
toimenpiteet.
doc1p3i1
49
Riskikartoitus
 
toteutetaan
 
vähintään
 
kerran
 
vuodessa.
Kartoitus
 
kattaa
 
kokonaisuudessaan
 
yhtiön
 
strategiset
 
ja
operatiiviset
 
riskit
 
ja
 
kohdistuu
 
valittuun
 
osa-alueeseen
yhtiön
 
liiketoiminnasta.
 
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminto
vastaa
 
kartoituksen
 
kokoamisesta
 
ja
 
johtoryhmien
 
jäsenet
vastaavat
 
laadinnasta
 
omien
 
liiketoiminta
 
-alueensa
 
osalta.
 
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
kartoitetut
riskit
 
perustuvat
 
riskikartoitukseen.
Riskienhallintajärjestelmän
 
sisältöä
 
on
 
laajennettu
käsittämään
 
myös
 
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
arvioinnissa
 
tunnistetut
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet.
 
Tunnistetut
 
negatiiviset
 
vaikutukset
 
ja
riskit
 
on
 
syötetty
 
järjestelmään
 
riskinä
 
ja
 
positiivisia
vaikutuksia
 
ja
 
mahdollisuuksia
 
tarkastellaan
järjestelmässä
 
osana
 
riskien
 
hallintakeinoja.
Riskikartoituksessa
 
jokaiselle
 
riskille
 
määritetään
vastuuhenkilö,
 
joka
 
seuraa
 
ja
 
pyrkii
 
rajoittamaan
 
kyseisen
riskin
 
todennäköisyyttä
 
ja
 
mahdollisia
 
vaikutuksia.
Vastuuhenkilö
 
asettaa
 
riskinhallintakeinoja
 
soveltuville
henkilöille,
 
jotka
 
vastaavat
 
riskin
 
hallinnoimisesta
käytännössä.
 
Näin
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
ovat
 
osana
 
säännöllistä
 
tarkastelua.
 
Riskikartoitus
 
ja
 
sen
vuosittainen
 
päivitys
 
vahvistetaan
 
hallituksessa.
Riskienhallintajohtaja
 
osallistuu
 
säännöllisesti
 
hallituksen
kokouksiin
 
ja
 
raportoi
 
tuolloin
 
ajankohtaiset
 
ja
 
merkittävät
havainnot
 
liittyen
 
luotto-,
 
likviditeetti-
 
ja
 
markkinariskeihin.
Operatiivisten
 
riskien
 
kartoitus
 
raportoidaan
 
hallitukselle
kerran
 
vuodessa.
 
Riskienhallinnan
 
arviointitoiminto
kokoontuu
 
viikoittain
 
käymään
 
läpi
 
ajankohtaisia
 
asioita
 
ja
toteuttaa
 
muuta
 
tarpeellista
 
tai
 
toimivan
 
johdon
 
toivomaa
raportointia.
 
Riskien
 
määrittelyssä
 
ja
 
niiden
 
hallinnassa
hyödynnetään
 
seuraavanlaista
 
jaottelua:
 
liiketoimintariski,
luottoriski,
 
markkinariski,
 
likviditeettiriski
 
ja
 
operatiivinen
riski.
Ympäristöön
 
liittyvät
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet
Yhtiö
 
on
 
kartoittanut
 
ympäristöön
 
liittyviä
 
vaikutuksia,
riskejä
 
ja
 
mahdollisuuksia
 
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
arvioinnilla
 
aiemmin
 
kuvatun
 
menetelmän
 
mukaisesti.
Ympäristöön
 
liittyvistä
 
aiheista
 
yhtiölle
 
olennaiseksi
todettiin
 
E1
 
Ilmastonmuutos
 
ja
 
epäolennaiseksi
 
todettiin
aiheet
 
E2
 
Pilaantuminen,
 
E3
 
Vesivarat
 
ja
 
merten
luonnonvarat,
 
E4
 
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
sekä
 
E5
 
Resurssien
 
käyttö
 
ja
 
kiertotalous.
 
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
on
 
tunnistettu
yhtiön
 
ja
 
sen
 
arvoketjun
 
vaikutuksia
 
ympäristöön
 
ja
yhteiskuntaan
 
sekä
 
ympäristöstä
 
ja
 
yhteiskunnasta
nousevia
 
yhtiön
 
toimintaan
 
vaikuttavia
 
riskejä
 
ja
mahdollisuuksia.
 
Arvioinnissa
 
on
 
huomioitu
 
yhtiön
 
oma
toiminta,
 
toimiala,
 
sijainti
 
ja
 
liiketoimintamalli
 
sekä
arvoketjun
 
toiminta
 
mukaan
 
lukien
 
yhtiön
 
rahoittama
toiminta.
 
Yhtiö
 
harjoittaa
 
vähittäispankkitoimintaa
Suomessa,
 
joten
 
yhtiön
 
oma
 
toiminta
 
ei
 
liity
 
merkittävään
vedenottoon,
 
luonnon
 
resurssien
 
hyödyntämiseen
esimerkiksi
 
kaivostoiminnan
 
kautta
 
tai
 
elinympäristöjen
heikentämiseen
 
maa-
 
tai
 
metsätalouden
 
tai
 
rakentamisen
kautta.
 
Yhtiön
 
toimipisteet
 
sijaitsevat
 
Suomessa
kaupunkimaisissa
 
ympäristöissä
 
toimisto-
 
ja
liiketilakäyttöön
 
tarkoitetuissa
 
tiloissa.
 
Yhtiö
 
ei
 
ole
järjestänyt
 
erillisiä
 
kuulemisia
 
vaikutuksen
 
kohteena
olevien
 
yhteisöjen
 
kanssa.
Vaikutukset
 
ympäristön
 
pilaantumiseen,
 
vesivaroihin
 
ja
merten
 
luonnonvaroihin
 
tai
 
luontotyyppien
 
ja
 
lajien
elinympäristöjen
 
heikkenemiseen
 
ovat
 
mahdollisia
arvoketjun
 
ylävirrassa
 
esimerkiksi
 
teknisten
 
laitteiden
tuotannossa,
 
mutta
 
yhtiön
 
tiedossa
 
ei
 
ole
 
hankintaketjuun
liittyviä
 
merkittäviä
 
ympäristövaikutuksia.
 
Rahoitetusta
toiminnasta
 
syntyvät
 
vaikutukset
 
eivät
 
ylittäneet
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
asetettua
olennaisuuden
 
raja-arvoa.
 
Myös
 
yhtiön
 
omasta
toiminnasta
 
syntyvä
 
jätemäärä
 
on
 
arvioitu
 
suuruudeltaan
epäolennaiseksi.
 
Yhtiön
 
toiminnasta
 
ei
 
synny
 
vaarallista
jätettä.
 
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
edellä
kuvatut
 
vaikutukset
 
on
 
arvioitu
 
vähäisiksi,
 
eikä
 
korjaavia
biologiseen
 
monimuotoisuuteen
 
liittyviä
 
toimia
 
ole
 
todettu
olevan
 
tarpeen
 
tehdä.
Ilmastonmuutos
 
on
 
arvioitu
 
yhtiölle
 
olennaiseksi
kestävyysaiheeksi.
 
Ilmastonmuutokseen
 
liittyviä
vaikutuksia,
 
riskejä
 
ja
 
mahdollisuuksia
 
on
 
kartoitettu
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
lisäksi
 
erillisessä
ilmastoriskien
 
olennaisuusarviossa.
 
Ilmastoriski
 
on
 
myös
osana
 
yhtiön
 
säännöllistä
 
riskikartoitusta.
 
Sen
 
tavoitteena
on
 
tunnistaa
 
yhtiön
 
tavoitteiden
 
saavuttamista
 
uhkaavat
riskit.
 
Riskit
 
arvotetaan,
 
analysoidaan
 
ja
 
priorisoidaan.
Luokittelun
 
avulla
 
lisätään
 
ymmärrystä
 
yhtiön
 
riskeistä
 
ja
varmistetaan,
 
että
 
kaikki
 
olennaiset
 
riskit
 
kartoitetaan.
Kokonaisvaltainen
 
riskikartoitus
 
toteutetaan
 
vähintään
kerran
 
vuodessa,
 
ja
 
tämän
 
lisäksi
 
tehdään
 
tarvittaessa
 
eri
toimintoihin
 
ja
 
merkittäviin
 
projekteihin
 
erillisiä
riskikartoituksia.
 
Riskikartoituksessa
 
jokaisen
 
riskin,
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
50
mukaan
 
lukien
 
ilmastoriskin,
 
vaikutus
 
sekä
 
realisoitumisen
todennäköisyys
 
arvioidaan
 
asteikolla
 
1–5.
 
Ilmastoriskien
arvioinnissa
 
huomioidaan
 
muun
 
muassa
 
meren
 
pinnan
nousun
 
ja
 
sään
 
ääri-ilmiöiden
 
vaikutukset
 
vakuuksien
arvoon
 
sekä
 
vaikutukset
 
Suomen
 
talouden
 
tasapainoon
 
ja
velallisten
 
maksukykyyn.
 
Yhtiön
 
vaikutusta
ilmastonmuutokseen
 
arvioidaan
kasvihuonekaasupäästöjen
 
laskennalla,
 
joka
 
esitellään
osiossa
 
E1-6.
Hallintakeinot
 
keskittyvät
 
ilmastoriskin
 
mittausmenetelmien
ja
 
siihen
 
tarvittavan
 
datan
 
keräämisen
 
kehittämiseen.
Luotettavan
 
ympäristötiedon
 
ja
 
ilmastoriskeihin
 
liittyvien
tietojen
 
kerääminen
 
sekä
 
asiakkaiden
 
ja
 
muiden
sidosryhmien
 
vastuullisuustyö
 
parantavat
 
riskien
arvioimisen
 
edellytyksiä.
 
Esimerkiksi
 
vakuuksien
tarkemman
 
sijainnin
 
ja
 
kiinteistön
 
energiatehokkuuden
kartoittamisen
 
perusteella
 
voidaan
 
tarkemmin
 
arvioida,
mitkä
 
vakuudet
 
ovat
 
akuutin
 
tai
 
kroonisen
 
riskin
 
alaista.
 
Yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
sen
 
liiketoimintaan
 
vaikuttavia
 
fyysisiä
ja
 
siirtymäriskejä
 
skenaarioanalyysin
 
avulla,
 
joka
 
esitellään
osiossa
 
E1
 
ESRS
 
2
 
SBM-3:een
 
liittyvä
tiedonantovaatimus.
 
Fyysiset
 
ja
 
siirtymäriskit
 
ovat
 
jatkuvan
riskienhallinnan
 
kohteena
 
ja
 
niiden
 
merkittävyys
arvioidaan
 
säännöllisesti
 
osana
 
riskikartoitusprosessia.
Yhtiölle
 
olennaiset
 
ja
 
epäolennaiset
 
fyysiset
 
riskit
 
esitetään
kuvassa
 
alla.
 
Fyysiset
 
riskit,
 
kuten
 
äärimmäiset
 
sääilmiöt
ja
 
merenpinnan
 
nousu
 
voivat
 
aiheuttaa
 
välillisesti
 
viiveitä
lainan
 
takaisinmaksukykyyn.
Ilmastoon
 
liittyvien
 
uhkien
 
luokittelu
Lämpötilaan
 
liittyvät
 
Tuuleen
 
liittyvät
 
Veteen
 
liittyvät
 
Maamassoihin
 
ja
maaperään
 
liittyvät
 
Krooniset
 
Lämpötilan
muutokset
 
(ilma,
makea
 
vesi,
 
merivesi)
 
ü
Tuuliolojen
muutokset
 
ü
Sadeolojen
 
ja
 
-
tyyppien
 
muutokset
(vesisade,
 
raekuurot,
lumi-
 
tai
 
jäätävä
sade)
 
ü
Rannikon
 
eroosio
 
×
Lämpökuormitus
 
ü
Sademäärien
 
tai
hydrologinen
vaihtelu
 
ü
Maaperän
huonontuminen
 
×
Lämpötilan
 
vaihtelut
 
ü
Valtamerten
happamoituminen
 
×
Maaperän
 
eroosio
 
×
Ikiroudan
 
sulaminen
 
×
Meriveden
 
intruusio
 
×
Vettyneen
 
rinnemaan
valuminen
 
×
Merenpinnan
kohoaminen
 
ü
Vesistressi
 
×
Akuutit
 
Lämpöaalto
 
ü
Hirmumyrsky,
hurrikaani,
 
taifuuni
 
×
Kuivuus
 
×
Lumivyöry
 
×
Kylmyysaalto/halla/
 
p
akkanen
ü
Myrsky
 
(myös
lumimyrskyt,
 
pöly-
 
ja
hiekkamyrskyt)
 
ü
Voimakas
 
sade
(vesisade,
 
raekuurot,
lumi-
 
tai
 
jäätävä
sade)
 
ü
Maanvyörymä
 
×
Maastopalo
 
ü
Pyörremyrsky
 
×
Tulva
 
(rannikko
 
-,
 
joki-,
hulevesi-
 
ja
pohjavesitulva)
 
ü
Maansortuma
 
×
Jäätikköjärven
purkautuminen
 
×
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
51
Siirtymäriskit
 
ovat
 
riskejä,
 
joita
 
aiheutuu
 
siirtymisestä
 
kohti
kestävämpää
 
liiketoimintaa.
 
Yhtiölle
 
keskeisiä
 
riskejä
 
ovat
luotto-,
 
varainhankinta-,
 
sääntely-
 
ja
 
maineriskit,
 
joihin
kaikkiin
 
liittyy
 
myös
 
siirtymäriski.
 
Ilmastonmuutoksen
vaikutukset
 
talouteen
 
ja
 
velallisten
 
maksukykyyn
 
lisäävät
luottoriskiä.
 
Yhtiön
 
asiakkaisiin
 
vaikuttavat
 
siirtymäriskit
 
ja
niiden
 
realisoituminen
 
voi
 
vaikuttaa
 
yhtiön
 
luottoriskiin.
Sijoittajien
 
vaatimukset
 
yhtiön
 
toiminnasta
ilmastonmuutoksen
 
hillitsemiseksi
 
kasvavat,
 
mikä
 
voi
aiheuttaa
 
haasteita
 
yhtiön
 
varainhankinnalle,
 
mikäli
 
yhtiö
ei
 
vastaa
 
kestävän
 
kehityksen
 
vaatimuksiin.
 
Tämä
aiheuttaa
 
myös
 
maineriskiä,
 
mikäli
 
markkinat
 
eivät
 
kohtaa
kysyntää
 
kuluttajien
 
odotusten
 
muuttuessa.
 
Sitä
 
vastoin
onnistuminen
 
ilmastonmuutoksen
 
vastaisessa
 
työssä
 
sekä
siitä
 
viestiminen
 
voi
 
vaikuttaa
 
positiivisesti
 
yhtiön
maineeseen.
 
Sääntelyn
 
kiristyessä
 
yhtiön
 
päivittäinen
 
työ
muuttuu
 
ja
 
yhtiöltä
 
odotetaan
 
konkreettisia
 
toimia
 
ja
tavoitteita
 
ilmastonmuutoksen
 
hillitsemiseksi.
 
Siirtyminen
kohti
 
kestäviä
 
käytäntöjä
 
voi
 
vaatia
 
muutoksia
 
yhtiön
strategiaan
 
sekä
 
merkittäviä
 
investointeja.
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
tilinpäätöksessään
 
kriittisiä
 
ilmastoon
 
liittyviä
oletuksia,
 
joilla
 
voisi
 
olla
 
yhteyttä
 
käytettyihin
ilmastoskenaarioihin.
IRO-2
 
 
Yrityksen
 
kestävyysraporteissa
huomioon
 
otetut
 
ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Luettelo
 
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
perusteella
 
raportoiduista
 
tiedonantovaatimuksista
 
löytyy
kestävyysraportin
 
sisällysluettelosta.
 
Alla
 
oleva
 
taulukko
on
 
luettelo
 
EU:n
 
lainsäädännöstä
 
johdetuista
 
monialaisten
ja
 
aihekohtaisten
 
standardien
 
tietopisteistä.
Yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
olennaiset
 
tiedonantovaatimukset
 
ja
tietopisteet
 
käyttämällä
 
ESRS
 
1
 
Lisäys
 
E:n
 
vuokaaviota
annettavien
 
ESRS-tietojen
 
esittämisestä.
 
Yhtiö
 
ei
 
jätä
raportoimatta
 
olennaisiin
 
tiedonantovaatimuksiin
 
liittyviä
yksittäisiä
 
tiedonantopisteitä
 
olennaisuuden
 
perusteella.
Tiedonantovaatimus
 
ja
 
siihen
 
liittyvä
 
tietopiste
 
Viittaus
 
raporttiin
(sivu)
ESRS
 
2
 
GOV-1
 
Hallituksen
 
sukupuolijakauma
 
21
 
kohdan
 
d
 
alakohta
 
32
ESRS
 
2
 
GOV-1
 
Riippumattomien
 
hallituksen
 
jäsenten
 
prosenttiosuus
 
21
 
kohdan
 
e
 
alakohta
 
32
ESRS
 
2
 
GOV-4
 
Selvitys
 
kestävyyttä
 
koskevasta
 
due
 
diligence
 
-prosessista
 
30
 
kohta
 
37
ESRS
 
2
 
SBM-1
 
Osallistuminen
 
fossiilisiin
 
polttoaineisiin
 
liittyvään
 
toimintaan
 
40
 
kohdan
 
d
 
alakohdan
 
i
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
2
 
SBM-1
 
Osallistuminen
 
kemikaalien
 
tuotantoon
 
liittyvään
 
toimintaan
 
40
 
kohdan
 
d
 
alakohdan
 
ii
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
2
 
SBM-1
 
Osallistuminen
 
kiistanalaisiin
 
aseisiin
 
liittyvään
 
toimintaan
 
40
 
kohdan
 
d
 
alakohdan
 
iii
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
2
 
SBM-1
 
Osallistuminen
 
tupakan
 
viljelyyn
 
ja
 
tuotantoon
 
liittyvään
 
toimintaan
 
40
 
kohdan
 
d
 
alakohdan
 
iv
 
alakohta
epäolennainen
ESRS
 
E1-1
 
Siirtymäsuunnitelma
 
ilmastoneutraaliuden
 
saavuttamiseksi
 
vuoteen
 
2050
 
mennessä
 
14
 
kohta
 
82
ESRS
 
E1-1
 
Pariisin
 
sopimuksen
 
mukaisten
 
vertailuarvojen
 
ulkopuolelle
 
suljetut
 
yritykset
 
16
 
kohdan
 
g
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E1-4
 
Kasvihuonekaasupäästöjen
 
vähennystavoitteet
 
34
 
kohta
 
86
ESRS
 
E1-5
 
Fossiilisista
 
lähteistä
 
peräisin
 
olevan
 
energian
 
kulutus
 
eriteltynä
 
lähteiden
 
mukaan
 
(vain
 
ilmastovaikutuksiltaan
 
merkittävät
 
alat)
 
38
 
kohta
 
87
ESRS
 
E1-5
 
Energiankulutus
 
ja
 
energialähteiden
 
yhdistelmä
 
37
 
kohta
 
88
ESRS
 
E1-5
 
Energiaintensiteetti,
 
joka
 
liittyy
 
toimintaan
 
ilmastovaikutuksiltaan
 
merkittävillä
 
aloilla
 
40–43
 
kohta
 
87
ESRS
 
E1-6
 
Kasvihuonekaasujen
 
scope
 
1-,
 
scope
 
2-
 
ja
 
scope
 
3
 
-bruttopäästöt
 
ja
 
kokonaispäästöt
 
44
 
kohta
 
89
ESRS
 
E1-6
 
Kasvihuonekaasujen
 
bruttopäästöjen
 
intensiteetti
 
53–55
 
kohta
 
88
ESRS
 
E1-7
 
Kasvihuonekaasujen
 
poistot
 
ja
 
päästöhyvitykset
 
56
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E1-9
 
Vertailuarvosalkun
 
alttius
 
ilmastoon
 
liittyville
 
fyysisille
 
riskeille
 
66
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E1-9
 
Rahallisten
 
määrien
 
erittely
 
akuutin
 
ja
 
kroonisen
 
fyysisen
 
riskin
 
mukaan
 
66
 
kohdan
 
a
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E1-9
 
Sellaisten
 
merkittävien
 
omaisuuserien
 
sijaintipaikka,
 
joihin
 
kohdistuu
 
olennainen
 
fyysinen
 
riski
 
66
 
kohdan
 
c
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E1-9
 
Yrityksen
 
kiinteistöomaisuuden
 
kirjanpitoarvo
 
eriteltynä
 
energiatehokkuusluokittain
 
67
 
kohdan
 
c
 
alakohta
epäolennainen
ESRS
 
E1-9
 
Ilmastoon
 
liittyvien
 
mahdollisuuksien
 
huomioiminen
 
salkussa
 
69
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E2-4
 
Kunkin
 
sellaisen
 
ilmaan,
 
veteen
 
ja
 
maaperään
 
päätyvän
 
epäpuhtauden
 
määrä,
 
joka
 
mainitaan
 
EPRTR
 
-asetuksen
(epäpuhtauksien
 
päästöjä
 
ja
 
siirtoja
 
koskeva
 
eurooppalainen
 
rekisteri)
 
liitteen
 
II
 
luettelossa
 
28
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E3-1
 
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
 
9
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E3-1
 
Kohdennetut
 
toimintaperiaatteet
 
13
 
kohta
 
epäolennainen
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
52
ESRS
 
E3-1
 
Merien
 
ja
 
valtamerten
 
kestävyys
 
14
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E3-4
 
Kierrätetyn
 
ja
 
uudelleenkäytetyn
 
veden
 
kokonaismäärä
 
28
 
kohdan
 
c
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E3-4
 
Kokonaisvedenkulut
 
us
 
kuutiometreinä
 
oman
 
toiminnan
 
liikevoittoa
 
kohti
 
laskettuna
 
29
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
2
 
 
SBM-3
 
 
E4
 
16
 
kohdan
 
a
 
alakohdan
 
i
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
2
 
 
SBM-3
 
 
E4
 
16
 
kohdan
 
b
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
2
 
 
SBM-3
 
 
E4
 
16
 
kohdan
 
c
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E4-2
 
Kestävät
 
maata
 
tai
 
maataloutta
 
koskevat
 
käytännöt
 
tai
 
toimintaperiaatteet
 
24
 
kohdan
 
b
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E4-2
 
Kestävät
 
meriin
 
liittyvät
 
käytännöt
 
tai
 
toimintaperiaatteet
 
24
 
kohdan
 
c
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E4-2
 
Metsäkatoon
 
puuttumista
 
koskevat
 
toimintaperiaatteet
 
24
 
kohdan
 
d
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E5-5
 
Kierrättämätön
 
jäte
 
37
 
kohdan
 
d
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
E5-5
 
Vaarallinen
 
jäte
 
ja
 
radioaktiivinen
 
jäte
 
kohta
 
39
 
epäolennainen
ESRS
 
2
 
 
SBM-3
 
 
S1
 
Pakkotyötapausten
 
riski
 
14
 
kohdan
 
f
 
alakohta
 
100
ESRS
 
2
 
 
SBM-3
 
 
S1
 
Lapsityövoima-tapausten
 
riski
 
14
 
kohdan
 
g
 
alakohta
 
100
ESRS
 
S1-1
 
Ihmisoikeuspoliittiset
 
sitoumukset
 
20
 
kohta
 
100
ESRS
 
S1-1
 
Kansainvälisen
 
työjärjestön
 
kahdeksan
 
perusyleissopimuksen
 
käsittelemiä
 
aiheita
 
koskevat
 
due
 
diligence
 
-käytännöt
 
21
 
kohta
 
100
ESRS
 
S1-1
 
Ihmiskaupan
 
ehkäisemistä
 
koskevat
 
prosessit
 
ja
 
toimenpiteet
 
22
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S1-1
 
Työtapaturmien
 
ehkäisemistä
 
koskevat
 
toimintaperiaatteet
 
tai
 
hallintajärjestelmä
 
23
 
kohta
 
100
ESRS
 
S1-3
 
Epäkohtien
 
tai
 
valitusten
 
käsittelyjärjestelmät
 
32
 
kohdan
 
c
 
alakohta
 
102
ESRS
 
S1-14
 
Kuolemantapausten
 
lukumäärä
 
ja
 
työtapaturmien
 
lukumäärä
 
ja
 
osuus
 
88
 
kohdan
 
b
 
ja
 
c
 
alakohta
 
106
ESRS
 
S1-14
 
Loukkaantumisten,
 
onnettomuuksien,
 
kuolemantapausten
 
tai
 
sairauksien
 
vuoksi
 
menetettyjen
 
päivien
 
määrä
 
88
 
kohdan
 
e
 
alakohta
 
106
ESRS
 
S1-16
 
Sukupuolten
 
välinen
 
tasoittamaton
 
palkkaero
 
97
 
kohdan
 
a
 
alakohta
 
107
ESRS
 
S1-16
 
Toimitusjohtajan
 
suhteettoman
 
suuri
 
palkka
 
97
 
kohdan
 
b
 
alakohta
 
107
ESRS
 
S1-17
 
Syrjintätapaukset
 
103
 
kohdan
 
a
 
alakohta
 
107
ESRS
 
S1-17
 
Yritystoimintaa
 
ja
 
ihmisoikeuksia
 
koskevien
 
YK:n
 
ohjaavien
 
periaatteiden
 
ja
 
OECD:n
 
periaatteiden
 
noudattamatta
 
jättäminen
 
104
 
kohdan
 
a
 
alakohta
107
ESRS
 
2
 
 
SBM-3
 
 
S2
 
Huomattava
 
lapsityövoiman
 
tai
 
pakkotyön
 
käytön
 
riski
 
arvoketjussa
 
11
 
kohdan
 
b
 
alakohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S2-1
 
Ihmisoikeuspoliittiset
 
sitoumukset
 
17
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S2-1
 
Arvoketjun
 
työntekijöihin
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
 
18
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S2-1
 
Yritystoimintaa
 
ja
 
ihmisoikeuksia
 
koskevien
 
YK:n
 
ohjaavien
 
periaatteiden
 
ja
 
OECD:n
 
toimintaohjeiden
 
noudattamatta
 
jättäminen
 
19
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S2-1
 
Kansainvälisen
 
työjärjestön
 
kahdeksan
 
perusyleissopimuksen
 
käsittelemiä
 
aiheita
 
koskevat
 
due
 
diligence
 
-käytännöt
 
19
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S2-4
 
Arvoketjun
 
alku-
 
ja
 
loppupäähän
 
liittyvät
 
ihmisoikeusongelmat
 
ja
 
ihmisoikeuksien
 
loukkaukset
 
36
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S3-1
 
Ihmisoikeuspoliittiset
 
sitoumukset
 
16
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S3-1
 
Yritystoimintaa
 
ja
 
ihmisoikeuksia
 
koskevien
 
YK:n
 
ohjaavien
 
periaatteiden,
 
ILO:n
 
periaatteiden
 
tai
 
OECD:n
 
toimintaohjeiden
 
noudattamatta
 
jättäminen
 
17
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S3-4
 
Ihmisoikeusongelmat
 
ja
 
ihmisoikeuksien
 
loukkaukset
 
36
 
kohta
 
epäolennainen
ESRS
 
S4-1
 
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
 
kohta
 
16
 
110
ESRS
 
S4-1
 
Yritystoimintaa
 
ja
 
ihmisoikeuksia
 
koskevien
 
YK:n
 
ohjaavien
 
periaatteiden
 
ja
 
OECD:n
 
toimintaohjeiden
 
noudattamatta
 
jättäminen
 
17
 
kohta
 
111
ESRS
 
S4-4
 
Ihmisoikeusongelmat
 
ja
 
ihmisoikeuksien
 
loukkaukset
 
35
 
kohta
 
114
ESRS
 
G1-1
 
Korruption
 
vastainen
 
Yhdistyneiden
 
kansakuntien
 
yleissopimus
 
10
 
kohdan
 
b
 
alakohta
 
118
ESRS
 
G1-1
 
Väärinkäytösten
 
paljastajien
 
suojelu
 
10
 
kohdan
 
d
 
alakohta
 
118
ESRS
 
G1-4
 
Korruption
 
ja
 
lahjonnan
 
torjuntaa
 
koskevien
 
lakien
 
rikkomisesta
 
määrätyt
 
sakot
 
24
 
kohdan
 
a
 
alakohta
120
ESRS
 
G1-4
 
Korruption
 
ja
 
lahjonnan
 
torjuntaa
 
koskevat
 
normit
 
24
 
kohdan
 
b
 
alakohta
 
119
doc1p3i1
53
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
EU:n
 
taksonomia-asetuksessa
 
(EU)
 
2020/852
määritellään
 
ympäristön
 
kannalta
 
kestävä
 
taloudellinen
toiminta.
 
Yhtiö
 
raportoi
 
tilikaudelta
 
2024
 
ensimmäistä
kertaa
 
rahoitus-
 
ja
 
sijoituskohteiden
 
kestävyydestä
taksonomia
 
-asetuksen
 
mukaisesti.
 
Sääntelyn
edellyttämillä
 
lomakkeilla
 
raportoidaan
taksonomiakelpoisuus
 
ja
 
taksonomianmukaisuus
 
kunkin
ilmastotavoitteen
 
osalta.
 
Keskeinen
 
tulosindikaattori
 
Green
Asset
 
Ratio
 
(GAR-osuus)
 
kuvastaa
 
yhtiön
taksonomianmukaisten
 
vastuiden
 
osuutta
 
yhtiön
kokonaisvaroista.
 
Yhtiö
 
arvioi
 
yritysrahoituksen
taksonomiaosuuksia
 
vastapuolen
 
julkisesti
 
raportoimien
taksonomiatietojen
 
perusteella.
 
Tiedot
 
on
 
kerätty
vastapuolen
 
tilikautta
 
2023
 
koskevista
 
raporteista.
Kotitalouksille
 
ja
 
paikallishallinnoille
 
myönnettyjen
 
lainojen
taksonomiaosuuksia
 
arvioidaan
 
asetuksen
 
edellyttämin
kriteerein.
GAR-osuuden
 
laskennassa
 
huomioon
 
otetut
 
omaisuuserät
kattavat
 
97,3
 
%
 
yhtiön
 
kokonaisvaroista.
Raportointikauden
 
2024
 
lopussa
 
liikevaihtoon
 
perustuen
yhtiöllä
 
on
 
taksonomiakelpoisia
 
vastuita
 
37,8
 
%,
 
joista
 
0,1
%
 
täyttää
 
taksonomianmukaisuuden
 
kriteerit.
Pääomamenoihin
 
perustuen
 
vastaavat
 
osuudet
 
ovat
 
37,8
%
 
ja
 
0,1
 
%.
 
Yhtiön
 
NFRD
 
(Non-Financial
 
Reporting
Directive)
 
-alaisiin
 
yrityksiin
 
liittyvät
 
vastuut
 
ovat
pääasiallisesti
 
sijoitussalkun
 
omaisuuseriä,
 
sillä
 
yhtiön
yritysasiakasliiketoiminta
 
kohdistuu
 
pk-sektorille.
 
Kotitalouksille
 
myönnettyjen
 
asuntolainojen
taksonomianmukaisuuden
 
arvioinnissa
 
ja
 
seurannassa
käytetään
 
kohteelle
 
myönnettyä
 
energialuokkaa.
 
Lisäksi
huomioidaan
 
lainaan
 
kohdistuvat
 
merkittävät
 
fyysiset
 
riskit.
Kohde,
 
joka
 
täyttää
 
ilmastonmuutoksen
 
hillinnän
merkittävän
 
edistämisen
 
kriteerit
 
eikä
 
siihen
 
kohdistu
merkittävää
 
tulvariskiä,
 
otetaan
 
huomioon
 
mukaisuuden
laskennassa.
 
Yhtiö
 
ei
 
raportoi
 
taksonomianmukaisuuden
osuutta
 
kotitalouksille
 
myönnetyistä
 
asuinvakuudellisista
lainoista,
 
sillä
 
tällä
 
hetkellä
 
ei
 
ole
 
riittävästi
 
tietoa
 
fyysisten
riskien
 
kohdistumisesta
 
yksittäisille
 
kohteille.
Kotitalouksille
 
myönnettyjen
 
rakennusten
perusparannuslainojen
 
ja
 
autolainojen
 
kelpoisuuden
 
ja
mukaisuuden
 
arvioimiseksi
 
ei
 
ole
 
tällä
 
hetkellä
käytettävissä
 
riittävästi
 
tietoja,
 
minkä
 
vuoksi
 
yhtiö
 
ei
raportoi
 
edellä
 
mainittuja
 
tietoja
 
kyseisistä
 
omaisuuseristä.
Yhtiön
 
raportoimat
 
taksonomianmukaiset
 
toiminnot
 
liittyvät
vieraan
 
pääoman
 
ehtoisiin
 
omaisuuseriin
 
sijoitussalkussa.
Yhtiö
 
raportoi
 
taksonomia-asetuksen
 
mukaisesti
ensimmäistä
 
kertaa
 
raportointivuodelta
 
2024,
 
jolloin
yhtiöllä
 
ei
 
toistaiseksi
 
ole
 
taksonomianmukaisuudelle
asetettuja
 
tavoitteita.
 
Taksonomianmukaisten
taloudellisten
 
toimintojen
 
kehitystä
 
tullaan
 
arvioimaan
 
ja
seuraamaan
 
tästä
 
ensimmäisestä
 
raportointikaudesta
alkaen.
Yhtiön
 
toiminnassa
 
ja
 
sen
 
kehittämisessä
 
otetaan
huomioon
 
liiketoimintaympäristössä
 
tapahtuvat
 
muutokset
ja
 
niiden
 
vaikutuksia
 
liiketoimintaan
 
ja
 
sidosryhmiin
arvioidaan
 
jatkuvasti.
 
Vastuullisuus
 
on
 
keskeinen
 
osa
yhtiön
 
toimintaa
 
ohjaavaa
 
strategiaa,
 
liiketapaperiaatteita
ja
 
eri
 
politiikkoja.
Luottopolitiikassa
 
linjataan,
 
ettei
 
yhtiö
 
rahoita
 
ympäristölle
vahingollisia
 
hankkeita,
 
eettisesti
 
ja
 
moraalisesti
kiistanalaista
 
toimintaa
 
tai
 
kansallisen
 
lain
 
vastaista
toimintaa.
 
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
julkaista
siirtymäsuunnitelma
 
osana
 
vuoden
 
2026
kestävyysraporttia,
 
jolloin
 
myös
 
arvioidaan
 
strategioiden
 
ja
toimintaperiaatteiden
 
yhteensopivuutta
liiketoimintaympäristön
 
vaatimuksien
 
kanssa.
 
Prosessissa
tullaan
 
ottamaan
 
huomioon
 
asetuksen
 
mukaiset
ympäristön
 
kannalta
 
kestäviä
 
taloudellisia
 
toimintoja
koskevat
 
kriteerit.
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
54
0.
 
Yhteenveto
 
keskeisistä
 
tulosindikaattoreista,
 
jotka
 
luottolaitosten
 
on
 
ilmoitettava
 
luokitusjärjestelmäasetuksen
 
8
 
artiklan
 
mukaisesti
Ympäristön
 
kannalta
kestävät
 
omaisuuserät
yhteensä
 
(****)
Miljoonaa
 
euroa
Ympäristön
kannalta
 
kestävät
omaisuuserät
yhteensä
 
(*****)
Miljoonaa
 
euroa
Keskeinen
tulosindikaattori
(****)
Keskeinen
tulosindikaattori
(*****)
Prosenttiosuus
(kaikista
omaisuuseristä)
(***)
GAR-osuuden
 
osoittajasta
pois
 
jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus
 
(7
 
artiklan
 
2
ja
 
3
 
kohta
 
sekä
 
liitteessä
 
V
oleva
 
1.1.2
 
jakso)
GAR-osuuden
 
nimittäjästä
pois
 
jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus
 
(7
 
artiklan
 
1
kohta
 
ja
 
liitteessä
 
V
 
oleva
1.2.4
 
jakso)
Pääasiallinen
keskeinen
tulosindikaattori
Lainakannan
 
vihreiden
omaisuuserien
 
osuus
(GAR-osuus)
4
5
0,1
 
%
0,1
 
%
97,3
 
%
42,6
 
%
2,7
 
%
Ympäristön
 
kannalta
kestävät
 
toiminnot
yhteensä
 
(****)
Miljoonaa
 
euroa
Ympäristön
kannalta
 
kestävät
toiminnot
yhteensä
 
(*****)
Miljoonaa
 
euroa
Keskeinen
tulosindikaattori
(****)
Keskeinen
tulosindikaattori
(*****)
Prosenttiosuus
(kaikista
omaisuuseristä)
GAR-osuuden
 
osoittajasta
pois
 
jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus
 
(7
 
artiklan
 
2
ja
 
3
 
kohta
 
sekä
 
liitteessä
 
V
oleva
 
1.1.2
 
jakso)
GAR-osuuden
 
nimittäjästä
pois
 
jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus
 
(7
 
artiklan
 
1
kohta
 
ja
 
liitteessä
 
V
 
oleva
1.2.4
 
jakso)
Täydentävät
 
keskeiset
tulosindikaattorit
GAR-osuus
 
(lainavirta)
-
-
0,0
 
%
0,0
 
%
96,2
 
%
40,1
 
%
3,8
 
%
Kaupankäyntivarasto(*)
-
-
-
-
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
Hoidettavina
 
olevat
 
varat
-
-
-
-
Palkkiotuotot(**)
*Luottolaitokset,
 
jotka
 
eivät
 
täytä
 
vakavaraisuusasetuksen
 
94
 
artiklan
 
1
 
kohdan
 
tai
 
325
 
a
 
artiklan
 
1
 
kohdan
 
edellytyksiä
**
 
Palkkiotuotot
 
muista
 
palveluista
 
kuin
 
luototnaannosta
 
ja
 
hoidettavina
 
olevista
 
varoista
Laitosten
 
on
 
annettava
 
tulevaisuuteen
 
suuntautuvat
 
tiedot
 
tästä
 
keskeisestä
 
tulosindikaattorista,
 
tavoitteet
 
mukaan
 
lukien,
 
sekä
 
asiaankuuluvat
 
selitykset
 
kätetystä
 
menetelmästä.
***
 
Keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
kattamien
 
omaisuuserien
 
prosenttiosuus
 
pankkien
 
kokonaisvaroista
****
 
Vastapuolen
 
liikevaihtoindikaattorin
 
perusteella
*****
 
Vastapuolen
 
CapEx-indikaattorin
 
perusteella
 
lukuun
 
ottamatta
 
luotonantotoimintoja,
 
joissa
 
yleisen
 
luototnannon
 
osalta
 
käytetään
 
liikevaihtoindikaattoria
Huomautus
 
1:
 
Taulukoissa
 
olevia
 
vihreäksi
 
värjättyjä
 
soluja
 
ei
 
raportoida.
 
Huomautus
 
2:
 
Taulukoissa
 
luvut
 
raportoidaan
 
miljoonina
 
euroina.
 
Mikäli
 
tulos
 
on
 
alle
 
500
 
000
 
euroa,
 
se
 
pyöristyy
 
taulukossa
 
luvuksi
 
nolla.
 
Taulukoissa
 
viiva
 
tarkoittaa,
 
että
 
tulos
 
on
 
nolla
 
euroa.
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
55
1.
 
GAR-osuuden
 
laskennassa
 
käytettävät
 
omaisuuserät
 
(Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa
 
euroa
31.
 
joulukuuta
 
2024
Yhteen-
laskettu
 
brutto-
määräinen
 
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
 
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
 
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus
 
-
 
sekä
 
osoittajassa
 
että
nimittäjässä
 
huomioon
 
otettavat
omaisuuserät
1
Muuta
 
kuin
 
kaupankäyntiä
 
varten
pidettävät
 
luotot,
 
vieraan
 
pääoman
ehtoiset
 
arvopaperit
 
ja
 
oman
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit,
 
jotka
otetaan
 
huomioon
 
vihreiden
omaisuuserien
 
osuuden
 
laskennassa
4
 
283
2
 
877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2
 
881
4
1
3
0
2
Rahoitusalan
 
yritykset
125
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
3
Luottolaitokset
125
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
123
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
6
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut
 
rahoituslaitokset
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista
 
sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista
 
omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
56
15
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista
 
vakuutusyhtiöitä
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut
 
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
15
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
21
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
15
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
23
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
4
 
129
2
 
861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
 
861
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3
 
473
2
 
861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
 
861
-
-
-
-
26
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
104
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista
moottoriajoneuvolainoja
8
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen
 
rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu
 
paikallishallintojen
rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla
 
saadut
 
vakuudet:
asuin-
 
ja
 
liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät,
 
jotka
 
jätetään
 
GAR-
osuuden
 
laskennassa
 
pois
osoittajasta
 
(muttei
 
nimittäjästä)
3
 
337
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan
 
yritykset
 
ja
 
muut
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
2
 
477
34
Pk-yritykset
 
ja
 
muut
 
kuin
 
rahoitusalan
yritykset
 
(jotka
 
eivät
 
ole
 
pk-yrityksiä),
joihin
 
ei
 
sovelleta
 
muiden
 
kuin
taloudellisten
 
tietojen
 
raportointia
koskevan
 
direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2
 
420
35
Luotot
2
 
287
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
57
36
joista
liikekiinteistövakuudellisia
lainoja
698
37
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
19
38
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit
105
39
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
27
40
EU:n
 
ulkopuolisten
 
maiden
vastapuolet,
 
joihin
 
ei
 
sovelleta
muiden
 
kuin
 
taloudellisten
 
tietojen
raportointia
 
koskevan
 
direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
57
41
Luotot
-
42
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit
54
43
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
79
45
Vaadittaessa
 
maksettavat
pankkien
 
väliset
 
lainat
283
46
Käteisvarat
 
ja
 
niihin
 
liittyvät
 
varat
396
47
Muut
 
varojen
 
luokat
 
(esim.
liikearvo,
 
hyödykkeet
 
jne.)
102
48
GAR-osuuteen
 
sisältyvät
omaisuuserät
 
yhteensä
7
 
620
2
 
877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2
 
881
4
1
3
0
49
Muut
 
omaisuuserät,
 
joita
 
ei
 
otetan
huomioon
 
GAR-osuuden
 
laskennassa
212
50
Saamiset
 
valtioilta
147
51
Saamiset
 
keskuspankeilta
65
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7
 
832
2
 
877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2
 
881
4
1
3
0
Taseen
 
ulkopuoliset
 
vastuut
 
-
 
Yritykset,
 
joihin
 
sovelletaan
 
muiden
 
kuin
 
taloudellisten
 
tietojen
 
raportointia
 
koskevan
 
direktiivin
 
tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina
 
olevat
 
varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista
 
vieraan
 
pääoman
 
ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
58
1.
 
GAR-osuuden
 
laskennassa
 
käytettävät
 
omaisuuserät
 
(CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa
 
euroa
31.
 
joulukuuta
 
2024
Yhteen-
laskettu
 
brutto-
määräinen
 
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiin
 
aloihin
 
liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
 
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista
 
ympäristön
 
kannalta
 
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus
 
-
 
sekä
 
osoittajassa
 
että
nimittäjässä
 
huomioon
 
otettavat
omaisuuserät
1
Muuta
 
kuin
 
kaupankäyntiä
 
varten
pidettävät
 
luotot,
 
vieraan
 
pääoman
ehtoiset
 
arvopaperit
 
ja
 
oman
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit,
 
jotka
otetaan
 
huomioon
 
vihreiden
omaisuuserien
 
osuuden
 
laskennassa
4
 
283
2
 
878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2
 
882
5
1
3
0
2
Rahoitusalan
 
yritykset
125
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
3
Luottolaitokset
125
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
123
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
6
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut
 
rahoituslaitokset
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista
 
sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista
 
omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
59
15
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista
 
vakuutusyhtiöitä
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut
 
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
15
5
3
-
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
8
3
-
2
0
21
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
15
5
3
-
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
8
3
-
2
0
23
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
4
 
129
2
 
861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
 
861
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3
 
473
2
 
861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
 
861
-
-
-
-
26
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
104
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista
 
moottoriajoneuvolainoja
8
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen
 
rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu
 
paikallishallintojen
 
rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla
 
saadut
 
vakuudet:
asuin-
 
ja
 
liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät,
 
jotka
 
jätetään
 
GAR-
osuuden
 
laskennassa
 
pois
osoittajasta
 
(muttei
 
nimittäjästä)
3
 
337
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan
 
yritykset
 
ja
 
muut
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
2
 
477
34
Pk-yritykset
 
ja
 
muut
 
kuin
rahoitusalan
 
yritykset
 
(jotka
eivät
 
ole
 
pk-yrityksiä),
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
 
kuin
taloudellisten
 
tietojen
raportointia
 
koskevan
 
direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2
 
420
35
Luotot
2
 
287
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
60
36
joista
liikekiinteistövakuudellisial
ainoja
698
37
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
19
38
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit
105
39
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
27
40
EU:n
 
ulkopuolisten
 
maiden
vastapuolet,
 
joihin
 
ei
 
sovelleta
muiden
 
kuin
 
taloudellisten
tietojen
 
raportointia
 
koskevan
direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
57
41
Luotot
-
42
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit
54
43
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
79
45
Vaadittaessa
 
maksettavat
pankkien
 
väliset
 
lainat
283
46
Käteisvarat
 
ja
 
niihin
 
liittyvät
 
varat
396
47
Muut
 
varojen
 
luokat
 
(esim.
liikearvo,
 
hyödykkeet
 
jne.)
102
48
GAR-osuuteen
 
sisältyvät
omaisuuserät
 
yhteensä
7
 
620
2
 
878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2
 
882
5
1
3
0
49
Muut
 
omaisuuserät,
 
joita
 
ei
 
otetan
huomioon
 
GAR-osuuden
 
laskennassa
212
50
Saamiset
 
valtioilta
147
51
Saamiset
 
keskuspankeilta
65
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7
 
832
2
 
878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2
 
882
5
1
3
0
Taseen
 
ulkopuoliset
 
vastuut
 
-
 
Yritykset,
 
joihin
 
sovelletaan
 
muiden
 
kuin
 
taloudellisten
 
tietojen
 
raportointia
 
koskevan
 
direktiivin
 
tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina
 
olevat
 
varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista
 
vieraan
 
pääoman
 
ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
61
2.
 
GAR-osuutta
 
koskevat
 
alakohtaiset
 
tiedot
 
(Liikevaihto)
Erittely
 
aloittain
 
-
 
NACE:n
 
nelinumerotasolla
(koodi
 
ja
 
nimi)
Miljoonaa
 
euroa
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
 
z
aa
ab
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
 
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopioliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
 
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
 
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
1
C.
 
10.89
 
Muualla
 
luokittelematon
elintarvikkeiden
 
valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
-
-
2
C.
 
17.22
 
Paperisten
 
talous-
 
ja
hygieniatarvikkeiden
 
valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
-
-
3
C.
 
19.20
 
Jalostettujen
 
öljytuotteiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
0
0
4
C.
 
20.13
 
Muiden
 
epäorgaanisten
peruskemikaalien
 
valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
0
0
5
C.
 
27.51
 
Sähköisten
 
kodinkoneiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
0
-
-
-
 
-
 
 
-
 
0
0
6
D.
 
35.11
 
Sähkön
 
tuotanto
2
2
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
2
2
7
F.
 
43.11
 
Rakennusten
 
ja
 
rakennelmien
purku
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
-
0
8
G.
 
46.90
 
Muu
 
tukkukauppa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
-
-
9
L.
 
68.20
 
Omien
 
tai
 
leasing-
kiinteistöjen
 
vuokraus
 
ja
 
hallinta
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
 
-
 
 
-
 
1
-
10
M.
 
72.19
 
Muu
 
luonnontieteellinen
 
ja
tekninen
 
tutkimus
 
ja
 
kehittäminen
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
 
-
 
 
-
 
4
-
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
62
2.
 
GAR-osuutta
 
koskevat
 
alakohtaiset
 
tiedot
 
(CapEx)
Erittely
 
aloittain
 
-
 
NACE:n
 
nelinumerotasolla
(koodi
 
ja
 
nimi)
Miljoonaa
 
euroa
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
 
z
aa
ab
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
 
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopioliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut
 
kuin
rahoitusalan
yritykset
 
(joihin
sovelletaan
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset
 
ja
muut
 
rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
muiden
kuin
 
taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
 
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
 
kestävät
 
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
1
C.
 
10.89
 
Muualla
 
luokittelematon
elintarvikkeiden
 
valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
C.
 
17.22
 
Paperisten
 
talous-
 
ja
hygieniatarvikkeiden
 
valmistus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
C.
 
19.20
 
Jalostettujen
 
öljytuotteiden
valmistus
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
1
4
C.
 
20.13
 
Muiden
 
epäorgaanisten
peruskemikaalien
 
valmistus
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
5
C.
 
27.51
 
Sähköisten
 
kodinkoneiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
6
D.
 
35.11
 
Sähkön
 
tuotanto
2
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
7
F.
 
43.11
 
Rakennusten
 
ja
 
rakennelmien
purku
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
8
G.
 
46.90
 
Muu
 
tukkukauppa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
L.
 
68.20
 
Omien
 
tai
 
leasing-
kiinteistöjen
 
vuokraus
 
ja
 
hallinta
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
10
M.
 
72.19
 
Muu
 
luonnontieteellinen
 
ja
tekninen
 
tutkimus
 
ja
 
kehittäminen
0
0
0
-
-
-
-
-
3
-
-
-
4
0
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
63
3.
 
Lainakannan
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
 
p
 
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
%
 
(kaikista
 
nimittäjän
 
kattamista
 
omaisuuseristä)
31.
 
joulukuuta
 
2024
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
suojelu
 
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon-
otetuista
 
omaisuus-
eristä
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus
 
-
 
sekä
 
osoittajassa
 
että
nimittäjässä
 
huomioon
 
otettavat
omaisuuserät
1
Muuta
 
kuin
 
kaupankäyntiä
 
varten
pidettävät
 
lainat
 
ja
 
ennakot,
 
vieraan
pääoman
 
ehtoiset
 
arvopaperit
 
ja
oman
 
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit,
jotka
 
otetaan
 
GAR-osuuden
laskennassa
 
huomioon
67,2
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
67,3
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
56,2
 
%
2
Rahoitusalan
 
yritykset
10,5
 
%
1,1
 
%
0,7
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,6
 
%
1,1
 
%
0,7
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
1,6
 
%
3
Luottolaitokset
10,5
 
%
1,1
 
%
0,7
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,6
 
%
1,1
 
%
0,7
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
1,6
 
%
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
5
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
10,7
 
%
1,1
 
%
0,8
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8
 
%
1,1
 
%
0,8
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
1,6
 
%
6
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
7
Muut
 
rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
8
joista
 
sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
11
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
64
12
joista
 
omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista
 
vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
18
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut
 
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
23,2
 
%
17,6
 
%
-
15,4
 
%
0,3
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
-
-
-
24,6
 
%
-
-
-
-
-
-
-
48,3
 
%
17,6
 
%
-
15,4
 
%
0,3
 
%
0,2
 
%
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
22
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
23,2
 
%
17,6
 
%
-
15,4
 
%
0,3
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
-
-
-
24,6
 
%
-
-
-
-
-
-
-
48,3
 
%
17,6
 
%
-
15,4
 
%
0,3
 
%
0,2
 
%
23
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
24
Kotitaloudet
69,3
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
69,3
 
%
-
-
-
-
54,2
 
%
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
82,4
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
82,4
 
%
-
-
-
-
45,6
 
%
26
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4
 
%
27
joista
 
moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1
 
%
28
Paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2
 
%
29
Asuntojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
30
Muu
 
paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2
 
%
31
Haltuunoton
 
kautta
 
saadut
vakuudet
 
asuin-
 
ja
 
liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
32
Yhteenlasketut
 
GAR
 
-osuuteen
kuuluvat
 
varat
37,8
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
37,8
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
100,0
 
%
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
65
3.
 
Lainakannan
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
 
p
 
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
%
 
(kaikista
 
nimittäjän
 
kattamista
 
omaisuuseristä)
31.
 
joulukuuta
 
2024
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
suojelu
 
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon-
otetuista
 
omaisuus-
eristä
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttöJ
oista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus
 
-
 
sekä
 
osoittajassa
 
että
nimittäjässä
 
huomioon
 
otettavat
omaisuuserät
1
Muuta
 
kuin
 
kaupankäyntiä
 
varten
pidettävät
 
lainat
 
ja
 
ennakot,
 
vieraan
pääoman
 
ehtoiset
 
arvopaperit
 
ja
oman
 
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit,
jotka
 
otetaan
 
GAR-osuuden
laskennassa
 
huomioon
67,2
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
67,3
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
56,2
 
%
2
Rahoitusalan
 
yritykset
10,8
 
%
1,2
 
%
0,7
 
%
0,2
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8
 
%
1,2
 
%
0,7
 
%
0,2
 
%
0,0
 
%
1,6
 
%
3
Luottolaitokset
10,8
 
%
1,2
 
%
0,7
 
%
0,2
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8
 
%
1,2
 
%
0,7
 
%
0,2
 
%
0,0
 
%
1,6
 
%
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
5
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
10,9
 
%
1,2
 
%
0,8
 
%
0,2
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,9
 
%
1,2
 
%
0,8
 
%
0,2
 
%
0,0
 
%
1,6
 
%
6
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
7
Muut
 
rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
8
joista
 
sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
66
12
joista
 
omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista
 
vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
18
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut
 
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
29,6
 
%
19,9
 
%
-
15,5
 
%
0,2
 
%
2,5
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22,1
 
%
-
-
-
-
-
-
-
54,2
 
%
19,9
 
%
-
15,5
 
%
0,2
 
%
0,2
 
%
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
22
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
29,6
 
%
19,9
 
%
-
15,5
 
%
0,2
 
%
2,5
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22,1
 
%
-
-
-
-
-
-
-
54,2
 
%
19,9
 
%
-
15,5
 
%
0,2
 
%
0,2
 
%
23
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
24
Kotitaloudet
69,3
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
69,3
 
%
-
-
-
-
54,2
 
%
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
82,4
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
82,4
 
%
-
-
-
-
45,6
 
%
26
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4
 
%
27
joista
 
moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1
 
%
28
Paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2
 
%
29
Asuntojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
30
Muu
 
paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2
 
%
31
Haltuunoton
 
kautta
 
saadut
vakuudet
 
asuin-
 
ja
 
liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut
 
GAR
 
-osuuteen
kuuluvat
 
varat
37,8
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
37,8
 
%
0,1
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
100,0
 
%
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
67
4.
 
Lainavirran
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
%
 
(kaikkien
 
huomioon
 
otettavien
 
omaisuuserien
virrasta)
31.
 
joulukuuta
 
2024
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon-
otetuista
 
omaisuus-
eristä
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus
 
-
 
sekä
 
osoittajassa
 
että
nimittäjässä
 
huomioon
 
otettavat
omaisuuserät
1
Muuta
 
kuin
 
kaupankäyntiä
 
varten
pidettävät
 
luotot,
 
vieraan
 
pääoman
ehtoiset
 
arvopaperit
 
ja
 
oman
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit,
 
jotka
otetaan
 
huomioon
 
vihreiden
omaisuuserien
 
osuuden
 
laskennassa
71,6
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
71,6
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
58,3
 
%
2
Rahoitusalan
 
yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
3
Luottolaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
6
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
7
Muut
 
rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
8
joista
 
sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
11
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
68
12
joista
 
omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
14
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
15
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
16
joista
 
vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
18
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
19
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
20
Muut
 
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
22
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
23
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
24
Kotitaloudet
72,3
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
72,3
 
%
-
-
-
-
57,7
 
%
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
79,9
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
79,9
 
%
-
-
-
-
52,2
 
%
26
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,9
 
%
27
joista
 
moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,6
 
%
28
Paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
29
Asuntojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu
 
paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
31
Haltuunoton
 
kautta
 
saadut
vakuudet
 
asuin-
 
ja
 
liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut
 
GAR
 
-osuuteen
kuuluvat
 
varat
41,7
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
41,7
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
100,0
 
%
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
69
4.
 
Lainavirran
 
GAR-osuutta
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
%
 
(kaikkien
 
huomioon
 
otettavien
 
omaisuuserien
virrasta)
31.
 
joulukuuta
 
2024
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon-
otetuista
 
omaisuus-
eristä
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus
 
-
 
sekä
 
osoittajassa
 
että
nimittäjässä
 
huomioon
 
otettavat
omaisuuserät
1
Muuta
 
kuin
 
kaupankäyntiä
 
varten
pidettävät
 
luotot,
 
vieraan
 
pääoman
ehtoiset
 
arvopaperit
 
ja
 
oman
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit,
 
jotka
otetaan
 
huomioon
 
vihreiden
omaisuuserien
 
osuuden
 
laskennassa
71,6
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
71,6
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
58,3
 
%
2
Rahoitusalan
 
yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
3
Luottolaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
5
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5
 
%
6
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
7
Muut
 
rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
8
joista
 
sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
10
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
lukien
 
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
11
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
70
12
joista
 
omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
14
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
lukien
 
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
15
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
16
joista
 
vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
18
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
lukien
 
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
19
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
20
Muut
 
kuin
 
rahoitusalan
 
yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
22
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
arvopaperit,
 
mukaan
 
lukien
tulojen
 
käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
23
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
72,3
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
72,3
 
%
-
-
-
-
57,7
 
%
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
79,9
 
%
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
79,9
 
%
-
-
-
-
52,2
 
%
26
joista
 
rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,9
 
%
27
joista
 
moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,6
 
%
28
Paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
29
Asuntojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
30
Muu
 
paikallishallintojen
 
rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0
 
%
31
Haltuunoton
 
kautta
 
saadut
vakuudet
 
asuin-
 
ja
 
liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut
 
GAR
 
-osuuteen
kuuluvat
 
varat
41,7
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
41,7
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
0,0
 
%
100,0
 
%
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
71
5.
 
Taseen
 
ulkopuolisia
 
vastuita
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
%
 
(kaikista
 
huomioon
 
otettavista
 
taseen
ulkopuolisista
 
eristä)
31.
 
joulukuuta
 
2024
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
1
Rahoitusvakuudet
 
(rahoitusvakuuksia
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Hoidettavina
 
olevat
 
varat
(hoidettavina
 
olevia
 
varoja
 
koskeva
keskeinen
 
tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
doc1p54i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
72
5.
 
Taseen
 
ulkopuolisia
 
vastuita
 
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
(CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
 
p
 
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
%
 
(kaikista
 
huomioon
 
otettavista
 
taseen
ulkopuolisista
 
eristä)
31.
 
joulukuuta
 
2024
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
(CCM)
Ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat
 
ja
 
merten
 
luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous
 
(CE)
Ympäristön
 
pilaantuminen
 
(PPC)
Biologinen
 
monimuotoisuus
 
ja
ekosysteemit
 
(BIO)
YHTEENSÄ
 
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
otetuista
 
omaisuuseristä,
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta
 
merkityksellisiä
aloja
 
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus
 
kaikista
 
huomioon
 
otetuista
omaisuuseristä,
 
joilla
 
rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
 
kannalta
merkityksellisiä
 
aloja
(luokitusjärjestelmän
 
mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
1
Rahoitusvakuudet
 
(rahoitusvakuuksia
koskeva
 
keskeinen
 
tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Hoidettavina
 
olevat
 
varat
(hoidettavina
 
olevia
 
varoja
 
koskeva
keskeinen
 
tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
73
Lomake
 
1.
 
Ydinvoimaan
 
ja
 
fossiilisiin
 
kaasuihin
 
liittyvät
 
toiminnot
 
(Liikevaihto)
Rivi
Ydinenergiaan
 
liittyvät
 
toiminnot
1
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
sellaisiin
 
innovatiivisiin
 
sähköntuotantolaitoksiin
 
liittyvää
 
tutkimusta,
 
kehittämistä,
demonstrointia
 
ja
 
käyttöönottoa,
 
jotka
 
tuottavat
 
energiaa
 
ydinreaktion
 
avulla
 
siten,
 
että
 
polttoainekierrosta
aiheutuu
 
mahdollisimman
 
vähän
 
jätettä,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Ei
2
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
sähkön
 
tai
 
prosessilämmön
 
tuottamiseen
 
tarkoitettujen
 
uusien
 
ydinlaitosten
rakentamista
 
ja
 
turvallista
 
käyttöä,
 
myös
 
kaukolämpöä
 
tai
 
teollisia
 
prosesseja,
 
kuten
 
vedyn
 
tuotantoa,
 
varten
sekä
 
niiden
 
turvallisuuden
 
parantamista,
 
käyttäen
 
parasta
 
käytettävissä
 
olevaa
 
teknologiaa,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Kyllä
3
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
olemassa
 
olevien
 
sähköä
 
tai
 
prosessilämpöä
 
tuottavien
 
ydinlaitosten
 
turvallista
toimintaa,
 
myös
 
kaukolämpöä
 
tai
 
teollisia
 
prosesseja,
 
kuten
 
vedyn
 
tuotantoa
 
ydinenergiasta,
 
varten
 
sekä
 
niiden
turvallisuuden
 
parantamista,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Kyllä
Fossiiliseen
 
kaasuun
 
liittyvät
 
toiminnot
4
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
fossiilisia
 
kaasumaisia
 
polttoaineita
 
käyttävien
 
sähköntuotantolaitosten
rakentamista
 
tai
 
toimintaa,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Kyllä
5
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
fossiilisia
 
kaasumaisia
 
polttoaineita
 
käyttävien
 
yhdistettyjen
 
lämpöä
 
tai
 
jäähdytystä
ja
 
sähköä
 
tuottavien
 
laitosten
 
rakentamista,
 
kunnostamista
 
ja
 
käyttöä,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
vastuita.
Kyllä
6
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
fossiilisia
 
kaasumaisia
 
polttoaineita
 
käyttävien
 
lämpöä
 
tai
 
jäähdytystä
 
tuottavien
laitosten
 
rakentamista,
 
kunnostamista
 
ja
 
käyttöä,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Ei
Lomake
 
1.
 
Ydinvoimaan
 
ja
 
fossiilisiin
 
kaasuihin
 
liittyvät
 
toiminnot
 
(CapEx)
Rivi
Ydinenergiaan
 
liittyvät
 
toiminnot
1
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
sellaisiin
 
innovatiivisiin
 
sähköntuotantolaitoksiin
 
liittyvää
 
tutkimusta,
 
kehittämistä,
demonstrointia
 
ja
 
käyttöönottoa,
 
jotka
 
tuottavat
 
energiaa
 
ydinreaktion
 
avulla
 
siten,
 
että
 
polttoainekierrosta
aiheutuu
 
mahdollisimman
 
vähän
 
jätettä,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Ei
2
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
sähkön
 
tai
 
prosessilämmön
 
tuottamiseen
 
tarkoitettujen
 
uusien
 
ydinlaitosten
rakentamista
 
ja
 
turvallista
 
käyttöä,
 
myös
 
kaukolämpöä
 
tai
 
teollisia
 
prosesseja,
 
kuten
 
vedyn
 
tuotantoa,
 
varten
sekä
 
niiden
 
turvallisuuden
 
parantamista,
 
käyttäen
 
parasta
 
käytettävissä
 
olevaa
 
teknologiaa,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Kyllä
3
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
olemassa
 
olevien
 
sähköä
 
tai
 
prosessilämpöä
 
tuottavien
 
ydinlaitosten
 
turvallista
toimintaa,
 
myös
 
kaukolämpöä
 
tai
 
teollisia
 
prosesseja,
 
kuten
 
vedyn
 
tuotantoa
 
ydinenergiasta,
 
varten
 
sekä
 
niiden
turvallisuuden
 
parantamista,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita
 
.
Kyllä
Fossiiliseen
 
kaasuun
 
liittyvät
 
toiminnot
4
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
fossiilisia
 
kaasumaisia
 
polttoaineita
 
käyttävien
 
sähköntuotantolaitosten
rakentamista
 
tai
 
toimintaa,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Ei
5
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
fossiilisia
 
kaasumaisia
 
polttoaineita
 
käyttävien
 
yhdistettyjen
 
lämpöä
 
tai
 
jäähdytystä
ja
 
sähköä
 
tuottavien
 
laitosten
 
rakentamista,
 
kunnostamista
 
ja
 
käyttöä,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
vastuita.
Kyllä
6
Yritys
 
toteuttaa
 
tai
 
rahoittaa
 
fossiilisia
 
kaasumaisia
 
polttoaineita
 
käyttävien
 
lämpöä
 
tai
 
jäähdytystä
 
tuottavien
laitosten
 
rakentamista,
 
kunnostamista
 
ja
 
käyttöä,
 
tai
 
sillä
 
on
 
tällaiseen
 
toimintaan
 
liittyviä
 
vastuita.
Ei
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
74
Lomake
 
2.
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(nimittäjä)
 
(Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa
 
euroa
Määrä
 
ja
 
osuus
 
(tiedot
 
on
 
esitettävä
 
rahamääräisinä
 
ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
 
+
ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset
 
toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.26
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.27
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
1
0,0
 
%
1
0,0
 
%
-
-
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.28
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
1
0,0
 
%
1
0,0
 
%
-
-
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.29
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
0,0
 
%
-
-
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.30
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
0,0
 
%
-
-
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.31
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän
 
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
nimittäjässä
2
0,0
 
%
2
0,0
 
%
-
-
8
Sovellettava
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
yhteensä
4
0,1
 
%
4
0,1
 
%
-
-
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
75
Lomake
 
2.
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(nimittäjä)
 
(CapEx)
Rivi
Miljoonaa
 
euroa
Määrä
 
ja
 
osuus
 
(tiedot
 
on
 
esitettävä
 
rahamääräisinä
 
ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
 
+
ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset
 
toiminnot
 
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.26
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.27
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
2
0,0
 
%
2
0,0
 
%
-
-
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.28
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
0
0,0
 
%
0
0,0
 
%
-
-
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.29
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.30
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
0,0
 
%
-
-
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.31
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän
 
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
nimittäjässä
2
0,0
 
%
2
0,0
 
%
-
-
8
Sovellettava
 
keskeinen
 
tulosindikaattori
 
yhteensä
5
0,1
 
%
5
0,1
 
%
-
-
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
76
Lomake
 
3.
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
(osoittaja)
 
(Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa
 
euroa
Määrä
 
ja
 
osuus
 
(tiedot
 
on
 
esitettävä
 
rahamääräisinä
 
ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
 
+
 
ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset
 
toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.26
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.27
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
1
35,1
 
%
1
35,1
 
%
-
-
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.28
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
1
36,0
 
%
1
36,0
 
%
-
-
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.29
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.30
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.31
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän
 
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
osoittajassa
1
29,0
 
%
1
29,0
 
%
-
-
8
Luokitusjärjestelmän
 
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
kokonaismäärä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
4
100,0
 
%
4
100,0
 
%
-
-
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
77
Lomake
 
3.
 
Luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(osoittaja)
 
(CapEx)
Rivi
Miljoonaa
 
euroa
Määrä
 
ja
 
osuus
 
(tiedot
 
on
 
esitettävä
 
rahamääräisinä
 
ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
 
+
 
ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset
 
toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.26
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.27
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
2
49,6
 
%
2
49,6
 
%
-
-
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.28
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
0
10,4
 
%
0
10,4
 
%
-
-
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.29
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.30
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.31
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
-
-
-
-
-
-
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän
 
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
osoittajassa
2
40,0
 
%
2
40,0
 
%
-
-
8
Luokitusjärjestelmän
 
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
kokonaismäärä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
tulosindikaattorin
 
osoittajassa
5
100,0
 
%
5
100,0
 
%
-
-
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
78
Lomake
 
4.
 
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
taloudelliset
 
toiminnot
 
(Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa
 
euroa
Osuus
 
(tiedot
 
on
 
esitettävä
 
rahamääräisinä
 
ja
 
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
 
+
 
ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset
 
toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.26
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.27
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.28
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.29
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
0
0,0
 
%
-
-
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.30
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
0
0,0
 
%
-
-
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.31
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
 
määrä
 
ja
 
osuus
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
2
 
873
37,7
 
%
2
 
873
37,7
 
%
-
0,0
 
%
8
Luokitusjärjestelmäkelpoisten
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
 
kokonaismäärä
 
ja
 
osuus
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
2
 
873
37,7
 
%
2
 
873
37,7
 
%
-
0,0
 
%
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
79
Lomake
 
4.
 
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
 
mukaiset
taloudelliset
 
toiminnot
 
(CapEx)
Rivi
Miljoonaa
 
euroa
Osuus
 
(tiedot
 
on
 
esitettävä
 
rahamääräisinä
 
ja
 
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
 
+
 
ilmastonmuutokseen
 
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset
 
toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.26
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.27
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.28
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
-
0,0
 
%
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.29
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.30
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
0
0,0
 
%
-
-
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevassa
4.31
 
jaksossa
 
tarkoitetun,
 
luokitusjärjestelmäkelpoisen
 
mutta
 
ei
luokitusjärjestelmän
 
mukaisen
 
taloudellisen
 
toiminnan
 
määrä
 
ja
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
 
määrä
 
ja
 
osuus
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
2
 
874
37,7
 
%
2
 
874
37,7
 
%
0
0,0
 
%
8
Luokitusjärjestelmäkelpoisten
 
mutta
 
ei
 
luokitusjärjestelmän
mukaisten
 
taloudellisten
 
toimintojen
 
kokonaismäärä
 
ja
 
osuus
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
2
 
874
37,7
 
%
2
 
874
37,7
 
%
0
0,0
 
%
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
80
Lomake
 
5.
 
Luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomat
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(Liikevaihto)
Rivi
 
Taloudelliset
 
toiminnot,
 
miljoonaa
 
euroa
Määrä
Prosenttiosuus
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.26
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
1
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.27
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
2
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.28
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
3
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.29
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
4
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.30
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
5
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.31
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
6
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
 
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomien
taloudellisten
 
toimintojen
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
nimittäjässä
4
 
739
62,2
 
%
8
Luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomien
 
taloudellisten
 
toimintojen
 
kokonaismäärä
 
ja
 
osuus
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
4
 
739
62,2
 
%
Lomake
 
5.
 
Luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomat
 
taloudelliset
 
toiminnot
 
(CapEx)
Rivi
 
Taloudelliset
 
toiminnot,
 
miljoonaa
 
euroa
Määrä
Prosenttiosuus
1
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.26
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
1
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
-
2
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.27
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
2
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
3
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.28
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
3
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
4
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.29
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
4
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
5
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.30
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
5
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
6
Delegoidun
 
asetuksen
 
2021/2139
 
liitteissä
 
I
 
ja
 
II
 
olevan
 
4.31
 
jakson
 
mukaisesti
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattoman,
 
lomakkeen
 
1
 
rivillä
 
6
 
tarkoitetun
 
taloudellisen
 
toiminnan
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
-
0,0
 
%
7
Muiden
 
kuin
 
edellä
 
1–6
 
rivillä
 
tarkoitettujen
 
luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomien
taloudellisten
 
toimintojen
 
määrä
 
ja
 
osuus
 
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
nimittäjässä
4
 
738
62,2
 
%
8
Luokitusjärjestelmään
 
kelpaamattomien
 
taloudellisten
 
toimintojen
 
kokonaismäärä
 
ja
 
osuus
sovellettavan
 
keskeisen
 
tulosindikaattorin
 
nimittäjässä
4
 
738
62,2
 
%
doc1p3i1
 
81
E1
 
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
Olennainen
 
kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
 
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillintä
 
Energia
Yhtiö
 
pyrkii
 
käyttämään
toimitiloissaan
 
vihreää
 
sähköä
 
silloin,
kun
 
yhtiöllä
 
on
 
mahdollisuus
 
vaikuttaa
sähkösopimukseen.
Äärimmäiset
 
sääilmiöt
 
ja
 
pandemiat
voivat
 
aiheuttaa
 
asiakkaille
taloudellisia
 
vaikeuksia,
 
mikä
 
voi
vaikuttaa
 
sijoituksiin
 
ja
 
lainojen
takaisinmaksukykyyn.
 
Mahdolliset
kriisit,
 
sodat
 
ja
 
luonnonkatastrofit
voivat
 
aiheuttaa
 
haasteita
energiansaannille.
Fyysiset
 
riskit:
 
Myrskyt,
merenpinnan
 
nousu,
 
krooniset
lämpötilan
 
muutokset
 
sekä
 
tuuleen
ja
 
veden
 
eroosioon
 
liittyvät
vaikutukset
 
voivat
 
aiheuttaa
 
yhtiön
vakuuksien
 
arvoon
 
liittyvää
 
riskiä.
Näillä
 
riskeillä
 
voi
 
olla
 
vaikutuksia
myös
 
yhtiön
 
ulkoistuksien
 
kannalta
kriittiseen
 
infrastruktuuriin.
Siirtymäriskit:
 
Siirtymisellä
 
ilmaston
kannalta
 
kestävämpiin
toimintatapoihin
 
voi
 
olla
 
vaikutusta
yhtiön
 
luottovastapuoliin.
 
Myös
ilmastonmuutoksen
 
vaikutukset
talouteen
 
ja
 
velallisten
maksukykyyn
 
lisäävät
 
luottoriskiä.
Mikäli
 
yhtiö
 
ei
 
toteuta
 
kestäviä
arvoja,
 
voi
 
tämä
 
vaikeuttaa
 
sen
varainhankintaa
 
sijoittajien
 
kautta.
Sääntely
 
suosii
 
ilmaston
 
kannalta
kestävää
 
lainanantoa,
 
millä
 
voi
 
olla
vaikutusta
 
yhtiön
 
luottosalkun
muotoon.
 
Mikäli
 
yhtiö
 
ei
 
saavuta
hiilineutraaliustavoitteita
 
tai
 
jos
 
sen
toiminta
 
ei
 
tue
 
vihreää
 
siirtymää,
tästä
 
voi
 
aiheutua
 
mainehaittaa.
Yhtiö
 
noudattaa
 
Finanssiala
 
ry:n
yhteisiä
 
ilmastotavoitteita,
 
millä
 
on
positiivinen
 
vaikutus
 
yhtiön
maineeseen
 
ja
 
yhteisillä
 
tavoitteilla
voidaan
 
vaikuttaa
 
koko
 
toimialan
maineeseen.
 
Asiakkaille
 
on
mahdollista
 
tuottaa
 
lisäarvoa
kehittämällä
 
uusia
 
palveluita
 
ja
kestäviä
 
ratkaisuja,
 
mikä
 
voi
 
johtaa
positiivisiin
 
taloudellisiin
vaikutuksiin
 
asiakastyytyväisyyden
ja
 
uusien
 
asiakkuuksien
 
kautta.
Vastuullisuusnäkökulmat
 
voidaan
tuoda
 
esiin
 
uusien
 
tuotteiden
kuvauksissa,
 
millä
 
voidaan
 
tukea
yhtiön
 
mainetta
 
vastuullisena
toimijana.
 
Euroopan
 
investointirahaston
 
(EIR)
lainatakaus
 
tarjoaa
 
kotitalouksille
mahdollisuuden
 
saada
 
rahoitusta
ympäristöystävällisiin
 
hankkeisiinsa
edullisemmilla
 
ehdoilla.
Lainatakauksen
 
tavoitteena
 
on
edistää
 
kotitalouksien
 
ja
 
yritysten
vihreää
 
siirtymää.
 
Yhtiö
 
tekee
yhteistyötä
 
vihreään
 
siirtymään
tähtäävissä
 
rahoitusratkaisuissa
 
myös
Finnveran
 
kanssa.
Vuoden
 
2024
 
yhtiön
 
oman
 
toiminnan
suorat
 
kasvihuonekaasupäästöt
 
olivat
noin
 
1,8
 
tCO2e
 
(Scope
 
1).
 
Vuoden
2024
 
yhtiön
 
oman
 
toiminnan
ostoenergian
 
sijaintiperusteiset
kasvihuonekaasupäästöt
 
olivat
 
noin
834
 
tCO2e
 
ja
 
markkinaperusteiset
kasvihuonekaasupäästöt
 
olivat
 
noin
699
 
tCO2e
 
(Scope
 
2).
Arvoketju:
 
Vuoden
 
2024
 
epäsuorat
arvoketjun
 
kasvihuonekaasupäästöt
olivat
 
noin
 
588
 
255
 
tCO2e
 
(Scope
 
3).
Tosiasiallinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Tosiasiallinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
doc1p3i1
82
Strategia
E1-1
 
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillintää
 
koskeva
siirtymäsuunnitelma
Yhtiö
 
on
 
asettanut
 
tavoitteen
 
sitoutua
 
Pariisin
ilmastosopimuksen
 
mukaisiin
 
tavoitteisiin
 
ilmaston
lämpenemisestä
 
vuoteen
 
2026
 
mennessä.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
vielä
ole
 
ESRS-standardin
 
määritelmän
 
mukaista
siirtymäsuunnitelmaa.
 
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
julkaista
siirtymäsuunnitelma
 
osana
 
vuoden
 
2026
kestävyysraporttia.
ESRS
 
2
 
SBM-3:een
 
liittyvä
 
tiedonantovaatimus
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
 
strategian
 
ja
liiketoimintamallin
 
kanssa
Ilmastoriskit
 
huomioidaan
 
yhtiön
 
liiketoiminnassa
voimassa
 
olevan
 
lainsäädännön,
 
viranomaisohjeiden
 
ja
yhtiön
 
liiketapaperiaatteiden
 
mukaisesti.
 
Yhtiö
 
on
kartoittanut
 
ilmastoon
 
liittyviä
 
olennaisia
 
riskejä
 
ja
määrittänyt
 
niiden
 
yhteyttä
 
sen
 
luottoriskeihin,
operatiivisiin
 
riskeihin
 
sekä
 
markkinariskeihin.
 
Yhtiön
tunnistamat
 
ilmastoon
 
liittyvät
 
olennaiset
 
fyysiset
 
ja
siirtymäriskit
 
esitellään
 
osiossa
 
ESRS
 
2
 
IRO-1.
Yhtiö
 
on
 
toteuttanut
 
skenaario-
 
ja
 
resilienssianalyysin
vuoden
 
2024
 
aikana
 
tarkastellakseen
 
miten
ilmastokestäviä
 
sen
 
strategia
 
ja
 
liiketoimintamalli
 
ovat.
Skenaarioanalyysia
 
on
 
tarkasteltu
 
ESRS
 
1:n
 
määrittämien
aikahorisonttien
 
mukaisesti
 
lyhyellä
 
(1
 
vuosi),
 
keskipitkällä
(2–5
 
vuotta)
 
ja
 
pitkällä
 
(yli
 
5
 
vuotta)
 
aikavälillä.
Skenaarioanalyysissa
 
on
 
tarkasteltu
 
kahta
hallitustenvälisen
 
ilmastopaneelin
 
IPCC:n
(Intergovernmental
 
Panel
 
on
 
Climate
 
Change)
 
mukaista
ilmastonmuutosskenaarioita.
 
Skenaariossa
 
RCP
 
2.6
päästöt
 
kääntyvät
 
laskuun
 
ja
 
lämpötilan
 
nousu
 
on
maltillista.
 
Mikäli
 
poliittisilla
 
toimilla
 
sekä
 
yritysten
sitoutumisella
 
ilmastotyöhön
 
saavutetaan
 
skenaariossa
huomioon
 
otettuja
 
asetettuja
 
tavoitteita,
 
lämpötilan
 
nousun
on
 
arvioitu
 
lähtevän
 
maltilliseen
 
laskuun
 
tulevien
vuosikymmenten
 
aikana.
 
Ilmastoskenaario
 
RCP
 
8.5
 
on
erittäin
 
voimakkaiden
 
vaikutusten
 
skenaario,
 
jossa
 
päästöt
kasvavat
 
ja
 
lämpötila
 
nousee
 
voimakkaasti.
 
Skenaario
kuvaa
 
tilannetta,
 
jossa
 
poliittisia
 
toimia
 
ja
 
muutoksia
ilmaston
 
lämpenemisen
 
ehkäisemiseksi
 
ei
 
tehdä,
 
ja
kasvihuonevaikutus
 
vahvistuu
 
ja
 
globaali
 
lämpötila
 
nousee
merkittävästi.
 
Skenaarioanalyysissa
 
vaikutuksia
 
on
tarkasteltu
 
yhtiön
 
oman
 
toiminnan
 
lisäksi
 
arvoketjun
 
alku-
ja
 
loppupäästä
 
olennaisin
 
osin.
 
Analyysissa
 
olennaiset
sidosryhmät
 
on
 
huomioitu
 
kartoittamalla
 
ulkoisten
palveluntarjoajien
 
vihreään
 
siirtymään
 
liittyviä
 
suunnitelmia
ja
 
riskejä.
Yhtiön
 
toimintaan
 
liittyvät
 
fyysiset
 
ilmastoriskit
 
voivat
aiheuttaa
 
vaikutuksia
 
etenkin
 
vakuuksien
 
arvoon
 
ja
asiakkaiden
 
maksukykyyn,
 
millä
 
on
 
suora
 
vaikutus
 
yhtiön
toimintaan
 
ja
 
tulokseen.
 
Tarkastellussa
 
skenaariossa
 
RCP
2.6
 
ilmastonmuutos
 
oheisilmiöineen
 
on
 
hillitympää
 
ja
todennäköisyys
 
laajamittaisiin
 
vakuuksien
 
alaskirjauksiin
tai
 
luottoriskiin
 
on
 
pieni.
 
Pohjoismaissa
 
maltilliset
ilmastovaikutukset
 
liittyvät
 
taloudellisiin
 
rasitteisiin
 
kuten
kustannuksien
 
nousuun
 
ja
 
logistiikan
 
ongelmiin.
 
Ruoan
 
ja
resurssien
 
kallistumisella
 
voi
 
olla
 
vaikutusta
 
yhtiön
asiakkaiden
 
maksukykyyn.
 
Lisäksi
 
resurssien
 
hintojen
nousut
 
ja
 
heikko
 
saatavuus
 
voivat
 
nostaa
 
konfliktien
määrää.
 
Maltillisessa
 
ilmastoskenaariossa
 
talouden
tasapaino
 
voi
 
pysyä
 
hyvällä
 
tasolla,
 
mutta
 
mahdolliset
maailmanlaajuiset
 
häiriöt
 
vaikuttavat
 
myös
 
Suomen
talouden
 
suorituskykyyn.
 
Mahdollisten
 
laman,
kansantalouden
 
muutoksien
 
ja
 
siihen
 
liittyvien
 
ongelmien
vaikutukset
 
vaikuttavat
 
keskeisimmin
 
yhtiön
liiketoimintaan.
 
Maltillisen
 
skenaarion
 
vaikutukset
kansantaloudellisiin
 
mittareihin
 
ovat
 
lievempiä
 
ja
paremmin
 
ennakoitavia
 
kuin
 
voimakkaamman
lämpenemisen
 
skenaarioissa.
Maltillisessa
 
ilmastoskenaariossa
 
merenpinnan
 
nousu
eteläisen
 
pallopuoliskon
 
alueilla
 
on
 
lievää
 
eikä
 
suuria
 
maa-
alueita
 
ole
 
vaarassa
 
joutua
 
veden
 
varaan.
 
Kaikki
 
yhtiön
työntekijät
 
sekä
 
suurin
 
osa
 
sen
 
asiakkaista
 
toimivat
Suomessa,
 
jossa
 
sään
 
ääri-ilmiöt
 
ja
 
geotermiset
 
riskit
 
ovat
vähäisiä.
 
Myöskään
 
mahdollinen
 
kuivuus
 
Etelä-
Euroopassa
 
ei
 
vaikuta
 
yhtiön
 
toimintaan
 
eikä
 
tulokseen
merkittävästi.
 
Yhtiön
 
ulkoistukset
 
ovat
 
maantieteellisesti
hajautettuja,
 
jolloin
 
maltillisen
 
lämpötilan
 
nousun
skenaariossa
 
merenpinnan
 
nousu
 
tai
 
sään
 
ääri-ilmiöt
 
eivät
uhkaa
 
yhtiön
 
toimintaa
 
tai
 
infrastruktuuria.
 
Myös
pilvipalvelut
 
suojaavat
 
toimintaa
 
ja
 
ylläpitävät
toimintavarmuutta
 
muuttuvissa
 
tilanteissa.
Voimakkaan
 
lämpenemisen
 
skenaariossa
 
RCP
 
8.5
 
maa-
ja
 
vesialueisiin
 
kohdistuvat
 
vaikutukset
 
ovat
 
merkittäviä.
Esimerkiksi
 
merenpinnan
 
nousun
 
takia
 
monet
 
eteläisen
pallopuoliskon
 
alueet
 
ovat
 
vaarassa
 
joutua
 
veden
 
alle.
Suurimmat
 
riskit
 
yhtiön
 
tulevaisuuden
 
toiminnan
doc1p3i1
83
näkökulmasta
 
ovat
 
kuitenkin
 
rajalliset,
 
jos
 
vertailukohtana
on
 
vastaava
 
yritystoiminta
 
maantieteellisesti
eteläisemmällä
 
tai
 
ilmastovaikutuksen
 
kannalta
riskialttiimmalla
 
alueella.
 
Myös
 
voimakkaan
 
ilmaston
lämpenemisen
 
skenaariossa
 
riskien
 
realisoituminen
lyhyellä
 
ja
 
keskipitkällä
 
aikavälillä
 
on
 
suhteellisen
pienimuotoista.
 
Pidemmän
 
aikavälin
 
siirtymäriskit
 
liittyen
markkinaan,
 
teknologian
 
muutokseen,
 
mainevaikutuksiin,
säännösten
 
ja
 
lakien
 
muutoksiin
 
sekä
 
fyysiset
 
ilmastoriskit,
kuten
 
sään
 
ääri-ilmiöt,
 
luovat
 
haasteita
 
ja
kehittämistarpeita.
 
Viiden
 
vuoden
 
aikajänteellä
 
riskien
 
ja
ilmastonmuutoksen
 
vaikutusten
 
on
 
arvioitu
 
olevan
vähäiset,
 
mutta
 
jo
 
10
 
vuoden
 
aikajänteellä
 
vaikutukset
voivat
 
olla
 
merkittäviä.
 
Toimintaympäristön
 
muutokset
sekä
 
mahdolliset
 
asiakkaisiin
 
vaikuttavat
 
talouden
haasteet
 
voivat
 
lisätä
 
luottotappioita.
 
Vaikeat
ilmastonmuutokseen
 
liittyvät
 
riskit
 
voivat
 
heijastua
 
suoraan
yhtiön
 
toimintaan
 
ja
 
mahdollinen
 
vakuuskannan
 
arvon
lasku
 
ja
 
luottotappioiden
 
lisääntyminen
 
heikentäisivät
yhtiön
 
tuloksentekokykyä
 
merkittävästi.
Suomessa
 
maa-
 
ja
 
metsätalouteen
 
voi
 
kohdistua
merkittäviä
 
vaikutuksia
 
muun
 
muassa
 
kuivuuden,
metsäkadon,
 
tulvien
 
ja
 
lajiston
 
muuttumisen
 
kautta.
 
Koska
yhtiön
 
salkusta
 
ja
 
vakuuksista
 
melko
 
pieni
 
osuus
 
on
sidottu
 
maa-
 
ja
 
metsätalousyrityksiin,
 
vaikutukset
 
yhtiön
liiketoimintaan
 
ovat
 
rajalliset.
 
Maa-
 
ja
 
metsätalouteen
liittyvät
 
vakuudet
 
tulee
 
huomioida
 
yhtiön
 
resilienssin
näkökulmasta
 
myös
 
tulevaisuudessa.
 
Ulkoistuksiin
 
liittyvät
riskit
 
ovat
 
suurempia
 
merkittävämmän
 
lämpenemisen
skenaariossa.
 
Vedenpinnan
 
merkittävä
 
nousu
todennäköisesti
 
vaarantaisi
 
osan
 
nykyisesti
 
käytetyistä
ulkoistuksista,
 
johtuen
 
niiden
 
maantieteellisestä
 
sijainnista.
Myös
 
pilvipalvelut
 
käyttävät
 
konesaleja,
 
jotka
 
voivat
 
olla
epäsuotuisalla
 
sijainnilla.
 
Riskiä
 
voidaan
 
alentaa
hallitsemalla
 
ulkoistuksia
 
ja
 
hajauttamalla
 
konesaleja
maantieteellisesti
 
laajemmalle
 
alueelle.
Siirtymäriskit
 
voivat
 
vaikuttaa
 
yhtiön
 
toimintaan
 
sekä
maltillisen
 
että
 
voimakkaan
 
lämpenemisen
 
skenaariossa.
Yhtiölle
 
keskeisiä
 
riskejä
 
ovat
 
luotto-,
 
varainhankinta-,
sääntely-
 
ja
 
maineriskit,
 
joihin
 
kaikkiin
 
liittyy
 
myös
siirtymäriski.
 
Voimakkaan
 
lämpenemisen
 
skenaariossa
yhtiöltä
 
odotetaan
 
merkittävämpiä
 
toimia
ilmastonmuutoksen
 
hillitsemiseksi,
 
jolloin
 
siirtymäriskit
ovat
 
todennäköisesti
 
yhtiön
 
toiminnan
 
kannalta
huomattavampia
 
kuin
 
matalan
 
lämpenemisen
skenaariossa.
 
Siirtyminen
 
kohti
 
kestävämpää
liiketoimintaa
 
voi
 
vaatia
 
investointeja
 
esimerkiksi
järjestelmäkehitykseen
 
tai
 
henkilöstöresursseihin
 
sekä
muutosta
 
yhtiön
 
strategiaan.
 
Yhtiöön
 
vaikuttavista
siirtymäriskeistä
 
kerrotaan
 
tarkemmin
 
osiossa
 
ESRS
 
2
IRO-1.
Yhtiön
 
suhteellisen
 
yksinkertainen
 
liiketoimintamalli
 
ja
palveluvalikoima,
 
rajattu
 
maantieteellinen
 
sijainti
 
ja
pelkästään
 
Suomeen
 
keskittyvät
 
toiminnot
 
tuovat
mukanaan
 
mahdollisuudet
 
muuttaa
 
strategiaa
 
ja
prosesseja
 
tarvittaessa
 
joustavasti.
 
Yhtiön
 
ulkoistuksiin
kohdistuvat
 
ilmastonmuutoksen
 
aiheuttamat
 
vaikutukset
voivat
 
nostaa
 
IT-palveluiden
 
kustannuksia,
 
jolloin
 
yhtiö
 
voi
kilpailuttaa
 
toimijoita
 
uudelleen
 
tai
 
kehittää
 
omia
järjestelmiään,
 
mikä
 
aiheuttaa
 
kustannuksia.
 
Sijoittajat
edellyttävät
 
vastuullista
 
toimintaa,
 
jolloin
 
yhtiön
 
tekemät
toimet
 
ilmastonmuutoksen
 
hillitsemiseksi
 
ovat
 
sekä
edellytys
 
kasvihuonekaasupäästöjen
 
vähennystavoitteiden
toteutumiselle,
 
mutta
 
myös
 
rahoituksen
 
saamiselle.
 
Yhtiö
jatkaa
 
selvitystyötään
 
prosessi-
 
ja
 
järjestelmämuutoksista
vihreille
 
joukkovelkakirjalainoille
 
(Green
 
Bond)
vastatakseen
 
sidosryhmien
 
ja
 
markkinoiden
 
vaatimuksiin
sekä
 
hallitakseen
 
varainhankintaan
 
liittyviä
 
riskejä.
Ilmastonmuutoksen
 
ja
 
kasvihuonekaasupäästöjen
hillitsemiseksi
 
yhtiön
 
on
 
tarkasteltava
 
lainasalkkunsa
painopistealueita
 
ja
 
ohjattava
 
rahoitusta
 
ympäristön
kannalta
 
kestäviin
 
kohteisiin.
 
Yhtiön
 
resilienssiä
vahvistavat
 
tulevaisuustietoisuus,
 
uusien
 
markkinoiden
tunnistaminen,
 
tehokkaamman
 
teknologian
mukauttaminen
 
osaksi
 
liiketoimintaa
 
sekä
 
mahdollisuus
vihreän
 
rahoituksen
 
hyödyntämiseen.
Yhtiön
 
toimintaan
 
liittyy
 
vahvasti
 
tiedonhallinta
 
ja
luottamus
 
tietotekniikkaan,
 
jolloin
 
oleellinen
 
osa
 
uhkien
tarkastelua
 
on
 
IT-tietoturva.
 
Tiedon
 
keräämisessä,
tallentamisessa
 
ja
 
hyödyntämisessä
 
noudatetaan
 
sitä
koskevaa
 
sääntelyä
 
ja
 
viranomaisohjeita.
 
Yhtiön
liiketoiminta
 
on
 
riippuvainen
 
monesta
 
ulkoistetusta
palvelusta
 
ja
 
erikoistuneet
 
IT-yrityksien
 
järjestelmät
 
ovat
osittain
 
räätälöity
 
ja
 
mukautettu
 
yhtiön
 
erityistarpeita
varten.
 
Yhteistyö
 
ulkoistettujen
 
toimijoiden
 
kanssa
 
on
tiivistä,
 
sillä
 
tietoturva-
 
ja
 
kehitystyötä
 
on
 
yhtiössä
jatkuvasti.
 
Ilmastoriskien
 
näkökulmasta
 
ulkoistuksien
valinta
 
on
 
järjestelmien,
 
palveluiden
 
ja
 
kustannuksien
arvioimista,
 
mutta
 
myös
 
ympäristön
 
kannalta
 
kestävät
käytännöt
 
on
 
otettava
 
huomioon,
 
eteenkin
palvelinkeskuksia
 
tarkastellessa.
 
On
 
tärkeää,
 
että
 
yhtiöllä
on
 
palveluiden
 
tuottajana
 
luotettava
 
kumppani,
 
joka
doc1p3i1
84
huolehtii
 
niin
 
fyysisestä
 
kuin
 
IT-tietoturvasta.
 
Tietoturva
 
ja
asiakkaiden
 
luottamus
 
ovat
 
yhtiön
 
toiminnan
 
ja
 
sen
jatkuvuuden
 
edellytys.
Saatavilla
 
olevan
 
tiedon
 
puute
 
voi
 
aiheuttaa
 
epävarmuutta
resilienssianalyysin
 
tuloksille.
 
Esimerkiksi
 
merenpinnan
nousun
 
ja
 
tulva-alueiden
 
kannalta
 
riskialueilla
 
sijaitsevien
vakuuksien
 
määrittäminen
 
on
 
haastavaa
 
yhtiön
 
nykyisissä
tietojärjestelmissä.
 
Epävarmuutta
 
resilienssianalyysille
aiheuttaa
 
myös
 
tulevaisuuden
 
ja
 
ilmastonmuutoksen
kehityksen
 
ennustamisen
 
vaikeus.
 
Myös
 
ihmisten
 
ja
yritysten
 
suhtautumista
 
ilmastonmuutokseen
 
on
 
haastavaa
ennustaa.
 
Epävarmuutta
 
aiheuttaa
 
myös
 
inhimilliset
 
tekijät
resilienssianalyysin
 
perustuessa
 
yhtiön
 
sisäiseen
asiantuntija-arvioon.
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
hallinta
E1-2
 
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillintään
 
ja
 
siihen
sopeutumiseen
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutoksen
 
hillintään
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
ottavat
 
huomioon
 
uusiutuvan
 
energian
 
käytön
 
sekä
energiatehokkuuden
 
niin
 
omassa
 
kuin
 
sidosryhmien
toiminnassa.
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillinnän
 
keskeisiä
ohjaavia
 
periaatteita
 
ja
 
politiikkoja
 
ovat
 
luottopolitiikka,
vastuullisuusohjelma
 
tavoitteineen,
 
ilmastoriskien
olennaisuusarvio
 
ja
 
vastuullisen
 
sijoittamisen
 
periaatteet.
Hallitus
 
vahvistaa
 
ilmastonmuutoksen
 
hillintään
 
liittyvät
toimintaperiaatteet
 
ja
 
johtoryhmä
 
on
 
ylin
toimintaperiaatteiden
 
toteuttamisesta
 
vastuussa
 
oleva
toimielin.
 
Vastuullisuusasioiden
 
operatiivinen
 
johtaminen
on
 
osa
 
päivittäistä
 
liiketoimintaa
 
ja
 
yhtiön
 
hallitus
 
seuraa
vastuullisuuden
 
johtamista,
 
toteutumista
 
ja
 
riskienhallintaa.
Yhtiön
 
vastuullisuusohjelma
tavoitteineen
 
perustuu
 
yhtiön
arvoihin,
 
liiketapaperiaatteisiin,
 
sidosryhmien
 
ja
toimintaympäristön
 
odotuksiin.
 
Yhtiö
 
ottaa
 
huomioon
toimialan
 
yhteiset
 
käytänteet,
 
lainsäädännön
 
ja
 
säädökset
sekä
 
YK:n
 
kestävän
 
kehityksen
 
periaatteet.
 
Osana
vastuullisuusohjelman
 
päivitystä
 
yhtiölle
 
olennaisimmiksi
ympäristöön
 
liittyviksi
 
vastuullisuusnäkökulmiksi
 
on
tunnistettu
 
kestävien
 
rahoituskohteiden
 
rahoittaminen
sekä
 
kestävien
 
sijoitustuotteiden
 
tarjonta,
 
kumppaneiden
vastuullisuuden
 
varmistaminen,
 
toiminnan
 
päästöjen
tarkastelu
 
ja
 
hiilineutraalius
 
sekä
 
sijoitustoiminnan
 
ja
salkkujen
 
ilmastoriskien
 
tarkastelu.
 
Nämä
 
kaikki
näkökohdat
 
osaltaan
 
liittyvät
 
olennaiseksi
 
tunnistettuihin
vaikutuksiin
 
ja
 
mahdollisuuksiin
 
ja
 
ne
 
otetaan
 
huomioon
yhtiön
 
toiminnan
 
ja
 
prosessien
 
kehityksessä.
Yhtiön
 
luotonantoa
 
ohjaa
 
luottoriskistrategian
 
lisäksi
johtoryhmän
 
määrittelemä
 
luottopolitiikka
 
ja
 
luottohallinnon
ohje.
 
Yhtiön
 
luottopolitiikka
 
yhdessä
 
luottohallinnon
ohjeistuksen
 
kanssa
 
kuvaa
 
ne
 
luotonantoon
 
liittyvät
periaatteet
 
ja
 
keinot,
 
joilla
 
asiakasliiketoiminta
 
toteuttaa
tavoiteltua
 
riskinottohalukkuutta.
 
Luottoprosessia
 
ja
 
sen
toimintaa
 
ohjaavat
 
edellä
 
mainittujen
 
lisäksi
 
yhtiön
johtoryhmä
 
ja
 
luottoryhmät,
 
jotka
 
tarkastelevat
 
kulloinkin
voimassa
 
olevien
 
toimintaohjeiden
 
ja
 
linjauksien
ajantasaisuutta
 
ja
 
viestivät
 
tarvittaessa
 
muutoksista
asiakasliiketoiminnalle.
 
Luottopolitiikkaan
 
on
 
sisällytetty
ilmastoon
 
liittyviä
 
periaatteita,
 
jonka
 
mukaan
rahoituspäätöksessä
 
on
 
otettava
 
huomioon
 
hankkeen
ympäristöön
 
liittyvät
 
kriteerit
 
siinä
 
laajuudessa,
 
kun
 
kunkin
rahoituksen
 
kokoluokalle
 
ja
 
luonteen
 
mukaan
 
voidaan
edellyttää
 
mahdollinen
 
riskivaikutus
 
huomioiden.
Luotonmyönnössä
 
otetaan
 
huomioon
 
ympäristöön
 
liittyvät
riskit,
 
joilla
 
voi
 
olla
 
vaikutusta
 
luotonottajan
 
maksukykyyn
tai
 
käytetyn
 
vakuuden
 
arvoon.
 
Yhtiö
 
ei
 
rahoita
 
ympäristölle
vahingollisia
 
hankkeita,
 
eettisesti
 
ja
 
moraalisesti
kiistanalaista
 
toimintaa
 
tai
 
kansallisen
 
lain
 
vastaista
toimintaa.
Ilmastoriskien
 
olennaisuusarviossa
 
kartoitetaan
 
ja
kuvataan
 
metodeja
 
riskien
 
arvioimisesta,
 
päivittämisestä
 
ja
merkittävyyden
 
tason
 
määrittelystä.
 
Toimintaperiaatteen
yleinen
 
tavoite
 
on
 
varmistaa,
 
että
 
ilmastoriskit
 
otetaan
yhtiön
 
toiminnassa
 
huomioon
 
voimassa
 
olevan
lainsäädännön,
 
viranomaisohjeiden
 
ja
 
yhtiön
liiketapaperiaatteiden
 
mukaisesti.
 
Lisäksi
 
periaatteella
pyritään
 
vähentämään
 
hiilijalanjälkeä
 
ja
 
parantamaan
tiedon
 
keruuta
 
liittyen
 
vihreään
 
siirtymään.
 
Vähintään
kerran
 
vuodessa
 
toteutettava
 
riskikartoitus
 
pyrkii
tunnistamaan
 
yhtiölle
 
kaikki
 
olennaiset
 
ilmastoriskit
 
ja
arvioimaan
 
niiden
 
vaikutuksia
 
lyhyellä,
 
keskipitkällä
 
ja
pitkällä
 
aikavälillä.
 
Toimintaperiaate
 
liittyy
 
tunnistettuihin
olennaisiin
 
vaikutuksiin
 
sekä
 
riskeihin.
 
Hallitus
 
vastaa
toimintaperiaatteen
 
toteutumisesta.
Yhtiö
 
välittää
 
asiakkailleen
 
Sp-Rahastoyhtiön
 
rahastoja,
joka
 
huolehtii
 
ja
 
raportoi
 
vastuullisen
 
sijoittamisen
periaatteiden
 
noudattamisesta
 
omassa
 
toiminnassaan.
Tarjoamalla
 
ympäristökriteerit
 
huomioivia
 
rahastotuotteita
asiakkailleen
 
yhtiö
 
vaikuttaa
 
välillisesti
 
ilmastonmuutoksen
hillintään
 
ja
 
hyödyntää
 
mahdollisuutta
 
tarjota
 
asiakkailleen
doc1p3i1
85
lisäarvoa
 
kestävillä
 
sijoitustuotteilla.
 
Huomioimalla
vastuullisuuden
 
rahastokumppanin
 
valinnassa
 
yhtiö
hallitsee
 
maineriskiä
 
ja
 
vastaa
 
sidosryhmien
 
muuttuviin
tarpeisiin
 
ja
 
vaatimuksiin.
 
Sijoitusneuvonnan
 
ohjenuorana
toimii
 
MiFID
 
-toimintaohje,
 
joka
 
sisältää
 
vaatimuksen
asiakkaan
 
EU-taksonomian
 
(EU
 
2020/852)
 
ja
 
EU:n
tiedonantoasetuksen
 
(EU
 
2019/2088)
 
mukaisten
kestävyysmieltymyksen
 
kartoittamiseen.
 
Osana
soveltuvuusarviota
 
myös
 
selvitetään,
 
missä
 
määrin
rahoitusvälineiden
 
tulee
 
ottaa
 
huomioon
 
pääasialliset
haitalliset
 
vaikutukset.
 
Yhtiö
 
pyrkii
 
kehittämään
 
asiakkaille
 
tarjottavia
 
tuotteita
 
ja
palveluita
 
siten,
 
että
 
ne
 
tukevat
 
ilmastonmuutoksen
hillintää
 
ja
 
siihen
 
sopeutumista.
 
Yhtiön
 
oma
 
toiminta
pyritään
 
suunnittelemaan
 
mahdollisimman
 
vähähiiliseksi,
jotta
 
kokonaishiilijalanjälkeä
 
voidaan
 
pienentää.
E1-3
 
 
Ilmastonmuutosta
 
koskeviin
toimintaperiaatteisiin
 
liittyvät
 
toimet
 
ja
 
resurssit
Tilikaudella
 
toteutetut
 
toimet
 
ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi
 
on
 
esitetty
 
alla
 
luokiteltuna
 
hiilestä
irtautumisen
 
keinoihin:
 
sähköistyminen,
 
uustiutuvan
energian
 
käyttö,
 
energiatehokkuus,
 
tuotteiden
 
muutos
 
ja
arvoketjun
 
hiilestä
 
irtautuminen.
 
Alla
 
esitetyt
 
toimet
 
ovat
tilikaudella
 
2024
 
toteutettuja,
 
joita
 
yhtiö
 
tulee
 
jatkamaan
 
ja
ylläpitämään
 
myös
 
tulevaisuudessa.
 
Raportoitujen
 
toimien
toteuttaminen
 
ei
 
ole
 
edellyttänyt
 
yhtiöltä
 
merkittäviä
pääoma-
 
tai
 
toimintamenoja
 
ja
 
yhtiö
 
arvioi,
 
ettei
 
toimien
toteuttaminen
 
ole
 
toistaiseksi
 
riippuvainen
 
ylimääräisten
resurssien
 
saatavuudesta.
Yhtiön
 
toiminta
 
pyritään
 
suunnittelemaan
 
mahdollisimman
vähähiiliseksi,
 
jotta
 
kokonaishiilijalanjälkeä
 
ja
 
siitä
aiheutuvia
 
ilmastolle
 
negatiivisia
 
vaikutuksia
 
minimoidaan.
Hiilijalanjäljen
 
minimoiseksi
 
toteutetut
 
toimet
 
ovat
 
myös
linjassa
 
vastuullisuusohjelman
 
keskeisten
 
näkökohtien
kanssa.
 
Työsuhdeautoissa
 
suositaan
 
ensisijaisesti
 
hybridi-
tai
 
sähköautoja,
 
jolla
 
vaikutetaan
 
yhtiön
 
Scope
 
1
 
-päästöjen
 
määrään.
 
Tilikaudella
 
saavutetut
kasvihuonekaasupäästöjen
 
vähennykset
 
ovat
 
Scope
 
1
 
-päästöjen
 
osalta
 
36
 
tCO
2
e.
 
Suorien
 
kasvihuonekaasujen
vähenemistä
 
selittää
 
työsuhdeautojen
 
vähentyminen
 
ja
ajoneuvojen
 
sähköistyminen.
Yhtiö
 
on
 
sitoutunut
 
uusiutuvan
 
sähköenergian
käyttämiseen
 
ja
 
näin
 
ollen
 
pyrkii
 
käyttämään
toimitiloissaan
 
vihreää
 
sähköä,
 
joka
 
on
 
alkuperätakuin
vahvistettua
 
uusiutuvaa
 
energiaa.
 
Muutamissa
konttoreissa
 
sähkön
 
alkuperästä
 
ei
 
ole
 
varmuutta
 
ja
aiheutuvat
 
päästöt
 
lasketaan
 
jäännösjakauman
perusteella.
 
Yhtiö
 
tulee
 
selvittämään
 
tulevaisuudessa
mahdollisuuksia
 
uusiutuvan
 
energian
 
käyttöön
 
myös
näiden
 
konttoreiden
 
osalta.
 
Uusiutuvan
 
energian
 
käytöllä
yhtiö
 
välttää
 
tilikaudella
 
noin
 
202
 
tCO
2
e
kasvihuonekaasupäästöjä.
 
Vältettyjen
 
päästöjen
 
määrä
 
on
laskettu
 
Suomen
 
keskimääräisen
 
sähköntuotannon
päästökertoimen
 
ja
 
kaukolämmön
 
toimittajan
 
ilmoittaman
päästökertoimen
 
perusteella.
Yhtiö
 
on
 
uusiutuvan
 
sähköenergian
 
käytön
 
lisäksi
sitoutunut
 
ohjaamaan
 
asiakasvalintaa
 
ja
 
ulkoistuksia
ympäristökriteerit
 
ajatellen,
 
mikä
 
tarkoittaa,
 
että
 
yhtiön
asiantuntijat
 
huomioivat
 
muun
 
muassa
energiatehokkuuteen
 
liittyviä
 
asioita
 
päätöksenteossaan.
Rahoitettavan
 
projektin
 
energiatehokkuusvaikutukset
huomioidaan
 
luotonmyönnössä
 
ja
 
ulkoistamisen
 
kriteerinä
tietoteknisen
 
turvallisuustason
 
lisäksi
 
energiatehokkuus
 
on
osa
 
kokonaisuuden
 
arviointia.
 
Sidosryhmien
energiatehokkuus
 
huomioimalla
 
pyritään
 
vähentämään
Scope
 
3
 
-päästöjä.
 
Energiatehokkuuden
 
edistämiseen
liittyvillä
 
toimilla
 
saavutetut
 
päästövähennykset
 
eivät
 
ole
mielekkäästi
 
mitattavissa,
 
sillä
 
yhtiö
 
ei
 
ole
 
toistaiseksi
hyödyntänyt
 
päästölaskennassa
 
asiakkailta
 
kerättyjä
päästötietoja
 
ja
 
ulkoistuksista
 
aiheutuvat
 
päästöt
 
lasketaan
kustannusperusteisesti.
Vastuullisuusohjelman
 
mukaisten
 
tavoitteiden
saavuttaminen
 
edellyttää
 
muutoksia
 
yhtiön
 
sijoitus-
 
ja
luottostrategiaan
 
sekä
 
järjestelmiin,
 
jotta
 
kestävät
rahoitushankkeet
 
pystytään
 
tunnistamaan
 
systemaattisesti
ja
 
tietoja
 
voidaan
 
hyödyntää
 
hiilijalanjäljen
 
mittaamisessa.
99,88
 
%
 
yhtiön
 
hiilijalanjäljestä
 
syntyy
 
arvoketjussa
muodostuvista
 
Scope
 
3
 
-päästöistä
 
ja
 
eritoten
 
rahoitetuista
päästöistä.
 
Negatiivisten
 
vaikutusten
 
mittaamiseksi
 
yhtiö
on
 
laajentanut
 
raportointikaudella
 
2024
 
päästölaskentaa
koskemaan
 
kaikkia
 
merkittäviä
 
Scope
 
3
 
-kategorioita.
Vuoden
 
2024
 
päästölaskennan
 
pohjalta
 
yritys
 
tulee
arvioimaan
 
kokonaispäästöjensä
 
kehitystä
 
ja
 
laatimaan
päästövähennystavoitteet
 
ja
 
siirtymäsuunnitelman.
Yhtiö
 
tekee
 
yhteistyötä
 
Euroopan
 
investointirahaston
 
(EIR)
kanssa
 
vihreään
 
siirtymään
 
tähtäävissä
rahoitusratkaisuissa.
 
Lisäksi
 
yhtiöllä
 
on
 
ollut
 
vuodesta
2022
 
lähtien
 
Pohjoismaiden
 
Investointipankin
 
(NIB)
kanssa
 
jälleenrahoituskumppanuus,
 
jossa
 
rahoitettavien
doc1p3i1
86
hankkeiden
 
tulee
 
täyttää
 
NIB:n
 
vastuullisuuskriteerit,
 
jotka
sisältävät
 
vaatimukset
 
hankkeen
 
ympäristövaikutuksille.
Yhteistyökumppanuudet
 
liittyvät
 
olennaisten
 
negatiivisten
vaikutusten
 
ja
 
riskien
 
hallitsemiseen
 
sekä
 
mahdollisuuteen
tuottaa
 
asiakkaille
 
lisäarvoa
 
kestävien
 
rahoitusratkaisujen
kautta.
Raportointikauden
 
aikana
 
yhtiö
 
on
 
ottanut
 
käyttöön
kestävän
 
kehityksen
 
EIR-takauksen
 
edistääkseen
kestävien
 
rahoitushankkeiden
 
rahoittamista.
 
Takaus
 
on
käytössä
 
pk-yritysten,
 
taloyhtiöiden
 
ja
 
henkilöasiakkaiden
uusissa
 
rahoitushankkeissa,
 
joilla
 
on
 
todistettavissa
 
olevia
positiivisia
 
kestävyysvaikutuksia.
 
Tällaisia
 
hankkeita
 
ovat
mm.
 
energiatehokkuusremontit
 
ja
 
-investoinnit
 
tai
sähköauton
 
hankinta
 
henkilökohtaiseen
 
tai
 
yrityksen
käyttöön.
 
Lisäksi
 
yritysasiakkaiden
 
luotonmyönnössä
otetaan
 
huomioon
 
rahoitettavan
 
hankkeen
 
positiiviset
 
ja
negatiiviset
 
vaikutukset
 
ympäristöön
 
energiatehokkuuden,
kiertotalouden
 
ja
 
luonnonvarojen
 
näkökulmista.
Arvioimalla
 
rahoitettavien
 
hankkeiden
 
ilmastovaikutuksia
yhtiö
 
pyrkii
 
tunnistamaan
 
haitalliset
 
hankkeet,
 
edistämään
arvoketjun
 
hiilestä
 
irtautumista
 
ja
 
pienentämään
toiminnasta
 
aiheutuvaa
 
hiilijalanjälkeä.
 
Yhtiö
 
on
 
aloittanut
 
sijoitusstrategian
 
päivittämisen,
 
jonka
tarkoituksena
 
on
 
sisällyttää
 
ilmastonmuutoksen
 
hillintään
ja
 
sopeutumiseen
 
liittyvät
 
periaatteet
 
strategiatasolle.
Yhtiö
 
tulee
 
tarkentamaan
 
sijoitustoimintaan
 
ja
luotonmyöntöön
 
liittyviä
 
toimintaperiaatteitaan.
Päivityksien
 
tarkoituksena
 
on
 
pienentää
 
yhtiön
arvoketjussa
 
syntyviä
 
ilmastovaikutuksia,
 
mutta
 
myös
vastata
 
sidosryhmien
 
ESG-vaatimuksiin.
 
Yhtiön
 
tunnistamat
 
olennaiset
 
siirtymäriskit
 
liittyvät
markkinoiden
 
ja
 
lainsäädännön
 
muutoksiin,
 
teknologian
kehitykseen
 
ja
 
maineriskiin.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
tiiviisti
 
muuttuvaa
ESG-sääntelyä
 
ja
 
sidosryhmien
 
vaatimuksia
 
hallitakseen
riskejä,
 
joita
 
voi
 
aiheutua,
 
jos
 
yhtiö
 
ei
 
pysty
 
vastaamaan
ilmastonäkökohtiin
 
liittyviin
 
vaatimuksiin.
 
Ilmaston
lämpeneminen
 
on
 
lisännyt
 
tiettyjen
 
ilmastoriskien
mahdollisuutta,
 
joiden
 
hallitsemiseksi
 
yhtiö
 
on
 
sisällyttänyt
ilmastoriskit
 
riskienhallinnan
 
toimintaperiaatteisiin.
Vastuullisuusriskit
 
on
 
integroitu
 
osaksi
 
olemassa
 
olevia
riskilajeja,
 
jolloin
 
ilmastoriskit
 
tulevat
 
kattavasti
 
huomioitua.
Äärimmäisistä
 
sääilmiöistä
 
ja
 
lämpötilan
 
kohoamisesta
 
voi
aiheutua
 
mahdollisia
 
välillisiä
 
vaikutuksia
 
infrastruktuuriin
ja
 
asiakkaan
 
maksukykyyn.
 
Tämän
 
riskin
 
hallitsemiseksi
ulkoistuksissa
 
kiinnitetään
 
huomiota
 
pilvipalveluiden
hyödyntämiseen
 
ja
 
konesalien
 
maantieteelliseen
hajauttamiseen
 
ja
 
luotonmyönnössä
 
otetaan
 
huomioon
ympäristöön
 
liittyvät
 
riskit,
 
joilla
 
voi
 
olla
 
vaikutusta
luotonottajan
 
maksukykyyn
 
tai
 
käytetyn
 
vakuuden
 
arvoon.
Finanssisektorilla
 
on
 
merkittävä
 
vaikutus
 
kestävän
kehityksen
 
edistämisessä
 
yhteiskunnassa.
 
Yhtiön
luottohallinnon
 
ohjeen
 
mukaisesti
 
hallitus
 
vahvistaa
vuosittain
 
yhtiön
 
luottoriskistrategian,
 
jonka
 
mukaisesti
luotonannossa
 
edellytetään
 
huomioitavan
 
luoton
myöntämisen
 
vaikutukset
 
yhtiön
 
pääoma-asemaan,
kannattavuuteen
 
ja
 
kestävyyteen
 
sekä
kiinnitysluottopankkitoiminnan
 
edellyttämiin
 
vaateisiin.
Lisäksi
 
luotonannossa
 
on
 
huomioitava
 
asianmukaiset
ympäristöön,
 
yhteiskuntaan
 
ja
 
hyvään
 
hallintotapaan
liittyvät
 
kriteerit
 
yhtiön
 
vastuullisuusohjelman
 
mukaisesti.
Yhtiö
 
haluaa
 
ohjata
 
asiakkaita
 
siirtymään
 
kohti
 
ilmaston
kannalta
 
kestävää
 
taloutta.
 
Se
 
tarkoittaa
vastuullisuusnäkökulmien
 
huomioimista
 
ja
 
integroimista
kaikkiin
 
sijoitus-
 
ja
 
rahoituspäätöksiin
 
sekä
 
varojen
kohdentamista
 
ympäristön,
 
ilmaston
 
ja
 
ihmisten
hyvinvoinnin
 
kannalta
 
keskeisiin
 
kohteisiin.
 
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
E1-4
 
 
Ilmastonmuutoksen
 
hillintään
 
ja
 
siihen
sopeutumiseen
 
liittyvät
 
tavoitteet
Yhtiöllä
 
on
 
tunnistettuihin
 
olennaisiin
 
vaikutuksiin,
 
riskeihin
ja
 
mahdollisuuksiin
 
liittyviä
 
tavoitteita,
 
joista
 
se
 
on
 
aiemmin
raportoinut.
 
Tavoitteet
 
esitellään
 
osiossa
 
ESRS
 
2
 
SBM-1.
Ilmastoon
 
liittyvät
 
tavoitteet
 
on
 
asetettu,
 
jotta
 
minimoidaan
toiminnasta
 
aiheutuvia
 
suoria
 
ja
 
välillisiä
ilmastovaikutuksia
 
ja
 
hallitaan
 
olennaisia
 
riskejä.
 
Yhtiön
asettamat
 
tavoitteet
 
eivät
 
kuitenkaan
 
ole
 
ESRS-standardin
määritelmän
 
mukaisia
 
mitattavissa
 
olevia
tulossuuntautuneita
 
tai
 
aikasidonnaisia
 
tavoitteita
 
eikä
yhtiö
 
ole
 
toistaiseksi
 
asettanut
 
absoluuttisia
kasvihuonekaasupäästöjen
 
vähennystavoitteita.
 
Yhtiö
 
ei
ole
 
asettanut
 
ESRS:n
 
mukaisia
 
ilmastoon
 
liittyviä
tavoitteita,
 
sillä
 
vasta
 
ensimmäisen
 
raportointivuoden
 
2024
perusteella
 
voidaan
 
muodostaa
 
riittävä
 
käsitys
kasvihuonekaasupäästöjen
 
määrästä
 
sekä
 
ilmastoon
liittyvistä
 
vaikutuksista,
 
riskeistä
 
ja
 
mahdollisuuksista.
Kasvihuonekaasupäästöjen
 
numeeriset
vähennystavoitteet
 
tullaan
 
asettamaan
 
vuoden
 
2024
päästölaskennan
 
tulosten
 
perusteella,
 
jolloin
 
yhtiöllä
 
on
asianmukaiset
 
lähtötiedot
 
tavoitteiden
 
asettamiseen.
Vuotta
 
2024
 
tullaan
 
käyttämään
 
vähennystavoitteiden
doc1p3i1
87
perusvuotena,
 
sillä
 
sen
 
vuoden
 
laskennassa
 
on
 
käytetty
ensimmäistä
 
kertaa
 
PCAF:n
 
mukaista
 
investointien
luokittelua
 
ja
 
päästölaskentamenetelmää.
 
Yhtiön
keskeinen
 
tavoite
 
on
 
sitoutua
 
Pariisin
 
ilmastosopimukseen
vuoteen
 
2026
 
mennessä
 
ja
 
sen
 
myötä
 
laatia
 
ESRS-
standardin
 
mukainen
 
tieteelliseen
 
tutkimukseen
pohjautuva
 
siirtymäsuunnitelma
 
ja
päästövähennystavoitteet.
Yhtiö
 
ottaa
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
sekä
 
tunnistetut
 
fyysiset
 
ja
 
siirtymäriskit
 
huomioon
liiketoimintoja
 
ja
 
prosesseja
 
kehittäessä.
 
Yhtiö
 
on
toteuttanut
 
toimia,
 
joilla
 
pyritään
 
vähentämään
 
toiminnasta
aiheutuvia
 
Scope
 
1
 
ja
 
Scope
 
2
 
-päästöjä.
 
Tehtyjen
 
toimien
vaikuttavuutta
 
seurataan
 
vuosittain
 
päästölaskennan
avulla.
 
Aiemmin
 
raportoidut
 
tavoitteet
 
ovat
 
pääasiassa
laadullisia
 
tavoitteita,
 
joiden
 
edistymistä
 
seurataan
vuosittain
 
raportoinnin
 
yhteydessä.
 
Yhtiö
 
tavoitteena
 
on
nostaa
 
vastuullisuusnäkökulmat
 
esille
 
kaikkien
 
uusien
tuotteiden
 
kuvauksissa,
 
laatia
 
prosessi-
 
ja
järjestelmämuutokset
 
sekä
 
tiekartta
 
vihreään
varainhankintaan
 
sekä
 
suunnitella
 
vaikutusarvio
 
yhtiön
muihin
 
toimintoihin.
Riskien
 
todennäköisyyttä,
 
tasoa
 
ja
 
niiden
 
hallitsemiseksi
tehtyjen
 
toimien
 
vaikuttavuutta
 
arvioidaan
 
sisäisesti
riskienhallintajärjestelmässä.
 
Riskin
 
omistaja
 
vastaa
 
riskin
ja
 
sen
 
hallintakeinojen
 
seuraamisesta
 
sekä
 
arvioi
 
ja
päivittää
 
hallintakeinot
 
vähintään
 
kerran
 
vuodessa.
 
Riskin
todennäköisyys
 
ja
 
taso,
 
joille
 
on
 
asetettu
 
tietyt
tavoitearvot,
 
toimivat
 
tehtyjen
 
toimien
 
vaikuttavuuden
mittareina.
E1-5
 
 
Energiankulutus
 
ja
 
energialähteiden
yhdistelmä
Yhtiön
 
energian
 
kokonaiskulutus
 
tilikaudella
 
on
 
6
 
867
MWh.
 
Tästä
 
4
 
333
 
MWh
 
aiheutuu
 
konttoreiden
lämmityksestä
 
ja
 
2
 
533
 
MWh
 
käytetyn
 
sähkön
 
energian
kulutuksesta.
 
Lämmityksen
 
energiankulutusta
 
on
 
estimoitu
Suomen
 
keskimääräisen
 
toimistotilan
 
(PCAF)
energiankulutuksen
 
perusteella
 
ja
 
sähkön
 
energiankulutus
perustuu
 
ostetun
 
sähköenergian
 
määrään.
 
Neljän
suurimman
 
konttorirakennuksen
 
osalta
 
on
 
kerätty
todelliset
 
lämmityksen
 
energiankulutustiedot.
 
Yhtiö
 
tulee
arvioimaan
 
tulevilla
 
tilikausilla
 
estimointiin
 
käytettävissä
olevia
 
metodologioita
 
ja
 
tietoja
 
tai
 
mahdollisuuksien
mukaan
 
keräämään
 
todellisia
 
lämmityksen
energiankulutustietoja
 
isännöitsijöiltä.
 
Todellisen
energiankulutuksen
 
keräämiseen
 
liittyvänä
 
haasteena
 
on
isännöitsijöiltä
 
saatujen
 
vastausten
 
kattavuus
 
ja
 
se,
 
että
toimitiloissa
 
ei
 
usein
 
ole
 
omia
 
mittareita,
 
jolloin
 
yhtiölle
kuuluvaa
 
osuutta
 
tulee
 
arvioida.
Konttoreiden
 
lämmitysmuoto
 
on
 
kaukolämpö
 
ja
 
sen
alkuperä
 
vaihtelee
 
merkittävästi
 
paikkakunnan
 
toimittajan
mukaan.
 
Tytäryhtiö
 
Kiinteistö
 
Oy
 
Lappeenrannan
Säästökeskus,
 
jonka
 
tiloissa
 
myös
 
yhtiön
 
paikkakunnan
konttori
 
sijaitsee,
 
on
 
hankkinut
 
koko
 
kulutuksen
 
verran
alkuperätakuin
 
vahvistettua
 
uusiutuvalla
 
biomassalla
tuotettua
 
kaukolämpöä.
 
Yhtiön
 
konttorit
 
sijaitsevat
 
useilla
eri
 
paikkakunnilla,
 
minkä
 
vuoksi
 
muiden
 
konttorien
 
osalta
kaukolämmön
 
alkuperän
 
mittaamisessa
 
hyödynnetään
Suomen
 
keskimääräistä
 
kaukolämmön
 
alkuperäjakaumaa
(Energiateollisuus).
 
Ostetusta
 
sähköenergiasta
 
1957
 
MWh
on
 
alkuperätakuin
 
vahvistettua
 
vihreää
 
sähköä,
 
joka
tuotetaan
 
uusiutuvin
 
energiamuodoin
 
ja
 
576
 
MWh
alkuperä
 
ei
 
ole
 
vahvistettua,
 
jonka
 
alkuperä
 
lasketaan
Suomen
 
jäännösjakauman
 
mukaisesti.
 
Lämmityksen
kokonaisenergiankulutuksesta
 
478
 
MWh
 
on
 
uusituvalla
biomassalla
 
tuotettua
 
kaukolämpöä
 
ja
 
3
 
855
 
MWh:n
alkuperä
 
on
 
vahvistamatonta.
 
Yhtiön
 
kokonaisenergian
kulutuksesta
 
4
 
351
 
MWh
 
on
 
peräisin
 
fossiilisista
energialähteistä,
 
81
 
MWh
 
ydinvoimalla
 
tuotettua
 
ja
 
2
 
435
MWh
 
on
 
uusiutuvaa
 
alkuperää.
 
Uusiutuvista
 
lähteistä
peräisin
 
olevan
 
energian
 
kokonaiskulutus
 
on
kokonaisuudessaan
 
ostettua
 
tai
 
hankittua
 
energiaa,
yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
uusiutuvista
 
lähteistä
 
peräisin
 
olevaa
polttoaineen
 
kulutusta
 
tai
 
itse
 
tuotettua,
 
muusta
 
kuin
polttoaineesta
 
peräisin
 
olevan
 
uusiutuvan
 
energian
kulutusta.
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
toimintaa
 
ilmastovaikutuksiltaan
 
merkittävillä
aloilla
 
eikä
 
omaa
 
energiantuotantoa.
 
Tämän
 
perusteella
yhtiön
 
liikevaihtoon
 
perustuva
 
energiaintensiteetti,
 
joka
liittyy
 
toimintaan
 
ilmastovaikutuksiltaan
 
merkittävillä
toimialoilla,
 
on
 
nolla.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
88
Energiankulutus
 
ja
 
energialähteiden
 
yhdistelmä
 
2024
Fossiilisen
 
energian
 
kokonaiskulutus
 
(MWh)
 
4
 
351
Fossiilisten
 
energialähteiden
 
osuus
 
energian
 
kokonaiskulutuksesta
 
(%)
 
63
 
%
Ydinvoimaan
 
perustuvista
 
lähteistä
 
peräisin
 
olevan
 
energian
 
kulutus
 
(MWh)
 
81
Ydinvoimaan
 
perustuvien
 
lähteiden
 
osuus
 
energian
 
kokonaiskulutuksesta
 
(%)
 
1
 
%
Uusiutuvista
 
lähteistä,
 
mukaan
 
lukien
 
biomassa
 
(sekä
 
biologista
 
alkuperää
 
oleva
 
teollisuus-
 
ja
 
yhdyskuntajäte,
 
biokaasu,
 
uusiutuva
vety
 
jne.),
 
peräisin
 
olevan
 
polttoaineen
 
kulutus
 
(MWh)
 
-
Ostetun
 
tai
 
hankitun
 
uusiutuvista
 
lähteistä
 
peräisin
 
olevan
 
sähkön,
 
lämmön,
 
höyryn
 
ja
 
jäähdytyksen
 
kulutus
 
(MWh)
 
2
 
435
Itse
 
tuotetun,
 
muusta
 
kuin
 
polttoaineesta
 
peräisin
 
olevan
 
uusiutuvan
 
energian
 
kulutus
 
(MWh)
 
-
Uusiutuvan
 
energian
 
kokonaiskulutus
 
(MWh)
 
2
 
435
Uusiutuvien
 
energialähteiden
 
osuus
 
energian
 
kokonaiskulutuksesta
 
(%)
 
35
 
%
Energian
 
kokonaiskulutus
 
(MWh)
 
6
 
867
E1-6
 
 
Kasvihuonekaasujen
 
scope
 
1-,
 
scope
 
2-
 
ja
scope
 
3
 
-bruttopäästöt
 
ja
 
kokonaispäästöt
Yhtiö
 
on
 
laajentanut
 
hiilijalanjälkilaskentaansa
raportointikaudella
 
2024
 
ja
 
sen
 
myötä
 
raportoi
ensimmäistä
 
kertaa
 
arvoketjussa
 
muodostuvista
epäsuorista
 
kasvihuonekaasupäästöistä
 
jokaisen
merkittävän
 
Scope
 
3
 
-luokan
 
osalta.
 
Yhtiön
 
vuonna
 
2024
raportoimat
 
sijaintiperusteiset
kokonaiskasvihuonekaasupäätöt
 
ovat
 
589
 
090
 
tCO
2
e
 
ja
markkinaperusteisella
 
menetelmällä
 
laskettuna
 
588
 
956
tCO
2
e.
 
Liiketoiminnalle
 
tyypillisesti
 
suurin
 
osa
 
yhtiön
päästöistä
 
aiheutuu
 
laina-
 
ja
 
sijoitussalkun
 
kautta
 
niin
sanotuista
 
rahoitetuista
 
päästöistä.
 
Alla
 
olevassa
taulukossa
 
on
 
raportoitu
 
yhtiön
 
päästöjen
 
jakautumisesta
ja
 
tarkemmat
 
päästömäärät
 
jokaisen
 
laskentakategorian
osalta
 
raportoidaan
 
myöhemmin
 
tässä
 
luvussa.
 
Sijainti-
 
ja
markkinaperusteisesti
 
kasvihuonekaasupäästöt
 
suhteessa
liikevaihtoon
 
ovat
 
1
 
412
 
tCO
2
e/milj.
 
€.
 
Päästöintensiteetin
laskemiseen
 
käytetty
 
yhtiön
 
liikevaihto
 
on
 
417
 
056
 
294
 
€.
Liikevaihto
 
on
 
laskettu
 
korko-
 
ja
 
palkkiotuottojen,
rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuottojen
 
ja
 
liiketoiminnan
muiden
 
tuottojen
 
summana.
Liiketoiminnassa
 
ei
 
ole
 
tapahtunut
 
merkittäviä
 
muutoksia,
jotka
 
vaikuttaisivat
 
aikaisemmin
 
raportoitujen
päästötietojen
 
vertailukelpoisuuteen.
 
Päästölaskentamenetelmät
 
ovat
 
kuitenkin
 
muuttuneet,
jonka
 
vuoksi
 
Scope
 
3
 
-päästöt
 
eivät
 
ole
 
vertailukelpoisia
aikaisempiin
 
vuosiin.
 
Päästölaskenta
 
noudattaa
 
GHG
Protocol
 
Corporate
 
Standard
 
-standardin
 
periaatteita,
vaatimuksia
 
ja
 
ohjeita.
 
Kasvihuonekaasupäästöjen
laskennassa
 
ja
 
mittaamisessa
 
käytetyt
 
menetelmät,
merkittävät
 
oletukset
 
ja
 
päästökertoimet
 
sekä
 
syyt
 
niiden
valintaan
 
ilmoitetaan
 
raportilla
 
kunkin
 
laskentakategorian
kohdalla.
 
Päästölaskennassa
 
hyödynnetään
 
operatiiviseen
määräysvaltaan
 
perustuvaa
 
lähestymistapaa,
 
eikä
 
yhtiön
oma
 
toiminta
 
ole
 
päästökauppajärjestelmän
 
alaista.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
89
Takautuva
Välitavoitteet
 
ja
 
tavoitevuodet
 
Perusvuosi
Vertailu
 
-
kelpoinen
 
2024
%
 
N
 
/
 
N-1
 
2025
 
2030
 
(2050)
 
Vuotuinen
%-tavoite
/perusvuo
si
 
Scope
 
1
 
-kasvihuonekaasupäästöt
 
Kasvihuonekaasujen
 
scope 1
 
-bruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
 
2
Säänneltyjen
 
päästökauppajärjestelmien
 
piiriin
kuuluvien
 
scope
 
1
 
-kasvihuonekaasupäästöjen
prosenttiosuus
 
(%)
0
 
%
Scope
 
2
 
-kasvihuonekaasupäästöt
 
Kasvihuonekaasujen
 
sijaintiperusteiset
 
scope 2
-bruttopäästöt
 
(tCO2-ekv.)
 
834
Kasvihuonekaasujen
 
markkinaperusteiset
scope 2
 
-bruttopäästöt
 
(tCO2-ekv.)
 
699
Merkittävät
 
scope
 
3
 
-kasvihuonekaasupäästöt
 
Kasvihuonekaasujen
 
epäsuorat
 
(scope 3
 
-)
kokonaisbruttopäästöt
 
(tCO2-ekv.)
 
588
 
255
1
 
Ostetut
 
tavarat
 
ja
 
palvelut
 
15
 
840
2
 
Tuotantohyödykkeet
 
2
 
100
6
 
Liiketoimintaan
 
liittyvä
 
matkustaminen
 
89
7
 
Työsuhteisten
 
työntekijöiden
työmatkaliikenne
 
303
15
 
Investoinnit
 
569
 
924
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
 
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteiset)
 
(tCO2-ekv.)
 
589
 
090
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset)
 
(tCO2-ekv.)
 
588
 
956
Scope
 
1
Yhtiön
 
Scope
 
1
 
-päästöt
 
ovat
 
1,8
 
tCO
2
e
 
raportointikaudella
2024.
 
Päästöt
 
muodostuvat
 
yhtiön
 
omistamien
 
ja
hallinnassa
 
olevien
 
ajoneuvojen
 
käytöstä
 
aiheutuvista
päästöistä.
 
Laskennassa
 
on
 
hyödynnetty
 
auton
 
käyttäjiltä
kerättyä
 
ensisijaista
 
tietoa
 
ajetusta
 
matkasta,
 
ajoneuvon
mallista,
 
kulutuksesta
 
ja
 
polttoainetyypistä
mahdollisimman
 
todenmukaisen
 
laskentatuloksen
saamiseksi.
 
Ajoneuvoja
 
on
 
vain
 
muutamia
 
ja
 
useimmat
niistä
 
ovat
 
sähkö-
 
tai
 
hybridiautoja.
 
Bensiiniautojen
päästökertoimena
 
on
 
käytetty
 
Suomen
 
keskimääräistä
bensiinin
 
CO
2
-päästökerrointa
 
(OpenCO2.net
 
/
Tilastokeskus).
 
Päästökertoimelle
 
ilmoitettu
 
bioperäisen
energian
 
osuus
 
on
 
9
 
%
 
eli
 
yhtiön
 
biogeeniset
hiilidioksidipäästöt
 
ovat
 
0,2
 
tCO
2
e.
 
Scope
 
2
Yhtiön
 
Scope
 
2
 
-päästöt
 
muodostuvat
 
konttoreiden
 
ja
muiden
 
toimitilojen
 
sähkönkulutuksesta
 
ja
 
lämmityksestä
aiheutuvan
 
ostetun
 
energian
 
päästöistä.
 
Mahdollinen
kaukokylmän
 
käyttö
 
yhtiön
 
toimitiloissa
 
on
 
vähäistä,
 
minkä
vuoksi
 
siitä
 
aiheutuvia
 
mahdollisia
 
kasvihuonekaasuja
 
ei
nähdä
 
oleelliseksi
 
raportoida.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
operatiivista
määräysvaltaa
 
konsernin
 
muissa
 
yhtiöissä
 
kuin
tytäryhtiössä,
 
jonka
 
vuoksi
 
sijoituskohteista
 
ei
 
aiheudu
yhtiölle
 
raportoitavia
 
Scope
 
2
 
-päästöjä.
 
Alla
 
ilmoitetut
tiedot
 
ovat
 
kirjanpitokonsernin
 
Scope
 
2
 
-päästöt.
Laskenta
 
on
 
tehty
 
todellisen
 
sähkönkulutuksen
 
perusteella
lukuun
 
ottamatta
 
muutamia
 
konttoreita,
 
joiden
 
sähkö
sisältyy
 
vuokraan
 
ja
 
näiden
 
osalta
 
sähkönkulutus
 
on
estimoitu
 
muiden
 
konttoreiden
 
keskimääräisen
sähkönkulutuksen
 
perusteella.
 
Kaukolämmön
energiankulutus
 
on
 
estimoitu
 
PCAF:n
 
ilmoittaman
 
Suomen
keskimääräisen
 
toimistotilan
 
energiankulutuksen
perusteella.
 
Suurimpien
 
tilojen
 
(Koy
 
Lappeenrannan
säästökeskus,
 
Lieto,
 
Seinäjoki,
 
Turku)
 
osalta
kaukolämmön
 
energiankulutus
 
lasketaan
 
isännöitsijältä
kerätyn
 
todellisen
 
kulutuksen
 
perusteella.
Yhtiön
 
sijaintiperusteiset
 
Scope
 
2
 
-
kasvihuonekaasupäästöt
 
ovat
 
834
 
tCO
2
e.
 
Laskennassa
 
on
käytetty
 
Suomen
 
keskimääräisiä
 
päästökertoimia.
Päästökertoimet:
 
Suomen
 
keskimääräinen
 
sähköntuotanto
2023,
 
OpenCO2.net
 
/
 
Energiavirasto
 
ja
 
kaukolämmön
doc1p3i1
90
keskimääräinen
 
Suomen
 
tuotannon
 
2023
 
päästökerroin
OpenCO2.net
 
/
 
Tilastokeskus.
 
Sovellettavissa
päästökertoimissa
 
ei
 
eritellä
 
biomassan
 
tai
 
biogeenisen
hiilidioksidin
 
prosenttiosuutta.
Yhtiön
 
markkinaperusteiset
 
Scope
 
2
 
-
kasvihuonekaasupäästöt
 
ovat
 
699
 
tCO
2
e.
 
Sähkön
 
osalta
on
 
otettu
 
huomioon
 
ostettu
 
vihreä
 
sähkö
 
ja
 
muu
 
osuus
laskettu
 
Suomen
 
jäännösjakaumalla.
 
77
 
%
 
yhtiön
ostamasta
 
sähköenergiasta
 
on
 
alkuperätakuin
varmennettua
 
vihreää
 
energiaa
 
ja
 
vastaava
 
luku
kaukolämmön
 
osalta
 
on
 
11
 
%.
 
Kaukolämmöstä
 
aiheutuvat
päästöt
 
ovat
 
laskettu
 
toimittajan
 
ilmoittaman
 
kertoimen
perusteella.
 
Päästökertoimet:
 
Sähkön
 
jäännösjakauma
OpenCO2.net
 
/
 
Energiavirasto
 
ja
 
kaukolämpö
OpenCO2.net
 
/
 
Paikallisvoima
 
Ry.
 
Sovellettavat
päästökertoimet
 
sisältävät
 
vain
 
CO
2
-kaasut,
 
sillä
 
muiden
kasvihuonekaasujen
 
kuin
 
hiilidioksidin
 
sisältäviä
 
kertoimia
ei
 
ollut
 
saatavilla.
 
Sovellettavissa
 
päästökertoimissa
 
ei
eritellä
 
biomassan
 
tai
 
biogeenisen
 
hiilidioksidin
prosenttiosuutta.
Scope
 
3
Yhtiön
 
Scope
 
3
 
-päästöt
 
ovat
 
merkittäviksi
 
arvioitujen
kategorioiden
 
yhteispäästömäärä
 
ja
 
ovat
raportointikaudella
 
588
 
255
 
tCO
2
e.
 
Yhtiö
 
on
 
arvioinut
Scope
 
3
 
luokan
 
merkittävät
 
kategoriat
 
liiketoiminnan
luonteen
 
ja
 
kategorian
 
vaikuttavuuden
 
perusteella.
 
Yhtiölle
merkittävät
 
kategoriat
 
on
 
kuvattu
 
alla.
 
Yhtiö
 
raportoi
ensimmäistä
 
kertaa
 
vuonna
 
2024
 
tuotantohyödykkeiden,
työntekijöiden
 
työmatkaliikenteen
 
ja
 
investointien
päästöistä.
 
Polttoaineeseen
 
ja
 
energiaan
 
liittyvien
toimintojen,
 
arvoketjun
 
alku-
 
ja
 
loppupään
 
kuljetuksien
 
ja
jakelun
 
sekä
 
vuokrattujen
 
omaisuuserien
 
ja
 
toiminnasta
muodostuvan
 
jätteen
 
päästöt
 
on
 
arvioitu
 
määrältään
 
melko
vähäisiksi,
 
minkä
 
vuoksi
 
kategorioita
 
ei
 
raportoida
erikseen.
 
Kuljetuksiin,
 
jätteisiin
 
ja
 
vuokrattuihin
omaisuuseriin
 
liittyvät
 
päästöt
 
tulevat
 
huomioiduksi
kategoriassa
 
1.
 
Yhtiö
 
tulee
 
kuitenkin
 
arvioimaan
laskentamenetelmien
 
tarkentuessa
 
olennaisuutta
 
ja
mahdollisuuksia
 
ilmoittaa
 
edellä
 
mainitut
 
kategoriat
erikseen
 
edistääkseen
 
läpinäkyvyyttä
 
ja
vertailukelpoisuutta.
 
Tämä
 
edellyttää
 
osaltaan
 
tiedon
laadun
 
parantumista,
 
jotta
 
vältytään
 
kahdenkertaiselta
laskennalta.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
myytyjen
 
tuotteiden
jalostukseen,
 
käyttöön
 
tai
 
käsittelyyn
 
käyttöiän
 
lopussa
liittyvää
 
toimintaa
 
eikä
 
franchising
 
-toimintaa,
 
jonka
 
vuoksi
kategorioita
 
10–12
 
ja
 
14
 
ei
 
raportoida.
Scope
 
3
 
-päästöjen
 
laskennassa
 
käytetään
mahdollisuuksien
 
mukaan
 
vastapuolelta
 
saatuja
ensisijaisia
 
tietoja.
 
Toistaiseksi
 
tällaisia
 
tietoja
 
on
 
yhtiön
saatavilla
 
vain
 
hyvin
 
vähän.
 
Ensisijaisen
 
tiedon
 
perusteella
laskettujen
 
päästöjen
 
osuus
 
on
 
0,05
 
%.
 
Laskennassa
tehdyt
 
rajaukset
 
ja
 
mahdolliset
 
estimoinnit
 
raportoidaan
kunkin
 
kategorian
 
kohdalla.
 
Scope
 
3-päästöjen
laskennassa
 
ei
 
ole
 
käytetty
 
erityisiä
 
laskentavälineitä.
 
Kategoria
 
1
Ostetut
 
tavarat
 
ja
 
palvelut
 
käsittää
 
tilikauden
 
aikana
kuluksi
 
kirjatuista
 
hankinnoista
 
ja
 
palveluista
 
aiheutuneet
päästöt.
 
Sisältää
 
mm.
 
liiketoimintaan
 
liittyvät
 
ostot,
 
ICT-
kustannukset,
 
markkinoinnin-
 
ja
 
viestinnän,
 
toimitilojen
ylläpidon,
 
vakuutusmaksut
 
,
 
asiantuntija-
 
ja
 
terveyspalvelut,
postipalvelut
 
ja
 
majoituskulut.
 
Toiminnasta
 
muodostuva
jäte
 
sisältyy
 
tähän
 
kategoriaan,
 
koska
 
liiketoiminta
huomioon
 
ottaen
 
arvioimme
 
muodostuvan
 
jätteen
 
melko
vähäiseksi.
 
Laskenta
 
perustuu
 
kustannusperusteiseen
menetelmään.
 
Päästökertoimet:
 
OpenCO2.net
 
/
 
DEFRA
 
/
SYKE
 
/
 
Exiobase
 
/
 
ADEME.
 
Päästökertoimen
 
valinta
 
on
pyritty
 
tekemään
 
mahdollisimman
 
tarkalla
 
tasolla
 
ja
hyödyntämään
 
ensisijaisesti
 
Suomen
 
keskimääräisiä
päästökertoimia.
Kategoria
 
2
Tuotantohyödykkeet
 
sisältävät
 
tilikauden
 
aikana
taseeseen
 
kirjatut
 
koneet
 
ja
 
laitteet,
 
aineettomat
hyödykkeet
 
sekä
 
toimitilojen
 
remontointi-
 
ja
kalustekustannukset.
 
Laskentamenetelmänä
kustannusperusteinen
 
laskenta.
 
Päästökertoimen
 
valinta
on
 
pyritty
 
tekemään
 
mahdollisimman
 
tarkalla
 
tasolla
 
ja
hyödyntämään
 
ensisijaisesti
 
Suomen
 
keskimääräisiä
päästökertoimia.
 
Päästökertoimet:
 
OpenCO2.net
 
/
 
DEFRA
/
 
SYKE
 
/
 
Exiobase
 
/
 
ADEME.
Kategoria
 
6
Liiketoimintaan
 
liittyvä
 
matkustaminen
 
sisältää
matkustamiskulut
 
ja
 
kilometrikorvauksien
 
mukaisesti
ajoneuvoilla
 
ajetuista
 
matkoista
 
aiheutuvat
 
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
-
päästöt.
 
Laskenta
 
perustuu
 
yhtiön
 
keräämään
 
tietoon
liikematkoista.
 
Päästökertoimet:
 
OpenCO2.net
 
/
 
Traficom
 
/
VR-Yhtymä
 
Oyj.
 
Autolla
 
ajamisesta
 
muodostuvien
päästöjen
 
laskennassa
 
on
 
hyödynnetty
 
Suomen
liikennekäytössä
 
olevien
 
henkilöautojen
 
keskimääräistä
CO
2
-päästökerrointa,
 
joka
 
sisältää
 
kaikki
 
käyttövoimat.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
91
Kategoria
 
7
Työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
työmatkaliikenne
 
sisältää
auton
 
tai
 
julkisen
 
kulkuneuvon
 
käytöstä
 
aiheutuvat
 
Scope
1
 
ja
 
2
 
-päästöt.
 
Etätyöskentelystä
 
aiheutuvia
 
päästöjä
 
ei
ole
 
sisällytetty
 
laskentaan.
 
Laskenta
 
perustuu
 
vastapuolen
toimittamaan
 
ensisijaiseen
 
tietoon,
 
joka
 
kerätään
vuosittain
 
kyselyllä.
 
Päästökertoimet:
 
OpenCO2.net
 
/
Traficom
 
/
 
VR-Yhtymä
 
Oyj.
Kategoria
 
15
Investoinnit
 
sisältävät
 
yhtiön
 
laina-
 
ja
 
sijoitussalkun
 
kautta
muodostuvat
 
rahoitetut
 
päästöt.
 
Laskennassa
 
on
hyödynnetty
 
Partnership
 
for
 
Carbon
 
Accounting
 
Financials
(PCAF)
 
rahoitusalan
 
toimijoille
 
yhtenäistä
laskentamenetelmää.
 
Omaisuuserät
 
ovat
 
sisällytetty
laskentaan
 
ja
 
luokiteltu
 
standardissa
 
osoitettujen
menetelmien
 
mukaisesti.
 
Laskenta
 
kattaa
 
91
 
%
 
yhtiön
koko
 
laina-
 
ja
 
sijoitussalkusta.
 
Laskennassa
 
käytettyjen
tietojen
 
laatu
 
vaihtelee
 
ja
 
yhtiö
 
pyrkii
 
kehittämään
toimintojaan,
 
jotta
 
tiedon
 
laatu
 
paranee
 
ja
 
vastapuolelta
kerättyä
 
ensisijaista
 
tietoa
 
voitaisiin
 
hyödyntää
tulevaisuudessa
 
enemmän.
 
PCAF:n
 
tiedon
 
laadun
arvosana
 
kuvastaa
 
tiedon
 
laadun
 
tasoa
 
ja
 
paras
 
arvosana
1
 
kertoo,
 
että
 
laskennassa
 
on
 
käytetty
 
auditoituja
vastapuolen
 
raportoimia
 
kasvihuonekaasupäästöjä.
Heikoimman
 
arvosanan
 
5
 
saavat
 
laskennat,
 
jotka
perustuvat
 
päästöjen
 
estimointiin
 
ja
 
PCAF:n
 
mukaisiin
päästökertoimiin.
 
Tarkempi
 
kuvaus
 
ja
 
käytetyt
 
menetelmät
jokaisen
 
omaisuusluokan
 
osalta
 
esitetään
 
alla.
Yhtiön
 
rahoitetut
 
päästöt
 
vuonna
 
2024
 
on
 
569
 
924
 
tCO
2
e,
mikä
 
on
 
97
 
%
 
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen
määrästä.
 
Päästöt
 
on
 
ilmoitettu
 
omaisuusluokittain
 
alla
olevassa
 
taulukossa.
 
Tuloksista
 
voidaan
 
nähdä,
 
että
suurin
 
osa
 
salkun
 
päästöistä
 
muodostuu
 
lainasalkusta
 
ja
yrityksille
 
myönnetyistä
 
liiketoimintalainoista.
 
Yrityslainojen
osuus
 
kategoria
 
15
 
päästöistä
 
on
 
74
 
%.
 
Scope
 
3
 
kategoria
 
15
 
päästöt
Omaisuusluokka
Rahoitetut
 
päästöt
Scope
 
1
 
ja
 
2,
 
tCO2e
(sis.
 
LULUCF)
Rahoitetut
 
päästöt
Scope
 
3,
 
tCO2e
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
-päästöjen
intensiteetti
 
(tCO2e
 
/
EUR
 
milj.)
PCAF:n
 
tietojen
laadun
 
arvosana,
painotettu
 
keskiarvo
Yrityslainat
191
 
384
231
 
093
81,75
4,00
Asuntolainat
45
 
256
 
-
 
13,32
3,18
Kaupalliset
 
kiinteistölainat
6
 
786
 
-
 
61,40
4,12
Moottoriajoneuvolainat
9
 
915
 
-
 
994,19
5,00
Listatut
 
osakkeet
 
ja
 
yritysten
 
joukkovelkakirjalainat
1
 
557
34
 
108
5,94
2,02
Listaamaton
 
pääoma
122
261
8,96
4,00
Valtionvelat
 
21
 
786
 
(21
 
215)
 
27
 
657
148,36
2,00
Yhteensä
276
 
806
293
 
119
Yrityslainat
Yrityslainojen
 
omaisuusluokka
 
sisältää
 
yrityksille
myönnetyistä
 
liiketoimintalainoista
 
muodostuvat
kasvihuonekaasupäästöt
 
tilikauden
 
2024
 
lopussa.
Laskennassa
 
otetaan
 
huomioon
 
vastapuolen
 
toiminnasta
aiheutuvat
 
kokonaispäästöt.
 
Yrityslainojen
kokonaispäästöt
 
ovat
 
422
 
477
 
tCO
2
e
 
sisältäen
vastapuolen
 
Scope
 
1,
 
2
 
ja
 
3-päästöt.
 
Alla
 
olevassa
taulukossa
 
on
 
eritelty
 
Scope
 
1
 
ja
 
2-päästöt
 
erikseen
toimialoittain.
 
Laskenta
 
kattaa
 
97
 
%
 
yhtiön
 
myöntämistä
yrityslainoista,
 
sillä
 
toimialojen
 
O,
 
U
 
ja
 
X
 
osalta
 
ei
 
ole
kaikkia
 
laskennassa
 
tarvittavia
 
tietoja
 
käytettävissä.
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
myönnettyjä
 
lainoja
 
toimialalle
 
T,
 
jonka
vuoksi
 
toimialan
 
päästötietoja
 
ei
 
ilmoiteta
 
taulukossa.
Yhtiö
 
arvioi,
 
että
 
päästölaskennan
 
tulos
 
voi
 
olla
 
epätarkka
toimialojen
 
E,
 
P
 
ja
 
S
 
osalta.
 
Näiden
 
toimialojen
päästöintensiteetin
 
suuruusluokka
 
eroaa
 
yhtiön
 
toimialla
toimivien
 
muiden
 
yritysten
 
raportoimista
päästöintensiteeteistä,
 
minkä
 
vuoksi
 
saatuun
 
tulokseen
tulee
 
suhtautua
 
kriittisesti.
 
Eroavaisuuden
 
arvioidaan
johtuvan
 
siitä,
 
että
 
laskennassa
 
käytetty
 
tilinpäätös-
 
ja
päästödata
 
saattavat
 
ottaa
 
huomioon
 
eri
 
toimijoita
toimialan
 
sisällä.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
92
Yrityslainojen
 
päästöt
 
toimialoittain
Toimiala
Rahoitetut
 
päästöt
Scope
 
1
 
ja
 
2,
 
tCO2e
Rahoitetut
 
päästöt,
Scope
 
3,
 
tCO2e
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
-
päästöjen
intensiteetti
 
(tCO2e
 
/
EUR
 
milj.)
PCAF:n
 
tietojen
laadun
 
arvosana,
painotettu
 
keskiarvo
A
 
Maatalous,
 
metsätalous,
 
kalatalous
91
 
068
37
 
178
382,49
4
B
 
Kaivostoiminta
 
ja
 
louhinta
2
 
803
1
 
121
965,78
4
C
 
Teollisuus
7
 
651
30
 
500
98,02
4
D
 
Sähkö
 
-,
 
kaasu-
 
ja
 
lämpöhuolto,
jäähdytysliiketoiminta
143
30
189,84
4
E
 
Vesihuolto,
 
viemäri-
 
ja
 
jätevesihuolto,
 
jätehuolto
ja
 
muu
 
ympäristön
 
puhtaanapito
20
 
536
9
 
752
452,86
4
F
 
Rakentaminen
7
 
496
47
 
495
54,73
4
G
 
Tukku
 
-
 
ja
 
vähittäiskauppa;
 
moottoriajoneuvojen
ja
 
moottoripyörien
 
korjaus
3
 
680
12
 
806
23,77
4
H
 
Kuljetus
 
ja
 
varastointi
16
 
788
12
 
534
254,56
4
I
 
Majoitus-
 
ja
 
ravitsemistoiminta
1
 
193
4
 
195
19,45
4
J
 
Irformaatio
 
ja
 
viestintä
179
1
 
583
15,35
4
K
 
Rahoitus-
 
ja
 
vakuutustoiminta
187
673
1,25
4
L
 
Kiinteistöalan
 
toiminta
21
 
105
27
 
024
19,88
4
M
 
Ammatillinen,
 
tieteellinen
 
ja
 
tekninen
 
toiminta
551
6
 
222
6,39
4
N
 
Hallinto-
 
ja
 
tukipalvelutoiminta
915
3
 
824
21,48
4
O
 
Julkinen
 
hallinto
 
ja
 
maanpuolustus;
 
pakollinen
sosiaalivakuutus
 
-
 
 
-
 
 
-
 
-
P
 
Koulutus
2
 
600
5
 
916
257,15
4
Q
 
Terveys
 
-
 
ja
 
sosiaalipalvelut
3
 
673
13
 
405
73,68
4
R
 
Taiteet,
 
viihde
 
ja
 
virkistys
3
 
559
6
 
680
68,56
4
S
 
Muu
 
palvelutoiminta
7
 
259
10
 
155
379,76
4
T
 
Kotitalouksien
 
toiminta
 
työnantajina
 
-
 
 
-
 
 
-
 
 
-
 
U
 
Kansainvälisten
 
organisaatioiden
 
ja
 
toimielinten
toiminta
 
-
 
 
-
 
 
-
 
 
-
 
X
 
Toimiala
 
tuntematon
 
-
 
 
-
 
 
-
 
 
-
 
Yhteensä
191
 
384
231
 
093
81,75
4
Yrityslainojen
 
laskenta
 
on
 
toteutettu
 
päätoimialan
 
tasolla
saatavilla
 
olevan
 
tiedon
 
vuoksi.
 
Laskenta
 
on
 
toteutettu
PCAF:n
 
omaisuusluokalle
 
tarjoaman
 
3a
 
vaihtoehdon
mukaisesti
 
ja
 
tiedon
 
laadun
 
yleisarvosana
 
on
 
4.
Vastapuolen
 
päästöistä
 
yhtiölle
 
kuuluva
 
osuus
 
on
 
laskettu
tilikauden
 
lopussa
 
jäljellä
 
olevan
 
lainamäärän
 
suhteessa
vastapuolen
 
viimeksi
 
raportoituun
 
oman
 
pääoman
 
ja
kokonaisvelan
 
määrään.
 
Tilinpäätöstiedot
 
on
 
kerätty
Suomen
 
asiakastiedosta
 
ja
 
Tilastokeskukselta,
 
toimialan
päästötiedot
 
The
 
Organisation
 
for
 
Economic
 
Co-operation
and
 
Development
 
(OECD).
 
OECD:n
 
data
 
kattaa
 
tuotannon
CO
2
e
 
päästöt.
Laskennassa
 
on
 
hyödynnetty
 
saatavilla
 
olevia
viimeisimmän
 
ajankohdan
 
tilastotietoja.
 
Toimialatasolla
tehdyssä
 
laskennassa
 
on
 
jouduttu
 
tekemään
 
joitakin
olettamuksia
 
datan
 
puutteellisuuden
 
vuoksi.
 
Vastapuolen
kokonaisvelan
 
määrää
 
on
 
joissain
 
tapauksissa
 
tilaston
perusteella
 
vähemmän
 
kuin
 
vastapuolen
 
velka
 
yhtiössä.
Näissä
 
tapauksissa
 
on
 
tehty
 
oletus,
 
että
 
kokonaisvelka
 
on
vähintään
 
yhtiössä
 
oleva
 
jäljellä
 
olevan
 
velan
 
määrä.
Tiedon
 
laadun
 
parantamiseksi
 
yhtiö
 
aikoo
 
jatkaa
päästötietoja
 
tarjoavien
 
toimijoiden
 
kartoitusta
 
ja
 
kehittää
asiakaskohtaisen
 
tiedon
 
keräämistä
 
tulevaisuudessa.
Yhtiön
 
asiakasportfolio
 
huomioiden
 
laskennan
toteuttaminen
 
yhtiötasolla
 
voi
 
olla
 
haastavaa,
 
sillä
 
valtaosa
yhtiön
 
asiakkaista
 
ovat
 
yksityishenkilöitä
 
ja
 
pieniä
 
yrityksiä.
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
kuitenkin
 
parantaa
 
asiakaskohtaisen
tiedon
 
keräämistä
 
ja
 
tukea
 
mahdollisuuksien
 
mukaan
asiakkaitaan
 
omassa
 
vihreässä
 
siirtymässä
 
ja
 
päästöjen
laskennassa.
 
doc1p3i1
93
Asuntolainat
Asuntolainojen
 
omaisuusluokka
 
sisältää
 
yhtiön
myönnetyistä
 
lainoista
 
muodostuvat
kasvihuonekaasupäästöt
 
tilikauden
 
2024
 
lopussa,
 
joiden
käyttötarkoitus
 
on
 
asunnon
 
tai
 
vapaa-ajan
 
asunnon
hankinta.
 
Asuntolainoista
 
aiheutuvat
 
kokonaispäästöt
 
ovat
45
 
256
 
tCO
2
e
 
sisältäen
 
vastapuolen
 
Scope
 
1
 
ja
 
2-päästöt.
Päästöintensiteetti
 
on
 
13,32
 
tCO
2
e
 
miljoonaa
 
myönnettyä
euroa
 
kohden.
 
Asuntolainan
 
päästöjen
 
laskennassa
 
käytetty
laskentamenetelmä
 
on
 
valittu
 
riippuen,
 
onko
 
rahoitetun
kohteen
 
energialuokka
 
tiedossa
 
vai
 
ei
 
ja
 
erikseen
 
sellaiset
asuntolainat,
 
joiden
 
rahoitetusta
 
kohteesta
 
ei
 
ole
kerättävissä
 
olevia
 
tietoja.
 
Tällaisten
 
lainojen
 
osuus
 
on
 
alle
0,5
 
%
 
kaikista
 
asuntolainoista.
 
Energialuokan
 
omaavien
kohteiden
 
laskentaan
 
on
 
käytetty
 
PCAF:n
 
tarjoamaa
 
2a
vaihtoehtoa,
 
jossa
 
rahoitettuja
 
päästöjä
 
on
 
arvioitu
 
pinta-
alan
 
ja
 
energialuokan
 
mukaisen
 
päästökertoimen
perusteella.
 
Lainat,
 
joiden
 
kohteesta
 
ei
 
ole
 
energialuokkaa
tiedossa
 
on
 
laskettu
 
PCAF:n
 
vaihtoehdon
 
2b
 
mukaisesti
 
ja
päästökertoimena
 
on
 
käytetty
 
PCAF:n
 
Suomen
asuinrakennusten
 
yleistä
 
pinta-alaperusteista
 
kerrointa.
Loput
 
ovat
 
laskettu
 
vaihtoehdon
 
3
 
mukaisesti,
 
jossa
päästöjä
 
estimoidaan
 
rakennusten
 
lukumäärän
perusteella.
 
Tiedon
 
laatu
 
saa
 
yleisarvosanan
 
3,18.
Tieto
 
rahoitetusta
 
kohteesta
 
on
 
estimoitu
 
lainan
 
vakuuden
perusteella,
 
mikä
 
on
 
tällä
 
hetkellä
 
paras
 
käytössä
 
oleva
tapa
 
saada
 
päästölaskennassa
 
tarvittavat
 
tiedot
rahoitettavasta
 
kohteesta.
 
Usein
 
rahoitettu
 
kohde
 
on
lainan
 
vakuutena
 
ja
 
tilanteissa,
 
joissa
 
lainalla
 
useita
vakuuksia
 
rahoitettu
 
kohde
 
on
 
pyritty
 
tunnistamaan
vakuustietokannasta
 
vakuuden
 
käyvän
 
arvon
 
ja
 
lainan
myönnetyn
 
määrän
 
ja
 
järjestelmään
 
tallennusajankohdan
perusteella.
Yhtiölle
 
kuuluva
 
päästöjen
 
osuus
 
on
 
laskettu
 
jäljellä
 
olevan
lainamäärän
 
suhteessa
 
kohteen
 
käypään
 
arvoon
 
lainan
myöntöhetkellä.
 
Ennen
 
vuotta
 
2016
 
myönnettyjen
 
lainojen
osalta
 
ei
 
ole
 
tiedossa
 
kohteen
 
käypää
 
arvoa
 
lainan
myöntöhetkellä,
 
jolloin
 
laskennassa
 
on
 
käytetty
myönnettyä
 
lainamäärää.
 
Tehty
 
oletus
 
on
 
tällä
 
hetkellä
paras
 
käytössä
 
oleva
 
vaihtoehto
 
estimoida
 
kohteen
 
arvoa.
Yksittäisissä
 
tapauksissa
 
kohdentamiskerroin
 
asettuu
 
yli
100
 
%:n,
 
jolloin
 
kerroin
 
on
 
asetettu
 
manuaalisesti
 
100
prosenttiin.
Kaupalliset
 
kiinteistölainat
Kaupallisten
 
kiinteistöjen
 
omaisuusluokka
 
sisältää
 
yhtiön
myönnetyt
 
lainat,
 
joiden
 
käyttötarkoitus
 
on
 
liikekiinteistön
hankinta.
 
Kaupallisten
 
kiinteistöjen
 
rahoittamisesta
aiheutuvat
 
kokonaispäästöt
 
ovat
 
6
 
786
 
tCO
2
e
 
tilikauden
2024
 
lopun
 
tilanteessa.
 
Laskenta
 
sisältää
 
vastapuolen
Scope
 
1
 
ja
 
2-päästöt.
 
Päästöintensiteetti
 
on
 
61,40
 
tCO
2
e
miljoonaa
 
myönnettyä
 
euroa
 
kohden.
Kaupallisten
 
kiinteistölainojen
 
päästöjen
 
laskennassa
käytetty
 
laskentamenetelmä
 
on
 
valittu
 
riippuen,
 
onko
rahoitetun
 
kohteen
 
ominaisuustiedot
 
kerättävissä.
Rahoitetun
 
kiinteistön
 
pinta-alan
 
ollessa
 
käytettävissä
päästöjen
 
laskentaan
 
on
 
hyödynnetty
 
PCAF:n
 
vaihtoehtoa
2b,
 
jolloin
 
käytetään
 
pinta-ala
 
perusteista
 
Suomen
keskimääräistä
 
toimiston
 
tai
 
yleistä
 
ei-asuinrakennuksen
päästökerrointa
 
riippuen
 
rahoitetusta
 
kohteesta.
 
Loput
 
on
laskettu
 
vaihtoehdon
 
3
 
mukaisesti,
 
jossa
 
päästöjä
estimoidaan
 
rakennusten
 
lukumäärän
 
perusteella.
 
Tiedon
laadun
 
yleisarvosana
 
omaisuusluokalle
 
on
 
4,12.
 
Yhtiölle
kuuluva
 
päästöjen
 
osuus
 
on
 
laskettu
 
jäljellä
 
olevan
lainamäärän
 
suhteessa
 
kohteen
 
käypään
 
arvoon
 
lainan
myöntöhetkellä.
 
Lainojen,
 
joiden
 
osalta
 
kohteen
 
tiedot
eivät
 
ole
 
käytettävissä
 
lainamäärä
 
on
 
suhteutettu
myönnetyn
 
lainamäärän
 
perusteella.
 
Yksittäisissä
tapauksissa
 
kohdentamiskerroin
 
asettuu
 
yli
 
100
 
%:n,
jolloin
 
kerroin
 
on
 
muutettu
 
manuaalisesti
 
100
 
prosenttiin.
Moottoriajoneuvolainat
Moottoriajoneuvolainojen
 
omaisuusluokka
 
sisältää
 
yhtiön
myönnetyt
 
lainat,
 
joiden
 
käyttötarkoitus
 
on
 
uuden
 
tai
käytetyn
 
ajoneuvon
 
hankinta.
 
Moottoriajoneuvolainojen
rahoittamisesta
 
aiheutuvat
 
kokonaispäästöt
 
ovat
 
9
 
915
tCO
2
e
 
tilikauden
 
2024
 
lopun
 
tilanteessa.
 
Laskenta
 
sisältää
ajoneuvon
 
rahoittamisesta
 
aiheutuvat
 
Scope
 
1
 
ja
 
2-
päästöt.
 
Päästöintensiteetti
 
on
 
994,19
 
tCO
2
e
 
miljoonaa
myönnettyä
 
euroa
 
kohden.
Moottoriajoneuvolainojen
 
päästöjen
 
laskennassa
 
on
käytetty
 
PCAF:n
 
tarjoamaa
 
laskentavaihtoehtoa
 
3b,
 
joka
antaa
 
tiedon
 
laadun
 
yleisarvosanaksi
 
5.
 
Laskennassa
 
on
hyödynnetty
 
Suomen
 
keskimääräisiä
 
ajoneuvotilastoja,
koska
 
yhtiön
 
tiedot
 
rahoitettavasta
 
ajoneuvosta
 
ei
 
ole
määrämuotoista
 
ja
 
näin
 
ollen
 
hyödynnettävissä
laskennassa
 
kohtuullisella
 
työllä.
 
Tämän
 
vuoksi
 
myös
päästöjen
 
kohdentamiskerroin
 
on
 
100
 
%,
 
koska
 
kohteen
arvo
 
lainan
 
nostohetkellä
 
ei
 
ole
 
käytettävissä.
Ajoneuvotyyppi
 
on
 
estimoitu
 
Suomen
 
ajoneuvokannan
doc1p3i1
94
perusteella
 
ja
 
laskennassa
 
on
 
huomioitu
 
henkilöautot,
pakettiautot
 
ja
 
kuorma-autot.
 
Ajoneuvon
 
käyttövoima
 
ja
ajettu
 
matka
 
ovat
 
laskettu
 
Tilastokeskuksen
 
tilastojen
perusteella
 
ja
 
ajoneuvon
 
kulutusta
 
arvioitu
 
ajoneuvotyypin
ja
 
Traficomin
 
tarjoaman
 
tiedon
 
perusteella.
 
Polttoaineen
päästökerroin:
 
Traficom.
Omaisuuserän
 
tuloksiin
 
tulee
 
suhtautua
 
kriittisesti
 
heikon
tiedon
 
laadun
 
vuoksi.
 
Yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
haasteet
päästölaskennassa
 
tarvittavan
 
tiedon
 
keräämisessä
 
ja
tulee
 
kartoittamaan
 
mahdollisuuksia
 
kehittää
 
omasta
tietojärjestelmästä
 
kerättävää
 
dataa
 
ajoneuvon
ominaisuuksien
 
osalta.
 
Lainamäärä
 
huomioiden
 
on
oletettavaa,
 
että
 
lainakantaan
 
tehdyt
 
rajaukset
 
eivät
huomioi
 
kaikkia
 
tosiasiallisesti
 
moottoriajoneuvon
hankintaan
 
myönnettyjä
 
lainoja.
 
Laskennassa
 
ei
myöskään
 
huomioida
 
kuin
 
henkilöautot,
 
pakettiautot
 
ja
kuorma-autot,
 
joka
 
ei
 
anna
 
täysin
 
todenmukaista
 
kuvaa
yhtiön
 
ajoneuvolainakannasta.
Listatut
 
osakkeet
 
ja
 
yritysten
 
joukkovelkakirjalainat
Listatut
 
osakkeet
 
ja
 
yritysten
 
joukkovelkakirjalainat
omaisuusluokka
 
sisältää
 
PCAF:n
 
määritelmän
 
mukaisesti
salkun
 
pörssiosakesijoitukset
 
sekä
 
joukkovelkakirjalainat.
Laskenta
 
kattaa
 
94
 
%
 
yhtiön
 
salkun
 
omaisuusluokan
mukaisista
 
arvopapereista.
 
Omaisuusluokan
 
rahoitetut
päästöt
 
ovat
 
35
 
665
 
tCO
2
e
 
ja
 
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
-päästöjen
määrä
 
suhteessa
 
sijoitettuun
 
miljoonaan
 
euroon
 
on
 
5,94.
Omaisuusluokan
 
päästöt
 
on
 
ilmoitettu
 
taulukossa
 
”Scope
3
 
Kategoria
 
15
 
päästöt”
 
eriteltynä
 
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
-päästöihin
ja
 
Scope
 
3
 
-päästöihin.
 
Omaisuusluokan
 
päästöjen
 
laskennassa
 
on
 
pyritty
hyödyntämään
 
ensisijaisesti
 
vastapuolen
 
raportoimia
päästötietoja
 
ja
 
niiden
 
osalta,
 
joilta
 
ne
 
eivät
 
ole
 
saatavilla
on
 
käytetty
 
OECD:n
 
toimialatilastoja.
 
Omaisuusluokan
yleinen
 
tiedon
 
laadun
 
arvosana
 
on
 
2.
 
Yhtiölle
 
kuuluvaa
osuutta
 
vastapuolen
 
päästöistä
 
on
 
estimoitu
 
sijoituksen
markkina-arvon
 
tai
 
joukkovelkakirjan
 
kirjanpitoarvon
 
ja
käteisvarat
 
sisältävän
 
yritysarvon
 
suhteessa.
 
Yksityisten
yritysten
 
osalta
 
yritysarvo
 
on
 
laskettu
 
oman
 
pääoman
 
ja
velan
 
yhteismääränä
 
ja
 
muutamassa
 
tapauksessa
 
taseen
loppusummana,
 
jos
 
velkoja
 
ei
 
ole
 
tunnistettavissa.
 
Salkun
vihreät
 
joukkovelkakirjalainat
 
on
 
jätetty
 
laskennan
ulkopuolelle,
 
sillä
 
PCAF
 
ei
 
tällä
 
hetkellä
 
tarjoa
laskentamenetelmää
 
vihreiden
 
joukkovelkakirjalainojen
päästöjen
 
laskemiselle
 
eikä
 
rahoitetun
 
projektin
 
tarkkaa
päästömäärää
 
ole
 
tiedossa.
 
Vihreiden
joukkovelkakirjalainojen
 
osuus
 
kaikista
joukkovelkakirjalainoista
 
on
 
noin
 
6,4
 
%.
Listaamaton
 
pääoma
Omaisuusluokka
 
sisältää
 
PCAF:n
 
mukaiset
 
salkun
listaamattoman
 
pääoman
 
sijoitukset.
 
Laskennassa
 
otetaan
huomioon
 
vastapuolen
 
kokonaispäästöt
 
ja
 
niistä
 
yhtiölle
kuuluva
 
osuus
 
on
 
eritelty
 
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
ja
 
Scope
 
3
 
luokkiin
taulukossa
 
”Scope
 
3
 
Kategoria
 
15
 
päästöt”.
 
Yhtiön
rahoitetut
 
kokonaispäästöt
 
omaisuusluokan
 
osalta
 
on
 
383
tCO
2
e
 
ja
 
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
-päästöjen
 
määrä
 
suhteessa
sijoitettua
 
miljoonaa
 
euroa
 
kohden
 
on
 
8,96.
Omaisuusluokan
 
yleinen
 
tiedon
 
laadun
 
arvosana
 
on
 
4.
Listaamattoman
 
pääoman
 
osalta
 
jäljellä
 
oleva
 
lainamäärä
on
 
laskettu
 
omistettujen
 
osakkeiden
 
suhteessa
 
yrityksen
koko
 
osakekantaan
 
kerrottuna
 
yrityksen
 
oman
 
pääoman
määrällä.
 
Yhtiölle
 
kuuluva
 
osuus
 
vastapuolen
 
päästöistä
on
 
laskettu
 
jäljellä
 
olevan
 
lainamäärän
 
ja
 
yrityksen
 
oman
ja
 
vieraan
 
pääoman
 
yhteismäärään
 
suhdeluvun
perusteella.
 
Päästötietoina
 
on
 
käytetty
 
vastapuolen
raportoimia
 
päästötietoja
 
sekä
 
OECD:n
 
toimialakohtaisia
päästötietoja.
 
Rahastosijoitukset
 
ja
vakuutusyhtiösopimukset
 
ovat
 
jätetty
 
laskennan
ulkopuolelle,
 
koska
 
ne
 
eivät
 
sovellu
 
PCAF:n
 
tarjoamiin
laskentamenetelmiin.
 
Näiden
 
osuus
 
on
 
18,8
 
%
 
kaikista
listaamattoman
 
pääoman
 
sijoituksista.
Valtionvelka
Omaisuusluokka
 
kattaa
 
sijoitussalkun
 
valtionveloista
aiheutuvat
 
päästöt.
 
Laskenta
 
ottaa
 
huomioon
 
valtion
kokonaispäästöt,
 
joista
 
yhtiölle
 
kuuluva
 
osuus
 
on
 
eritelty
taulukossa
 
”Scope
 
3
 
Kategoria
 
15
 
päästöt”
 
Scope
 
1
 
ja
 
2
 
-
päästöihin
 
ja
 
Scope
 
3-päästöihin.
 
Omaisuusluokan
kokonaispäästöt
 
49
 
443
 
tCO
2
e
 
(ei
 
sis.
 
LULUCF-sektoria)
ja
 
päästöjen
 
määrä
 
suhteessa
 
sijoitettua
 
miljoonaa
 
euroa
kohden
 
148,36.
Yhtiölle
 
kuuluva
 
osuus
 
valtion
 
päästöistä
 
on
 
laskettu
sijoituksen
 
markkina-arvon
 
ja
 
ostovoimakorjatun
bruttokansantuotteen
 
suhdeluvun
 
perusteella.
 
Sijoituksen
markkina-arvo
 
on
 
muutettu
 
Yhdysvaltain
 
dollareiksi
 
($)
tilinpäätöspäivän
 
kurssilla.
 
Scope
 
1
 
-päästöjen
 
laskenta
 
on
toteutettu
 
mukaan
 
lukien
 
maankäyttösektorin
 
(LULUCF-
sektori)
 
päästöt
 
sekä
 
ilman
 
LULUCF-sektoria.
Omaisuusluokan
 
yleinen
 
tiedon
 
laadun
 
arvosana
 
on
 
2.
 
Päästötietoina
 
on
 
käytetty
 
UNFCCC:n
 
ja
 
OECD:n
julkaisemia
 
valtioiden
 
saatavilla
 
olevia
 
verifioimattomia
doc1p3i1
95
päästötilastoja.
 
Käytetyn
 
datan
 
puutteet
 
liittyvät
 
tietojen
ajantasaisuuteen
 
ja
 
sisällytettyjen
 
kasvihuonekaasujen
heikkoon
 
kattavuuteen.
 
Laskennassa
 
käytetyt
 
Scope
 
1-
päästötiedot
 
ovat
 
vuodelta
 
2021
 
ja
 
Scope
 
2
 
ja
 
3
 
-tiedot
vuodelta
 
2020.
 
Scope
 
2
 
ja
 
3
 
-päästöt
 
kattavat
 
tuotannon
CO
2
-päästöt.
E1-7
 
 
Päästöhyvityksillä
 
rahoitettavat
kasvihuonekaasujen
 
poistot
 
ja
kasvihuonekaasupäästöjen
 
hillintähankkeet
Yhtiö
 
ei
 
rahoita
 
kasvihuonekaasujen
 
poistoja
päästöhyvityksillä.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
kasvihuonekaasujen
poistoon
 
tai
 
varastointiin
 
liittyviä
 
hankkeita
 
omissa
toiminnoissaan.
E1-8
 
 
Sisäinen
 
hiilen
 
hinnoittelu
Yhtiö
 
ei
 
käytä
 
sisäisiä
 
hiilen
 
hinnoittelujärjestelmiä.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
96
Yhteiskunnalliset
 
tiedot
S1
 
Oma
 
työvoima
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
Olennainen
 
kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
Työolot
 
Työllisyysturva
 
Työaika
 
Työ
 
-
 
ja
 
yksityiselämän
tasapaino
Yhtiö
 
tarjoaa
 
ensisijaisesti
 
täysiaikaisia
vakituisia
 
työsopimuksia.
 
Joustavat
työskentelymuodot,
 
työajanseuranta
ja
 
osittaiset
 
vapaat
 
mahdollistavat
tasapainon
 
työn
 
ja
 
vapaa-ajan
 
välillä.
Mikäli
 
tasapaino
 
työn
 
ja
yksityiselämän
 
välillä
 
ei
 
toteudu
 
tai
henkilöstön
 
keskimääräiset
 
työajat
ylittyvät,
 
näistä
 
mahdollisesti
aiheutuvilla
 
sairauslomilla
 
ja
henkilöstön
 
vaihtuvuudella
 
on
yhtiölle
 
taloudellisia
 
vaikutuksia.
 
Terveyteen
 
ja
 
turvallisuuteen
liittyvät
 
politiikat
 
ja
 
toimenpiteet
tarjoavat
 
mahdollisuuksia
 
vaikuttaa
 
työntekijöiden
 
terveyteen,
turvallisuuteen,
 
työn
 
ja
 
vapaa-ajan
tasapainoon
 
ja
 
järjestäytymisen
vapauteen.
 
Tiedolla
 
johtamista
voidaan
 
kehittää
 
edelleen
 
ja
huomioida
 
entistä
 
tehokkaammin
henkilöstökyselyn
 
ja
kehityskeskusteluiden
 
tuloksia,
henkilöstön
 
edustajien
 
esiin
nostamia
 
asioita
 
sekä
työterveyshuollon
 
ja
 
varhaisen
välittämisen
 
mallin
 
hälytysrajoja.
Pankkisektorilla
 
tehdään
 
vaativaa
tietotyötä,
 
jonka
 
keskiössä
 
on
 
myös
oman
 
osaamisen
 
ylläpitäminen.
Riskinä
 
voi
 
olla
 
työuupumus,
 
mikäli
työ
 
kuormittaa
 
liikaa
 
eikä
 
työelämän
ja
 
vapaa-ajan
 
tasapaino
 
toteudu.
Myös
 
jatkuvat
 
ylityöt
 
voivat
 
aiheuttaa
työuupumusta.
 
Riittävä
 
palkka
 
Terveys
 
ja
 
turvallisuus
Yhtiö
 
noudattaa
 
rahoitusalan
työehtosopimusta
 
riittävän
 
palkan
varmistamiseksi
 
ja
 
tekee
palkkakartoituksen
 
vuosittain.
Henkilöstön
 
käytössä
 
on
 
lakisääteistä
laajemmat
 
työterveyshuollon
palvelut.
Vertailujoukkoon
 
nähden
alhaisempi
 
palkkaus
 
voisi
 
aiheuttaa
taloudellisia
 
vaikutuksia
työntekijöiden
 
pysyvyyden
 
tai
mainehaitan
 
kautta.
 
Mahdollinen
työntekijöiden
 
terveyteen
 
ja
turvallisuuteen
 
liittyvien
 
tekijöiden
laiminlyöminen
 
voisi
 
aiheuttaa
mainehaittaa.
 
Mahdollinen
 
tulipalo,
vesivahinko,
 
tai
häiriökäyttäytyminen
 
voisi
aiheuttaa
 
työnseisauksia
 
ja
 
kuluja.
Suoritusperusteinen,
 
tasa-arvoinen
ja
 
reilu
 
palkkaus
 
ovat
avainasemassa
 
rekrytoinnissa,
henkilöstön
 
pysyvyydessä
 
sekä
sitoutumisessa
 
yhtiöön.
Vertailujoukkoon
 
nähden
 
alhaisempi
palkkaus
 
voisi
 
alentaa
 
henkilöstön
arvostusta
 
työnantajaa
 
kohtaan.
Mahdollinen
 
työntekijöiden
terveyteen
 
ja
 
turvallisuuteen
 
liittyvien
tekijöiden
 
laiminlyöminen
 
voisi
vaikuttaa
 
työntekijän
 
fyysiseen
 
ja
henkiseen
 
hyvinvointiin.
 
Yhdistymisvapaus
 
Työehtosopimusneuvottelut
Koko
 
henkilöstö
 
johtoryhmää
 
ja
johtajasopimuksella
 
olevia
 
henkilöitä
lukuun
 
ottamatta
 
kuuluu
työehtosopimuksen
 
piiriin.
Henkilöstöllä
 
on
 
mahdollisuus
vaikuttaa
 
yhtiön
 
toimintaan
 
ja
 
omaan
työhönsä
 
yhteisten
 
prosessien
 
ja
kanavien
 
kautta.
 
Näitä
 
ovat
 
muun
muassa
 
henkilöstön
 
edustus
 
yt-
neuvottelukunnassa
 
ja
johtoryhmässä,
 
henkilöstökysely,
luottamushenkilöt
 
sekä
kehityskeskustelut
 
lähiesihenkilön
kanssa.
 
Mikäli
 
henkilöstö
 
ei
 
koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa
 
asianmukaisiksi,
 
voi
tämä
 
vaikuttaa
 
työntekijöiden
tehokkuuteen
 
sekä
 
yhtiön
maineeseen
 
työnantajana.
Politiikoissa
 
ja
toimintasuunnitelmissa
 
kuvatut
tavoitteet
 
ja
 
toimenpiteet
 
sekä
vaikutusmahdollisuuksista
säännöllisesti
 
viestiminen
 
tarjoavat
mahdollisuuksia
 
vaikuttaa
 
suoraan
työntekijöiden
 
terveyteen,
turvallisuuteen,
 
työn
 
ja
 
vapaa-ajan
tasapainoon
 
ja
 
järjestäytymisen
vapauteen.
Mikäli
 
henkilöstö
 
ei
 
koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa
 
asianmukaisiksi,
 
voi
 
tämä
vaikuttaa
 
työntekijöiden
 
motivaatioon
ja
 
mielikuvaan
 
työnantajasta.
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
97
 
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Osana
 
tasa-arvo-
 
ja
yhdenvertaisuussuunnitelmaa
pyritään
 
mahdollistamaan
haavoittuvassa
 
asemassa
 
olevien
mielipiteiden
 
ja
 
tarpeiden
huomioiminen.
Mikäli
 
henkilöstö
 
ei
 
koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa
 
asianmukaisiksi,
 
voi
tämä
 
vaikuttaa
 
työntekijöiden
tehokkuuteen
 
sekä
 
yhtiön
maineeseen
 
työnantajana.
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
 
mahdollistaa
henkilöstön
 
kuulemisen
 
heitä
koskevissa
 
työn
 
ehtoihin
 
ja
sisältöön,
 
työsuhteeseen
 
ja
 
-aikaan
sekä
 
palkkaukseen
 
liittyvissä
asioissa.
Mikäli
 
henkilöstö
 
ei
 
koe
vaikutusmahdollisuuksiaan
työoloihinsa
 
asianmukaisiksi,
 
voi
 
tämä
vaikuttaa
 
työntekijöiden
 
motivaatioon
ja
 
mielikuvaan
 
työnantajasta.
Yhdenvertainen
 
kohtelu
 
ja
 
yhtäläiset
 
mahdollisuudet
 
kaikille
 
Sukupuolten
 
tasa-arvo
 
ja
sama
 
palkka
 
samanarvoisesta
työstä
 
Koulutus
 
ja
 
taitojen
kehittäminen
 
Toimenpiteet
 
työpaikalla
esiintyvän
 
väkivallan
 
ja
häirinnän
 
torjumiseksi
Palkkauksen
 
tasa-arvoisuutta
arvioidaan
 
vuosittain
 
osana
 
tasa-arvo-
ja
 
yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
Työn
 
vaativuuden
 
ja
 
palkkauksen
välillä
 
on
 
selkeä
 
kytkentä.
 
Henkilöstön
urakehitystä
 
tuetaan
 
jatkuvalla
osaamisen
 
kehittämisellä
 
ja
koulutuksella.
 
Yhtiössä
 
on
nollatoleranssi
 
häirinnälle
 
ja
tapauksista
 
on
 
velvollisuus
 
ilmoittaa
varhaisen
 
puuttumisen
 
mallin
mukaisesti.
 
Epätasa-arvoinen
 
kohtelu
 
tai
palkkaus,
 
johon
 
vaikuttaisivat
työnkuvan
 
ja
 
työsuoritteen
ulkopuoliset
 
seikat,
 
voisi
 
johtaa
mainehaittaan,
 
työnantajakuvan
heikkenemiseen
 
ja
 
oikeudellisiin
seuraamuksiin.
 
Koulutuksen
 
ja
taitojen
 
kehittämisen
 
laiminlyönti
voisi
 
johtaa
 
henkilöstön
vaihtuvuuteen
 
tai
 
virheellisiin
päätöksiin
 
sijoitustoiminnassa
 
tai
luotonannossa,
 
joista
 
voi
 
seurata
taloudellisia
 
vaikutuksia.
 
Häirinnän
ja
 
väkivallan
 
vastaisten
suunnitelmien
 
ja
 
toimien
 
huomiotta
jättäminen
 
voisi
 
vaikuttaa
työntekijöiden
 
pysyvyyteen
 
ja
yhtiön
 
maineeseen
 
sekä
 
aiheuttaa
oikeudellisia
 
seuraamuksia.
Suoritusperusteinen,
 
tasa-arvoinen
ja
 
reilu
 
palkkaus
 
ovat
 
valtti
rekrytoinnissa,
 
henkilöstön
pysyvyydessä
 
sekä
 
sitoutumisessa
yhtiöön.
 
Osaamisen
 
kehittämisen
kautta
 
voidaan
 
parantaa
työntekijöiden
 
motivaatiota
 
ja
sitoutumista,
 
kilpailukykyä
 
ja
vastata
 
paremmin
 
asiakkaiden
tarpeisiin.
 
Henkilöstöpolitiikka
kattaa
 
kaikki
 
tarvittavat
 
prosessit
häirinnän
 
ja
 
väkivallan
 
torjumiseksi.
Henkilöstöä
 
kouluttamalla
osaamista
 
häirintään
 
ja
 
väkivaltaan
puuttumiseen
 
sekä
ennaltaehkäisyyn
 
voidaan
 
kehittää
edelleen.
 
Epätasa-arvoinen
 
kohtelu
 
tai
 
palkkaus
voisi
 
heikentää
 
henkilöstön
oikeudenmukaisuuden
 
tunnetta
 
ja
motivaatiota.
 
Koulutuksen
 
ja
 
taitojen
kehittämisen
 
laiminlyönti
 
voisi
 
johtaa
siihen,
 
että
 
työntekijä
 
kokee
 
vaikeaksi
suoriutua
 
työtehtävistään,
 
mikä
 
voi
vaikuttaa
 
henkilön
työtyytyväisyyteen.
 
Mahdollisella
häirintä-
 
tai
 
väkivaltatapauksella
 
voisi
olla
 
työntekijälle
 
henkisiä
 
tai
 
fyysisiä
vaikutuksia.
 
Vammaisten
 
ja
toimintarajoitteisten
henkilöiden
 
työllistäminen
 
ja
inkluusio
 
Moninaisuus
Yhtiön
 
monimuotoisuutta
ylläpidetään
 
rekrytoimalla
 
eri
 
ikäisiä
asiantuntijoita.
 
Yhtiön
 
sukupuoli-
 
ja
ikäjakauma
 
ovat
 
toimialalle
 
tyypillisiä.
Syrjivät
 
käytännöt
 
rekrytoinneissa
 
ja
esteettömän
 
kulkemisen
laiminlyönti
 
voisivat
 
aiheuttaa
mainehaittaa.
 
Mikäli
 
yritys
 
ei
vastaa
 
lainsäädännön
 
ja
 
hyvien
toimintatapojen
 
mukaisiin
yhdenvertaisuuden
 
ja
 
tasa-arvon
vaatimuksiin,
 
voi
 
tästä
 
olla
mainehaittaa
 
ja
 
kielteisiä
 
seurauksia
esimerkiksi
 
huomautusten,
sanktioiden,
 
henkilökunnan
vaihtuvuuden
 
tai
 
oikeudellisten
seuraamusten
 
muodossa.
Syrjivät
 
käytännöt
 
rekrytoinneissa
voisivat
 
heikentää
 
työyhteisön
monimuotoisuutta
 
ja
 
esteettömän
kulkemisen
 
laiminlyönti
 
saattaisi
aiheuttaa
 
henkilöstölle
turvallisuusriskejä.
 
Mikäli
 
yritys
 
ei
vastaa
 
lainsäädännön
 
ja
 
hyvien
toimintatapojen
 
mukaisiin
yhdenvertaisuuden
 
ja
 
tasa-arvon
vaatimuksiin,
 
työntekijä
 
voi
 
kohdata
syrjintää.
doc1p3i1
 
 
98
Muut
 
työhön
 
liittyvät
 
oikeudet
 
Asianmukaiset
 
asuinolot
 
Yksityisyys
Henkilöstön
 
asumisjärjestelyjä
tuetaan
 
tarjoamalla
 
heille
kohtuuhintaisia
 
asuntolainoja.
 
Yhtiö
huolehtii
 
henkilöstön
 
yksityisyydestä
varmistamalla
 
henkilötietojen
asianmukaisen
 
käsittelyn.
Henkilöstökyselyn
 
tulokset
 
käsitellään
anonyymisti.
Mikäli
 
henkilöstön
 
tietoja
 
vuotaisi
yhtiön
 
ulkopuolelle
 
tai
asiaankuulumattomille
 
henkilöille
yhtiön
 
sisällä,
 
siitä
 
seuraisi
epäluottamusta
 
henkilöstössä,
yhtiölle
 
mainehaittaa
 
ja
mahdollisesti
 
oikeudellisia
seuraamuksia
 
ja
 
sanktioita.
Henkilöstöä
 
voidaan
 
sitouttaa
yhtiöön
 
tarjoamalla
 
heille
kohtuuhintaisia
 
asuntolainoja.
Pankkityössä
 
vaaditut
yksityisyydensuojaan
 
liittyvät
koulutukset
 
lisäävät
 
henkilöstön
tietoisuutta
 
henkilötietojen
käsittelystä.
Mahdollinen
 
henkilötietojen
vuotaminen
 
loukkaisi
 
työntekijän
yksityisyyttä
 
ja
 
tiedot
 
voisivat
 
päätyä
osaksi
 
väärinkäytöksiä.
Tosiasiallinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Tosiasiallinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
Strategia
ESRS
 
2
 
SBM-3:een
 
liittyvä
 
julkistamisvaatimus
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
 
strategian
 
ja
liiketoimintamallin
 
kanssa
Suurin
 
osa
 
yhtiön
 
henkilöstöstä
 
on
 
kokoaikaisia
 
ja
vakituisia
 
työntekijöitä.
 
Vakituisten
 
kokoaikaisten
työntekijöiden
 
osuus
 
oli
 
91
 
prosenttia
 
ja
 
vakituisten
 
osa-
aikaisten
 
osuus
 
oli
 
1
 
prosenttia.
 
Määräaikaisia
 
työsuhteita
oli
 
8
 
prosenttia
 
ja
 
osa
 
määräaikaisista
 
työsuhteista
 
on
vaihtelevan
 
työajan
 
piirissä.
 
Kaikki
 
edellä
 
mainitut
työntekijät
 
ovat
 
työsuhteessa
 
yhtiön
 
kanssa.
 
Omaan
työvoimaan
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet
 
koskevat
 
kaikkia
 
yhtiön
 
työsuhteisia
työntekijöitä.
Olennaiset
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
mahdolliset
kielteiset
 
vaikutukset
 
voivat
 
vaikuttaa
 
koko
 
henkilöstöön,
kuten
 
henkilötietojen
 
vuotaminen,
 
tai
 
ne
 
voivat
 
olla
yksittäiseen
 
henkilöön
 
kohdistuvia,
 
kuten
 
häirintä
 
tai
syrjivä
 
kohtelu.
 
Yhtiö
 
ei
 
ole
 
tunnistanut
 
erityisiä
 
omaan
työvoimaan
 
kuuluvia
 
henkilöryhmiä,
 
joihin
 
kohdistuisi
erityisiä
 
riskejä
 
joutua
 
kärsimään
 
vahinkoa.
 
Kaikista
 
yhtiön
tunnistamista
 
olennaisista
 
vaikutuksista
 
syntyy
 
vaikutuksia
kaikilla
 
käytetyillä
 
aikahorisonteilla.
Olennaiset
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
myönteiset
vaikutukset
 
voivat
 
kohdistua
 
koko
 
henkilöstöön,
 
kuten
kattava
 
ja
 
toimiva
 
työterveyshuolto,
 
tai
 
kyseessä
 
voi
 
olla
yksittäiseen
 
henkilöön
 
kohdistuva
 
myönteinen
 
vaikutus,
kuten
 
joustavan
 
työskentelyn
 
mahdollistaminen
 
työn
 
ja
perhe
 
-elämän
 
yhdistämiseksi.
 
Yhtiö
 
tarjoaa
 
koko
henkilöstölleen
 
kattavat
 
työsuhde-edut.
 
Toimintaa
 
ja
johtamista
 
ohjaavat
 
politiikat
 
ja
 
ohjeistukset,
 
jotka
mahdollistavat
 
yhdenmukaiset
 
toimintatavat
 
ja
yhdenvertaisen
 
kohtelun.
 
Sisäiset
 
ohjeistukset
 
ja
 
politiikat
ovat
 
koko
 
henkilöstön
 
saatavilla
 
yhtiön
 
sisäisessä
tiedotuskanavassa.
Olennaiset
 
omaa
 
työvoimaa
 
koskevat
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet
 
esitellään
 
taulukossa
 
omaa
 
työvoimaa
käsittelevän
 
osion
 
alussa.
 
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
mahdolliset
 
kielteiset
 
vaikutukset
 
liittyvät
 
tietotyölle
ominaiseen
 
henkiseen
 
kuormitukseen
 
sekä
 
toimisto-
 
ja
asiakaspalvelutyölle
 
liittyvään
 
fyysiseen
 
kuormitukseen,
jossa
 
seurauksena
 
voi
 
olla
 
terveydentilan
 
yleinen
heikkeneminen.
 
Mikäli
 
työolosuhteet
 
eivät
 
olisi
 
yhtiön
henkilöstön
 
työturvallisuutta
 
ja
 
työhyvinvointia
 
tukevia,
 
olisi
tällä
 
merkittäviä
 
vaikutuksia
 
henkilöstön
 
hyvinvointiin,
sitoutumiseen,
 
osaamiseen
 
sekä
 
työnantajakuvaan.
 
Työn
ja
 
yksityiselämän
 
epätasapaino
 
voisi
 
vaikuttaa
heikentävästi
 
henkilön
 
työn
 
laatuun
 
ja
 
motivaatioon
 
sekä
johtaa
 
pitkäaikaiseen
 
väsymykseen,
 
sairaspoissaoloihin
 
ja
lisääntyneeseen
 
vaihtuvuuteen.
 
Tällä
 
voi
 
olla
 
merkittäviä
vaikutuksia
 
yhtiön
 
toimintaan
 
taloudellisesti.
 
Yhtiö
 
voi
vaikuttaa
 
positiivisesti
 
oman
 
henkilöstönsä
 
työoloihin
 
ja
hyvinvointiin
 
sekä
 
työnantajamielikuvaan
 
tarjoamalla
kattavat
 
työterveyspalvelut
 
ja
virkistäytymismahdollisuudet.
 
Yhtiön
 
työsuojelun
toimintaohjelmassa
 
käsitellään
 
yhtiön
 
työsuojelun
tavoitteita
 
ja
 
toimenpiteitä,
 
mukaan
 
lukien
 
työtapaturmien
ehkäisy
 
ja
 
fyysiset
 
sekä
 
henkiset
 
kuormitustekijät.
 
Yhtiö
kartoittaa
 
vuosittain
 
henkilöstöönsä
 
liittyviä
 
riskejä
 
ja
vaaroja
 
työsuojelun
 
toimintasuunnitelman
 
mukaisella
doc1p3i1
99
kartoituksella
 
ja
 
tekee
 
havaintojen
 
perusteella
 
tarvittavia
toimia.
 
Tietotyön
 
aiheuttamaa
 
kuormitusta
 
hallitaan
esihenkilötyöllä,
 
selkeillä
 
tehtävänkuvilla
 
ja
 
roolijaoilla
 
sekä
työajanhallinnalla.
 
Työn
 
ja
 
vapaa-ajan
 
yhdistämistä
helpottamaan
 
yhtiö
 
mahdollistaa
 
henkilöstölleen
 
joustavia
työskentelymuotoja
 
ja
 
osittaisia
 
vapaita.
 
Yhtiöllä
 
on
 
selkeät
periaatteet
 
liittyen
 
työaikakäytäntöihin
 
ja
työajanseurantaan
 
sekä
 
vuosilomien
 
ja
 
vapaiden
pitämiseen.
Yhtiön
 
koko
 
henkilöstö,
 
johtoryhmä
 
ja
 
johtajasopimuksella
olevat
 
henkilöt
 
pois
 
lukien,
 
kuuluu
 
rahoitusalan
työehtosopimuksen
 
piiriin,
 
mikä
 
takaa
 
henkilöstölle
riittävän
 
palkan.
 
Yhtiön
 
palkitsemis-
 
ja
 
palkkapolitiikan
mukaisesti
 
yhtiö
 
varmistaa
 
työntekijöille
 
tasa-arvoisen,
oikeudenmukaisen
 
ja
 
riittävän
 
palkan,
 
jolla
 
on
 
selkeä
kytkentä
 
työhön
 
ja
 
tehtävänkuvaan.
 
Palkkauksen
 
ja
palkitsemisen
 
tasa-arvoisuutta
 
seurataan
 
vuosittain
tehtävällä
 
palkkakartoituksella.
 
Selkeä
 
ja
suoritusperustainen
 
palkkapolitiikka
 
voi
 
lisätä
 
yhtiön
houkuttelevuutta
 
työnantajana,
 
parantaa
 
henkilöstön
hyvinvointia,
 
sitouttaa
 
yhtiöön
 
ja
 
siten
 
vaikuttaa
positiivisesti
 
yhtiön
 
taloudelliseen
 
asemaan.
 
Mikäli
henkilöstö
 
kokisi,
 
ettei
 
yhtiön
 
palkkaus
 
ja
 
palkitseminen
 
ole
riittävää
 
ja
 
oikeudenmukaista,
 
vaikuttaisi
 
se
 
oleellisesti
yhtiön
 
työnantajakuvaan,
 
henkilöstön
 
motivaatioon
 
sekä
työntekijäkokemukseen.
 
Riittämätön
 
ja
 
epätasa-arvoinen
palkkaus
 
voisi
 
johtaa
 
vaihtuvuuden
 
lisääntymiseen
 
ja
henkilöstön
 
työtyytymättömyyteen.
Yhtiö
 
tarjoaa
 
koko
 
henkilöstölleen
koulutusmahdollisuu
 
ksia
 
ja
 
pääsyn
 
yhteiselle
oppimisalustalle.
 
Jokaiselle
 
uudelle
 
työntekijälle
 
laaditaan
henkilökohtainen
 
perehdytyssuunnitelma,
 
perehdytyksen
laatua
 
seurataan
 
perehdytyskyselyllä.
 
Mikäli
 
henkilöstöä
 
ei
perehdytettäisi
 
huolellisesti
 
tehtäviinsä
 
ja
 
ammatillisen
osaamisen
 
ylläpitämiseen
 
ei
 
tarjottaisi
 
yhdenvertaisia
mahdollisuuksia,
 
vaikuttaisi
 
tämä
 
yhtiön
 
henkilöstön
kykyyn
 
suoriutua
 
omasta
 
työtehtävästä,
 
mikä
 
voisi
vaikuttaa
 
yhtiön
 
liiketoimintaan
 
ja
 
taloudelliseen
vakauteen.
 
Syrjivällä
 
tai
 
epätasa-arvoisella
 
kohtelulla
 
voisi
olla
 
selkeitä
 
heikentäviä
 
vaikutuksia
 
henkilöstön
hyvinvointiin,
 
motivaatioon
 
ja
 
osaamiseen.
Mikäli
 
yhtiön
 
tietosuoja
 
ja
 
siihen
 
liittyvät
 
prosessit
 
olisivat
puutteelliset,
 
voisi
 
henkilöstön
 
tietoja
 
vuotaa
 
yhtiön
ulkopuolelle
 
sellaisten
 
tahojen
 
käytettäväksi,
 
joilla
 
ei
 
ole
oikeutta
 
käsitellä
 
yhtiön
 
henkilöstön
 
tietoja.
 
Tällaisia
voisivat
 
olla
 
esimerkiksi
 
henkilötiedot
 
sekä
 
työsuhteeseen,
palkkaukseen
 
tai
 
terveydentilaan
 
liittyvät
 
tiedot.
 
Tietojen
vuotamisella
 
olisi
 
merkittäviä
 
vaikutuksia
 
yhtiön
henkilöstölle
 
sekä
 
yhtiön
 
luotettavuuteen
 
ja
työnantajakuvaan.
 
Yhtiö
 
noudattaa
 
henkilötietojen
käsittelyssä
 
EU:n
 
yleistä
 
tietosuoja-asetusta
 
(GDPR)
 
ja
käsittelee
 
henkilöstönsä
 
tietoja
 
noudattaen
 
voimassa
olevaa
 
lainsäädäntöä
 
ja
 
kunnioittaen
 
henkilöstön
yksityisyyttä
 
ja
 
oikeuksia.
 
Yhtiön
 
henkilörekisterin
tietosuojaselosteella
 
sekä
 
rekrytoinnin
tietosuojaselosteella
 
kuvataan
 
yhtiön
 
käsittelemät
henkilötiedot,
 
tietojen
 
luovuttaminen
 
ja
 
poistaminen
 
sekä
se,
 
mihin
 
tarkoitukseen
 
tietoja
 
kerätään,
 
käytetään
 
ja
säilytetään.
 
Yhtiö
 
tarjoaa
 
henkilöstölleen
 
tietosuojaan
liittyvää
 
koulutusta.
Mikäli
 
yhtiö
 
ei
 
vastaisi
 
lainsäädännön
 
vaatimuksiin
 
ja
hyviin
 
toimintatapoihin,
 
voisi
 
se
 
johtaa
 
syrjivän
 
toiminnan
lisäksi
 
työhyvinvoinnin
 
heikentymiseen.
 
Lisäksi
 
syrjivät
käytännöt
 
esimerkiksi
 
rekrytoinnissa
 
voivat
 
aiheuttaa
työyhteisön
 
monimuotoisuuden
 
heikentymistä
 
ja
mainehaittaa.
 
Tasa
 
-arvo-
 
ja
yhdenvertaisuussuunnitelmassa
 
on
 
kuvattu
 
toimenpiteet,
joilla
 
varmistetaan
 
syrjimättömyys
 
työhönotossa
 
ja
työyhteisössä.
Osaamisen
 
kehittäminen
 
on
 
tärkeässä
 
roolissa
 
yhtiön
strategian
 
ja
 
henkilöstön
 
hyvinvoinnin
 
toteutumisessa.
Yhtiö
 
tarjoaa
 
kaikille
 
työntekijöille
 
yhtäläiset
mahdollisuudet
 
oman
 
osaamisen
 
kehittämiseen
 
ja
kouluttautumiseen.
 
Henkilöstöpolitiikassa
 
on
 
linjattu
palkallisen
 
vapaan
 
käyttämisestä
 
oman
 
osaamisen
kehittämiseen.
 
Jokaiselle
 
uudelle
 
työntekijälle
 
laaditaan
henkilökohtainen
 
perehdytyssuunnitelma,
 
jonka
tavoitteena
 
on
 
varmistaa
 
perehdytyksen
 
eteneminen
aikataulussa
 
ja
 
osaamisen
 
riittävyys
 
työtehtävien
hoitamiseksi.
 
Yhtiöllä
 
on
 
käytössä
 
oppimisympäristö
OmaAkatemia,
 
joka
 
tukee
 
koko
 
henkilöstön
 
itsenäistä
oppimista
 
koko
 
työuran
 
ajan.
 
OmaAkatemia
 
sisältää
monipuolisesti
 
koulutusmateriaalia
 
oman
 
osaamisen
kehittämisen
 
tueksi
 
kattaen
 
seuraavat
 
osa-alueet:
 
pankin
ydinliiketoiminta
 
(asiakkaan
 
tunteminen,
 
asiakkuudet,
päivittäisasiointi,
 
maksaminen,
 
säästäminen
 
ja
sijoittaminen,
 
lainaaminen
 
ja
 
vakuudet,
 
tilit
 
ja
 
kortit),
talousrikollisuuden
 
torjunta,
 
riskienhallinta
 
ja
 
compliance,
henkilöstö
 
-
 
ja
 
työsuhdeasiat,
 
IT
 
ja
 
digitaaliset
 
palvelut,
fyysinen
 
turvallisuus
 
ja
 
tietoturva,
 
sekä
 
viestintä,
markkinointi
 
ja
 
vastuullisuus.
 
OmaAkatemiasta
 
löytyvät
doc1p3i1
100
vuosittain
 
suoritettavat
 
viranomaismääräyksin
 
säännellyt
koulutukset
 
ja
 
lisäksi
 
yhtiö
 
mahdollistaa
 
henkilöstölleen
alan
 
auktorisoidut
 
tutkinnot
 
ja
 
niihin
 
liittyvät
verkkokoulutukset.
Siirtyminen
 
ilmastoneutraaliin
 
toimintaan
 
ja
siirtymäsuunnitelman
 
toteuttaminen
 
vaatii
 
henkilöstöltä
uusien
 
toimintatapojen
 
omaksumista
 
ja
 
yhtiöltä
henkilöstön
 
kouluttamista.
 
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
julkaista
siirtymäsuunnitelma
 
osana
 
vuoden
 
2026
kestävyysraporttia.
 
Siirtymäsuunnitelman
 
laatimisen
jälkeen
 
yhtiöllä
 
on
 
paremmat
 
valmiudet
 
tarkastella
siirtymäsuunnitelman
 
käyttöönotosta
 
henkilöstöön
mahdollisesti
 
kohdistuvia
 
vaikutuksia.
Yhtiö
 
on
 
sitoutunut
 
noudattamaan
 
ihmiskaupan,
 
pakkotyön
ja
 
lapsityövoiman
 
käytön
 
kieltäviä
 
lakeja,
 
säädöksiä
 
ja
sopimuksia.
 
Yhtiön
 
henkilöstöön
 
ei
 
kohdistu
 
lapsityöhön
 
ja
pakkotyövoimaan
 
liittyviä
 
vaikutuksia
 
eikä
 
yhtiön
toimintaan
 
kohdistu
 
niihin
 
liittyvää
 
riskiä.
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
hallinta
S1-1
 
 
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
toimintaperiaatteet
 
Yhtiön
 
toimintaa
 
ja
 
henkilöstöjohtamista
 
ohjaavat
periaatteet
 
ja
 
politiikat
 
koskevat
 
koko
 
henkilöstöä
 
ja
toimintamallit
 
ovat
 
koko
 
henkilöstön
 
saatavilla
 
yhtiön
sisäisessä
 
tiedotuskanavassa.
 
Yhtiön
 
omaan
 
työvoimaan
liittyvät
 
strategiat,
 
politiikat,
 
suunnitelmat
 
ja
 
sisäiset
ohjeistukset
 
noudattavat
 
voimassa
 
olevaa
 
lainsäädäntöä,
sääntelyä,
 
viranomaisohjeistuksia
 
sekä
 
YK:n
ihmisoikeusjulistusta.
 
Toimitusjohtaja
 
johtaa
 
ja
 
kehittää
yhtiön
 
liiketoimintaa
 
ja
 
vastaa
 
operatiivisesta
 
hallinnosta
hallituksen
 
antamien
 
ohjeiden
 
mukaisesti.
 
Yhtiön
hallintorakennetta
 
on
 
kuvattu
 
tämän
 
dokumentin
 
osiossa
GOV-1.
 
Omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
toimintaperiaatteet
kattavat
 
yhtiön
 
koko
 
toiminnan
 
kaikilla
 
aikahorisonteilla
 
ja
ne
 
koskevat
 
koko
 
henkilöstöä.
Keskeisimpiä
 
yhtiön
 
sisäisiä
 
dokumentteja
 
ovat
henkilöstöstrategia
 
ja
 
siitä
 
johdettu
 
henkilöstösuunnitelma
ja
 
-politiikka.
 
Henkilöstöpolitiikan
 
mukaisesti
 
yhtiö
 
on
kaikessa
 
toiminnassaan
 
uskonnollisesti
 
ja
 
poliittisesti
sitoutumaton.
 
Omat,
 
yksityiskohtaisemmin
 
eri
 
osa-alueita
käsittelevät
 
kokonaisuutensa
 
muodostavat
 
yhtiön
palkitsemis-
 
ja
 
palkkapolitiikka,
 
työyhteisön
kehittämissuunnitelma,
 
työsuojelun
 
toimintasuunnitelma,
tasa
 
-arvo-
 
ja
 
yhdenvertaisuussuunnitelmat
 
sekä
työterveyshuollon
 
toimintasuunnitelma.
Yhtiön
 
toimintaa
 
ja
 
työvoimaan
 
kohdistuvia
 
toimia
 
ohjaavat
lisäksi
 
YK:n
 
ihmisoikeuksien
 
julistuksessa
 
määritellyt
oikeudet
 
sekä
 
Suomen
 
lainsäädäntö,
viranomaismääräykset
 
ja
 
finanssi-
 
ja
 
arvopaperialan
toimintaan
 
liittyvä
 
sääntely.
 
Yhtiö
 
huomioi
 
toiminnassaan
yritysten
 
vastuun
 
kunnioittaa
 
ihmisoikeuksia
 
ja
 
edellyttää
vastaavaa
 
toimintaa
 
yhteistyökumppaneiltaan.
Vastaavuusarviota
 
omaa
 
työvoimaa
 
koskevien
toimintaperiaatteiden
 
ja
 
kansanvälisesti
 
tunnistettujen
välineiden,
 
mukaan
 
lukien
 
YK:n
 
ohjaavien
 
periaatteiden,
välillä
 
ei
 
ole
 
tehty.
Henkilöstön
 
tilanteesta
 
kerätään
 
tietoa
 
monikanavaisesti
 
ja
vuoropuhelu
 
henkilöstön
 
kanssa
 
on
 
jatkuvaa.
Yhteistoimintaa
 
edustava
 
yhteistoimintaneuvottelukunta
toimii
 
myös
 
työsuojelutoimikuntana
 
ja
 
palkkatoimikuntana.
Neuvottelukunnan
 
toimintaa
 
ja
 
päätöksentekoa
 
on
 
kuvattu
yhtiön
 
henkilöstöpolitiikassa.
 
Yhtiön
 
henkilöstön
 
vaikutus-
ja
 
tiedonkeruun
 
kanavia
 
ovat
 
muun
 
muassa
 
vuosittainen
henkilöstökysely,
 
kehityskeskustelut,
 
säännölliset
esihenkilön
 
kanssa
 
käytävät
 
sparrauskeskustelut,
perehdytyskysely,
 
lähtökeskustelu,
 
yhteistyössä
työterveyshuollon
 
kanssa
 
tehtävät
 
työpaikkaselvitykset
sekä
 
yksikkökohtaiset
 
vuosittaiset
 
vaarojen
 
ja
 
riskien
kartoitukset.
 
Yhtiöllä
 
on
 
käytössään
 
Whistleblowing-
kanava
 
väärinkäytösten
 
ilmoittamiseksi.
 
Mikäli
 
henkilöstö
kokisi
 
yhtiön
 
laiminlyövän
 
tiedonvaihdon
 
velvoitteitaan
 
tai
vaikutusmahdollisuudet
 
koettaisiin
 
vähäisiksi,
 
voisi
 
se
vaikuttaa
 
työntekijöiden
 
tehokkuuteen
 
ja
 
aiheuttaa
merkittävää
 
haittaa
 
työnantajakuvaan.
 
Yhtiössä
 
on
 
kuvattu
selkeät
 
toimintatavat,
 
roolit
 
ja
 
vastuunjaot
 
mahdollisten
huomattujen
 
syrjintätapausten
 
tai
 
epäasiallisen
 
ja
 
epätasa-
arvoisen
 
toiminnan
 
käsittelyyn.
 
Esihenkilöitä
 
ja
 
henkilöstöä
koulutetaan
 
säännöllisesti
 
muun
 
muassa
 
ilmoituskanavista
sekä
 
yhteyshenkilöistä.
 
Whistleblowing-kanavasta
kerrotaan
 
tarkemmin
 
osiossa
 
G1-1.
Yhtiö
 
seuraa
 
työ-
 
ja
 
vapaa-ajan
 
tapaturmien
 
määrää
 
sekä
syitä
 
vuosittain
 
yhdessä
 
vakuutusyhtiön
 
kanssa
 
osana
työkyvyn
 
johtamisen
 
ohjausryhmätoimintaa.
 
Koko
 
yhtiön
henkilöstö
 
on
 
vakuutettu
 
työtapaturmien
 
varalta
 
ja
lakisääteisen
 
tapaturmavakuutuksen
 
lisäksi
 
koko
henkilöstö
 
on
 
vakuutettu
 
vapaa-ajan
 
tapaturmien
 
varalta.
Yhtiön
 
toimialalla
 
ei
 
ole
 
tunnistettu
 
erityisiä
 
työtapaturmia
altistavia
 
tekijöitä.
 
Henkilöstön
 
fyysisen
 
hyvinvoinnin
 
ja
doc1p3i1
101
turvallisuuden
 
tueksi
 
järjestetään
 
säännöllistä
 
koulutusta
 
ja
fyysisen
 
turvallisuuden
 
periaatteista
 
linjataan
 
fyysisen
turvallisuuden
 
ohjeistuksella.
Sukupuolten
 
tasa-arvoista
 
kohtelua,
 
syrjintää
 
ja
 
häirintää
koskevista
 
periaatteista
 
ja
 
toimintatavoista
 
linjataan
 
yhtiön
henkilöstöpolitiikassa
 
ja
 
tasa-arvo-
 
ja
yhdenvertaisuussuunnitelmassa.
 
Yhtiössä
 
on
nollatoleranssi
 
kaikelle
 
häirinnälle
 
ja
 
kiusaamiselle
 
ja
jokaiseen
 
esille
 
tulleeseen
 
tapaukseen
 
reagoidaan
välittömästi.
 
Työyhteisöissä
 
voi
 
aika
 
ajoin
 
ilmetä
 
erilaisia
ongelmatilanteita,
 
joihin
 
puuttumiseen
 
yhtiöllä
 
on
 
selkeät
prosessit,
 
kuten
 
varhaisen
 
välittämisen
 
malli
 
sekä
kriisitilanteiden
 
ja
 
työyhteisön
 
haasteellisten
 
tilanteiden
käsittely.
 
Tasa
 
-arvo-
 
ja
 
yhdenvertaisuussuunnitelmassa
todetaan,
 
että
 
yhtiö
 
on
 
sitoutunut
 
edistämään
 
kaikessa
toiminnassaan
 
henkilöstön
 
tasavertaisuuden
 
kohtelun
edistämistä
 
riippumatta
 
henkilön
 
iästä,
 
uskonnosta,
poliittisista
 
mielipiteistä,
 
kansallisesta
 
alkuperästä
 
tai
muusta
 
vastaavasta
 
syystä,
 
ja
 
kuvattu
 
tavoitteet
 
sekä
toimet
 
tämän
 
toteuttamiseksi.
 
Yhtiössä
 
ei
 
ole
 
tunnistettu
erityisen
 
haavoittuvassa
 
asemassa
 
olevia
 
henkilöitä
olemassa
 
olevan
 
henkilöstötiedon
 
perusteella.
S1-2
 
 
Prosessit,
 
jotka
 
koskevat
 
yhteydenpitoa
vaikutuksista
 
omien
 
työntekijöiden
 
ja
 
heidän
edustajiensa
 
kanssa
Yhtiössä
 
henkilöstön
 
kuuleminen
 
ja
 
työvoiman
näkökantojen
 
huomioon
 
ottaminen
päätöksentekoprosessissa
 
on
 
tärkeää.
 
Työntekijöiden
kuuleminen
 
ja
 
työtyytyväisyys
 
ovat
 
keskeisiä
 
asioita
 
yhtiön
toiminnassa.
 
Yhtiössä
 
edistetään
 
jatkuvaa
 
vuoropuhelua
työnantajan
 
ja
 
henkilöstön
 
välillä
 
yhteistoimintalain
edellytysten
 
mukaisesti.
 
Vuoropuhelun
 
vaikuttavuutta
arvioidaan
 
kyselyillä
 
ja
 
niiden
 
henkilöiden
 
toimesta,
 
ketkä
osallistuvat
 
esimerkiksi
 
henkilöstön
 
edustajina
neuvotteluihin.
Yhteydenpito
 
omaan
 
henkilöstöön
 
tapahtuu
 
sekä
 
suoran
yhteydenpidon
 
että
 
henkilöstön
 
edustajien
 
kanssa.
 
Suora
yhteydenpito
 
tapahtuu
 
esimerkiksi
 
säännöllisten
kyselyiden
 
ja
 
keskustelujen
 
kautta.
 
Yhtiössä
 
toteutetaan
henkilöstökysely
 
vuosittain,
 
kehityskeskustelut
 
käydään
kaksi
 
kertaa
 
vuodessa
 
ja
 
yksiköissä
 
järjestetään
viikkopalaverit
 
säännöllisesti.
 
Henkilöstökyselyn
yhtiökohtaiset
 
tulokset
 
ja
 
tulosten
 
seurauksena
toteutettavat
 
toimenpiteet
 
julkaistaan
 
koko
 
henkilöstölle.
Henkilöstökyselyn
 
tulokset
 
käydään
 
läpi
 
yksikkökohtaisesti
esihenkilön
 
toimesta
 
ja
 
läpikäynnin
 
perusteella
 
laaditaan
kehittämissuunnitelma.
 
Henkilöstöön
 
ja
 
liiketoimintaan
liittyvistä
 
päätöksistä
 
keskustellaan
 
henkilöstön
 
edustajien
kanssa
 
yhteistoimintaneuvottelukunnassa.
Neuvottelukunta
 
kokoontuu
 
vähintään
 
neljästi
 
vuodessa
työnantajan
 
aloitteesta
 
ja
 
lisäksi
 
aina
 
tarvittaessa.
Toimitusjohtajalla
 
on
 
operatiivinen
 
vastuu
 
varmistaa,
 
että
yhteydenpito
 
tapahtuu
 
ja
 
että
 
tulokset
 
otetaan
 
huomioon
yhtiön
 
toimintatavoissa.
 
Yhteistoimintaneuvottelukunnassa
yhtiötä
 
edustavat
 
toimitusjohtaja,
 
talousjohtaja
 
sekä
lakiasianjohtaja
 
sekä
 
kutsuttu
 
sihteeri,
 
joka
 
vastaa
toiminnan
 
dokumentoinnista.
 
Henkilöstö
 
valitsee
edustajansa
 
neuvottelukuntaan
 
ja
 
voi
 
olla
 
yhteydessä
valittuihin
 
luottamusmiehiin
 
sekä
 
työsuojeluvaltuutettuihin
aina
 
tarpeen
 
vaatiessa.
 
Yhteistoiminnassa
 
käsitellään
yhdessä
 
henkilöstön
 
edustajien
 
kanssa
 
yhtiön
liiketoimintaan
 
ja
 
sen
 
kehittymiseen
 
vaikuttavia
 
asioita,
työhönoton
 
periaatteita,
 
työsuojeluun
 
ja
työterveyshuoltoon
 
liittyviä
 
asioita,
 
osaamisen
kehittämiseen
 
liittyviä
 
kokonaisuuksia
 
sekä
 
töiden
järjestelyyn
 
liittyviä
 
teemoja.
Yhteistoimintaneuvottelukunnan
 
henkilöstön
 
edustajille
 
on
yhtiön
 
politiikan
 
mukaisesti
 
osoitettu
 
oikeus
 
käyttää
työaikaa
 
henkilöstön
 
asioiden
 
hoitamiseen.
 
Lisäksi
 
yhtiön
johtoryhmässä
 
on
 
henkilöstön
 
edustaja,
 
joka
 
valitaan
vuosittaisilla
 
vaaleilla.
 
Henkilöstön
 
edustajalle
 
on
 
osoitettu
oikeus
 
käyttää
 
työaikaa
 
yhtiön
 
politiikan
 
mukaisesti
kokouksiin
 
valmistautumiseen
 
ja
 
henkilöstön
tiedottamiseen
 
käsitellyistä
 
asioista.
Yhtiön
 
henkilöstö
 
kuuluu
 
rahoitusalan
 
työehtosopimuksen
piiriin.
 
Työehtosopimuksen
 
lisäksi
 
yhtiössä
 
on
 
tehty
erillinen
 
puitesopimus
 
säännöllisestä
 
lauantaityöstä
nimettyjen
 
yksiköiden
 
osalta.
 
Sopimus
 
on
 
voimassa
 
yhden
vuoden
 
kerrallaan
 
ja
 
sopimuksesta
 
neuvotellaan
 
vuosittain
yhteistoimintaneuvottelukunnassa.
Yhtiö
 
ei
 
ole
 
tunnistanut
 
omassa
 
työvoimassaan
ihmisryhmää
 
tai
 
-ryhmiä,
 
jotka
 
olisivat
 
erityisesti
vaikutuksille
 
alttiita
 
tai
 
syrjäytymisvaarassa.
 
Yhtiö
 
seuraa
henkilöstönsä
 
rakennetta
 
osana
 
henkilöstöraportointia,
yhtiön
 
hallitukselle,
 
johtoryhmälle
 
ja
yhteistoimintaneuvottelukunnalle
 
raportoidaan
säännöllisesti
 
yhtiön
 
omasta
 
työvoimasta.
 
Mikäli
tunnistettaisiin
 
erityisen
 
haavoittuvassa
 
asemassa
 
oleva
ihmisryhmä,
 
reagoitaisiin
 
tähän
 
ja
 
keskusteltaisiin
esimerkiksi
 
työsuojelun
 
lisäämisestä
 
heidän
 
osaltaan.
Erityisen
 
vaikutuksille
 
alttiiden
 
henkilöiden
 
tai
 
ryhmien
doc1p3i1
102
näkökantoja
 
kartoitetaan
 
henkilöstökyselyn
 
avulla.
Henkilöstökyselyssä
 
kysytään
 
henkilöstön
 
mielipidettä
työyhteisöjen
 
monimuotoisuudesta,
 
yhtiön
 
onnistumisesta
tasa
 
-arvoisena
 
työnantajana
 
sekä
 
yhtiön
 
toiminnasta
yhdenvertaisen
 
ja
 
monimuotoisen
 
työyhteisön
 
edistäjänä.
Yhtiön
 
tasa-arvo-
 
ja
 
yhdenvertaisuussuunnitelmaan
 
on
kirjattu
 
erilaisia
 
konkreettisia
 
toimia
 
syrjinnän
ehkäisemiseksi.
 
Henkilöstöllä
 
on
 
mahdollisuus
 
tuoda
heihin
 
mahdollisesti
 
kohdistuvia
 
negatiivisia
 
vaikutuksia
tiedoksi
 
myös
 
yhtiön
 
sisäisen
 
ilmoituskanavan
 
kautta
 
sekä
luottamushenkilöiden
 
tai
 
työsuojelun
 
välityksellä.
S1-3
 
 
Prosessit
 
kielteisten
 
vaikutusten
korjaamiseksi
 
ja
 
kanavat
 
omille
 
työntekijöille
huolenaiheiden
 
esiin
 
tuomiseksi
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
yhteydessä
tunnistetut
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
 
riskit
 
on
 
viety
 
osaksi
yhtiön
 
riskienhallintajärjestelmää.
 
Näin
 
riskin
 
vakavuutta,
toteutumisen
 
todennäköisyyttä
 
sekä
 
hallintakeinoja
voidaan
 
seurata
 
osana
 
jatkuvaa
 
riskienhallintaa.
Yhtiön
 
toimintakulttuurin
 
mukaisesti
 
organisaatiossa
ylläpidetään
 
jatkuvaa
 
keskusteluyhteyttä
 
ja
 
avointa
palautekulttuuria.
 
Henkilöstöllä
 
on
 
mahdollisuus
 
tuoda
huolenaiheita
 
tai
 
kehittämisideoita
 
esille
 
yhtiön
 
sisäisten
palautekanavien
 
kautta.
 
Kaikki
 
henkilöstön
 
antamat
palautteet
 
käsitellään
 
ja
 
tarvittaessa
 
ryhdytään
toimenpiteisiin
 
olemassa
 
olevien
 
toimintaohjeiden
mukaisesti.
 
Henkilöstö
 
voi
 
olla
 
yhteydessä
 
oman
esihenkilönsä
 
lisäksi
 
esimerkiksi
 
henkilöstöhallintoon,
luottamusmieheen
 
tai
 
työsuojeluvaltuutettuun.
 
Henkilöstö
voi
 
hyödyntää
 
myös
 
kolmannen
 
osapuolen
 
ylläpitämää
kanavaa
 
työterveyden
 
kautta.
 
Kaikki
 
edellä
 
kuvatut
 
keinot
esitellään
 
uusille
 
työntekijöille
 
perehdytyksen
 
yhteydessä
ja
 
ajantasaiset
 
ohjeet
 
palautteen
 
antamiseen
 
löytyvät
myös
 
yhtiön
 
sisäisestä
 
tiedotuskanavasta.
 
Saadut
palautteet
 
käydään
 
läpi
 
toiminnosta
 
vastaavien
 
erikseen
nimettyjen
 
henkilöiden
 
toimesta.
 
Kaikki
 
palaute
 
sekä
 
esiin
 
nostetut
 
epäkohdat
 
käsitellään
luottamuksellisesti
 
ja
 
näitä
 
tietoja
 
käsittelevät
 
henkilöt
 
ovat
tietoisia
 
omista
 
velvollisuuksistaan.
 
Henkilöstöllä
 
on
mahdollisuus
 
antaa
 
palautetta
 
myös
 
nimettömästi
esimerkiksi
 
työterveyshuollon
 
kyselyiden
 
sekä
 
yhtiön
omien
 
kanavien
 
kautta.
 
Kaikki
 
ilmoitukset
 
käsitellään
yhdenmukaisen
 
mallin
 
mukaisesti
 
riippumatta
 
ilmoituksen
tekijästä.
 
Ilmoituksen
 
luottamuksellisuutta
 
korostetaan
 
ja
sen
 
yksityiskohdat
 
tuodaan
 
vain
 
tarpeellisten
 
tahojen
tietoon.
 
Henkilöstön
 
tietoisuutta
 
ja
 
luottamusta
 
käytössä
olevista
 
palautekanavista
 
ja
 
niiden
 
tehokkuudesta
arvioidaan
 
muun
 
muassa
 
vuosittaisessa
henkilöstökyselyssä
 
sekä
 
säännöllisissä
 
muissa
läpikäynneissä
 
ja
 
keskusteluissa,
 
kuten
kehityskeskusteluissa.
 
S1-4
 
 
Toimien
 
toteuttaminen
 
omaan
 
työvoimaan
kohdistuvien
 
olennaisten
 
vaikutusten
 
suhteen
 
ja
toimintatavat
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyvien
olennaisten
 
riskien
 
vähentämiseksi
 
ja
olennaisten
 
mahdollisuuksien
 
hyödyntämiseksi
sekä
 
kyseisten
 
toimien
 
vaikuttavuus
Yhtiön
 
hallitus
 
päättää
 
yhtiön
 
strategisista
 
linjauksista,
toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmä
 
tekevät
 
operatiiviseen
toimintaan
 
liittyvät
 
periaatetasoiset
 
päätökset
 
ja
hyväksyvät
 
näihin
 
liittyvän
 
dokumentaation.
 
Tavoitteiden
 
ja
toimenpiteiden
 
toteutuksesta
 
vastaavat
 
yhtiössä
 
koko
henkilöstö.
 
Keskeisessä
 
roolissa
 
toimivat
 
johto
 
ja
esihenkilöt,
 
joita
 
tukevat
 
hallinnolliset
 
yksiköt,
 
kuten
henkilöstöhallinto
 
ja
 
hallinnon
 
tukitoiminnot.
 
Kaikki
 
yhtiön
toimintaperiaatteet
 
sekä
 
politiikat
 
ja
 
ohjeistukset
 
ovat
henkilöstön
 
saatavilla
 
yhtiön
 
sisäisessä
tiedotuskanavassa.
 
Yhtiön
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyvät
toimintaperiaatteet
 
sekä
 
politiikat
 
ja
 
ohjeet
 
on
 
kuvattu
tarkemmin
 
tämän
 
raportin
 
osiossa
 
S1-1.
Yhtiö
 
varmistaa
 
henkilöstönsä
 
turvalliset
 
ja
 
työhyvinvointia
ylläpitävät
 
ja
 
edistävät
 
työolot
 
tarjoamalla
 
ergonomiset
työskentelytilat
 
ja
 
-välineet
 
koko
 
henkilöstölleen.
Työterveyshuollon
 
toimintasuunnitelman
 
mukaisesti
henkilöstöllä
 
on
 
mahdollisuus
 
pyytää
 
opastusta
 
ja
 
apua
työvälineiden
 
ergonomiseen
 
säätämiseen
työfysioterapeuteilta,
 
ja
 
työnantaja
 
tukee
 
myös
 
päätelasien
hankintaa
 
toimistotyössä.
 
Yhtiö
 
edistää
 
henkilöstönsä
palautumista
 
ja
 
kuormituksen
 
hallintaa
 
varmistamalla
riittävän
 
resursoinnin
 
ja
 
sen,
 
että
 
henkilöstön
 
osaaminen
on
 
riittävällä
 
tasolla
 
tehtävien
 
hoitamiseksi
 
sekä
 
tarjoaa
työvälineet
 
oman
 
ammattitaidon
 
jatkuvaan
 
kehittämiseen.
Henkilöstöllä
 
on
 
mahdollisuus
 
vaikuttaa
 
omaan
 
työhön
 
ja
työyhteisön
 
toimintaan.
 
Kuormitustekijöistä
 
työaikaan
liittyviä
 
riskejä
 
hallitaan
 
aktiivisella
 
työajanseurannalla
 
ja
työn
 
ja
 
vapaan
 
yhdistämistä
 
tuetaan
 
erilaisilla
virkistäytymismahdollisuuksilla
 
sekä
 
kannustamalla
taukoihin
 
työpäivän
 
aikana
 
muun
 
muassa
 
lounasedun
myötä.
 
Lisäksi
 
henkilöstölle
 
tarjotaan
 
hyvinvointia
doc1p3i1
103
edistäviä
 
etuja
 
kuten
 
liikunta-,
 
kulttuuri
 
-
 
ja
 
hyvinvointietu
sekä
 
mahdollisuus
 
hankkia
 
työsuhdepolkupyörä.
Yhtiö
 
seuraa
 
näiden
 
toimien
 
vaikuttavuutta
henkilöstökyselyn
 
tulosten,
 
kehitys-
 
ja
 
lähtökyselyissä
kerättyjen
 
palautteiden
 
ja
yhteistoimintaneuvottelukunnassa
 
käsiteltyjen
 
asioiden
avulla.
 
Asianmukaisia
 
ja
 
tarpeellisia
 
toimia
 
negatiivisten
henkilöstövaikutusten
 
vähentämiseksi
 
kartoitetaan
 
ja
käynnistetään
 
säännöllisten
 
työterveyshuollon
toimintasuunnitelman
 
mukaisten
 
työpaikkaselvitysten
pohjalta
 
sekä
 
osana
 
työkykyjohtamisen
ohjausryhmätoimintaa.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
henkilöstönsä
 
hyvinvointia,
 
työoloja
 
sekä
viihtyvyyttä
 
ja
 
mahdollisia
 
negatiivisia
 
vaikutuksia
säännöllisesti
 
osana
 
eri
 
prosessejaan.
 
Yhtiön
 
henkilöstön
palaute-
 
ja
 
vaikuttamiskanavia
 
kuvataan
 
osioissa
 
S1-2
 
ja
S1-3.
 
Työterveyshuollon
 
toimintasuunnitelman
 
mukaisesti
yhtiö
 
toteuttaa
 
työkykyjohtamisen
 
ohjausryhmätoimintaa,
jossa
 
käsitellään
 
laajasti
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyviä
mahdollisia
 
negatiivisia
 
vaikutuksia.
 
Ohjausryhmä
kokoontuu
 
kahdesti
 
vuodessa
 
yhtiön
 
kutsusta
 
ja
 
mukana
ovat
 
yhtiön
 
lisäksi
 
työterveyshuolto,
 
tapaturmavakuuttaja
sekä
 
eläkevakuuttaja.
 
Työpaikkaselvitykset
 
toteutetaan
työterveyshuollon
 
toimintasuunnitelman
 
mukaisesti
 
ja
raportit
 
tehdyistä
 
selvityksistä
 
toimitetaan
työsuojelupäällikölle
 
sekä
 
työsuojeluvaltuutetuille.
Työsuojelun
 
toimintasuunnitelman
 
mukainen
yksikkökohtainen
 
riskien
 
ja
 
vaarojen
 
arviointi
 
toteutetaan
vuosittain
 
esihenkilöiden
 
toimesta
 
yhdessä
 
henkilöstön
kanssa.
 
Kartoitus
 
kattaa
 
sekä
 
fyysiset
 
että
 
henkiset
 
riskit
ja
 
huomioi
 
muun
 
muassa
 
kuormitustekijät.
 
Yhtiötasoinen
raportti
 
käsitellään
 
yhteistoimintaneuvottelukunnassa,
jonka
 
osana
 
toimii
 
myös
 
työsuojelutoimikunta.
Huomattuihin
 
riskeihin
 
ja
 
vaaroihin
 
reagoidaan
välittömästi.
Yhtiö
 
on
 
reagoinut
 
henkilöstöltä
 
kerättyyn
 
palautteeseen
järjestämällä
 
hyvinvointiteemaisen
 
webinaarisarjan
 
koko
henkilöstölle
 
yhteistyössä
 
työterveyshuollon
 
kanssa,
kouluttamalla
 
esihenkilöitä
 
varhaisen
 
välittämisen
 
mallista
ja
 
esiin
 
nouseviin
 
ongelmiin
 
puuttumisesta.
 
Yhtiö
 
laajensi
työterveyshuollon
 
sopimustaan
 
vuonna
 
2024
 
erityisesti
matalan
 
kynnyksen
 
mielenhyvinvoinnin
 
palveluiden
 
osalta.
Vuonna
 
2024
 
tehtiin
 
päätös
 
laajentaa
 
henkilöstöetuja
 
niin,
että
 
hyvinvointi-,
 
kulttuuri-,
 
ja
 
liikuntaetu
 
ovat
 
myös
perhevapailla
 
olevien
 
henkilöiden
 
käytössä.
Henkilöstöetuihin
 
päätettiin
 
ottaa
 
myös
 
mahdollisuus
hyödyntää
 
työmatkaetua,
 
millä
 
yhtiö
 
haluaa
 
kannustaa
henkilöstöään
 
hyödyntämään
 
julkisia
 
liikennevälineitä
työmatkustamisessa.
 
Henkilöstöä
 
kuullaan
 
ja
 
tietoa
kerätään
 
monikanavaisesti.
 
Yhtiö
 
voisi
 
hyödyntää
keräämäänsä
 
tietoa
 
entistä
 
tehokkaammin
 
osana
strategista
 
ja
 
operatiivista
 
toimintaa.
 
Henkilöstöä
 
voisi
osallistaa
 
enemmän
 
toimintamallien
 
ja
 
-suunnitelmien
valmisteluun
 
ja
 
järjestää
 
laajempaa
 
työpajatoimintaa,
 
mikä
lisäisi
 
henkilöstön
 
vaikutusmahdollisuuksia
 
yhtiön
toimintaan.
 
Vahvistamalla
 
sisäistä
 
viestintää
 
yhtiö
 
voisi
tuoda
 
olemassa
 
olevat
 
toimintatavat
 
ja
 
-mallit
 
paremmin
henkilöstönsä
 
tietoisuuteen
 
ja
 
näin
 
lisätä
 
läpinäkyvyyttä
 
ja
selkeyttä.
 
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
on
 
täsmennetty
 
yhtiön
henkilöstölleen
 
mahdollistamia
 
erilaisia
urapolkumahdollisuuksia.
 
Yhtiö
 
tulee
 
edelleen
täsmentämään
 
roolikohtaisia
 
toimenkuvia
 
sekä
osaamisvaatimuksia,
 
mikä
 
lisää
 
henkilöstön
 
tietoisuutta
yhtiön
 
tarjoamista
 
mahdollisuuksista
 
ja
 
edellytyksistä
omalla
 
uralla
 
etenemiseen.
 
Yhtiö
 
kirkastaa
 
entisestään
palkitsemisen
 
kokonaisuuttaan
 
ja
 
palkitsemisen
tavoitteenasetantaa,
 
parantaakseen
 
palkitsemisen
läpinäkyvyyttä.
Yhtiö
 
on
 
sitoutunut
 
edistämään
 
yhdenvertaisuutta
 
ja
syrjimättömyyttä
 
kaikessa
 
toiminnassaan.
 
Yhtiö
 
pyrkii
varmistamaan,
 
että
 
sen
 
omat
 
käytännöt
 
eivät
 
aiheuta
 
sen
omaan
 
työvoimaan
 
kohdistuvia
 
olennaisia
 
kielteisiä
vaikutuksia.
 
Yhtiö
 
on
 
dokumentoinut
 
yhdenmukaiset
toimintatavat
 
ja
 
prosessit
 
ja
 
toimimalla
 
niiden
 
mukaisesti
varmistetaan
 
oman
 
työvoiman
 
yhdenvertainen
 
kohtelu
sekä
 
syrjimättömyys
 
esimerkiksi
 
työhönotossa.
 
Yhtiö
 
on
nimennyt
 
henkilöt,
 
jotka
 
ovat
 
vastuussa
 
prosessien
 
ja
toimintamallien
 
toteutuksesta
 
ja
 
seurannasta
 
Olennaisten
 
vaikutusten
 
hallinnasta
 
ja
 
siihen
 
liittyvistä
strategisista
 
linjauksista
 
vastaa
 
yhtiön
 
hallitus
 
ja
johtoryhmä.
 
Henkilöstöhallinto
 
ja
 
esihenkilöt
 
ovat
keskeisessä
 
roolissa
 
varmistettaessa,
 
että
 
hallintakeinot
toteutuvat.
 
Henkilöstölle
 
tarjotaan
 
koulutusta
 
ja
 
tietoa
yhtiön
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyvien
 
olennaisten
 
vaikutusten
hallintakeinoista.
doc1p3i1
 
 
104
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
S1-5
 
 
Tavoitteet,
 
jotka
 
liittyvät
 
olennaisten
kielteisten
 
vaikutusten
 
hallintaan,
 
myönteisten
vaikutusten
 
edistämiseen
 
sekä
 
olennaisten
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
 
hallintaan
Yhtiön
 
tavoite
 
on
 
kattava
 
ja
 
henkilöstön
 
tarpeet
 
huomioiva
työterveyspalveluiden
 
laajuus
 
sekä
 
hyvinvointia
 
edistävä
työterveyshuolto.
 
Työterveyshuolto
 
kattaa
 
100
 
%
henkilöstöstä
 
.
 
Kaikille
 
aloittaville
 
työntekijöille
 
tehdään
työhöntulotarkastukset
 
ja
 
työntekijät
 
kutsutaan
säännöllisiin
 
vapaaehtoisiin
 
ikäkausiterveystarkastuksiin
työterveyshuollon
 
toimintasuunnitelman
 
mukaisesti.
Kaikissa
 
yksiköissä
 
toteutetaan
 
säännöllisesti
työpaikkaselvitykset
 
toimintasuunnitelman
 
mukaisesti
 
ja
selvitysten
 
tilannetta
 
seurataan
työterveyshuollonohjausryhmissä
 
sekä
työsuojelutoimikunnassa.
 
Yhtiö
 
on
 
asettanut
 
tavoite-
 
ja
hälytystasot
 
sairaspoissaoloprosentille
 
ja
 
henkilöstön
sairaslomapäivien
 
määriä
 
seurataan
 
ja
 
raportoidaan
säännöllisetsi,
 
jotta
 
kuormittaviin
 
tilanteisiin
 
tai
 
seikkoihin
voidaan
 
reagoida
 
oikea-aikaisesti.
Yhtiön
 
tavoite
 
on,
 
että
 
työskentely
 
on
 
turvallista
 
jokaisessa
yhtiön
 
toimipisteessä
 
eikä
 
henkilöstö
 
kohtaa
 
häirintää
 
tai
epäasiallista
 
käytöstä.
 
Turvallisuussuunnitelma
 
laaditaan
ja
 
päivitetään
 
asianmukaisesti,
 
huomioiden
 
sekä
 
fyysisen
että
 
henkisen
 
turvallisuuden
 
osa-alueet
 
ja
 
henkilöstöä
koulutetaan
 
turvallisuusasioista
 
vuosittain.
 
Yhtiö
 
seuraa
ensiaputaistoisten
 
henkilöiden
 
määrää
 
yksiköissä
 
ja
varmistaa,
 
että
 
lain
 
velvoittama
 
määrä
 
EA-taitoisia
henkilöitä
 
on
 
paikalla
 
sekä
 
tarjoaa
 
henkilöstölleen
mahdollisuuden
 
kouluttautua.
 
Häirintätapausten
 
osalta
tavoite
 
on
 
nollatoleranssi.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
sekä
 
asiakkaiden
aiheuttamia
 
että
 
työyhteisössä
 
aiheutuvaa
 
häirintää
 
ja
raportoi
 
tapauksista
 
ja
 
niiden
 
määrästä.
 
Yhtiössä
seurataan
 
ja
 
raportoidaan
 
työtapaturmien
 
määrää
 
ja
 
syitä
vuosittain.
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
varmistaa
 
henkilöstön
 
hyvinvointi
 
ja
osaamisen
 
kehittäminen
 
sekä
 
tarjota
 
koulutusta,
 
joka
tukee
 
näitä
 
osa-alueita.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
ja
 
raportoi
koulutuspäivien
 
määriä
 
sekä
 
koulutukseen
 
käytettyjä
euromäärää/henkilö
 
yhtiötasoisesti
 
ja
 
yksilökohtaisesti.
Yhtiö
 
seuraa
 
ja
 
raportoi
 
tutkintojakaumaa,
 
suoritettuja
tutkintoja
 
sekä
 
lisäosaamisen
 
kerryttämistä.
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
henkilöstön
 
tasa-arvoinen
 
ja
yhdenvertainen
 
kohtelu
 
ja
 
ettei
 
se
 
loukkaa
 
henkilöstönsä
yksityisyydensuojaa.
 
Palkkaukseen
 
liittyvien
 
tavoitteiden,
kuten
 
sukupuolten
 
välisen
 
tasa-arvon
 
toteutumista
seurataan
 
vuosittaisen
 
palkkakartoituksen
 
avulla.
 
Yhtiö
edistää
 
tasa-arvo
 
ja
 
yhdenvertaisuussuunnitelmansa
mukaisesti
 
syrjimättömyyden
 
toteutumista
 
työssä
 
ja
työhönotossa.
 
Yhtiön
 
tavoitteena
 
on
 
hallita
 
työaikaan
 
ja
 
kuormitukseen
liittyviä
 
tekijöitä.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
henkilöstönsä
enimmäistyöaikaa
 
sekä
 
ylitöiden
 
määrää
 
ja
 
on
 
laatinut
kirjalliset
 
periaatteet
 
työajanseurannalle
 
sekä
 
liukuvan
työajan
 
käyttöön.
 
Työaikaa
 
seurataan
 
esihenkilöiden
toimesta
 
sekä
 
keskitetysti
 
henkilöstöhallinnossa
 
ja
raportoidaan
 
yhteistoimintaneuvottelukunnalle
säännöllisesti.
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
aikasidonnaisia
 
tai
 
tulossuuntautuneita
henkilöstöön
 
liittyviä
 
tavoitteita.
 
Yhtiö
 
käsittelee
 
edellä
mainittuja
 
omaan
 
työvoimaan
 
liittyviä
 
olennaisia
hallintakeinoja
 
ja
 
tavoitteiden
 
seurantaa
 
yksikkötasoisesti
suoraan
 
oman
 
työvoiman
 
kanssa
 
mutta
 
myös
 
osana
yhtiön
 
yhteistoimintaneuvottelukunnan
 
toimintaa
työntekijöiden
 
edustajien
 
kanssa.
 
Yhteydenpitoa
 
omaan
työvoimaan
 
on
 
kuvattu
 
tarkemmin
 
osiossa
 
S1-2.
S1-6
 
 
Yrityksen
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
ominaisuudet
Yhtiö
 
julkaisee
 
omaan
 
työvoimaansa
 
kuuluvien,
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
keskeiset
 
ominaisuudet
 
alla
olevassa
 
taulukossa.
 
Tiedot
 
kerätään
 
ja
 
säilytetään
yrityksen
 
HR-järjestelmän
 
avulla
 
ja
 
ne
 
ilmoitetaan
henkilömäärinä
 
raportointihetken
 
mukaisesti.
 
Tietoja
 
ei
ristiin
 
viitata
 
tilinpäätöksessä
 
ilmoitettavien
 
tietojen
 
kanssa.
Yhtiö
 
ei
 
kerää
 
taulukoissa
 
tyhjäksi
 
jätettyjen
 
rivien
 
tietoja.
Sukupuoli
 
Työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
määrä
(henkilömäärä)
 
Miehet
 
193
Naiset
 
392
Muut
 
-
Ei
 
ilmoitettu
 
-
Työsuhteiset
 
työntekijät
yhteensä
 
585
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
105
Naiset
Miehet
Muut*
EI
 
ILMOITETTU
YHTEENSÄ
 
Työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
määrä
 
(henkilömääränä
 
/
 
kokoaikavastaavana
 
ilmaistuna)
 
392
193
585
Vakinaisten
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
määrä
 
(henkilömääränä
 
/
 
kokoaikavastaavana
 
ilmaistuna)
 
366
173
539
Määräaikaisten
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
määrä
 
(henkilömääränä
 
/
 
kokoaikavastaavana
 
ilmaistuna)
 
26
20
46
Vaihtelevalla
 
työajalla
 
työskentelevien
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
määrä
 
(henkilömääränä
 
/
 
kokoaikavastaavana
 
ilmaistuna)
 
17
19
36
Kokoaikaisten
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
määrä
 
(henkilömääränä
 
/
 
kokoaikavastaavana
 
ilmaistuna)
 
373
173
546
Osa-aikaisten
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
määrä
 
(henkilömääränä
 
/
 
kokoaikavastaavana
 
ilmaistuna)
 
12
3
15
Raportointikaudella
 
yhtiöstä
 
lähteneiden
 
henkilöiden
kokonaismäärä
 
oli
 
130
 
henkilöä
 
ja
 
kokonaisvaihtuvuus
 
oli
30,3
 
prosenttia.
 
Yhtiön
 
vaihtuvuuteen
 
on
 
vaikuttanut
merkittävästi
 
kauden
 
aikana
 
tehdyt
 
organisaatiomuutokset
ja
 
rekrytoinnit
 
näiden
 
muutosten
 
tueksi.
 
Tiedot
 
on
 
kerätty
yhtiön
 
HR-järjestelmästä,
 
jossa
 
ylläpidetään
 
yhtiön
henkilöstön
 
työsuhteeseen
 
liittyviä
 
henkilötietoja
 
sekä
työsuhteisiin
 
liittyviä
 
tietoja.
 
Työntekijöiden
 
määrä
 
on
ilmoitettu
 
henkilömäärinä
 
raportointikauden
 
lopussa.
S1-7
 
 
Yrityksen
 
omaan
 
työvoimaan
 
kuuluvien
muiden
 
kuin
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
ominaisuudet
Yhtiön
 
koko
 
työvoima
 
on
 
työsuhteessa
 
yhtiön
 
kanssa.
Työvoimaan
 
ei
 
kuulu
 
muita
 
kuin
 
työsuhteisia
 
työntekijöitä.
Yhtiössä
 
ei
 
käytetä
 
ulkopuolista
 
työvoimaa.
S1-8
 
 
Työehtosopimusneuvottelujen
 
kattavuus
ja
 
työmarkkinaosapuolten
 
vuoropuhelu
ETA
 
-alueella
 
työskentelevistä
 
yhtiön
 
työntekijöistä
 
kaikki
kuuluvat
 
saman
 
työehtosopimuksen
 
piiriin.
 
Yhtiössä
 
ei
 
ole
ETA
 
-alueen
 
ulkopuolella
 
työehtosopimuksen
 
piiriin
kuuluvaksi
 
laskettavia
 
työntekijöitä.
 
Yhtiössä
 
kaikki
työsuhteiset
 
työntekijät,
 
mukaan
 
lukien
 
myös
tuntityöntekijät
 
ja
 
kesätyöntekijät,
 
kuuluvat
työehtosopimuksen
 
piiriin.
 
Vain
 
johtoryhmään
 
kuuluvat
sekä
 
erillisellä
 
johtajasopimuksella
 
olevat
 
henkilöt
 
eivät
kuulu
 
työehtosopimuksen
 
piiriin.
 
Työehtosopimuksen
piiriin
 
kuuluvien
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
prosenttiosuus
 
oli
 
raportointihetkellä
 
94
 
%.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
sopimuksia,
 
joista
 
huolehtii
 
eurooppalainen
yritysneuvosto,
 
eurooppayhtiön
 
(SE)
 
yritysneuvosto
 
tai
eurooppaosuuskunnan
 
(SCE)
 
yritysneuvosto.
Työehtosopimusneuvottelujen
 
kattavuus
Työmarkkinaosapuolten
 
vuoropuhelu
Kattavuus
 
-aste:
 
Työsuhteiset
 
työntekijät
 
 
ETA
 
-alue
(maat,
 
joissa
 
on
 
yli
 
50 työsuhteista
työntekijää,
 
joiden
 
osuus
 
on
 
yli
 
10 %
työsuhteisten
 
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
 
Työsuhteiset
 
työntekijät
 
 
muu
 
kuin
ETA
 
-alue
 
(estimaatti
 
alueista,
 
joissa
 
on
yli
 
50 työsuhteista
 
työntekijää,
 
joiden
osuus
 
on
 
yli
 
10 %
 
työsuhteisten
työntekijöiden
 
kokonaismäärästä)
Edustus
 
työpaikalla
 
(vain
 
ETA
 
-alue)
(maat,
 
joissa
 
on
 
yli
 
50 työsuhteista
työntekijää,
 
joiden
 
osuus
 
on
 
yli
 
10 %
työsuhteisten
 
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
 
0–19
 
%
 
20–39
 
%
 
40–59
 
%
 
60–79
 
%
 
80–100
 
%
 
Suomi
Suomi
S1-9
 
 
Monimuotoisuuden
 
mittarit
Selvitys
 
yhtiön
 
ylimmän
 
johdon
 
määritelmästä
 
löytyy
osiosta
 
GOV-1
 
 
Hallinto-,
 
johto-
 
ja
 
valvontaelinten
 
rooli.
Johtotehtävissä
 
toimii
 
tasapuolisesti
 
eri
 
ikäisiä
 
ja
sukupuolisia
 
henkilöitä.
 
Raportointihetkellä
 
yhtiön
johtoryhmässä
 
oli
 
kolme
 
naisjäsentä
 
(50
 
%)
 
ja
 
kolme
doc1p3i1
106
miesjäsentä
 
(50
 
%).
 
Ylimmän
 
johdon
 
henkilöstön
 
edustaja
johtoryhmään
 
valitaan
 
kalenterivuosittain
 
henkilöstön
keskuudesta
 
eikä
 
häntä
 
lasketa
 
ylimpään
 
johtoon.
Yhtiön
 
työsuhteisten
 
henkilöiden
 
ikäjakauma
raportointihetkellä
 
oli:
alle
 
30-vuotiaita
 
226
 
henkilöä,
 
osuus
 
38,6
 
%
30–50-vuotiaita
 
265
 
henkilöä,
 
osuus
 
45,3
 
%
yli
 
50-vuotiaita
 
94
 
henkilöä,
 
osuus
 
16,1
 
%
S1-10
 
 
Riittävä
 
palkka
Yhtiö
 
maksaa
 
kaikille
 
työsuhteisille
 
työntekijöilleen
 
riittävää
palkkaa
 
sovellettavien
 
vertailuarvojen
 
mukaisesti.
 
Yhtiö
noudattaa
 
koko
 
henkilöstönsä
 
osalta
 
palkkauksessaan
rahoitusalan
 
työehtosopimusta
 
pois
 
lukien
 
yhtiön
johtoryhmä
 
ja
 
johtajasopimuksella
 
olevat
 
henkilöt.
Vaativuusluokkakohtainen
 
vähimmäispalkka
 
ilmenee
voimassa
 
olevasta
 
työehtosopimuksesta.
S1-11
 
 
Sosiaalinen
 
suojelu
Yhtiön
 
kaikki
 
työsuhteiset
 
työntekijät
 
kuuluvat
 
sosiaalisen
suojelun
 
piiriin
 
julkisten
 
ohjelmien
 
tai
 
yrityksen
 
etuuksien
kautta.
 
Suomen
 
lainsäädännön
 
vaatimusten
 
ja
 
julkisten
ohjelmien
 
lisäksi
 
yhtiö
 
on
 
vakuuttanut
 
henkilöstönsä
vapaa-ajan
 
tapaturman
 
varalta,
 
vakuutus
 
kattaa
sataprosenttisesti
 
tulonmenetyksen
 
tapaturmasta
aiheutuvan
 
työkyvyttömyyden
 
ajalta.
S1-12
 
 
Vammaiset
 
henkilöt
Yhtiö
 
ei
 
kerää
 
tietoa
 
siitä,
 
kuinka
 
moni
 
yhtiön
työsuhteisista
 
henkilöistä
 
on
 
vammaisia.
 
Yhtiön
 
käytössä
olevien
 
henkilöstötietojen
 
perusteella
 
ei
 
voida
 
ottaa
 
kantaa
siihen,
 
kuinka
 
suuri
 
prosenttiosuus
 
henkilöstä
 
on
vammaisia.
S1-13
 
 
Koulutusta
 
ja
 
taitojen
 
kehittämistä
koskevat
 
mittarit
Yhtiön
 
työsuhteisista
 
työntekijöistä
 
100
 
%
 
osallistuu
säännöllisiin
 
tulos-
 
ja
 
urakehitysarviointeihin
 
vuosittaisissa
kehityskeskusteluissa
 
ja
 
työehtosopimuksen
 
mukaisissa
palkkakeskusteluissa.
 
Kehityskeskustelut
 
käydään
työntekijän
 
ja
 
hänen
 
esihenkilönsä
 
välillä
 
vähintään
vuosittain
 
ja
 
niistä
 
tiedotetaan
 
henkilöstöä
 
yhtiön
 
sisäisissä
tiedotuskanavissa.
 
Henkilöstöhallinto
 
seuraa
keskustelujen
 
toteutumista.
 
Kehitys-
 
ja
 
palkkakeskustelut
täyttävät
 
ESRS:n
 
määritelmän.
Yhtiö
 
seuraa
 
henkilöstönsä
 
koulutuspäiviä
 
ja
 
raportoi
 
niitä
sukupuolijakauman
 
mukaisesti.
 
Vuonna
 
2024
 
yhtiön
henkilöstö
 
käytti
 
kouluttautumiseen
 
keskimäärin
 
6,3
päivää.
 
Naiset
 
käyttivät
 
keskimäärin
 
6,8
 
päivää
 
ja
 
miehet
keskimäärin
 
5,5
 
päivää.
 
Yhtiö
 
tarjoaa
 
koko
 
henkilöstölleen
yhtenevät
 
koulutusmahdollisuudet
 
ja
 
kannustaa
 
jatkuvaan
oman
 
osaamisen
 
kehittämiseen.
S1-14
 
 
Terveyttä
 
ja
 
turvallisuutta
 
koskevat
mittarit
Yhtiön
 
työsuhteisista
 
henkilöistä
 
100
 
%
 
kuuluu
työterveyshuollon
 
ja
 
työsuojelun
 
piiriin
 
työsuhteen
laadusta
 
riippumatta.
 
Yhtiö
 
hyödyntää
 
terveyttä
 
ja
turvallisuutta
 
koskevassa
 
raportoinnissaan
työterveyshuollosta
 
saatavia
 
tietoja
 
koskien
 
työkykyyn
 
ja
 
-
hyvinvointiin
 
liittyvää
 
raportointiaan
 
sekä
vahinkovakuutusyhtiöstä
 
saatavia
 
tietoja
 
tapaturmista.
Yhtiössä
 
ei
 
ole
 
ollut
 
yhtään
 
työperäisistä
 
vammoista
 
tai
työperäisistä
 
terveysongelmista
 
johtuvaa
kuolemantapausta.
 
Raportointikaudella
 
2024
 
yhtiössä
raportoitiin
 
13
 
työtapaturmaa,
 
joista
 
8
 
tapahtui
 
työmatkalla.
Työperäisten
 
vammojen
 
määrä
 
suhteessa
 
miljoonaan
työtuntiin
 
oli
 
16,3.
 
Osuuden
 
laskemisessa
 
on
 
käytetty
yhtiön
 
keskimääräistä
 
paikallaolovahvuutta,
 
jossa
 
on
huomioitu
 
osa-aikaiset
 
työsuhteet
 
sekä
 
palkattomat
poissaolot.
 
Työpäivien
 
määränä
 
on
 
käytetty
 
220
päivää/vuosi,
 
mikä
 
huomioi
 
muun
 
muassa
 
vuosilomat
sekä
 
arkipyhät.
 
Työpäivien
 
määrä
 
on
 
kerrottu
työehtosopimuksen
 
keskimääräisellä
 
työajalla
 
7,4
 
h/pv.
Tietojen
 
arkaluonteisuuden
 
vuoksi
 
yhtiö
 
ei
 
voi
 
kerätä
 
tai
raportoida
 
työperäisiin
 
terveysongelmiin
 
liittyvien
tapausten
 
tai
 
niistä
 
johtuvien
 
poissaolopäivien
lukumäärää.
S1-15
 
 
Työ
 
-
 
ja
 
yksityiselämän
 
tasapainoa
koskevat
 
mittarit
Yhtiön
 
henkilöstöstä
 
100
 
%
 
on
 
Suomen
 
lain
 
ja
työehtosopimuksen
 
nojalla
 
oikeutettuja
 
perhevapaaseen,
josta
 
osa
 
on
 
palkallista.
 
Raportointivuonna
 
2024
työsuhteisista
 
työntekijöistä
 
oli
 
perhevapaalla
 
14,1
 
%,
josta
 
naisia
 
oli
 
10,6
 
%
 
ja
 
miehiä
 
3,5
 
%.
 
Osuus
 
lasketaan
yhtiön
 
keskimääräisestä
 
henkilöstövahvuusluvusta
 
koko
vuoden
 
ajalta.
 
Tietoja
 
perhevapaista
 
ylläpidetään
 
yhtiön
HR-järjestelmässä.
doc1p22i0
 
107
S1-16
 
 
Ansiotuloa
 
koskevat
 
mittarit
 
(palkkaero
ja
 
kokonaisansiot)
Yhtiö
 
seuraa
 
oman
 
työvoimansa
 
palkkatasoja
 
ja
 
-eroja
vuosittaisessa
 
palkkakartoituksessa.
 
Alla
 
on
 
esitetty
taulukossa
 
yhtiön
 
henkilöstön
 
nais
 
-
 
ja
 
miessukupuolisten
työsuhteisten
 
työntekijöiden
 
keskimääräisten
palkkatasojen
 
ero.
 
Taulukko
 
ilmaisee,
 
kuinka
 
monta
prosenttia
 
pienempi
 
naispuolisten
 
työsuhteisten
työntekijöiden
 
keskimääräinen
 
bruttopalkan
 
taso
 
on
miespuoleisten
 
työsuhteisten
 
työntekijöiden
bruttopalkkaan
 
verrattuna.
 
Vaativuusluokassa
 
4.1
 
sekä
kategoriassa
 
”ei
 
vaativuusluokkaa”
 
naisten
keskimääräinen
 
bruttopalkka
 
on
 
miesten
 
keskimääräistä
bruttopalkkaa
 
suurempi.
 
Jaottelussa
 
on
 
käytetty
rahoitusalan
 
työehtosopimuksen
 
mukaisia
vaativuusluokitteluja.
 
Jaottelussa
 
ei
 
ole
 
huomioitu
työtehtäviin,
 
maantieteelliseen
 
sijaintiin
 
tai
 
kokemukseen
liittyviä
 
muuttujia,
 
jotka
 
vaikuttavat
 
oleellisesti
 
henkilön
palkkaukseen.
Sukupuolten
 
palkkaero
Vaativuusluokka
 
3
2,10
 
%
Vaativuusluokka
 
4.1
-9,60
 
%
Vaativuusluokka
 
4.2
6,60
 
%
Vaativuusluokka
 
5.1
5,70
 
%
Vaativuusluokka
 
5.2
16
 
%
Ei
 
vaativuusluokkaa
-9,80
 
%
Korkeinta
 
ansiota
 
saavan
 
henkilön
 
ja
 
kaikille
 
työsuhteisille
työntekijöille
 
yhtiön
 
maksamien
 
vuotuisten
kokonaisansioiden
 
mediaanin
 
välinen
 
suhde
 
on
 
79,9.
S1-17
 
 
Tapaukset,
 
valitukset
 
ja
 
vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Yhtiön
 
henkilöstöllä
 
on
 
käytössään
 
eri
 
kanavia
häirintätapausten
 
ilmoittamiseksi.
 
Osa
 
ilmoituksista
tehdään
 
suoraan
 
lähiesihenkilölle,
 
jolloin
 
tapaukset
käsitellään
 
yksiköissä.
 
Yhtiön
 
henkilöstökyselyssä
kysyttiin,
 
onko
 
henkilö
 
joutunut
 
kiusaamisen
 
tai
sukupuolisen
 
häirinnän
 
kohteeksi
 
viimeisen
 
vuoden
aikana.
 
Vuoden
 
2024
 
kyselyyn
 
vastasi
 
471
 
työntekijää.
Yhtiö
 
saa
 
häirintään
 
liittyvän
 
kysymyksen
 
tulokset
käyttöönsä
 
prosenttiosuuksina
 
vastaajista.
 
Johtuen
 
edellä
mainituista
 
seikoista
 
tarkkaa
 
lukumäärää
 
tehdyistä
ilmoituksista
 
ei
 
ole
 
yhtiön
 
tiedossa.
 
Henkilöstökyselyn
mukaan
 
kaksi
 
prosenttia
 
vastaajista
 
on
 
kokenut
 
häirintää,
mutta
 
tilanne
 
on
 
jo
 
selvitetty.
 
Vastaajista
 
yksi
 
prosentti
ilmoittaa,
 
että
 
on
 
kokenut
 
häirintää
 
ja
 
tilanne
 
jatkuu
edelleen.
 
Yhtiössä
 
ei
 
ole
 
ilmennyt
 
vakavia
ihmisoikeustapauksia.
 
Yhtiö
 
ei
 
ole
 
saanut
 
huomautuksia,
sakkoja
 
tai
 
vahingonkorvausvaatimuksia
 
liittyen
 
vakaviin
ihmisoikeustapauksiin,
 
kuten
 
syrjintä,
 
häirintä,
 
pakkotyö,
ihmiskauppa
 
tai
 
lapsityövoiman
 
käyttö.
 
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
108
S4
 
Kuluttajat
 
ja
 
loppukäyttäjät
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
Olennainen
 
kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
Tietoihin
 
liittyvät
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
kohdistuvat
 
vaikutukset
 
Yksityisyys
 
Sananvapaus
 
Laadukkaiden
 
tietojen
saatavuus
Yhtiö
 
tarjoaa
 
asiakaspalautteen
antamiselle
 
useita
 
eri
 
kanavia
 
sekä
kuulee
 
asiakkaitaan
 
vuosittain
toteutettavassa
asiakastyytyväisyyskyselyssä.
Asiakkaille
 
toimitetaan
 
hänen
palveluihinsa
 
liittyvät
 
tarvittavat
 
ja
oikeelliset
 
tiedot.
 
Lisäksi
 
yhtiön
verkkosivuilla
 
kerrotaan
 
kattavasti
yhtiön
 
tuotteista
 
ja
 
palveluista.
Henkilötietojen
 
käsittelyssä
tapahtuva
 
virhe,
 
tietoturvaloukkaus
tai
 
pankkisalaisuuden
vaarantaminen
 
voisi
 
johtaa
oikeudellisiin
 
seuraamuksiin
 
sekä
aiheuttaa
 
mainehaittaa.
Asiakaspalautteen
 
hiljentäminen
epäasiallisin
 
keinoin
 
vaikuttaisi
asiakkaiden
 
luottamukseen
 
ja
 
yhtiön
maineeseen.
 
Mikäli
 
yhtiö
epäonnistuu
 
tarjoamaan
 
asiakkaille
laadukkaita
 
tietoja
 
päätöstensä
tueksi,
 
voi
 
se
 
johtaa
asiakastyytyväisyyden
 
laskuun
 
ja
asiakassuhteiden
 
menetykseen.
Pörssiyhtiöitä
 
koskevan
 
säännöllisen
ja
 
jatkuvan
tiedonantovelvollisuuden
rikkominen
 
voisi
 
johtaa
mainehaittaan
 
ja
 
seuraamuksiin
valvontaelinten
 
toimesta.
Henkilötietojen
 
käsittelyyn
 
liittyviä
ohjelmistoja,
 
tietoturvajärjestelmiä
sekä
 
osaamista
 
ylläpidetään
 
ja
kehitetään,
 
millä
 
pienennetään
henkilötietojen
 
virheellisestä
käsittelystä
 
tai
tietoturvaloukkauksista
 
aiheutuvaa
taloudellista
 
riskiä.
 
Palautekanavia
ja
 
kuluttajien
 
kuulemisen
 
väyliä
voidaan
 
kehittää
 
edelleen
digitalisaation
 
avulla,
 
jolloin
 
yhtiö
voi
 
vastata
 
paremmin
 
asiakkaiden
tarpeisiin.
 
Vastuullisuusnäkökulmat
voidaan
 
tuoda
 
esiin
 
uusien
tuotteiden
 
kuvauksissa,
 
millä
voidaan
 
tukea
 
yhtiön
 
mainetta
vastuullisena
 
toimijana.
Henkilötietojen
 
käsittelyssä
 
tapahtuva
virhe,
 
tietoturvaloukkaus
 
tai
pankkisalaisuuden
 
vaarantuminen
voisi
 
aiheuttaa
 
asiakkaalle
taloudellista
 
haittaa
 
ja
 
loukata
 
hänen
yksityisyyttään.
Kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
henkilökohtainen
 
turvallisuus
 
Terveys
 
ja
 
turvallisuus
 
Henkilönsuoja
 
Lasten
 
suojeleminen
Yhtiö
 
opastaa
 
asiakkaitaan
turvallisessa
 
pankkiasioinnissa
 
ja
verkkomaksamisessa
 
sekä
 
varoittaa
 
ja
lisää
 
tietoisuutta
 
erilaisista
huijauksista.
 
Yhtiö
 
on
 
panostanut
erityisesti
 
pankkitunnusten
kalasteluhuijausten
 
estoon.
 
Yhtiö
edistää
 
asiakkaidensa
 
oman
 
talouden
hallintaa
 
kaikissa
 
ikäryhmissä
erilaisten
 
kumppanuuksien,
koulutusten
 
ja
 
oppimisympäristöjen
kautta.
 
Yhtiö
 
edistää
 
ja
 
kehittää
aktiivisesti
 
paikallista
 
ja
 
alueellista
elinvoimaisuutta
 
tarjoamalla
työpaikkoja
 
maakunnissa
 
sekä
rahoittamalla
 
paikallisia
 
henkilö-
 
ja
 
pk-
yritysasiakkaita.
 
Lasten
 
ja
 
nuorten
hyvinvointia
 
ja
 
taloustaitoja
edistetään
 
olemalla
 
mukana
 
erilaisissa
taloustaitoja
 
opettavissa
 
ohjelmissa.
Henkilötietojen
 
käsittelyssä
tapahtuva
 
virhe,
 
tietoturvaloukkaus
tai
 
pankkisalaisuuden
vaarantaminen
 
voisi
 
johtaa
oikeudellisiin
 
seuraamuksiin
 
sekä
aiheuttaa
 
mainehaittaa.
Lasten
 
ja
 
nuorten
 
taloustaitojen
tukemisella
 
on
 
positiivinen
 
vaikutus
yhtiön
 
maineeseen.
doc1p3i1
 
 
 
 
109
Kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
sosiaalinen
 
inkluusio
 
Syrjimättömyys
Pankkikorttien
 
muotoilussa
 
on
huomioitu
 
esteettömyys
 
ja
digitaalisissa
 
palveluissa
 
huomioidaan
saavutettavuusvaatimukset.
Syrjivät
 
käytännöt
asiakaskohtaamisissa
 
tai
 
palveluiden
tarjoamisessa
 
voisivat
 
aiheuttaa
asiakassuhteiden
 
menetyksiä
 
tai
mainehaittaa.
 
Asiakkaiden
mahdolliset
 
puutteet
 
kielitaidossa
tai
 
tietoteknisissä
 
taidoissa
 
voivat
estää
 
tai
 
rajoittaa
 
heitä
 
käyttämästä
joitain
 
palveluita,
 
mikä
 
voi
 
aiheuttaa
asiakassuhteiden
 
menetyksiä.
Erilaiset
 
käyttäjäryhmät
 
voidaan
huomioida
 
paremmin
 
palveluiden
sisältöä
 
ja
 
saatavuutta
suunniteltaessa,
 
millä
 
voidaan
vaikuttaa
 
positiivisesti
asiakastyytyväisyyteen.
 
Tuotteiden
 
ja
 
palveluiden
saanti
Yhtiö
 
turvaa
 
pankki-
 
ja
rahoituspalveluiden
 
saatavuutta
taloudellisesti
 
kestävällä
 
tavalla.
Kattava
 
konttoriverkosto
 
ja
 
laajat
aukioloajat
 
sekä
 
monipuoliset
digitaaliset
 
palvelut
 
mahdollistavat
asioinnin
 
asiakkaan
 
valitsemalla
tavalla.
 
Mikäli
 
yhtiö
 
ei
 
pysty
 
vastaamaan
erilaisten
 
digipalveluiden
 
kysyntään
teknologian
 
kehittyessä
 
tai
konttoritiloissa
 
on
 
asiakkaan
asiointiin
 
vaikuttavia
 
puutteita,
tämä
 
voi
 
aiheuttaa
 
asiakassuhteiden
menetyksiä
 
ja
 
mainehaittaa.
Laajojen
 
konttoripalveluiden
ylläpitäminen
 
tuo
 
kilpailuetua
laajojen
 
digitaalisten
 
palveluiden
rinnalla.
 
Digitalisaation
 
myötä
mahdollisimman
 
monella
 
on
mahdollisuus
 
käyttää
pankkipalveluita
 
sijainnista
riippumatta.
 
Esteettömyys
 
voidaan
huomioida
 
asiakastiloissa
 
paremmin
ja
 
viestintää
 
erilaisista
asiointitavoista
 
voidaan
 
lisätä.
Osassa
 
asiakastiloista
 
on
 
puutteita
esteettömyydessä,
 
mikä
 
voi
 
vaikuttaa
liikuntarajoitteisten
 
asiakkaiden
asiointiin.
 
Vastuullinen
 
markkinointitapa
Yhtiö
 
noudattaa
 
hyvää
markkinointitapaa
 
ja
 
markkinointiin
liittyvää
 
sääntelyä
 
ja
viranomaisohjeistuksia.
 
Yhtiö
 
toimii
pikaluottojen
 
lisääntymistä
 
vastaan
tukemalla
 
asiakkaitaan
 
oman
 
talouden
hallinnassa.
Hyvän
 
tavan
 
vastainen
 
markkinointi
aiheuttaisi
 
mainehaittaa.
Epäonnistuminen
 
yhtiön
vastuullisuusnäkökulmien
viestinnässä
 
voisi
 
heikentää
sidosryhmien
 
luottamusta
 
yhtiöön.
Vastuullisuusnäkökulmat
 
voidaan
tuoda
 
esiin
 
uusien
 
tuotteiden
kuvauksissa,
 
millä
 
voidaan
 
tukea
yhtiön
 
mainetta
 
vastuullisena
toimijana.
Tosiasiallinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Tosiasiallinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
Strategia
ESRS
 
2
 
SBM-3:een
 
liittyvä
 
tiedonantovaatimus
 
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
sekä
 
niiden
 
vuorovaikutus
 
strategian
 
ja
liiketoimintamallin
 
kanssa
Yhtiön
 
strateginen
 
tavoite
 
on
 
olla
 
tyytyväisten
 
asiakkaiden
pankki,
 
joka
 
on
 
asiakkailleen
 
lähellä
 
ja
 
läsnä
 
sekä
 
tarjoaa
paikkakunnan
 
parasta
 
palvelua.
 
Yhtiö
 
haluaa
 
olla
asiakkailleen
 
luotettava
 
kumppani,
 
joka
 
hoitaa
asiakkaidensa
 
ja
 
omat
 
raha-asiansa
 
tarkasti,
pitkäjänteisesti
 
ja
 
luotettavasti.
 
Ensiluokkaista
asiakaspalvelukokemusta
 
tavoitellaan
 
keskittymällä
keskeisiin
 
asiakkaiden
 
tarpeiden
 
mukaan
 
kehitettyihin
 
ja
heille
 
lisäarvoa
 
tuottaviin
 
pankkipalveluihin,
 
tuntemalla
asiakkaat
 
hyvin
 
ja
 
reagoimalla
 
nopeasti
 
asiakkaiden
muuttuviin
 
tarpeisiin
 
sekä
 
olemalla
 
hyvin
 
saavutettavissa
edistyksellisten
 
digitaalisten
 
palvelukanavien
 
ja
 
laajan
konttoriverkoston
 
kautta.
 
Kuluttajat
 
ja
 
loppukäyttäjät
 
on
huomioitu
 
yhtiön
 
arvoihin
 
pohjautuvissa
liiketapaperiaatteissa,
 
joiden
 
mukaisesti
 
yhtiö
 
huolehtii
asiakkaan
 
edusta,
 
sitoutuu
 
salassapitoon
 
ja
yksityisyydensuojaan,
 
viestii
 
avoimesti,
 
ei
 
vastaanota
 
tai
anna
 
lahjuksia,
 
noudattaa
 
hyvää
 
hallintotapaa
 
ja
 
vaatii
myös
 
sidosryhmiltään
 
vastuullisuutta.
 
Kuluttajiin
 
ja
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
olennaiset
 
positiiviset
 
vaikutukset
kuten
 
laajat
 
asiointimahdollisuudet
 
pankkipalvelujen
saatavuuden
 
turvaamiseksi
 
ovat
 
seurausta
 
yhtiön
strategiasta.
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvien
 
olennaisten
vaikutuksien,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
tunnistamisprosessi
 
on
 
kuvattu
 
osiossa
 
ESRS
 
2
 
IRO-1.
doc1p3i1
110
Olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
 
esitellään
taulukossa
 
kuluttajia
 
ja
 
loppukäyttäjiä
 
käsittelevän
 
osion
alussa.
 
Kaikista
 
yhtiön
 
tunnistamista
 
olennaisista
vaikutuksista
 
syntyy
 
vaikutuksia
 
kaikilla
 
käytetyillä
aikahorisonteilla.
 
Kuluttajilla
 
ja
 
loppukäyttäjillä
 
tarkoitetaan
yhtiön
 
arvoketjun
 
loppupäätä
 
eli
 
henkilö-
 
ja
 
yritysasiakkaita
sekä
 
yhteisöjä,
 
jotka
 
ovat
 
yhteydessä
 
yhtiön
 
toimintaan
esimerkiksi
 
alueellisten
 
tapahtumien
 
tai
 
erilaisten
taloustaitoja
 
opettavien
 
ohjelmien
 
kautta.
Yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
terveyteen
 
ja
 
turvallisuuteen
 
liittyvän
 
positiivisen
vaikutuksen,
 
joka
 
liittyy
 
turvallisessa
 
pankkiasioinnissa
opastamiseen
 
sekä
 
huijauksista
 
varoittamiseen.
Positiivinen
 
vaikutus
 
koskee
 
kaikkia
 
yhtiön
 
asiakkaita.
Erilaisten
 
huijausten
 
yleistymisen
 
vuoksi
 
asiakkaat,
 
jotka
eivät
 
ole
 
tottuneet
 
toimimaan
 
digitaalisessa
 
ympäristössä,
voivat
 
olla
 
tietosuojan
 
kannalta
 
erityisessä
 
asemassa.
Yhtiöstä
 
ei
 
kuitenkaan
 
kohdistu
 
tällaisiin
 
kuluttajiin
 
erityisiä
tietosuojaan
 
liittyviä
 
negatiivisia
 
vaikutuksia
 
vaan
mahdollinen
 
erityisasema
 
johtuu
 
asiakkaan
 
omasta
toiminnasta.
 
Vastuullista
 
markkinointitapaa
 
koskevaan
kestävyysaiheeseen
 
liittyen
 
iäkkäät
 
asiakkaat
 
voivat
 
olla
haavoittuvassa
 
asemassa
 
liittyen
 
heille
 
suunnattuun
markkinointiin,
 
sillä
 
ymmärrys
 
markkinoitavasta
 
tuotteesta
voi
 
olla
 
vähäisempää.
 
Kuitenkin
 
yhtiötä
 
velvoittavan
sääntelyn
 
mukaisesti
 
sen
 
on
 
tunnettava
 
asiakkaansa
 
ja
varmistuttava
 
siitä,
 
että
 
asiakas
 
ymmärtää
 
hänelle
markkinoitavan
 
tuotteen
 
ominaisuudet,
 
jolloin
 
nämä
 
yhtiötä
koskevat
 
velvollisuudet
 
suojaavat
 
asiakasta
 
tekemästä
päätöksiä,
 
joita
 
he
 
eivät
 
täysin
 
ymmärrä.
 
Yhtiö
 
on
tunnistanut
 
iäkkäät
 
ja
 
huijauksille
 
alttiimmat
 
asiakkaat
erityisenä
 
ryhmänä,
 
mutta
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
erityisesti
ainoastaan
 
tähän
 
ryhmään
 
kohdistuvia
 
vaikutuksia,
 
riskejä
tai
 
mahdollisuuksia.
Kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
yksityisyyteen
 
sekä
terveyteen
 
ja
 
turvallisuuteen
 
liittyvien
 
mahdollisten
negatiivisten
 
vaikutusten
 
osalta
 
mahdollinen
 
virhe
henkilötietojen
 
käsittelyssä,
 
tietovuoto
 
tai
tietojärjestelmään
 
kohdistuva
 
häiriö,
 
puute
 
tai
 
hyökkäys
voisi
 
vaikuttaa
 
laajasti
 
yhtiön
 
toimintaan
 
ja
 
koko
asiakaskuntaan.
 
Tuotteiden
 
ja
 
palveluiden
 
saantiin
 
liittyvä
asiakastilojen
 
esteettömyyttä
 
koskeva
 
negatiivinen
vaikutus
 
on
 
merkittävämpi
 
tietyille
 
ryhmille,
 
sillä
 
puutteet
esteettömyydessä
 
voivat
 
vaikuttaa
 
liikuntarajoitteisten
asiakkaiden
 
asiointiin.
 
Yhtiö
 
on
 
tunnistanut
syrjimättömyyteen
 
liittyvän
 
riskin,
 
että
 
asiakkaiden
mahdolliset
 
puutteet
 
kielitaidossa
 
tai
 
tietoteknisissä
taidoissa
 
voivat
 
rajoittaa
 
tai
 
estää
 
heitä
 
käyttämästä
 
joitain
yhtiön
 
palveluita,
 
mikä
 
aiheuttaa
 
riskin
 
asiakassuhteiden
menetykselle.
 
Tämä
 
syrjimättömyyteen
 
liittyvä
 
vaikutus
koskee
 
ainoastaan
 
kyseisiä
 
kuluttajia
 
ja
 
loppukäyttäjiä.
Yhtiö
 
on
 
muodostanut
 
käsityksen
 
erityisessä
 
asemassa
olevista
 
kuluttajista
 
ja
 
loppukäyttäjistä
 
käytännön
 
työssä.
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
hallinta
S4-1
 
 
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
toimintaperiaatteet
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyviä
 
vaikutuksia,
 
riskejä
 
ja
mahdollisuuksia
 
hallitaan
 
yhtiön
 
riskienhallintajärjestelmän
kautta,
 
mikäli
 
niiden
 
hallintaan
 
ei
 
ole
 
määritetty
 
erillistä
toimintaperiaatetta.
 
Riskienhallintajärjestelmässä
 
voidaan
seurata
 
vaikutuksen
 
tai
 
riskin
 
vakavuutta
 
ja
 
toteutumisen
todennäköisyyttä.
 
Mahdollisuudet
 
otetaan
 
huomioon
riskien
 
ja
 
vaikutusten
 
hallintakeinoissa.
 
Yhtiön
 
johtoryhmä
on
 
ylin
 
toimintaperiaatteiden
 
toimeenpanosta
 
vastuussa
oleva
 
toimielin.
 
Toimintaperiaatteet
 
koskevat
 
koko
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
ryhmää.
Yhtiö
 
on
 
sitoutunut
 
noudattamaan
 
liiketoiminnassaan
lakeja,
 
säännöksiä,
 
ohjeita
 
ja
 
eettisiä
 
periaatteita.
Riskienhallinta
 
on
 
olennainen
 
osa
 
pankin
 
liiketoimintaa
 
ja
sisäistä
 
valvontaa.
 
Yhtiön
 
on
 
tunnistettava
 
kaikkiin
merkittäviin
 
tuotteisiin,
 
palveluihin,
 
toimintoihin,
prosesseihin
 
ja
 
järjestelmiin
 
liittyvät
 
operatiiviset
 
riskit,
joilla
 
voi
 
olla
 
olennaista
 
vaikutusta
 
asetettujen
 
toiminnan
tavoitteiden
 
saavuttamiseen.
 
Toiminnan
 
luonne
huomioiden
 
kaikilla
 
edellä
 
esitetyillä
 
riskeillä
 
on
 
vaikutusta
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin.
 
Kuluttajia
 
ja
 
loppukäyttäjiä
koskettavat
 
erityisesti
 
liiketoimintaan
 
liittyvät
 
riskit,
 
kuten
strategian
 
toteuttamiseen
 
ja
 
sovittamiseen
toimintaympäristön
 
muutoksia
 
vastaavaksi
 
liittyvät
 
riskit,
toimialan
 
sääntelyn
 
ja
 
lainsäädännön
 
muutoksiin
 
liittyvät
riskit
 
ja
 
sääntelyn
 
noudattamiseen
 
sekä
 
asiakkaiden
 
ja
muiden
 
sidosryhmien
 
vaatimuksiin
 
liittyvät
 
riskit.
Liiketapaperiaatteiden
 
ja
 
henkilöstöpolitiikan
 
mukaisesti
yhtiö
 
noudattaa
 
YK:n
 
ihmisoikeuksien
 
julistuksessa
määriteltyjä
 
ihmisoikeuksia.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
tukee
 
kaikkia
YK:n
 
kestävän
 
kehityksen
 
tavoitetta,
 
joista
 
viisi
olennaisemmin
 
vaikuttavaa
 
tavoitetta
 
on
 
lisätty
 
osaksi
yhtiön
 
päivittäistä
 
johtamista,
 
strategiaa
 
ja
 
operatiivisia
toimintoja.
 
Kuluttajia
 
ja
 
loppukäyttäjiä
 
koskevissa
toimintaperiaatteissa
 
ei
 
ole
 
tapahtunut
 
merkittäviä
doc1p3i1
111
muutoksia
 
raportointikauden
 
aikana.
 
Vuorovaikutus
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
kanssa
 
on
 
kuvattu
 
osiossa
S4-2
 
ja
 
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
käytössä
 
olevat
yhteydenottokanavat
 
sekä
 
toimenpiteet
 
vaikutusten
korjaamiseksi
 
on
 
kuvattu
 
osiossa
 
S4-3.
 
Yhtiön
 
tiedossa
 
ei
ole
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyviä
 
tapauksia,
 
joissa
 
ei
ole
 
noudatettu
 
yritystoimintaa
 
ja
 
ihmisoikeuksia
 
koskien
Yhdistyneiden
 
kansakuntien
 
ohjaavia
 
periaatteita,
työelämän
 
perusperiaatteista
 
ja
 
oikeuksista
 
annettua
ILO:n
 
julistusta
 
ja
 
monikansallisille
 
yrityksille
 
annettuja
OECD:n
 
toimintaohjeita.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
näihin
 
ohjaaviin
normeihin
 
liittyviä
 
kuluttajia
 
ja
 
loppukäyttäjiä
 
koskevia
erillisiä
 
toimintaperiaatteita.
S4-2
 
 
Prosessit,
 
jotka
 
koskevat
 
yhteydenpitoa
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
kanssa
Yhtiön
 
viestinnän
 
päämääränä
 
on
 
tiedottaa
 
yhtiön
toiminnasta
 
mahdollisimman
 
aktiivisesti
 
ja
 
kattavasti.
Pörssiyhtiönä
 
viestintä
 
noudattaa
 
EU:n
 
ja
 
Suomen
lainsäädäntöä,
 
Helsingin
 
Pörssin
 
sääntöjä
 
ja
 
ohjeita,
 
sekä
ESMA:n
 
(European
 
Securities
 
and
 
Markets
 
Authority),
EBA:n
 
(European
 
Banking
 
Authority)
 
ja
 
Finanssivalvonnan
ohjeita.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
noudattaa
 
Suomen
 
listayhtiöiden
hallinnointikoodia
 
sekä
 
sisäisiä
 
ohjeita.
 
Tärkeimpiä
ulkoisen
 
viestinnän
 
kanavia
 
ovat
 
muun
 
muassa
 
pörssi-
 
ja
mediatiedotteet,
 
yhtiön
 
kotisivut,
 
verkko-
 
ja
 
mobiilipankki,
sosiaalinen
 
media
 
sekä
 
esiintymis-
 
ja
 
tiedotustilaisuudet.
Asiakkaan
 
pankkisuhteeseen
 
liittyvissä
 
asioissa
 
yhtiö
käyttää
 
aina
 
virallisia
 
käytössä
 
olevia
 
viestintäkanavia,
kuten
 
verkkopankkia.
 
Viestinnän
 
kokonaisuudesta
 
ja
yhteyksistä
 
mediaan
 
sekä
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
vastaa
 
yhtiön
 
viestintäjohtaja.
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvistä
 
positiivisista
vaikutuksista
 
viestitään
 
säännöllisesti
 
osana
 
yhtiön
markkinointia.
 
Mahdollisissa
 
häiriö-
 
tai
 
huijaustilanteissa
tiedottamisessa
 
noudatetaan
 
näihin
 
tilanteisiin
 
luotua
toimintaohjetta.
 
Erittäin
 
vakavissa
 
häiriö-
 
ja
tietoturvatapahtumissa
 
noudatetaan
 
järjestelmätoimittajien
MIM-prosessia
 
ja
 
kriisiviestintää.
Yhtiö
 
selvittää
 
säännöllisesti
 
asiakkaiden
 
näkemyksiä
toiminnastaan
 
toteuttamalla
 
vuosittain
 
Parasta
 
palvelua
 
-
asiakaskyselyn.
 
Kyselyssä
 
kuullaan
 
sekä
 
henkilö-
 
että
yritysasiakkaita.
 
Yhtiö
 
kerää
 
tietoa
asiakastyytyväisyydestä
 
myös
 
ulkopuolisen
 
toimijan
 
EPSI
Rating
 
pankki-
 
ja
 
rahoitusalan
 
toimialatutkimuksen
 
kautta.
Asiakaskyselyiden
 
tulokset
 
ohjaavat
 
päätöksentekoa
antamalla
 
yhtiölle
 
tietoa
 
siitä,
 
miten
 
toimintaa
 
tulisi
 
kehittää
vastaamaan
 
paremmin
 
asiakkaiden
 
tarpeisiin.
 
Parasta
palvelua
 
-kyselyn
 
tulokset
 
käsitellään
 
alue-,
 
konttori-
 
ja
henkilötasolla.
 
Yhteydenpito
 
tapahtuu
 
suoraan
 
kuluttajien
ja
 
loppukäyttäjien
 
tai
 
heidän
 
laillisten
 
edustajien
 
kanssa.
S4-3
 
 
Prosessit
 
kielteisten
 
vaikutusten
korjaamiseksi
 
ja
 
kanavat
 
kuluttajille
 
ja
loppukäyttäjille
 
huolenaiheiden
 
esiin
 
tuomiseksi
Mikäli
 
yhtiö
 
havaitsee
 
aiheuttaneensa
 
kuluttajiin
 
ja
loppukäyttäjiin
 
liittyvän
 
epäkohdan,
 
yleinen
 
prosessi
 
sen
korjaamiseksi
 
keskittyy
 
avoimeen
 
viestintään
 
vaikutuksen
kohteena
 
olevien
 
kuluttajien
 
ja
 
loppukäyttäjien
 
kanssa
 
ja
tapauskohtaiseen
 
arviointiin
 
jatkotoimenpiteistä.
Kuluttajat
 
ja
 
loppukäyttäjät
 
voivat
 
tulla
 
kuulluksi
 
ja
 
antaa
yhtiölle
 
palautetta
 
usean
 
eri
 
kanavan
 
kautta.
 
Toimintaa
halutaan
 
kehittää
 
jatkuvasti
 
vastaamaan
 
asiakkaiden
tarpeisiin.
 
Palautetta
 
voi
 
antaa
 
kotisivujen
 
lomakkeella,
verkkosivujen
 
chatissa,
 
viestillä
 
verkkopankissa
 
tai
OmaMobiilissa,
 
verkkoneuvottelussa,
 
suullisena
palautteena
 
puhelimitse
 
tai
 
konttorissa,
 
kirjallisesti
 
postitse
tai
 
esimerkiksi
 
konttorin
 
maksupalvelulaatikkoon
 
tai
asiakkaan
 
halutessa
 
palautelomake
 
voidaan
 
toimittaa
täytettäväksi
 
myös
 
sähköpostin
 
välityksellä.
 
Vuosittain
toteutettava
 
asiakaskysely
 
sisältää
 
myös
 
avoimen
vastauksen
 
palautekenttiä.
 
Ilmoitukset
 
rikkomus-
 
tai
väärinkäytösepäilyistä
 
voi
 
ilmoittaa
 
yhtiön
 
whistleblowing-
kanavan
 
kautta.
 
Ilmoituskanavasta
 
kerrotaan
 
tarkemmin
osiossa
 
G1-1.
 
Asiakaspalaute-
 
ja
 
whistleblowing-kanava
on
 
tuotu
 
yhtiön
 
kotisivuille
 
ulkopuolisen
 
palveluntarjoajan
kautta.
Asiakaspalautteet
 
käsitellään
 
luottamuksellisesti.
 
Yhtiö
selvittää
 
kaikki
 
asiakaspalautteet
 
ja
 
ohjaa
 
ne
 
tarvittaessa
jatkokäsittelyyn.
 
Mikäli
 
palaute
 
edellyttää
 
vastaamista,
asiakaspalvelu
 
tai
 
kyseinen
 
konttori
 
vastaa
 
palautteeseen
mahdollisimman
 
pian.
 
Vastausaika
 
on
 
palautekohtaista
 
ja
riippuu
 
palautteen
 
sisällöstä.
 
Asiakasvalitukset
 
käsitellään
kiireellisenä.
 
Mikäli
 
asiakas
 
ei
 
ole
 
tyytyväinen
 
asian
käsittelyyn
 
tai
 
yhtiöltä
 
saatuun
 
vastaukseen,
 
tulee
 
asiasta
lähettää
 
asiakasvalitukseksi
 
nimetty
 
kirjallinen
 
valitus
 
ja
mukaan
 
tulee
 
liittää
 
asiaa
 
koskevat
 
asiakirjat.
 
Valituksesta
tulee
 
ilmetä
 
valituksen
 
tekijän
 
yhteystiedot,
 
valituksen
peruste
 
sekä
 
mahdollinen
 
vaatimus.
 
Asiakasvalitukset
suositellaan
 
lähettämään
 
yhtiölle
 
mahdollisimman
nopeasti
 
virheen
 
havaitsemisesta.
 
Yhtiö
 
käsittelee
 
asian
doc1p3i1
112
kiireellisenä
 
ja
 
pyrkii
 
vastaamaan
 
valitukseen
 
kahden
viikon
 
kuluessa.
Mikäli
 
asiakas
 
ei
 
ole
 
tyytyväinen
 
asiakasvalitukseen
annettuun
 
vastaukseen
 
tai
 
ratkaisuun,
 
voi
 
asiakas
 
ottaa
yhteyttä
 
ulkopuolisiin,
 
yhtiöstä
 
riippumattomiin
 
tahoihin.
Vakuutus
 
ja
 
rahoitusneuvontaan
 
(FINE)
 
voi
 
ottaa
 
yhteyttä,
jos
 
pankki
 
-,
 
sijoitus-,
 
oheis-
 
tai
 
vakuutuspalvelua
 
koskevaa
erimielisyyttä
 
ei
 
saada
 
ratkaistuksi
 
yhtiön
 
ja
 
asiakkaan
välisellä
 
neuvottelulla.
 
Finanssivalvonta
 
vastaa
 
rahoitus-
 
ja
vakuutusvalvonnasta
 
Suomessa
 
ja
 
valvoo
palveluntuottajien
 
toimintaa
 
asiakkaita
 
kohtaan.
 
Kilpailu-
 
ja
kuluttajavirasto
 
antaa
 
valtakunnallista
 
kuluttajaneuvontaa,
tietoa
 
kuluttajan
 
oikeuksista
 
ja
 
sovitteluapua
 
kuluttajien
 
ja
yritysten
 
välisissä
 
riita-asioissa.
 
Kuluttajariitalautakunta
antaa
 
suuntaviivoja
 
ja
 
ohjeita
 
kuluttajan
 
ja
elinkeinonharjoittajan
 
välisten
 
riitojen
 
ratkaisemiseksi,
 
kun
kyseessä
 
ovat
 
kulutushyödykkeet
 
ja
 
kuluttajapalvelut,
asuntokaupat,
 
vuokrasopimukset,
 
asumisoikeuksien
 
siirrot
sekä
 
takaukset
 
ja
 
panttaussitoumukset.
Tarjoamalla
 
useita
 
kanavia
 
palautteenantoon
 
pyritään
varmistamaan,
 
että
 
kanavat
 
ovat
 
saavutettavissa.
Erilaisista
 
palautekanavista
 
ja
 
palautteen
käsittelyprosessista
 
löytyy
 
tietoa
 
yhtiön
 
kotisivuilta.
Vuosittaisesta
 
asiakaskyselystä
 
viestitään
 
useassa
kanavassa,
 
kuten
 
yhtiön
 
kotisivuilla,
 
sosiaalisessa
mediassa
 
ja
 
verkkopankissa.
 
Asiakaskyselyyn
vastaaminen
 
pohjautuu
 
vapaaehtoisuuteen.
Asiakaskyselyyn
 
vuonna
 
2024
 
vastanneista
 
90
 
%
 
arvioi,
että
 
palautteen
 
antaminen
 
on
 
tehty
 
yhtiössä
 
helpoksi.
Tämän
 
perusteella
 
yhtiö
 
arvioi
 
kuluttajien
 
ja
loppukäyttäjien
 
olevan
 
tietoisia
 
palautteenannon
mahdollisuuksista
 
ja
 
periaatteista.
S4-4
 
 
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
kohdistuviin
olennaisiin
 
riskeihin
 
liittyviin
 
toimiin
 
ryhtyminen
ja
 
lähestymistavat
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
kohdistuvien
 
olennaisten
 
riskien
 
hallitsemiseksi
ja
 
olennaisten
 
mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi
 
sekä
 
kyseisten
 
toimien
tehokkuus
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
yhteydessä
tunnistetut
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
riskit
 
on
viety
 
osaksi
 
yhtiön
 
riskienhallintajärjestelmää.
 
Näin
 
riskin
vakavuutta,
 
toteutumisen
 
todennäköisyyttä
 
sekä
hallintakeinoja
 
voidaan
 
seurata
 
osana
 
jatkuvaa
riskienhallintaa.
Yhtiö
 
käsittelee
 
henkilötietoja
 
lainsäädännön
 
mukaisesti
 
ja
muutoinkin
 
huolehtii
 
yksityisyyden
 
suojan
 
ja
pankkisalaisuuden
 
toteutumisesta
 
henkilötietojen
käsittelyssä.
 
Henkilötietoja
 
käsitellään
 
yhtiön
 
palvelujen
 
ja
toiminnan
 
hoitamista
 
varten.
 
Yhtiö
 
käyttää
henkilörekistereitään
 
asiakkailleen
 
suunnattavaan
markkinointiin,
 
mikäli
 
asiakkaalta
 
on
 
saatu
markkinointilupa.
 
Yhtiö
 
tekee
 
tiivistä
 
yhteistyötä
 
IT-
toimittajiensa
 
kanssa
 
tietoturvan
 
ja
 
yksityisyydensuojan
ylläpitämiseksi.
 
Jokaisen
 
toimihenkilön
 
on
 
suoritettava
vuosittain
 
viranomaismääräyksiin
 
perustuvat
 
koulutukset
tietoturvasta,
 
tietosuojasta
 
sekä
 
huijauksista
 
ja
petosyrityksistä.
 
Koulutuksien
 
suorittamista
 
valvotaan.
Lisäksi
 
henkilöstöä
 
koulutetaan
 
tunnistamaan
 
mahdollisia
yhtiöön
 
kohdistuvia
 
huijausyrityksiä
 
sähköpostiin
yhdistetyn
 
ohjelman
 
avulla,
 
joka
 
simuloi
 
erilaisia
huijausviestejä.
Yhtiö
 
jätti
 
loppuvuodesta
 
2024
 
poliisille
 
tutkintapyynnön
liittyen
 
epäilyyn
 
pankkisalaisuussääntelyn
 
rikkomisesta
julkisessa
 
keskustelussa.
 
Raportointihetkellä
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
tähän
 
liittyen
 
lisätietoja.
Toimet
 
henkilötietojen
 
asianmukaisen
 
käsittelyn
varmistamiseksi
 
ovat
 
yhtiön
 
toiminnan
 
edellytys
 
ja
 
osana
jatkuvaa
 
toimintaa.
 
Työ
 
näiden
 
toimien
 
osalta
 
kattaa
 
yhtiön
koko
 
toiminnan
 
kaikilla
 
aikahorisonteilla.
 
Henkilötietojen
käsittelyyn
 
liittyviä
 
toimia
 
sekä
 
niiden
vaatimustenmukaisuutta
 
seurataan
 
osana
 
yhtiön
riippumatonta
 
riskienvalvontaa.
 
Yhtiön
 
tietosuojavastaava
raportoi
 
toiminnastaan,
 
tekemistään
 
valvontahavainnoista
ja
 
tunnistetuista
 
kehitystarpeista
 
yhtiön
 
hallitukselle
puolivuosittain.
 
Yhtiön
 
toimivalle
 
johdolle
 
ilmoitetaan
 
ja
 
se
tekee
 
viimesijaisen
 
päätöksen
 
ilmoituksesta
tietosuojavaltuutetulle
 
henkilötietojen
tietoturvaloukkauksista
 
tapauksissa,
 
joissa
viranomaisilmoittamisen
 
kynnyksen
 
arvioidaan
 
ylittyneen.
Lisäksi
 
yhtiön
 
ylimmälle-
 
ja
 
toimivalle
 
johdolle
 
raportoidaan
ajankohtaisista
 
tietosuojaan
 
liittyvistä
 
kysymyksistä
tarvittaessa
 
tapauskohtaisesti.
Esteettömyyttä
 
arvioidaan
 
osana
 
asiakastilojen
 
remontteja
ja
 
tarvittavat
 
korjaukset
 
tehdään,
 
mikäli
 
se
 
on
 
mahdollista.
Mikäli
 
esteettömyyttä
 
ei
 
voida
 
täysin
 
toteuttaa,
 
voidaan
asiakas
 
kohdata
 
myös
 
muissa
 
tiloissa,
 
kuten
 
asiakkaan
luona.
 
Yhtiö
 
arvioi
 
näiden
 
toimien
 
olevien
 
riittäviä,
 
sillä
doc1p3i1
113
vaikutus
 
koskettaa
 
rajallista
 
asiakasjoukkoa,
 
eikä
 
yhtiö
 
ole
saanut
 
esteettömyyteen
 
liittyen
 
erillistä
 
palautetta.
Asiakkaiden
 
mahdolliset
 
puutteet
 
kielitaidossa
 
tai
tietoteknisissä
 
taidoissa
 
voivat
 
rajoittaa
 
tai
 
estää
 
heitä
käyttämästä
 
joitain
 
yhtiön
 
palveluita.
 
Lain
 
mukaisesti
 
yhtiö
tarjoaa
 
peruspankkipalveluita
 
yhdenvertaisesti
 
ja
syrjimättömästi
 
ETA
 
-valtiossa
 
laillisesti
 
asuville
 
kuluttaja-
asiakkaille.
 
Mikäli
 
asiakas
 
ei
 
hallitse
 
yhtiössä
 
käytettävää
kieltä,
 
on
 
asiakkaan
 
ja
 
yhtiön
 
edun
 
mukaista
 
käyttää
virallista
 
tulkkia,
 
jolloin
 
voidaan
 
varmistua
 
siitä,
 
että
asiakas
 
ymmärtää
 
hänelle
 
tarjottavien
 
palveluiden
 
ja
sopimusten
 
sisällön
 
ja
 
ehdot.
 
Laaja
 
palveluverkosto
 
ja
digipalvelut
 
mahdollistavat
 
sen,
 
että
 
palvelut
 
ovat
 
helposti
ja
 
henkilökohtaisesti
 
saavutettavissa
 
asiakkaan
valitsemalla
 
tavalla.
 
Tarjoamalla
 
kattavaa
 
konttoripalvelua
yhtiö
 
pyrkii
 
varmistamaan,
 
että
 
myös
 
sellaiset
 
asiakkaat,
joiden
 
tietoteknisissä
 
taidoissa
 
on
 
puutteita,
 
voivat
 
hoitaa
pankkipalveluitaan
 
itsenäisesti.
 
Yhtiö
 
myös
 
opastaa
asiakkaitaan
 
digipalveluiden
 
käytössä
 
järjestämällä
aiheeseen
 
liittyviä
 
koulutustilaisuuksia.
 
Vuoden
 
2024
aikana
 
yhtiö
 
sekä
 
Kuortaneen
 
ja
 
Töysän
Säästöpankkisäätiöt
 
järjestivät
 
yhdessä
 
Seinäjoen
koulutuskuntayhtymä
 
Sedun
 
kanssa
 
OmaDigituki
 
-
tapahtumia
 
useilla
 
paikkakunnilla,
 
joissa
 
Sedun
 
IT-
tukihenkilöopiskelijat
 
sekä
 
yhtiön
 
pankkiasiantuntijat
opastivat
 
digiasioinnissa.
 
Tapahtumat
 
olivat
 
kaikille
avoimia.
 
Yhtiön
 
kotisivulla
 
ja
 
dokumenteissa
 
huomioidaan
saavutettavuusvaatimukset,
 
jolloin
 
mahdollisimman
 
monet
voivat
 
käyttää
 
yhtiön
 
verkko-
 
ja
 
mobiilipalveluita.
 
Yhtiön
pankkikorttien
 
valmistuksessa
 
huomioidaan
 
esteettömyys
ja
 
pyöreä
 
lovi
 
kortissa
 
helpottaa
 
tunnistamaan
 
kortin
muiden
 
korttien
 
joukosta
 
ja
 
syöttämään
 
sen
maksupäätteeseen
 
oikein
 
päin.
 
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
yhtiö
on
 
muun
 
muassa
 
kääntänyt
 
useita
 
dokumentteja
 
ja
kotisivusisältöjä
 
myös
 
ruotsin
 
kielelle.
 
Yhtiö
 
on
 
arvioi
näiden
 
toimien
 
olevien
 
riittäviä
 
vaikutuksien
 
hallintaan,
sillä
 
vaikutukset
 
koskettavat
 
rajallista
 
asiakasjoukkoa,
 
eikä
yhtiö
 
ole
 
saanut
 
muuta
 
erillistä
 
palautetta.
Pankkien
 
ja
 
viranomaisten
 
nimissä
 
kuluttajille
 
lähetettävät
huijaukset
 
,
 
joissa
 
kalastellaan
 
pankki
 
-
 
tai
henkilötunnuksia
 
,
 
ovat
 
yleistyneet.
 
Yhtiö
 
huolehtii
asiakkaidensa
 
turvallisuudesta
 
varoittamalla
 
yhtiön
nimissä
 
liikkuvista
 
huijauksista
 
sekä
 
ohjeistamalla
asiakkaitaan,
 
miten
 
huijauksilta
 
voi
 
suojautua.
 
Yhtiö
opastaa
 
asiakkaitaan
 
turvallisessa
 
pankkiasioinnissa
 
ja
verkkoasioinnissa
 
kotisivuillaan
 
ja
 
sosiaalisessa
 
mediassa
sekä
 
järjestämällä
 
asiakastilaisuuksia.
 
Erilaisista
huijausmuodoista
 
kerrotaan
 
kattavasti
 
yhtiön
 
kotisivuilla.
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
yhtiö
 
on
 
panostanut
 
erityisesti
pankkitunnusten
 
kalasteluhuijausten
 
estoon
 
ja
 
investoinut
palvelunestohyökkäysten
 
suojauksiin.
 
Huijauksia
seurataan
 
viikoittain
 
ja
 
yhtiöllä
 
on
 
prosessit
 
niihin
reagoimiseen.
 
Työ
 
huijausten
 
eston
 
ja
 
suojauksien
parantamisen
 
parissa
 
on
 
jatkuvaa
 
ja
 
se
 
kattaa
 
yhtiön
 
koko
toiminnan
 
kaikilla
 
aikahorisonteilla.
 
Yhtiö
 
on
 
mukana
Finanssiala
 
ry:n
 
vuonna
 
2024
 
käynnistämässä
 
huijausten
vastaisessa
 
kampanjassa.
Yhtiö
 
edistää
 
ja
 
kehittää
 
aktiivisesti
 
alueellista
elinvoimaisuutta
 
tarjoamalla
 
työpaikkoja
 
maakunnissa
sekä
 
rahoittamalla
 
paikallisia
 
henkilö-
 
ja
 
pk-
yritysasiakkaita.
 
Yhtiö
 
järjestää
 
tai
 
on
 
mukana
 
vuosittain
paikallisissa
 
tapahtumissa,
 
joiden
 
tarkoituksena
 
on
 
tukea
paikallisten
 
yhteishenkeä
 
ja
 
hyvinvointia.
 
Merkittävä
 
osa
yhtiön
 
tuloksesta
 
palautuu
 
asiakkaita
 
lähellä
 
oleville
yhteisöille
 
ja
 
yleishyödyllisiin
 
tarkoituksiin
omistajasäätiöiden
 
ja
 
-osuuskuntien
 
kautta,
 
jotka
 
tukevat
vaikutusalueidensa
 
hyvinvointia,
 
taloutta
 
ja
elinvoimaisuutta
 
jakamillaan
 
apurahoilla
 
ja
 
avustuksilla.
Niillä
 
tuetaan
 
esimerkiksi
 
taloudellista
 
kasvatusta,
tutkimusta,
 
lasten
 
liikuntaharrastuksia,
 
nuorisotyötä,
kulttuuria
 
ja
 
luonnonsuojelua.
 
Näillä
 
toimilla
 
yhtiö
 
tukee
YK:n
 
kestävän
 
kehityksen
 
tavoitteita
 
3
 
terveyttä
 
ja
hyvinvointia
 
sekä
 
8
 
Ihmisarvoista
 
työtä
 
ja
 
talouskasvua.
Nostoja
 
vuoden
 
2024
 
apurahoista
 
ja
 
avustuksista
Yhtiö
 
lahjoitti
 
6
 
250
 
euroa
 
MIELI
 
Ry:lle
 
nuorten
mielenterveystyöhön
 
osana
 
henkilöstön
 
vuotuista
Kilsakisa-liikuntahaastetta.
Etelä-Karjalan
 
Säästöpankkisäätiö
 
on
 
mukana
useissa
 
vesistöhankkeissa
 
ja
 
lahjoitti
 
mm.
 
178
 
000
euroa
 
Pien-Saimaan
 
vedenlaadun
 
parantamiseen.
Eurajoen
 
Säästöpankkisäätiö
 
KORSI
 
lahjoitti
 
mm.
50
 
000
 
euroa
 
Vaasan
 
yliopiston
 
ja
 
Satakunnan
ammattikorkeakoulun
 
(SAMK)
 
yhteistyöhön
energia-alan
 
robotiikkasovelluksiin
 
liittyvän
professuurin
 
perustamiseksi
 
ja
 
maisteriohjelman
käynnistämiseksi.
Kuortaneen
 
Säästöpankkisäätiö
 
lahjoitti
 
mm.
1
 
000
 
000
 
euroa
 
Seinäjoen
 
ammattikorkeakoululle
(SeAMK)
 
uusien
 
aloituspaikkojen
 
lisäämiseen.
doc1p3i1
114
Liedon
 
Säästöpankkisäätiö
 
lahjoitti
 
mm.
 
60
 
000
euroa
 
lietolaisten
 
esikoululaisten
 
sekä
 
1.–2.-
luokkalaisten
 
uimaopetukseen.
 
Yhteensä
 
60
 
000
euron
 
lahjoitus
 
jaetaan
 
neljän
 
vuoden
 
aikana.
Parkanon
 
Säästöpankkisäätiön
 
lahjoituksella
 
on
hankittu
 
opetusrobotteja
 
ja
 
iPadeja
 
potilaiden
käyttöön
 
Tays
 
:in
 
Lasten
 
veri-
 
ja
 
syöpätautien
osastolle.
Töysän
 
Säästöpankkisäätiö
 
jakoi
 
avustuksia
 
mm.
alueensa
 
urheilujoukkueille
 
258
 
000
 
euroa.
Yhtiö
 
edistää
 
lasten
 
ja
 
nuorten
 
hyvinvointia
 
ja
 
taloustaitoja
tekemällä
 
yhteistyötä
 
erilaisten
 
taloustaitoja
 
opettavien
ohjelmien
 
kanssa
 
kuten
 
Oma
 
Onni,
 
joka
 
on
 
verkko-
oppimisympäristö
 
nuorten
 
taloustaitojen
 
kehittämiseen,
sekä
 
NYT
 
Yrityskylä,
 
jossa
 
peruskoululaiset
 
oppivat
työelämästä,
 
taloudesta
 
ja
 
yhteiskunnasta.
 
Yhtiö
 
tarjoaa
Oma
 
Onnin
 
ja
 
Yrityskylän
 
materiaaleihin
 
ilmasto-
 
ja
vastuullisuusaineiston.
 
Asiakkaiden
 
tukeminen
 
oman
talouden
 
hallinnassa
 
ja
 
kehittäjänä
 
on
 
tärkeä
 
osa
 
yhtiön
toimintaa.
 
Vuosittain
 
järjestetään
 
useita
 
koulutuspäiviä
muun
 
muassa
 
sijoittamiseen,
 
säästämiseen
 
ja
 
talouden
hallintaan
 
liittyen.
 
Tilaisuudet
 
olivat
 
kaikille
 
avoimia
 
ja
maksuttomia.
 
Näillä
 
toimilla
 
yhtiö
 
tukee
 
YK:n
 
kestävän
kehityksen
 
tavoitteita
 
4
 
Hyvä
 
koulutus
 
sekä
 
17
 
Yhteistyö
 
ja
kumppanuus.
 
Asiakastilaisuuksien
 
järjestäminen
 
ja
nuorten
 
taloustaitojen
 
tukeminen
 
on
 
yhtiössä
 
jatkuvaa
toimintaa
 
ja
 
se
 
kattaa
 
yhtiön
 
koko
 
toiminnan
 
kaikilla
aikahorisonteilla.
Yhtiö
 
yksilöi
 
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
kohdistuviin
vaikutuksiin
 
liittyvät
 
toimet
 
tunnistamalla
 
ja
 
arvioimalla
vaikutuksia
 
säännöllisesti
 
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
arvioinnin
 
yhteydessä
 
ja
 
määrittämällä
 
sen
 
pohjalta
tarpeellisia
 
toimenpiteitä.
 
Erilaiset
 
käyttäjäryhmät
huomioidaan
 
palveluiden
 
sisällön
 
ja
 
saatavuuden
suunnittelussa.
 
Yhtiöllä
 
on
 
käytössään
 
prosessit
 
ja
toimintamallit
 
mahdollisten
 
negatiivisten
 
vaikutusten
toteutumisen
 
varalle,
 
kuten
 
toimintaohjeet
 
tietoturvan
poikkeustilanteissa
 
ja
 
häiriöissä.
Tietoturvaan
 
ja
 
henkilötietojen
 
käsittelyyn
 
liittyvät
 
riskit
ovat
 
vaikutukseltaan
 
vakavia,
 
mutta
 
turvajärjestelyjen
vuoksi
 
niiden
 
todennäköisyyden
 
arvioidaan
 
olevan
 
pieni.
Yhtiö
 
toteuttaa
 
toimia
 
tietoturvahyökkäyksen
 
vaikutusten
minimoimiseksi,
 
mutta
 
tietoturvahyökkäyksen
mahdollisuutta
 
ei
 
voida
 
kokonaan
 
sulkea
 
pois.
 
Yhtiöllä
 
on
käytössään
 
järjestelmät
 
tietosuojan
 
ja
 
tietoturvan
valvontaan.
 
Tietosuojavastaava
 
valvoo
tietosuojasäädännön
 
noudattamista
 
koko
 
organisaatiossa,
antaa
 
tietoja
 
ja
 
neuvoja
 
tietosuojasääntelyn
 
mukaisissa
velvollisuuksissa
 
johdolle
 
ja
 
työntekijöille,
 
antaa
pyydettäessä
 
neuvontaa
 
tietosuojan
 
vaikutustenarvioinnin
tekemisessä
 
ja
 
valvoo
 
toteutusta
 
sekä
 
toimii
tietosuojavaltuutetun
 
toimiston
 
yhteyshenkilönä
 
ja
 
tekee
yhteistyötä
 
tietosuojavaltuutetun
 
toimiston
 
kanssa.
Asiakirjojen
 
ja
 
digitaalisten
 
palveluiden
saavutettavuudesta
 
huolehditaan
 
yhdessä
 
IT-
kumppaneiden
 
kanssa
 
ja
 
yhtiöllä
 
on
 
myös
 
sisäistä
asiantuntijuutta.
Yhtiö
 
haluaa
 
varmistaa
 
konttoripalveluiden
 
saatavuuden
digitaalisten
 
palveluiden
 
rinnalla.
 
Vuonna
 
2024
 
yhtiö
 
avasi
uudet
 
täyden
 
palvelun
 
konttorit
 
Kuopioon
 
ja
 
Vaasaan
 
ja
palvelee
 
sen
 
myötä
 
47
 
konttorissa
 
ympäri
 
Suomen.
Kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyviä
 
vastuullisuusteemoja,
kuten
 
lasten
 
ja
 
nuorten
 
taloustaitojen
 
edistämistä,
 
voidaan
tuoda
 
yhä
 
enemmän
 
esille
 
yhtiön
 
viestinnässä
 
ja
markkinoinnissa.
 
Yksi
 
tulevien
 
vuosien
vastuullisuustavoitteista
 
on
 
asettaa
 
tarkempia
 
vaatimuksia
kumppaneiden
 
vastuullisuustyölle.
Yhtiö
 
välttää
 
aiheuttamasta
 
kuluttajille
 
ja
 
loppukäyttäjille
olennaisia
 
negatiivisia
 
vaikutuksia
 
tarkastelemalla
 
omaa
toimintaansa
 
ja
 
siitä
 
aiheutuvia
 
vaikutuksia,
 
riskejä
 
ja
mahdollisuuksia
 
säännöllisesti
 
kaksinkertaisen
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
yhteydessä.
 
Kuluttajiin
 
ja
loppukäyttäjiin
 
liittyvien
 
olennaisten
 
vaikutusten
 
hallintaan
ei
 
ole
 
allokoitu
 
erillisiä
 
resursseja.
 
Tarvittavien
toimenpiteiden
 
toteuttamiseksi
 
vaaditut
 
resurssit
suunnitellaan
 
tapauskohtaisesti.
 
Vuonna
 
2024
 
toteutetut
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyvät
 
toimet
 
ovat
 
olleet
 
yhtiön
tavanomaista
 
tekemistä,
 
eivätkä
 
ole
 
vaatineet
 
olennaisia
ylimääräisiä
 
resursseja.
 
Liiketapaperiaatteidensa
mukaisesti
 
yhtiö
 
vaatii
 
vastuullisuutta
 
myös
sidosryhmiltään.
 
Yhtiö
 
ei
 
ole
 
havainnut
 
sen
 
toimintaan
liittyen
 
vakavia
 
ihmisoikeusongelmia
 
tai
 
ihmisoikeuksien
loukkauksiin
 
liittyviä
 
tapauksia.
 
Aihetta
 
on
 
tarkasteltu
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnin
 
yhteydessä.
doc1p3i1
115
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
S4-5
 
 
Olennaisten
 
kielteisten
 
vaikutusten
hallintaan,
 
myönteisten
 
vaikutusten
edistämiseen
 
ja
 
olennaisten
 
riskien
 
ja
mahdollisuuksien
 
hallintaan
 
liittyvät
 
tavoitteet
Yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
tuotteiden
 
ja
 
palveluiden
 
saantiin
liittyvän
 
positiivisen
 
vaikutuksen,
 
jonka
 
mukaisesti
 
kattava
konttoriverkosto
 
ja
 
laajat
 
aukioloajat
 
sekä
 
monipuoliset
digitaaliset
 
palvelut
 
mahdollistavat
 
asioinnin
 
asiakkaan
valitsemalla
 
tavalla.
 
Vaikutusta
 
mitataan
 
yhtiön
 
vuosittain
toteuttaman
 
asiakaskyselyn
 
yhteydessä.
 
Yhtiön
 
tavoite
vuodelle
 
2026
 
on,
 
että
 
asioinnin
 
helppous
 
ja
 
palveluiden
saatavuus
 
saa
 
kyselyssä
 
vähintään
 
arvosanan
 
4,3/5.
Vuoden
 
2024
 
kysely
 
toteutettiin
 
28.10.–17.11.2024
 
ja
kyselyyn
 
vastasi
 
13
 
432
 
henkilö-
 
ja
 
yritysasiakasta.
Kyselyssä
 
asioinnin
 
helppous
 
ja
 
palveluiden
 
saatavuus
 
sai
arvosanan
 
4,1/5.
 
Tavoitteessa
 
edistymistä
 
on
 
mitattu
vuodesta
 
2016
 
ja
 
edistymisestä
 
sekä
 
tavoitteiden
asettamisesta
 
on
 
raportoitu
 
yritysvastuuraportissa
 
ja
vuodesta
 
2024
 
alkaen
 
kestävyysraportissa.
Asiakaskyselyn
 
tuloksia
 
hyödynnetään
 
myös
 
yhtiön
markkinointiviestinnässä.
 
Tavoite
 
perustuu
 
yhtiön
 
omaan
halukkuuteen
 
panostaa
 
palveluiden
 
saatavuuteen
kilpailutekijänä.
 
Tavoitteen
 
asettaminen
 
tukee
sidosryhmien
 
osallisuutta,
 
sillä
 
vuoden
 
2024
asiakaskyselyssä
 
asiakkaat
 
arvioivat
 
palveluiden
saatavuuden
 
konttoreissa
 
ja
 
digikanavissa
 
yhdeksi
tärkeimmistä
 
vastuullisuusnäkökulmista,
 
johon
 
yhtiön
 
tulisi
kiinnittää
 
huomiota.
 
Asiakaskyselyn
 
toteuttaa
 
yhtiöstä
riippumaton
 
ulkopuolinen
 
toimija.
 
Kysely
 
sisältää
 
sekä
numeerisesti
 
arvioitavia
 
että
 
avoimen
 
palautteen
kysymyksiä.
 
Kysely
 
toteutetaan
 
avoimena
 
verkkokyselynä
ja
 
vastaaminen
 
perustuu
 
vapaaehtoisuuteen.
 
Kyselyn
toteuttava
 
taho
 
kokoaa
 
tulokset
 
ja
 
laatii
 
raportit
 
yhtiö-,
alue
 
-,
 
konttori-
 
ja
 
asiantuntijatasolle.
 
Toteuttamalla
 
kyselyn
kolmannen
 
osapuolen
 
kautta
 
yhtiö
 
varmistaa
 
tulosten
puolueettoman
 
käsittelyn.
 
Kyselyn
 
sisältö
 
on
 
laadittu
palvelemaan
 
yhtiön
 
tarpeita.
 
Asiakaskyselylle
 
asetetut
tavoitteet
 
tuotteiden
 
ja
 
palveluiden
 
saatavuuteen
 
liittyvinä
mittareina
 
eivät
 
ole
 
ulkopuolisten
 
tahojen
 
validoimia.
 
Edellä
 
mainitun
 
lisäksi
 
yhtiö
 
ei
 
ole
 
asettanut
 
muita
kuluttajiin
 
ja
 
loppukäyttäjiin
 
liittyviä
 
aikasidonnaisia
 
tai
tulossuuntautuneita
 
tavoitteita.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
kuluttajia
 
ja
loppukäyttäjiä
 
koskevia
 
vaikutuksia
 
alla
 
kuvatun
mukaisesti.
Asiakaskyselyssä
 
tärkeiksi
 
vastuullisuusnäkökulmaksi
palveluiden
 
saatavuuden
 
rinnalla
 
nousivat
 
myös
asiakkaan
 
hyvinvointi
 
ja
 
turvallisuus
 
sekä
 
asiakkaan
tukeminen
 
ja
 
opastaminen
 
oman
 
talouden
 
hallinnassa.
Yhtiö
 
vaikuttaa
 
näihin
 
aiheisiin
 
positiivisesti
 
asiakkaiden
taloudellisen
 
suunnittelun
 
ohjauksen
 
kautta.
Asiakaskyselyssä
 
kartoitetaan
 
vuosittain,
 
onko
 
yhtiöstä
oltu
 
asiakkaaseen
 
henkilökohtaisesti
 
yhteydessä
 
ja
keskusteltu
 
hänen
 
tulevaisuuden
 
suunnitelmistaan
 
tai
tarpeista.
 
Lisäksi
 
kyselyssä
 
kartoitetaan,
 
minkälaisia
vaurastumisen
 
mahdollisuuksia
 
yhtiön
 
henkilökunta
 
on
esittänyt
 
asiakkaille.
 
Näillä
 
toimilla
 
yhtiö
 
seuraa
asiakkaiden
 
turvallisuuteen
 
liittyviä
 
vaikutuksiaan.
Yhtiö
 
käsittelee
 
henkilötietoja
 
vain
 
laissa
 
säädetyin
perustein
 
etukäteen
 
määriteltyihin
 
käyttötarkoituksiin
 
tai
niiden
 
kanssa
 
yhteensopiviin
 
tarkoituksiin.
 
Käsittelemällä
henkilötietoja
 
yhtiön
 
palveluiden
 
ja
 
toiminnan
 
hoitamista
varten
 
yhtiö
 
täyttää
 
lakisääteiset
 
ja
 
sopimusten
 
mukaiset
velvoitteensa.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
yksityisyydensuojan
 
ja
pankkisalaisuuden
 
toteutumista
 
kaikissa
 
prosesseissaan.
Yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
syrjimättömyyteen
 
liittyvänä
vaikutuksena,
 
että
 
asiakkaiden
 
mahdolliset
 
puutteet
kielitaidossa
 
tai
 
tietoteknisissä
 
taidoissa
 
voisivat
 
rajoittaa
tai
 
estää
 
heitä
 
käyttämästä
 
joitain
 
yhtiön
 
palveluita.
 
Yhtiö
seuraa
 
tähän
 
liittyviä
 
vaikutuksiaan
 
asiakkailta
 
saadun
palautteen
 
kautta
 
ja
 
noudattaa
 
aiheeseen
 
liittyviä
viranomaisohjeistuksia.
 
Yhtiö
 
on
 
kartoittanut
asiakastilojensa
 
esteettömyyttä
 
ja
 
ottaa
 
sen
 
huomioon
osana
 
asiakastilojen
 
remontteja
 
mahdollisuuksien
mukaan.
 
Mikäli
 
esteettömyyttä
 
ei
 
voida
 
täysin
 
toteuttaa,
voidaan
 
asiakas
 
kohdata
 
myös
 
muissa
 
tiloissa,
 
kuten
asiakkaan
 
luona.
Yhtiö
 
noudattaa
 
hyvää
 
markkinointitapaa
 
ja
 
markkinointiin
liittyvää
 
sääntelyä
 
ja
 
viranomaisohjeistuksia
 
eikä
 
yhtiö
hyväksy
 
hyvän
 
tavan
 
vastaista
 
markkinointia
 
.
doc1p3i1
 
 
 
116
Hallintotapatiedot
G1
 
Liiketoiminnan
 
harjoittaminen
Liiketoiminnan
 
harjoittamiseen
 
liittyvät
 
olennaiset
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
 
mahdollisuudet
Olennainen
 
kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit
Mahdollisuudet
 
Yrityskulttuuri
Yrityskulttuuria
 
kirkastetaan
 
koko
henkilöstölle
 
suunnatuilla
 
koulutus
 
-
 
ja
tiedotuskokonaisuuksilla.
 
Positiivinen
ja
 
keskusteleva
 
yrityskulttuuri
 
on
henkilöstön
 
työhyvinvoinnin
 
perusta.
Henkilöstön
 
työssä
 
viihtyminen
 
ja
hyvinvointi
 
heijastuvat
 
positiivisesti
asiakaskokemukseen.
Mikäli
 
yhtiön
 
toimintaohjeita
 
tai
politiikkoja
 
ei
 
noudateta,
 
voisi
 
tämä
aiheuttaa
 
mainehaittaa
 
tai
oikeudellisia
 
seuraamuksia.
Yrityskulttuuri
 
on
 
keskeinen
elementti
 
toiminnan
 
kehittämisessä
ja
 
ohjaamisessa,
 
uusia
 
henkilöitä
rekrytoitaessa
 
sekä
 
tärkein
 
osa
asiantuntijuuden
 
säilyttämiseksi
organisaatiossa.
 
Yrityskulttuuria
vaalimalla
 
ja
 
kehittämällä
 
voidaan
vahvistaa
 
yhtiön
työnantajamielikuvaa,
 
brändiä
 
ja
mainetta.
 
Positiivinen
yrityskulttuuri
 
tuo
kustannustehokkuutta
 
hyvinvoivan
työyhteisön
 
ja
 
sitoutuneen
henkilöstön
 
kautta.
 
Korruption
 
ja
 
lahjonnan
ehkäiseminen
 
ja
havaitseminen,
 
mukaan
 
lukien
koulutus
 
Väärinkäytösten
 
paljastajien
suojelu
Yhtiö
 
ei
 
hyväksy
 
korruptiota
 
tai
lahjontaa
 
ja
 
henkilöstöä
 
koulutetaan
korruption
 
ehkäisemisessä
 
ja
tunnistamisessa.
 
Henkilöstöllä
 
on
velvollisuus
 
ilmoittaa
eturistiriitatilanteet,
 
sidonnaisuudet
ja
 
sivutoimet.
 
Sisäpiirirekisteriä
ylläpitämällä
 
ehkäistään
 
vilpillistä
toimintaa.
 
Yhtiö
 
tarjoaa
 
tehokkaat
valitus-
 
ja
 
ilmiantokanavat
rikkomusepäilyksistä
 
ilmoittamiselle.
Rehellinen
 
toiminta
 
mahdollistaa
asiakkaiden
 
ja
 
sidosryhmien
 
tasa-
arvoisen
 
kohtelun
 
sekä
 
on
 
asiakkaiden
ja
 
sidosryhmien
 
luottamuksen
perusta.
Mikäli
 
korruptiota
 
ei
 
tunnisteta,
 
väärinkäytösten
 
paljastuessa
seurauksena
 
voi
 
olla
 
mainehaittaa
tai
 
oikeudellisia
 
seuraamuksia.
Mikäli
 
rikkomusepäilyistä
 
tehdään
aiheettomia
 
ilmoituksia,
 
se
 
voi
aiheuttaa
 
sekaannusta
 
ja
kustannuksia.
Korruptionvastaista
 
toimintaa
 
sekä
sen
 
ennaltaehkäisyä
 
ja
tunnistamista
 
voidaan
 
kehittää
edelleen
 
henkilöstön
 
osaamisen
kehittämisellä.
 
Yhteistyö
 
toimialan
sisällä
 
sekä
 
viranomaisten,
sidosryhmien
 
ja
 
valvojien
 
kanssa
auttaa
 
korruption
 
tunnistamisessa
ja
 
ennaltaehkäisyssä.
 
Näillä
 
toimilla
vähennetään
 
korruptio
 
-
 
ja
lahjontatapauksista
 
aiheutuvaa
taloudellista
 
riskiä.
 
Suhteet
 
tavaran
 
-
 
ja
palveluntoimittajiin,
 
mukaan
lukien
 
maksukäytännöt
Yhtiö
 
huomioi
 
vastuullisuuden
kumppaneiden
 
valinnassa
 
ja
 
vaalii
pitkäjänteistä
 
kumppanuutta,
 
mikä
tuo
 
luottamusta,
 
sitoutuneisuutta
 
ja
joustoa
 
yhteistyöhön.
Heikot
 
suhteet
 
tietoteknisten
palveluiden
 
toimittajiin
 
voisivat
lisätä
 
tietoteknisten
 
ongelmien
riskiä.
 
Maksukäytäntöjen
laiminlyöminen
 
voisi
 
aiheuttaa
mainehaittaa
 
tai
 
oikeudellisia
seuraamuksia.
Kumppaneiden
 
vastuullisuuden
varmistamiseksi
 
voidaan
 
laatia
hankintakriteerit
 
sekä
 
prosessit
ESG
 
-tarkistukselle.
 
Luotettavat
maksukäytännöt
 
vähentävät
viivästymismaksujen
 
riskiä.
 
Tosiasiallinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
positiivinen
 
vaikutus
Tosiasiallinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
Mahdollinen
 
negatiivinen
 
vaikutus
doc1p3i1
117
Vaikutusten,
 
riskien
 
ja
 
mahdollisuuksien
hallinta
G1-1
 
 
Yrityskulttuuri
 
ja
 
liiketoiminnan
harjoittamista
 
koskevat
 
toimintaperiaatteet
Liiketapaperiaatteiden
 
ja
 
henkilöstöpolitiikan
 
mukaisesti
yhtiö
 
noudattaa
 
kaikessa
 
toiminnassaan
 
alan
 
sääntelyä.
Toimintaa
 
ohjaavat
 
hyvä
 
pankkitapa,
 
hyvä
arvopaperimarkkinatapa
 
sekä
 
useat
 
lait,
viranomaismääräykset
 
ja
 
ohjeet
 
sekä
 
YK:n
ihmisoikeuksien
 
julistuksessa
 
määriteltyjen
ihmisoikeuksien
 
noudattaminen.
 
Yhtiö
 
on
 
poliittisesti
 
ja
uskonnollisesti
 
sitoutumaton.
 
Yhtiön
 
liiketapaperiaatteet
kuvaavat
 
toiminnan
 
säännösten
 
ja
 
arvojen
 
mukaista
eettistä
 
perustaa
 
sekä
 
vastuullisuutta.
 
Yhtiön
 
arvot,
liiketapaperiaatteet
 
sekä
 
luotettavan
 
hallinnon
 
järjestelyt
 
ja
ohjeistukset
 
luovat
 
puitteet
 
oikeisiin
 
menettelytapoihin
päivittäisen
 
työn
 
tueksi.
 
Yhtiön
 
kaikkien
 
työntekijöiden
edellytetään
 
toimivan
 
yhtiön
 
toimintakohtaisten
ohjeistusten
 
mukaisesti.
 
Henkilöstön
 
on
 
hallittava
liiketapaperiaatteet
 
ja
 
sitouduttava
 
annettuihin
 
ohjeisiin.
Liiketapaperiaatteiden
 
noudattamista
 
seurataan
 
yleisen
sisäisen
 
valvonnan
 
prosessin
 
mukaisesti.
 
Yhtiön
 
arvoihin
pohjautuvat
 
liiketapaperiaatteet
 
ohjaavat
 
toimintaa
kokonaisvaltaisesti,
 
joten
 
ne
 
ovat
 
yhteydessä
 
kaikkiin
yhtiön
 
toiminnasta
 
aiheutuviin
 
vaikutuksiin
 
sekä
 
niihin
liittyviin
 
riskeihin
 
ja
 
mahdollisuuksiin.
 
Liiketapaperiaatteet
antavat
 
ohjeistusta
 
sekä
 
arvoketjun
 
alku-
 
että
 
loppupään
toimintoihin.
 
Periaatteiden
 
noudattamista
 
edellytetään
yhtiön
 
omassa
 
toiminnassa
 
koko
 
toiminta-alueella.
Liiketapaperiaatteet
 
ovat
 
hallituksen
 
vahvistamia.
Toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmä
 
vastaavat
liiketapaperiaatteiden
 
käytännön
 
toimeenpanosta.
Esihenkilöiden
 
vastuulla
 
on
 
varmistaa,
 
että
liiketoimintaperiaatteet
 
ja
 
periaatteiden
 
soveltaminen
käytäntöön
 
käydään
 
säännöllisesti
 
läpi
 
jokaisessa
liiketoimintayksikössä.
Yhtiön
 
yrityskulttuurissa
 
tavoitellaan
 
asiantuntijuutta
 
ja
sitä,
 
että
 
oikeat
 
henkilöt
 
ovat
 
oikeissa
 
rooleissa,
 
jolloin
henkilökohtaisia
 
vahvuuksia
 
ja
 
osaamista
 
voidaan
hyödyntää
 
tehokkaasti.
 
Yhtiön
 
toiminta
 
pohjautuu
 
oma-
aloitteisuuteen,
 
ripeään
 
päätöksentekoon
 
ja
 
taitoon
yksinkertaistaa
 
ja
 
suoraviivaistaa
 
toimintaa.
 
On
 
tärkeää,
että
 
henkilöstö
 
on
 
motivoitunutta
 
kehittämään
 
omaa
osaamistaan
 
ja
 
yhtiön
 
toimintaa.
 
OmaAkatemia
 
on
 
koko
henkilöstön
 
käytössä
 
oleva
 
oppimisympäristö,
 
joka
sisältää
 
yhtiön
 
kaikki
 
koulutuskokonaisuudet,
 
kuten
 
uuden
työntekijän
 
perehdytyspaketin,
 
vuosittain
 
suoritettavat
viranomaismääräyksin
 
säännellyt
 
koulutukset,
 
sisäiset
 
ja
yhteistyökumppaneiden
 
tuottamat
 
koulutustallenteet
 
sekä
pätevyyden
 
arvioinnin
 
tentit.
 
Uuden
 
työntekijän
perehdytyspolku
 
johdattelee
 
työntekijän
 
monipuolisesti
yhtiön
 
tapaan
 
toimia
 
ja
 
sen
 
yrityskulttuuriin.
 
Koulutusten
tavoitteena
 
on
 
kirkastaa
 
yhtiön
 
toimintamallia
 
ja
 
strategiaa
koko
 
organisaatiossa,
 
vahvistaa
 
kilpailuetua
 
sekä
parantaa
 
asiakastyytyväisyyttä
 
ja
 
henkilöstötyytyväisyyttä.
Esihenkilöt
 
valvovat,
 
että
 
työntekijän
 
koulutusohjelman
pakolliset
 
osiot
 
ovat
 
suoritettuna
 
asetettuun
 
määräaikaan
mennessä.
Säännösten
 
noudattaminen
 
ja
 
riskitietoisuus
 
ovat
olennainen
 
osa
 
yhtiön
 
yrityskulttuuria
 
ja
 
vastuullista
toimintaa.
 
Sisäinen
 
valvonta
 
varmistaa,
 
että
 
yhtiössä
toimitaan
 
liiketapaperiaatteinen
 
mukaisesti.
 
Sisäistä
valvontaa
 
toteuttaa
 
yhtiön
 
koko
 
henkilökunta
 
ja
 
se
tarkoittaa
 
toimenpiteitä,
 
joilla
 
varmistutaan
 
liiketoiminnan
yksiköille
 
asetettujen
 
tavoitteiden
 
saavuttaminen
huomioiden
 
ja
 
hallitsen
 
samalla
 
keskeiset
 
riskit.
 
Sisäisen
valvonnan
 
toimin
 
valvotaan
 
ja
 
arvioidaan
 
yrityskulttuuriin
liittyvää
 
toimintaa,
 
kuten
 
vastuullisuutta
 
ja
 
arvojen
mukaista
 
toimintaa.
 
Lisäksi
 
valvotaan
 
johtamis-
 
ja
hallinnointijärjestelmää
 
eli
 
luotettavan
 
hallinnon
toteutumista.
 
Liiketoiminnoista
 
riippumaton
 
sisäinen
tarkastus
 
tarkastaa
 
sisäisen
 
valvonnan
 
riittävyyttä,
toimivuutta
 
ja
 
tehokkuutta.
Yhtiö
 
havaitsi
 
vuoden
 
2024
 
ensimmäisen
vuosineljänneksen
 
lopussa
 
omien
 
valvontaprosessiensa
tuloksena
 
ohjeiden
 
vastaista
 
toimintaa.
 
Tapahtuman
seurauksena
 
yhtiön
 
hallitus
 
käynnisti
 
laajan
toimenpideohjelman
 
riskienhallintaprosessiensa
 
sekä
muiden
 
kontrolliprosessiensa
 
parantamiseksi.
 
Näitä
 
ovat:
Sidonnaisuus-
 
ja
 
eturistiriitailmoitusten
järjestelmätuki
 
ja
 
johdon
 
sidonnaisuuksien
prosessikehitys
Eturistiriitojen
 
käsittelyn
 
periaatteiden
 
ja
 
ohjeiden
päivittäminen
Yhtiön
 
riskienhallintastrategian
 
päivittäminen
 
ja
riskienhallintatoiminnon
 
toimintamandaatin
kasvattaminen
Yhtiön
 
riskitaksonomian
 
päivittäminen
 
ja
 
kaikkia
riskilajeja
 
käsittelevien
 
komiteoiden
 
perustaminen
doc1p3i1
118
Ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
 
liittyvän
luottokannan
 
hallitun
 
alasajon
 
strategia
Uusien
 
luottopäättäjäroolien
 
perustaminen.
 
Vuonna
 
2024
 
yhtiö
 
on
 
lisännyt
 
riskienhallinnan,
compliance-toiminnon
 
ja
 
luottoprosessin
 
resursseja
 
ja
kehittää
 
niihin
 
liittyviä
 
järjestelmiä
 
ja
 
toimintatapoja.
 
Lisäksi
käynnissä
 
on
 
toimenpiteet
 
KYC-
 
ja
 
AML-prosessien
parantamiseksi.
 
Osana
 
kehittämistoimenpiteitä
 
sisäisen
valvonnan
 
toimintoja
 
tullaan
 
jatkossa
 
vahvistamaan,
 
jotta
mahdolliset
 
ohjeiden
 
vastaiset
 
toimet
 
tai
 
väärinkäytökset
tunnistettaisiin
 
nykyistä
 
nopeammin
 
ja
 
oikea-aikaisesti
 
ja
hallituksen
 
tiedonsaanti
 
toiminnan
 
kannalta
 
merkittävistä
seikoista
 
varmistettaisiin.
Toteutuneet
 
operatiivisen
 
riskin
 
tapahtumat
 
ja
 
läheltä
 
piti
 
-
tilanteet
 
raportoidaan
 
sisäisesti
 
operatiivisen
 
riskin
ilmoituksella.
 
Yhtiöllä
 
on
 
käytössään
 
sisäinen
 
kanava
myös
 
henkilötietojen
 
tietoturvaloukkauksesta
ilmoittamiselle.
Yhtiöllä
 
on
 
käytössään
 
whistleblowing-direktiivin
 
mukainen
ilmoituskanava,
 
jossa
 
voi
 
tehdä
 
luottamuksellisesti
ilmoituksen
 
rikkomus-
 
tai
 
väärinkäytösepäilyistä
 
tai
 
muusta
vastaavasta
 
toiminnasta.
 
Kanavaa
 
voivat
 
käyttää
 
kaikki
asiakkaat
 
ja
 
sidosryhmät
 
sekä
 
yhtiön
 
henkilöstö.
 
Kanavan
tarkoituksena
 
on
 
vahvistaa
 
eettistä
 
organisaatiokulttuuria
ja
 
edistää
 
hyvää
 
hallintotapaa
 
sekä
 
ehkäistä
toimintaperiaatteiden
 
tai
 
lain
 
vastaista
 
toimintaa.
Ilmoituskanava
 
perustuu
 
suojattuun
 
ja
 
salattuun
 
palveluun
ja
 
kaikki
 
ilmoitukset
 
käsitellään
 
luottamuksellisesti.
Ilmoittajien
 
ja
 
ilmoitusten
 
kohteiden
 
henkilötietoja
 
saavat
käsitellä
 
vain
 
erikseen
 
nimetyt
 
henkilöt.
 
Ilmoituksen
 
voi
tehdä
 
myös
 
anonyymisti.
 
Yhtiössä
 
ilmoituksia
 
saavat
 
tutkia
ja
 
käsitellä
 
vain
 
compliance-
 
ja
 
riskienvalvontatoiminnossa
sekä
 
sisäisessä
 
tarkastuksessa
 
työskentelevät
 
nimetyt
henkilöt.
 
Edellä
 
mainitut
 
toiminnot
 
ovat
 
liiketoiminnoista
riippumattomia,
 
millä
 
pyritään
 
varmistumaan
 
ilmoitusten
käsittelyn
 
puolueettomuudesta.
 
Mikäli
 
ilmoituksen
 
ja
 
siitä
tehdyn
 
sisäisen
 
selvityksen
 
perusteella
 
asiassa
 
on
 
syytä
epäillä
 
rikosta,
 
tehdään
 
asiasta
 
tutkintapyyntö
 
poliisille.
Ilmoituskanavan
 
käyttäjiä
 
suojellaan
 
ilmoittajansuojelulain
mukaisesti.
Yrityksen
 
sisäisistä
 
toiminnoista
 
liiketoiminnan
 
yksiköt,
joilla
 
on
 
yhteys
 
asiakkaisiin
 
tai
 
sellaiset
 
henkilöt,
 
jotka
tekevät
 
merkittäviä
 
hankintoja
 
yhtiöön
 
tai
 
ovat
 
yhteyksissä
merkittäviin
 
kumppaneihin
 
saattavat
 
olla
 
muita
 
toimintoja
alttiimpia
 
korruptiolle
 
ja
 
lahjonnalle.
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
arvioinnissa
 
ei
 
tunnistettu
eläinten
 
hyvinvointiin
 
liittyviä
 
vaikutuksia,
 
jolloin
 
yhtiöllä
 
ei
ole
 
siihen
 
liittyviä
 
toimintaperiaatteita.
G1-2
 
 
suhteet
 
toimittajiin
Yhtiö
 
pyrkii
 
varmistamaan,
 
että
 
ulkoistus,
 
hankinnat
 
tai
alihankinta
 
eivät
 
vaaranna
 
yhtiön
 
toimintaa,
 
laatua
 
tai
jatkuvuutta.
 
Hankinnoissa
 
toimitaan
 
markkinalähtöisesti
 
ja
päätöksenteko
 
perustuu
 
objektiivisiin
 
tekijöihin,
 
kuten
laatuun,
 
saatavuuteen,
 
hintaan
 
ja
 
palveluun.
 
Toimittajiin
 
ja
toimitusketjuun
 
liittyvät
 
riskit
 
huomioidaan
 
yhtiössä
 
osana
riskienvalvontaa
 
ja
 
riskienhallintaprosessia.
 
Yhtiö
 
vaalii
pitkäjänteistä
 
yhteistyötä
 
valitsemiensa
 
vastuullisten
toimittajien
 
kanssa.
 
Pitkäjänteinen
 
kumppanuus
 
valittujen
toimittajien
 
kanssa
 
tuo
 
toimintavarmuutta
 
ja
 
tehokkuutta.
Aktiivisella
 
vuoropuhelulla
 
arvioidaan
 
olevan
 
molempia
osapuolia
 
kehittävä
 
vaikutus.
Yhtiö
 
huomioi
 
vastuullisuuden
 
toimittajasuhteissaan
 
ja
arvoketjusta
 
aiheutuvat
 
vaikutukset,
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet
 
kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
analyysissa.
 
IT-toimittajien
 
vastuullisuusnäkökulmia
 
on
kartoitettu
 
kyselyllä.
 
Yhtiö
 
tukee
 
paikallisia
 
toimijoita
 
muun
muassa
 
erilaisissa
 
hankinnoissaan,
 
kuten
 
yhtiön
toimipisteiden
 
materiaalihankinnoissa
 
ja
 
palveluiden
tilaamisessa.
 
Yhtiö
 
kokee
 
tärkeäksi
 
edistää
 
paikallista
elinvoimaisuutta
 
ja
 
yrittäjyyttä
 
kaikilla
toimipaikkakunnillaan.
 
Fyysisten
 
tuotehankintojen
vastuullisuudesta
 
keskustellaan
 
potentiaalisten
 
toimittajien
kanssa
 
jo
 
ennen
 
sopimuksen
 
tekoa.
 
Yhtiö
 
huomioi
vastuullisuusnäkökulmat
 
energianhankinnassa
 
pyrkimällä
käyttämään
 
toimitiloissaan
 
vihreää
 
sähköä
 
aina
 
kun
 
se
 
on
mahdollista.
 
Yhtiön
 
pankkikortit
 
valmistetaan
sataprosenttisesti
 
kierrätetystä
 
muovista
 
ja
 
korttien
 
pyöreä
lovi
 
huomioi
 
esteettömyyden
 
helpottamalla
näkövammaisia
 
kortin
 
käytössä.
Ostolaskujen
 
maksamisen
 
toimintaperiaatteet
 
käsitellään
yhtiön
 
sisäisessä
 
toimintaohjeessa,
 
jonka
 
mukainen
toiminta
 
ehkäisee
 
maksujen
 
viivästymistä
 
mukaan
 
lukien
pk-yrityksille
 
suoritettavat
 
maksut.
 
Ostolaskuprosessista
on
 
koko
 
henkilöstön
 
saatavilla
 
oleva
 
koulutus.
doc1p3i1
119
G1-3
 
 
korruption
 
ja
 
lahjonnan
 
ehkäiseminen
 
ja
havaitseminen
Korruption
 
ja
 
lahjonnan
 
ehkäisemiseen
 
liittyvä
 
ohjeistus
 
on
kirjattu
 
yhtiön
 
liiketapaperiaatteisiin.
 
Sen
 
mukaisesti
työntekijä
 
ei
 
saa
 
tarjota
 
eikä
 
vastaanottaa
 
lahjaa,
alennusta
 
tai
 
muuta
 
etua,
 
joka
 
voidaan
 
tulkita
 
yritykseksi
vaikuttaa
 
liiketoimintaan.
 
Työntekijä
 
ei
 
myöskään
 
saa
tavoitella
 
henkilökohtaista
 
etua
 
käyttämällä
 
hyväksi
 
yhtiölle
kuuluvaa
 
omaisuutta
 
tai
 
tietoa.
 
Työntekijä
 
ei
 
saa
vastaanottaa
 
tai
 
tarjota
 
sellaista
 
lahjaa,
 
etua
 
tai
vieraanvaraisuutta,
 
joka
 
ylittää
 
tavanomaisen
 
liike-elämän
käytännön
 
tai
 
joka
 
voisi
 
vaikuttaa
 
riippumattomuuteen.
Yhtiö
 
huolehtii,
 
että
 
eturistiriitatilanteet
 
eivät
 
vaikuta
päätöksentekoon.
 
Eturistiriidalla
 
tarkoitetaan
 
tilannetta,
jossa
 
päätöksenteon
 
riippumattomuus
 
vaarantuu
päätöksen
 
tekoon
 
tai
 
sen
 
valmisteluun
 
osallistuvan
henkilön
 
henkilökohtaisen
 
edun
 
tai
 
edun
 
tavoittelun
vuoksi.
 
Päätöksenteon
 
riippumattomuus
 
voi
 
vaarantua
myös
 
silloin,
 
kun
 
päätöksen
 
tekoon
 
osallistuvalla
 
yhtiön
edustajalla
 
on
 
yhtiön
 
ulkopuolinen
 
sidonnaisuus
liiketoimen
 
toiseen
 
osapuoleen.
 
Yhtiön
 
työntekijöiden
 
on
tunnistettava
 
omassa
 
toiminnassaan
 
olosuhteet
 
ja
tilanteet,
 
joissa
 
saattaa
 
syntyä
 
eturistiriitatilanteita.
Kaikkien
 
työntekijöiden
 
on
 
pyrittävä
 
välttämään
 
todellisia
tai
 
oletettuja
 
eturistiriitoja.
 
Eturistiriitaohjeistuksen
mukaisesti
 
työntekijällä
 
on
 
velvollisuus
 
ilmoittaa
 
yhtiölle
kaikista
 
havaitsemistaan
 
eturistiriitatilanteista
 
sekä
 
omista
sidonnaisuuksistaan
 
ja
 
sivutoimistaan.
 
Sidonnaisuuksista,
sivutoimista
 
ja
 
eturistiriitatilanteista
 
pidetään
 
rekisteriä.
 
Eturistiriitoja
 
koskevien
 
ohjeistusten
 
ja
 
toimenpiteiden
tavoitteena
 
on
 
varmistaa,
 
että
 
eturistiriitatilanteet
tunnistetaan,
 
käsitellään,
 
ehkäistään
 
ja
 
hallitaan
asianmukaisesti.
 
Rikkomusepäilyksistä
 
voi
 
tehdä
ilmoituksen
 
yhtiön
 
whistleblowing-kanavan
 
kautta.
Henkilöstö
 
koulutetaan
 
kanavan
 
käyttöön.
 
Kanavasta
kerrotaan
 
tarkemmin
 
osiossa
 
G1-1.
Yhtiö
 
noudattaa
 
sisäpiiriasioissa
 
EU:n
 
markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen
 
ja
 
sen
 
nojalla
 
annettujen
 
alemman
asteisten
 
säädösten
 
sekä
 
arvopaperimarkkinalain
säännöksiä,
 
viranomaisten
 
antamaa
 
ohjeistusta
 
sekä
Nasdaq
 
Helsinki
 
Oy:n
 
voimassa
 
olevia
 
sääntöjä
 
ja
sisäpiiriohjetta.
 
Sisäpiiriohje
 
sitoo
 
kaikkia
 
yhtiön
palveluksessa
 
olevia
 
henkilöitä
 
ja
 
hallituksen
 
jäseniä.
Yhtiö
 
viestii
 
korruptioon
 
ja
 
lahjontaan
 
liittyvistä
toimintaperiaatteistaan
 
henkilöstölle
 
osana
 
perehdytystä
 
ja
säännöllistä
 
koulutusta.
 
Rikkomuksista
 
ilmoittamisesta
viestitään
 
asiakkaille,
 
sijoittajille
 
ja
 
toimitusketjun
toimittajille
 
yhtiön
 
kotisivuilla.
 
Eturistiriitakysymyksiä
 
ja
niiden
 
hallintaa
 
on
 
käsitelty
 
myös
 
aina
 
kutakin
 
asiaa
koskevissa
 
yhtiön
 
käytännön
 
ohjeistuksissa.
Sisäpiiriasioihin
 
liittyvästä
 
sisäisestä
 
tiedottamisesta
 
ja
sisäpiiriasioiden
 
koulutuksesta
 
sekä
 
sisäpiiriasioiden
valvonnasta
 
vastaa
 
sisäpiirivastaava.
 
Sisäpiiriläisten
koulutus
 
ja
 
tiedotus
 
ajoitetaan
 
työsuhteen
 
alkamiseen,
uuden
 
sisäpiiriaseman
 
vastaanottamiseen
 
sekä
 
lain
 
tai
viranomaistasoisen
 
sääntelyn
 
tai
 
pörssin
 
tai
 
yhtiön
 
oman
ohjeen
 
muuttumiseen.
 
Yhtiö
 
järjestää
 
lisäkoulutusta
tarvittaessa
 
myös
 
muina
 
ajankohtina.
 
Koulutukset
eturistiriitatilanteista,
 
sidonnaisuuksista
 
ja
 
sivutoimista
sekä
 
väärinkäytösepäilyistä
 
ja
 
whistleblowing
 
-kanavasta
kuuluvat
 
riskienhallinnan
 
koulutuskokonaisuuteen,
 
joka
suoritetaan
 
kertaluontoisesti
 
osana
 
perehdytystä.
Koulutuskokonaisuus
 
on
 
pakollinen
 
koko
 
henkilöstölle
 
ja
kattaa
 
näin
 
ollen
 
100
 
%
 
tunnistetuista
 
riskitoiminnoista.
Koulutuskokonaisuus
 
on
 
pakollinen
 
myös
 
yhtiön
 
johdolle
ja
 
siihen
 
liittyvät
 
politiikat
 
ja
 
toimintaperiaatteet
 
ovat
 
yhtiön
hallituksen
 
vahvistamia.
 
Koulutukset
 
sisältävät
videomuotoista
 
materiaalia
 
sekä
 
kirjallisia
 
ohjeistuksia
 
ja
hyväksytysti
 
suoritettavia
 
tehtäviä.
 
Euroopan
pankkiviranomaisen
 
(EBA)
 
ohjeistukseen
 
perustuva
hallitusten
 
jäsenten
 
koulutuskokonaisuus
 
sisältää
koulutusta
 
myös
 
esteellisyystilanteista
hallitustyöskentelyyn
 
liittyen.
 
Koulutuskokonaisuudesta
kerrotaan
 
tarkemmin
 
osiossa
 
ESRS
 
2
 
GOV-1.
Mahdolliset
 
rikkomusepäilyt
 
käsitellään
 
toimivasta
johdosta
 
erillisessä
 
riippumattomassa
 
toiminnossa,
 
joka
on
 
raportointivelvollinen
 
hallitukselle.
 
Johtoryhmää
tiedotetaan
 
tapauskohtaisesti.
Mittarit
 
ja
 
tavoitteet
G1-4
 
 
vahvistetut
 
korruptio
 
-
 
tai
lahjontatapaukset
Yhtiöllä
 
on
 
nollatoleranssi
 
korruptiolle
 
ja
 
lahjonnalle.
Mahdollisista
 
korruptiotapauksista
 
ilmoitetaan
 
aina
asianmukaisille
 
viranomaisille,
 
ja
 
tarvittaessa
 
asiasta
tehdään
 
rikosilmoitus.
Yhtiö
 
havaitsi
 
vuoden
 
2024
 
ensimmäisen
vuosineljänneksen
 
lopussa
 
omien
 
valvontaprosessiensa
tuloksena
 
ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan,
 
josta
 
yhtiö
 
on
jättänyt
 
tutkintapyynnön
 
poliisille.
 
Tutkinta
 
etenee
doc1p3i1
120
viranomaisen
 
omassa
 
aikataulussa
 
ja
 
raportointihetkellä
yhtiön
 
tiedossa
 
ei
 
ole
 
korruptioon
 
tai
 
lahjontaan
 
liittyviä
tuomioita.
 
Yhtiö
 
toimii
 
täydessä
 
yhteistyössä
viranomaisten
 
kanssa
 
ja
 
edesauttaa
 
asian
 
selvittämistä.
G1-6
 
 
maksukäytännöt
Ostolaskujen
 
käsittelyssä
 
noudatetaan
 
yhtiön
 
sisäistä
toimintaohjetta.
 
Yhtiölle
 
toimitetuissa
 
laskuissa
maksuaikaa
 
on
 
keskimäärin
 
16
 
päivää
 
ja
 
laskut
 
asetetaan
maksettavaksi
 
aina
 
laskun
 
eräpäivänä.
 
Tämä
 
koskee
kaiken
 
kokoisia
 
yrityksiä,
 
myös
 
pieniä
 
ja
 
keskisuuria
yrityksiä
 
sekä
 
kaikkia
 
toimittajaryhmiä.
 
Laskun
 
luonnista
maksupäivään
 
kuluu
 
keskimäärin
 
16
 
päivää.
Ajalta
 
1.1.–31.12.2024
 
maksupäivätieto
 
on
 
saatavilla
 
81
 
%
laskuista,
 
mikä
 
johtuu
 
siitä,
 
että
 
otanta
 
sisältää
 
laskuja,
joiden
 
eräpäivä
 
on
 
vuonna
 
2025
 
ja
 
lisäksi
maksupäivätietojen
 
tarkastelun
 
mahdollistava
toiminnallisuus
 
otettiin
 
käyttöön
 
vasta
 
vuoden
 
2024
aikana.
 
Näistä
 
laskuista
 
79
 
%
 
maksettiin
 
maksuehtojen
mukaisesti
 
eräpäivään
 
mennessä
 
ja
 
19
 
%
 
laskuista
maksettiin
 
eräpäivän
 
jälkeen.
 
Eräpäivän
 
jälkeen
maksetuista
 
laskuista
 
noin
 
40
 
%
 
maksettiin
 
eräpäivää
seuraavana
 
päivänä.
 
Mikäli
 
laskun
 
eräpäivä
 
on
 
sunnuntai
tai
 
muu
 
pyhäpäivä,
 
lasku
 
maksetaan
 
yleisten
maksukäytäntöjen
 
mukaisesti
 
seuraavana
 
arkipäivänä.
Järjestelmä
 
ei
 
kuitenkaan
 
tunnista
 
tällaista
 
laskua
eräpäivään
 
mennessä
 
maksetuksi,
 
jolloin
 
eräpäivään
mennessä
 
maksettujen
 
laskujen
 
prosenttiosuus
 
on
todennäköisesti
 
tässä
 
ilmoitettua
 
suurempi.
 
Laskudata
 
on
kerätty
 
ostolaskujen
 
kierrätysjärjestelmästä
 
Basware
Purchase
 
-to-Pay
 
(P2P)
 
käyttämällä
 
otantaa
 
ajalta
 
1.1.–
31.12.2024.
 
Mittaustuloksella
 
ei
 
ole
 
ulkopuolista
validointia.
 
Maksuviivästyksistä
 
johtuvia
 
oikeudenkäyntejä
ei
 
ole
 
vireillä.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
121
Konsernin
 
tilinpäätös
Konsernin
 
tuloslaskelma
 
122
Tulos
 
ennen
 
veroja
 
ilman
 
vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavia
 
eriä
 
123
Konsernin
 
laaja
 
tuloslaskelma
 
124
Konsernin
 
tase
 
125
Konsernin
 
oman
 
pääoman
 
muutoslaskelma
 
126
Konsernin
 
rahavirtalaskelma
 
127
 
Konsernitilinpäätöksen
 
liitetiedot
 
128
K1
 
Konsernitilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteet
 
128
K2
 
Riskienhallinnan
 
liitetieto
 
142
K3
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
luokittelu
 
156
K4
 
Käteiset
 
varat
 
157
K5
 
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
157
K6
 
Johdannaiset
 
ja
 
suojauslaskenta
 
158
K7
 
Sijoitusomaisuus
 
159
K8
 
Aineettomat
 
hyödykkeet
 
ja
 
liikearvo
 
161
K9
 
Aineelliset
 
hyödykkeet
 
162
K10
 
Muut
 
varat
 
163
K11
 
Verosaamiset
 
ja
 
-velat
 
164
K12
 
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisölle
 
ja
 
velat
 
luottolaitoksille
 
165
K13
 
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
 
166
K14
 
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
 
167
K15
 
Varaukset
 
ja
 
muut
 
velat
 
168
K16
 
Oma
 
pääoma
 
169
K17
 
Korkokate
 
171
K18
 
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut
 
171
K19
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot
 
172
K20
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
 
173
K21
 
Henkilöstökulut
 
173
K22
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
 
174
K23
 
Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
 
hyödykkeistä
 
174
K24
 
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappiot
 
175
K25
 
Tuloverot
 
176
K26
 
Annetut
 
ja
 
saadut
 
vakuudet
 
177
K27
 
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
177
K28
 
Eläkevastuu
 
178
K29
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
netotus
 
180
K30
 
Käyvät
 
arvot
 
arvostusmenetelmän
 
mukaisesti
 
181
K31
 
Johdon
 
palkat
 
ja
 
lähipiiritapahtumat
 
184
K32
 
Osakeperusteiset
 
kannustinjärjestelmä
 
t
 
186
K33
 
Vuokrasopimukset
 
188
K34
 
Konsernitilinpäätökseen
 
sisältyvät
 
yhteisöt
 
 
ja
 
muutokset
 
konsernirakenteessa
 
189
K35
 
Liiketoimintojen
 
hankinnat
 
190
K36
 
Olennaiset
 
tapahtumat
 
kauden
 
jälkeen
 
191
K37
 
Vaihtoehtoiset
 
tunnusluvut
 
ja
 
tunnus-
 
lukujen
 
laskentakaavat
 
193
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
122
Konsernin
 
tuloslaskelma
Liitetieto
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkotuotot
349 589
322 506
Korkokulut
-136 492
-125 461
K17
Korkokate
213 097
197 045
Palkkiotuotot
61 242
56 621
Palkkiokulut
-10 497
-9 200
K18
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut,
 
netto
50 745
47 421
K19
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot
-4 408
-1 875
K20
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
10 633
4 476
Liiketoiminnan
 
tuotot
 
yhteensä
270 068
247 067
K21
Henkilöstökulut
-32 902
-29 611
K22
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
-69 289
-52 517
K23
Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
hyödykkeistä
-8 813
-8 422
Liiketoiminnan
 
kulut
 
yhteensä
-111 004
-90 550
K24
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappiot,
 
netto
-83 379
-17 126
Osuus
 
yhteis-
 
ja
 
osakkuusyritysten
 
tuloksista
-1 096
-1 344
Tulos
 
ennen
 
veroja
74 589
138 048
K25
Tuloverot
-15 041
-27 997
Tilikauden
 
tulos
59 548
110 051
Josta:
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeenomistajien
 
osuus
59 548
110 051
Yhteensä
59 548
110 051
Osakekohtainen
 
tulos
 
(EPS),
 
euroa
1,80
3,49
Laimennusvaikutuksella
 
oikaistu
 
osakekohtainen
 
tulos
 
(EPS),
euroa
 
1,78
3,47
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
123
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tulos
 
ennen
 
veroja
 
ilman
 
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia
 
eriä
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Tulos
 
ennen
 
veroja
74
 
589
138
 
048
Liiketoiminnan
 
tuotot:
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot
4
 
408
1
 
875
Liiketoiminnan
 
kulut:
Yritysjärjestelyihin
 
liittyvät
 
kulut
4
 
180
3
 
292
Ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan
 
selvityskulut
3
 
479
-
Muutosneuvotteluista
 
aiheutuneet
 
kustannukset
-
394
Vertailukelpoinen
 
tulos
 
ennen
 
veroja
86
 
656
143
 
609
Tuloslaskelman
 
tuloverot
-15
 
041
-27
 
997
Laskennallinen
 
tuloveron
 
muutos
-2
 
413
-1
 
112
Vertailukelpoinen
 
tulos
69
 
201
114
 
500
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
124
Konsernin
 
laaja
 
tuloslaskelma
Liitetieto
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Tilikauden
 
tulos
59 548
110 051
Muut
 
laajan
 
tuloksen
 
erät
 
ennen
 
veroja
Erät,
 
joita
 
ei
 
siirretä
 
tulosvaikutteisiksi
K28
Etuuspohjaisten
 
eläkejärjestelyiden
 
uudelleen
 
määrittelemisestä
johtuvat
 
voitot
 
ja
 
tappiot
133
191
Erät,
 
jotka
 
saatetaan
 
myöhemmin
 
siirtää
 
tulosvaikutteisiksi
K16
Käypään
 
arvoon
 
arvostamisesta,
 
netto
10 387
18 012
K16
Siirretty
 
tuloslaskelmaan
 
luokittelun
 
muutoksena
473
422
Muut
 
laajan
 
tuloksen
 
erät
 
ennen
 
veroja
 
yhteensä
10 992
18 624
Tuloverot
Eristä,
 
joita
 
ei
 
siirretä
 
tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten
 
eläkejärjestelyiden
 
uudelleen
 
määrittelemisestä
johtuvat
 
voitot
 
ja
 
tappiot
-27
-38
Eristä,
 
jotka
 
saatetaan
 
myöhemmin
 
siirtää
 
tulosvaikutteisiksi
Käypään
 
arvoon
 
arvostamisesta
-2 172
-3 687
K11
Tuloverot
 
yhteensä
-2 198
-3 725
Tilikauden
 
muut
 
laajan
 
tuloksen
 
erät
 
verojen
 
jälkeen
 
yhteensä
8 794
14 899
Tilikauden
 
laaja
 
tulos
68 342
124 950
Josta:
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeenomistajien
 
osuus
68 342
124 950
Yhteensä
68 342
124 950
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
125
Konsernin
 
tase
Liitetieto
Varat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
K4
Käteiset
 
varat
395 608
682 117
K5
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
luottolaitoksilta
283 580
192 305
K5
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6 285 788
5 997 074
K6
Johdannaiset
78 881
44 924
K7
Sijoitusomaisuus
515 997
561 414
K34
Osuus
 
pääomaosuusmenetelmällä
 
käsiteltävissä
 
osakkuus-
 
ja
 
yhteisyrityksissä
19 460
24 131
K8
Aineettomat
 
hyödykkeet
11 716
8 801
K8
Liikearvo
20 090
4 837
K9
Aineelliset
 
hyödykkeet
37 980
34 594
K10
Muut
 
varat
45 094
75 097
K11
Laskennallinen
 
verosaaminen
14 895
17 610
Varat
 
yhteensä
7 709 090
7 642 906
Liitetieto
Velat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
K12
Velat
 
luottolaitoksille
236 589
165 255
K12
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
4 000 703
3 778 310
K6
Johdannaiset
10 965
9 455
K13
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2 665 565
2 930 058
K14
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
60 000
60 000
K15
Varaukset
 
ja
 
muut
 
velat
115 760
113 297
K11
Laskennallinen
 
verovelka
35 715
42 899
K11
Tuloverovelat
7 650
2 580
Velat
 
yhteensä
7 132 947
7 101 854
K16
Oma
 
pääoma
31.12.2024
31.12.2023
Osakepääoma
24 000
24 000
Rahastot
157 911
148 822
Kertyneet
 
voittovarat
394 232
368 230
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeenomistajien
 
osuus
576 143
541 052
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeenomistajien
 
osuus
576 143
541 052
Oma
 
pääoma
 
yhteensä
576 143
541 052
Velat
 
ja
 
oma
 
pääoma
 
yhteensä
7 709 090
7 642 906
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Konsernin
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
Takaukset
 
ja
 
pantit
42
 
219
41
 
926
Asiakkaan
 
puolesta
 
kolmannen
 
hyväksi
 
annetut
 
sitoumukset
42
 
219
41
 
926
Käyttämättömät
 
luottojärjestelyt
319
 
398
330
 
599
Asiakkaan
 
hyväksi
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset
319
 
398
330
 
599
Konsernin
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
yhteensä
361
 
617
372
 
525
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
126
Konsernin
 
oman
 
pääoman
 
muutoslaskelma
(1
 
000
 
euroa)
Osake-
pääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Rahastot
yhteensä
Kertyneet
voittovarat
Oma
Säästöpankki
Oyj
 
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma
 
pääoma
 
1.1.2024
24 000
-61 756
210 578
148 822
368 230
541 052
541 052
Laaja
 
tulos
Tilikauden
 
tulos
-
-
-
-
59 548
59 548
59 548
Muut
 
laajan
 
tuloksen
 
erät
-
8 688
-
8 688
106
8 794
8 794
Laaja
 
tulos
 
yhteensä
-
8 688
-
8 688
59 654
68 342
68 342
Liiketoimet
 
omistajien
 
kanssa
Osakeanti
-
-
-
-
-
-
-
Omien
 
osakkeiden
 
hankinta/myynti
-
-
-
-
1 066
1 066
1 066
Osingonjako
-
-
-
-
-33 139
-33 139
-33 139
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät
-
-
201
201
-1 580
-1 379
-1 379
Muut
 
muutokset
-
-
201
201
-
201
201
Liiketoimet
 
omistajien
 
kanssa
 
yhteensä
-
-
401
401
-33 652
-33 251
-33 251
Oma
 
pääoma
 
yhteensä
 
31.12.2024
24 000
-53 068
210 979
157 911
394 232
576 143
576 143
(1
 
000
 
euroa)
Osake-
pääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Rahastot
yhteensä
Kertyneet
voittovarat
Oma
Säästöpankki
Oyj
 
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma
 
pääoma
 
1.1.2023
24 000
-76 503
145 324
68 822
272 139
364 961
364 961
Laaja
 
tulos
Tilikauden
 
tulos
-
-
-
-
110 051
110 051
110 051
Muut
 
laajan
 
tuloksen
 
erät
-
14 747
-
14 747
153
14 899
14 899
Laaja
 
tulos
 
yhteensä
-
14 747
-
14 747
110 204
124 950
124 950
-
Liiketoimet
 
omistajien
 
kanssa
Osakeanti
-
-
65 001
65 001
-
65 001
65 001
Omien
 
osakkeiden
 
hankinta/myynti
-
-
-
-
-1 556
-1 556
-1 556
Osingonjako
-
-
-
-
-13 270
-13 270
-13 270
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät
-
-
-
-
552
552
552
Muut
 
muutokset
-
-
252
252
162
414
414
Liiketoimet
 
omistajien
 
kanssa
 
yhteensä
-
-
65 253
65 253
-14 112
51 141
51 141
Oma
 
pääoma
 
yhteensä
 
31.12.2023
24 000
-61 756
210 578
148 822
368 230
541 052
541 052
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
127
Konsernin
 
rahavirtalaskelma
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Liiketoiminnan
 
rahavirta
Tilikauden
 
tulos
 
59 548
110 051
Käyvän
 
arvon
 
muutokset
4 779
2 104
Osuus
 
yhteis-
 
ja
 
osakkuusyritysten
 
tuloksista
1 096
1 344
Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
sijoituskiinteistöistä
39
59
Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
hyödykkeistä
8 813
8 422
Käyttöomaisuuden
 
myyntivoitot/tappiot
39
-
Arvonalentumiset
 
ja
 
odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
83 379
17 126
Tuloverot
15 041
27 997
Muut
 
oikaisut
8 174
9 446
Oikaisut
 
tilikauden
 
tulokseen
121 359
66 498
Liiketoiminnan
 
rahavirta
 
ennen
 
saamisten
 
ja
 
velkojen
 
muutoksia
180 906
176 549
Liiketoiminnan
 
varojen
 
lisäys
 
(-)
 
tai
 
vähennys
 
(+)
Saamistodistukset
58 476
58 741
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
luottolaitoksilta
-
45 052
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
asiakkailta
128 011
-254 038
Johdannaiset,
 
suojauslaskennassa
102
246
Sijoitusomaisuus
-184
-758
Muut
 
varat
2 756
-37 101
Yhteensä
189 160
-187 859
Liiketoiminnan
 
velkojen
 
lisäys
 
(+)
 
tai
 
vähennys
 
(-)
Velat
 
luottolaitoksille
69 861
-288 103
Talletukset
-236 773
-289 309
Varaukset
 
ja
 
muut
 
velat
10 913
28 639
Yhteensä
-155 999
-548 773
Maksetut
 
tuloverot
-16 639
-17 796
Liiketoiminnan
 
rahavirta
 
yhteensä
197 429
-577 879
Investointien
 
rahavirta
Investoinnit
 
aineellisiin
 
ja
 
aineettomiin
 
hyödykkeisiin
 
-8 141
-6 559
Aineellisten
 
ja
 
aineettomien
 
hyödykkeiden
 
myynnit
305
-
Sijoitukset
 
yhteis-
 
ja
 
osakkuusyrityksiin
-516
-3 270
Muiden
 
sijoitusten
 
muutokset
 
59
-
Liiketoimintojen
 
hankinta
-70 964
-
Investointien
 
rahavirta
 
yhteensä
-79 258
-9 829
Rahoitustoiminnan
 
rahavirta
Muut
 
oman
 
pääoman
 
erien
 
rahamääräiset
 
lisäykset
201
252
Omien
 
osakkeiden
 
hankinta
-
-2 054
Velat,
 
joilla
 
huonompi
 
etuoikeus,
 
lisäykset
-
20 000
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat,
 
lisäykset
546 523
1 505 651
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat,
 
vähennykset
-823 162
-673 238
Liiketoimintojen
 
hankinta
 
-
143 071
Vuokrasopimusvelan
 
maksut
-3 829
-3 442
Maksetut
 
osingot
-33 139
-13 270
Rahoitustoiminnan
 
rahavirta
 
yhteensä
-313 405
976 971
Rahavarojen
 
nettomuutos
-195 234
389 262
Rahavarat
 
tilikauden
 
alussa
873 923
484 660
Rahavarat
 
tilikauden
 
lopussa
678 688
873 923
Rahavarat
 
muodostuvat
 
seuraavista
 
eristä:
Käteiset
 
varat
395 608
682 117
Vaadittaessa
 
maksettavat
 
saamiset
 
luottolaitoksilta
283 080
191 805
Yhteensä
678 688
873 923
Saadut
 
korot
373 801
290 255
Maksetut
 
korot
-128 425
-101 834
Saadut
 
osingot
299
179
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
128
Konsernitilinpäätöksen
 
liitetiedot
 
K1
 
Konsernitilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteet
1.
 
Yleistä
 
laatimisperiaatteista
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
on
 
suomalainen
 
julkinen
osakeyhtiö,
 
jonka
 
kotipaikka
 
on
 
Seinäjoki
 
ja
 
pääkonttori
Lappeenrannassa,
 
Valtakatu
 
32,
 
53100
 
Lappeenranta.
Konsernin
 
emoyhtiö
 
on
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj.
Jäljennökset
 
tilinpäätöksestä
 
ja
 
osavuosikatsauksista
 
on
saatavilla
 
pankin
 
verkkosivuilta
www.omasp.fi
 
.
Hallitus
 
on
 
hyväksynyt
 
toimintakertomuksen
 
ja
tilinpäätöksen
 
ajalta
 
1.1.–31.12.2024
 
kokouksessaan
27.2.2025,
ja
 
yhtiökokous
 
vahvistaa
 
ne
 
8.4
.2025.
Oma
 
Säästöpankki
 
-konserni
 
muodostuu
 
seuraavasti:
Tytäryritys
Koy
 
Lappeenrannan
 
Säästökeskus,
 
omistusosuus
100
 
%
Osakkuusyritykset
 
GT
 
Invest
 
Oy,
 
omistusosuus
 
48,7
 
%
City
 
Kauppapaikat
 
Oy,
 
omistusosuus
 
45,3
 
%
Yhteisyritykset
Figure
 
Taloushallinto
 
Oy,
 
omistusosuus
 
25
 
%
Deleway
 
Projects
 
Oy,
 
omistusosuus
 
49
 
%
SAV
 
-Rahoitus
 
Oyj,
 
omistusosuus
 
48,2
 
%
Yhteiset
 
toiminnot
Asunto
 
Oy
 
Seinäjoen
 
Oma
 
Säästöpankin
 
talo,
omistusosuus
 
30,5
 
%
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
(myöhemmin
 
yhtiö)
konsernitilinpäätös
 
on
 
laadittu
 
EU:ssa
 
hyväksyttyjä
kansainvälisiä
 
IFRS-standardeja
 
(International
 
Financial
Reporting
 
Standards)
 
sekä
 
SIC-
 
ja
 
IFRIC-tulkintoja
noudattaen.
 
Tilinpäätöksen
 
liitetietojen
 
laadinnassa
 
on
huomioitu
 
myös
 
suomalaisen
 
kirjanpito-
 
ja
yhteisölainsäädännön
 
sekä
 
viranomaismääräysten
täydentävät
 
vaatimukset.
Konsernitilinpäätös
 
(myöhemmin
 
konserni)
 
esitetään
tuhansissa
 
euroissa,
 
ellei
 
toisin
 
ole
 
ilmoitettu.
 
Liitetietojen
luvut
 
ovat
 
pyöristetty,
 
joten
 
yksittäisten
 
lukujen
yhteenlaskettu
 
summa
 
saattaa
 
poiketa
 
taulukossa
 
tai
laskelmassa
 
esitetystä
 
summasta.
 
Konsernin
 
ja
 
siihen
kuuluvien
 
yritysten
 
kirjanpito-
 
ja
 
toimintavaluutta
 
on
 
euro.
Konsernitilinpäätös
 
voidaan
 
allekirjoittaa
 
myös
 
sähköisesti
.
Konsernitilinpäätös
 
on
 
laadittu
 
alkuperäisiin
hankintamenoihin
 
perustuen
 
lukuun
 
ottamatta
 
käypään
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavia
 
rahoitusvaroja,
kaupankäyntitarkoituksessa
 
pidettäviä
 
rahoitusvaroja,
käyvän
 
arvon
 
suojauksen
 
suojauskohteita
 
(suojatun
 
riskin
osalta)
 
ja
 
käyvän
 
arvon
 
tai
 
rahavirran
 
suojauksessa
käytettyjä
 
suojaavia
 
johdannaisia,
 
jotka
 
on
 
arvostettu
käypään
 
arvoon.
 
1.1
Sovelletut
 
uudet
 
ja
 
uudistetut
standardit
 
ja
 
tulkinnat
Yhtiö
 
on
 
soveltanut
 
tilikauden
 
aikana
 
voimaan
 
tulleita
yhtiötä
 
koskevia
 
standardimuutoksia
 
ja
 
tulkintoja.
1.1.2024
 
voimaantulleilla
 
standardeilla,
standardimuutoksilla
 
tai
 
tulkinnoilla
 
ei
 
ole
 
ollut
 
merkittävää
vaikutusta
 
konsernin
 
tilikauden
 
tulokseen,
 
taloudelliseen
asemaan
 
tai
 
tilinpäätöksen
 
esittämiseen.
1.1.2027
 
voimaan
 
tulevalla
 
IASB:n
 
julkaisemalla
 
IFRS
 
18
standardilla
 
odotetaan
 
olevan
 
vaikutuksia
konsernitilinpäätökseen.
 
Muilla
 
IASB:n
 
julkaisemilla
tulevilla
 
uusilla
 
standardeilla
 
tai
 
standardimuutoksilla
 
ei
odoteta
 
olevan
 
olennaista
 
vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
 
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
129
2.
 
Yhdistelyperiaatteet
2.1
 
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös
 
sisältää
 
emoyhtiön
 
ja
 
tytäryritykset,
joissa
 
pankilla
 
on
 
määräysvalta.
 
Määräysvalta
 
syntyy,
 
kun
konserni
 
olemalla
 
osallisena
 
yrityksessä
 
altistuu
sijoituskohteen
 
muuttuville
 
tuotolle
 
tai
 
kun
 
se
 
on
 
oikeutettu
sen
 
muuttuviin
 
tuottoihin
 
käyttämällä
 
sijoituskohdetta
koskevaa
 
valtaansa.
Konsernin
 
keskinäinen
 
omistus
 
on
 
eliminoitu
hankintamenetelmällä.
 
Luovutettu
 
vastike,
 
hankitun
yhteisön
 
yksilöitävissä
 
olevat
 
varat
 
ja
 
vastattavaksi
 
otetut
velat
 
arvostetaan
 
hankintahetkellä
 
käypään
 
arvoon.
Mahdollinen
 
liikearvo
 
kirjataan
 
määrään,
 
jolla
hankintameno
 
ylittää
 
konsernin
 
osuuden
 
hankittujen
varojen
 
ja
 
velkojen
 
käyvästä
 
arvosta
 
hankintahetkellä.
Hankintaan
 
liittyvät
 
menot
 
on
 
kirjattu
 
kuluksi.
Määräysvallattomien
 
omistajien
 
osuus
 
on
 
arvostettu
määrään,
 
joka
 
vastaa
 
määräysvallattomien
 
omistajien
osuutta
 
hankinnan
 
kohteen
 
yksilöitävissä
 
olevasta
nettovarallisuudesta.
 
Mikäli
 
luovutettu
 
vastike
 
alittaa
yksilöitävissä
 
olevat
 
varat
 
ja
 
vastattavaksi
 
otetut
 
velat,
syntyy
 
edullisesta
 
kaupasta
 
johtuva
 
negatiivinen
 
liikearvo,
joka
 
kirjataan
 
tuloslaskelmaan
 
liiketoiminnan
 
muihin
tuottoihin.
Hankitut
 
tytäryritykset
 
sisällytetään
konsernitilinpäätökseen
 
siitä
 
hetkestä
 
lähtien,
 
kun
konserni
 
on
 
saanut
 
määräysvallan,
 
ja
 
luovutetut
tytäryritykset
 
siihen
 
saakka,
 
jolloin
 
määräysvalta
 
lakkaa.
Konsernin
 
sisäiset
 
liiketapahtumat,
 
saamiset
 
ja
 
velat,
realisoitumattomat
 
voitot
 
sekä
 
sisäinen
 
voitonjako
 
on
eliminoitu
 
konsernitilinpäätöksessä.
Realisoitumattomia
 
tappioita
 
ei
 
eliminoida
 
siinä
tapauksessa,
 
että
 
tappio
 
johtuu
 
arvonalentumisesta.
Tilikauden
 
voiton
 
tai
 
tappion
 
jakautuminen
 
emoyrityksen
omistajille
 
ja
 
määräysvallattomille
 
omistajille
 
esitetään
erillisessä
 
tuloslaskelmassa.
 
Laajan
 
tuloksen
jakautuminen
 
emoyrityksen
 
omistajille
 
ja
määräysvallattomille
 
omistajille
 
esitetään
 
laajan
tuloslaskelman
 
yhteydessä.
 
Tilikauden
 
voitto
 
tai
 
tappio
 
ja
laaja
 
tulos
 
kohdistetaan
 
emoyrityksen
 
omistajille
 
ja
määräysvallattomille
 
omistajille,
 
vaikka
 
tämä
 
johtaisi
siihen,
 
että
 
määräysvallattomien
 
omistajien
 
osuudesta
tulisi
 
negatiivinen.
 
Määräysvallattomille
 
omistajille
 
kuuluva
 
 
osuus
 
omasta
 
pääomasta
 
esitetään
 
omana
 
eränään
taseessa
 
oman
 
pääoman
 
osana.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
2.2
 
Yhteisyritykset
 
ja
osakkuusyritykset
Yhteisyrityksiksi
 
katsotaan
 
sellaiset
 
yhteisjärjestelyt,
 
joissa
pankilla
 
on
 
yhteinen
 
määräysvalta
 
yhdessä
 
muiden
yhteisjärjestelyn
 
osapuolien
 
kanssa
 
ja
 
järjestely
 
tuo
pankille
 
oikeuden
 
järjestelyn
 
nettovarallisuuteen.
Yhteisyritykset
 
ja
 
osakkuusyritykset
 
on
 
yhdistelty
pääomaosuusmenetelmällä.
 
Sijoitus
 
kirjataan
 
alun
 
perin
hankintamenon
 
määräisenä,
 
jonka
 
jälkeen
 
konsernin
tulososuuden
 
mukainen
 
osuus
 
yhteisyrityksen
 
tilikauden
tuloksesta
 
yhdistellään
 
tuloslaskelmaan.
 
Vastaavasti
mahdollinen
 
konsernin
 
osuus
 
yhteis-
 
tai
 
osakkuusyrityksen
muista
 
laajan
 
tuloksen
 
eristä
 
kirjataan
 
konsernin
 
laajaan
tuloslaskelmaan.
 
Jos
 
konsernin
 
osuus
 
tappioista
 
ylittää
pääomaosuusmenetelmällä
 
yhdisteltävän
 
sijoituksen
kirjanpitoarvon,
 
kirjanpitoarvon
 
ylittäviä
 
tappioita
yhdistellään
 
konserniin,
 
mikäli
 
konserni
 
on
 
sitoutunut
osakkuusyritysten
 
velvoitteiden
 
täyttämiseen.
 
 
 
 
 
 
 
Yhteisyritys
 
on
 
järjestely,
 
jossa
 
konsernilla
 
on
 
oikeuksia
järjestelyn
 
nettovarallisuuteen,
 
kun
 
taas
 
yhteisessä
toiminnossa
 
konsernilla
 
on
 
järjestelyyn
 
liittyviä
 
varoja
koskevia
 
oikeuksia
 
ja
 
velkoja
 
koskevia
 
velvoitteita.
Keskinäiset
 
kiinteistöyhtiöt
 
ovat
 
yhteisiä
 
toimintoja,
joista
konserni
 
on
 
yhdistellyt
 
omat
 
varat,
 
velat,
 
tuotot
 
ja
 
kulut
sekä
 
omistusosuuden
 
mukaisen
 
osuuden
 
yhteisistä
varoista,
 
veloista,
 
tuotoista
 
ja
 
kuluista.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
3.
 
Liikearvo
Liiketoimintojen
 
yhdistämisissä
 
syntyvä
 
liikearvo
 
kirjataan
määrään,
 
jolla
 
luovutettu
 
vastike,
 
määräysvallattomien
omistajien
 
osuus
 
hankinnan
 
kohteessa
 
ja
 
aiemmin
omistettu
 
osuus
 
yhteen
 
laskettuina
 
ylittävät
 
hankitun
nettovarallisuuden
 
käyvän
 
arvon.
 
Hankinnan
 
kohteen
nettovarojen
 
käyvän
 
arvon
 
erotus
 
kirjataan
 
liikearvoksi
 
tai
negatiiviseksi
 
liikearvoksi.
 
Liikearvo
 
kirjataan
 
taseeseen
aineettomien
 
hyödykkeiden
 
alle,
 
kun
 
taas
 
negatiivinen
liikearvo
 
tuloutetaan
 
suoraan.
Liikearvosta
 
ei
 
kirjata
 
poistoja,
 
vaan
 
se
 
testataan
mahdollisen
 
arvonalentumisen
 
varalta
 
vuosittain
 
ja
 
aina
kun
 
esiintyy
 
jokin
 
viite
 
siitä,
 
että
 
arvo
 
saattaa
 
olla
alentunut.
 
Liikearvo
 
arvostetaan
 
alkuperäiseen
hankintamenoon
 
vähennettynä
 
arvonalentumisilla.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
130
4.
 
Rahoitusinstrumentit
 
 
 
 
 
4.1
 
Rahoitusvarojen
 
luokittelu
 
ja
arvostaminen
Alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
arvostetaan
 
IFRS
 
9
Rahoitusinstrumentit
 
-standardin
 
mukaisesti
rahoitusvaroihin
 
kuuluva
 
erä
 
käypään
 
arvoon.
 
Jos
kyseessä
 
on
 
muu
 
kuin
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjattava
 
erä,
 
siihen
 
lisätään
 
tai
 
siitä
 
vähennetään
 
erän
hankkimisesta
 
välittömästi
 
johtuvat
 
transaktiomenot.
Alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
rahoitusvarat
luokitellaan
 
johonkin
 
kolmesta
 
seuraavasta
 
erästä:
jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavat,
käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
kautta
 
arvostettavat
 
tai
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
rahoitusvarat.
 
Välittömästi
 
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen
rahoitusvarasta
 
kirjataan
 
odotettavissa
 
olevia
luottotappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
 
(Expected
 
Credit
Loss,
 
ECL),
 
jos
 
rahoitusvara
 
arvostetaan
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
tai
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
 
kautta.
 
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumiset
arvioidaan
 
saamiskohtaisesti
 
ja
 
saamisryhmäkohtaisesti.
Saamisryhmäkohtaisena
 
arvonalentumisena
 
on
 
kirjattu
sellaiset
 
arvonalentumiset,
 
joita
 
ei
 
pystytä
 
kohdistamaan
yksittäiselle
 
saamiselle.
 
Rahoitusvarojen
 
luokittelu
 
ja
 
arvostaminen
 
perustuu
 
yhtiön
liiketoimintamalliin
 
ja
 
sopimusten
 
mukaisten
 
rahavirtojen
luonteeseen.
 
Rahoitusvarojen
 
luokittelua
 
ei
 
muuteta
 
niiden
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen,
 
ellei
 
konserni
 
muuta
niiden
 
hallinnoinnissa
 
noudattamaansa
 
liiketoimintamallia.
4.1.1
 
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
arvostettavat
 
rahoitusvarat
Rahoitusvarat
 
arvostetaan
 
jaksotettuun
 
hankintamenoon
silloin,
 
kun
 
sopimuksen
 
mukaiset
 
rahavirrat
 
koostuvat
 
vain
pääomalyhennyksistä
 
ja
 
korkovirroista
 
ja
 
yhtiö
 
on
luokitellut
 
sen
 
liiketoimintamalliin,
 
jossa
 
tavoitteena
 
on
kerätä
 
sopimuksen
 
mukaiset
 
rahavirrat
 
sopimuksen
elinkaaren
 
ajalta.
 
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
arvostettaviin
 
rahoitusvaroihin
 
kuuluvat
 
saamiset
asiakkailta
 
ja
 
luottolaitoksilta
 
sekä
 
käteiset
 
varat.
4.1.2
 
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
arvostettavat
rahoitusvarat
Rahoitusvarat
 
arvostetaan
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
silloin,
 
kun
 
sopimuksen
 
mukaiset
rahavirrat
 
koostuvat
 
vain
 
pääomalyhennyksistä
 
ja
korkovirroista
 
ja
 
yhtiö
 
on
 
luokitellut
 
ne
 
liiketoimintamalliin,
jossa
 
tavoitteena
 
on
 
toisaalta
 
pitää
 
rahoitusvarat
kerätäkseen
 
sopimuksen
 
mukaiset
 
rahavirrat
 
mutta
 
myös
mahdollisesti
 
myydä
 
rahoitusvarat
 
ennen
 
eräpäivää.
 
Yhtiö
on
 
luokitellut
 
osan
 
saamistodistuksista
 
käypään
 
arvoon
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
arvostettaviksi
.
4.1.3
 
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
 
rahoitusvarat
Rahoitusvarat
 
arvostetaan
 
käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti,
 
ellei
 
niitä
 
arvosteta
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
tai
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
 
kautta.
 
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjataan
 
myös
 
ne
 
erät,
 
jotka
 
eivät
 
täytä
 
SPPI-testiä.
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjataan
pääsääntöisesti
 
sellaiset
 
rahoitusvarat,
 
joiden
liiketoimintamallina
 
on
 
käydä
 
aktiivisesti
 
kauppaa
 
ja
 
jotka
on
 
hankittu
 
ansaintatarkoituksessa
 
lyhyellä
 
aikavälillä.
Yhtiö
 
on
 
luokitellut
 
osan
 
saamistodistuksista
 
tähän
luokkaan
.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
4.2
 
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
 
sijoitukset
 
kirjataan
 
käypään
arvoon
 
tulosvaikutteisesti,
 
ellei
 
yhtiö
 
tee
 
hankintahetkellä
sijoituskohtaisesti
 
peruuttamatonta
 
valintaa
 
siitä,
 
että
sijoitus
 
arvostetaan
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
 
kautta.
 
Konsernilla
 
ei
 
ole
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
erien
 
kautta
 
arvostettavia
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisia
sijoituksia.
 
Kaikki
 
IFRS
 
9
 
mukaan
 
arvostettavat
 
oman
pääoman
 
ehtoiset
 
sijoitukset
 
on
 
arvostettu
 
käypään
arvoon
 
tulosvaikutteisesti.
4.2.1
 
Liiketoimintamallien
 
arviointi
Yhtiö
 
määrittää
 
liiketoimintamallin
 
tavoitteen
portfoliokohtaisesti
 
perustuen
 
siihen,
 
miten
 
liiketoimintaa
hallinnoidaan
 
ja
 
raportoidaan
 
johdolle.
 
Määrityksessä
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
131
käytetään
 
lähtökohtana
 
yhtiön
 
johdon
 
hyväksymää
sijoitus-
 
ja
 
luotonantopolitiikkaa.
 
Liiketoimintamalli
 
kuvaa
 
portfoliokohtaista
 
ansaintamallia,
jonka
 
tarkoituksena
 
on
 
joko
 
kerätä
 
pelkästään
sopimukseen
 
perustuvia
 
rahavirtoja,
 
kerätä
 
sopimukseen
perustuvia
 
rahavirtoja
 
sekä
 
rahoitusvarojen
 
myynnistä
saatavia
 
rahavirtoja
 
tai
 
kerätä
 
rahoitusvarojen
kaupankäynnistä
 
muodostuvia
 
rahavirtoja.
4.2.2
 
Rahavirtatestaus
Mikäli
 
liiketoimintamalli
 
on
 
muu
 
kuin
 
kaupankäynti,
 
yhtiö
arvioi
 
perustuvatko
 
sopimukseen
 
liittyvät
 
rahavirrat
yksinomaan
 
pääoman
 
ja
 
koron
 
maksuihin
 
(niin
 
kutsuttu
SPPI-testi).
 
Mikäli
 
rahavirtakriteeri
 
ei
 
täyty,
 
kirjataan
rahoitusvara
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti.
 
Tehdessään
 
arviota
 
siitä,
 
koostuvatko
 
sopimukseen
perustuvat
 
rahavirrat
 
yksinomaan
 
pääoman
 
ja
 
koron
maksuista,
 
yhtiö
 
tarkastelee
 
instrumentin
 
sopimusehtoja.
Tämä
 
sisältää
 
arvion
 
muun
 
muassa
 
siitä,
 
sisältääkö
rahoitusvara
 
sellaisia
 
sopimusehtoja,
 
jotka
 
voivat
 
muuttaa
rahavirtojen
 
ajoitusta
 
tai
 
määrää
 
niin,
 
että
 
SPPI-testin
ehdot
 
eivät
 
täyty.
Yhtiön
 
myöntämissä
 
vähittäispankki-
 
ja
 
yrityslainoissa
 
on
ennenaikainen
 
takaisinmaksuominaisuus.
 
Tämä
ominaisuus
 
kuitenkin
 
täyttää
 
rahavirtatestauksen
 
kriteerit,
sillä
 
ennenaikaisesti
 
takaisinmaksettavan
 
lainan
yhteydessä
 
yhtiöllä
 
on
 
mahdollisuus
 
periä
 
kohtuullinen
korvaus
 
ennenaikaisesta
 
sopimuksen
 
päättämisestä.
 
4.3
 
Sopimukseen
 
perustuvien
rahavirtojen
 
muuttaminen
Kun
 
jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavaan
rahoitusvaraan
 
tai
 
-velkaan
 
tehdään
 
muutos
 
ilman,
 
että
tämä
 
johtaa
 
varan
 
tai
 
velan
 
kirjaamiseen
 
pois
 
taseesta,
kirjataan
 
tulosvaikutteinen
 
voitto
 
tai
 
tappio.
 
Voitto
 
tai
 
tappio
määritetään
 
siten,
 
että
 
se
 
on
 
alkuperäisten
 
sopimukseen
perustuvien
 
rahavirtojen
 
ja
 
sopimusehtojen
 
mukaisella
korolla
 
diskontattujen
 
muutettujen
 
rahavirtojen
 
välinen
erotus.
 
Esimerkkinä
 
tällaisesta
 
tilanteesta
 
ovat
 
asiakkaalle
myönnetyn
 
lainan
 
lyhennyssuunnitelman
 
muutokset
 
tai
lyhennysvapaan
 
myöntäminen.
 
Asiakkaan
 
heikentyneestä
maksukyvystä
 
johtuvat
 
muutokset
 
lainaehtoihin
 
käsitellään
luottoriskin
 
merkittävänä
 
kasvuna.
 
 
 
 
 
Huomattavien
 
lainaehtojen
 
muutoksien
 
yhteydessä
 
laina
kirjataan
 
pois
 
taseesta
 
ja
 
tilalle
 
kirjataan
 
uusi
 
laina.
 
Mikäli
taseesta
 
pois
 
kirjatun
 
lainan
 
luottoriski
 
on
 
merkittävästi
kasvanut,
 
uusi
 
laina
 
kirjataan
 
taseeseen
 
luottoriskin
 
takia
arvoltaan
 
alentuneena.
 
 
 
 
 
 
 
 
4.4
 
Taseesta
 
pois
 
kirjaaminen
Konserni
 
kirjaa
 
rahoitusvarat
 
pois
 
taseesta,
 
kun
 
konserni
on
 
menettänyt
 
sopimusperusteisen
 
oikeuden
 
rahavirtoihin,
tai
 
kun
 
se
 
on
 
siirtänyt
 
sopimukseen
 
perustuvat
 
oikeudet
rahoitusvaroihin
 
kuuluvan
 
erän
 
rahavirtojen
 
saamiseen
toiselle
 
osapuolelle
 
ja
 
rahoitusvaroihin
 
kuuluvan
 
erän
omistamiseen
 
liittyvät
 
riskit
 
ja
 
edut
 
kaikilta
 
olennaisilta
 
osin
siirtyvät
 
eikä
 
konsernille
 
jää
 
määräysvaltaa
rahoitusvaroihin.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
4.5
 
Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
Arvonalentumista
 
koskeva
 
vähennyserä,
 
odotettavissa
oleva
 
luottotappio
 
(ECL),
 
kirjataan
 
kaikista
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
arvostettavista
 
ja
 
käypään
 
arvoon
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavista
rahoitusvaroihin
 
kuuluvista
 
velkainstrumenteista
 
sekä
taseen
 
ulkopuolisista
 
luottositoumuksista
 
ja
takaussopimuksista.
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavista
rahoitusvaroista
 
kirjataan
 
odotettavissa
 
olevaa
luottotappiota
 
koskeva
 
vähennyserä
 
kirjanpitoarvon
vähennykseksi
 
erilliselle
 
tilille.
 
Käypään
 
arvoon
 
muiden
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
arvostettavista
rahoitusvaroista
 
kirjataan
 
odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
kautta.
 
Taseen
 
ulkopuolisten
 
erien
 
osalta
 
odotettavissa
oleva
 
luottotappio
 
kirjataan
 
varaukseksi.
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
lasketaan
 
rahoitusvaran
koko
 
voimassaoloajalta
 
silloin,
 
kun
 
rahoitusvaraan
 
liittyvä
luottoriski
 
on
 
raportointipäivänä
 
lisääntynyt
 
merkittävästi
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen
 
(vaihe
 
2)
 
tai
 
kun
 
sopimus
on
 
laiminlyöty
 
(vaihe
 
3).
 
Muussa
 
tapauksessa
 
lasketaan
odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
perustuen
 
arvioon
maksujen
 
laiminlyönnille
 
seuraavan
 
12
 
kuukauden
kuluessa
 
raportointipäivästä.
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
kirjataan
 
jokaiselta
raportointipäivältä
 
ja
 
ne
 
kuvastavat:
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
132
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
vinoutumatonta
 
ja
 
todennäköisyyksillä
 
painotettua
rahamäärää,
 
joka
 
määritetään
 
arvioimalla
mahdollisten
 
tulemien
 
vaihtelualue,
rahan
 
aika-arvoa
 
ja
järkevää
 
ja
 
perusteltavissa
 
olevaa
 
informaatiota,
joka
 
on
 
raportointipäivänä
 
saatavissa
 
ilman
kohtuuttomia
 
kustannuksia
 
tai
 
ponnisteluja,
 
ja
 
joka
koskee
 
toteutuneita
 
tapahtumia,
 
vallitsevia
olosuhteita
 
ja
 
ennusteita
 
tulevista
 
taloudellisista
olosuhteista.
Laskennassa
 
mukana
 
olevat
 
rahoitusvarat
 
luokitellaan
kolmeen
 
eri
 
vaiheeseen,
 
jotka
 
kuvastavat
 
rahoitusvarojen
laadun
 
heikentymistä
 
alkuperäiseen
 
kirjaamiseen.
Vaihe
 
1
:
 
Sopimukset,
 
joiden
 
luottoriski
 
ei
 
ole
 
kasvanut
alkuperäisestä
 
kirjaamisesta
 
ja
 
joille
 
lasketaan
 
12
kuukauden
 
ECL.
Vaihe
 
2
:
 
Sopimukset,
 
joiden
 
luottoriski
 
on
 
kasvanut
merkittävästi
 
alkuperäisestä
 
kirjaamisesta
 
ja
 
joille
lasketaan
 
koko
 
voimassaolon
 
ECL.
Vaihe
 
3
:
 
Laiminlyödyt
 
sopimukset
 
(sopimus
on
 
luokiteltu
maksukyvyttömäksi),
 
joille
 
lasketaan
 
koko
 
voimassaolon
ECL.
4.5.1
 
Luottoriskin
 
merkittävä
 
kasvu
Arvioitaessa
 
,
 
onko
 
rahoitusinstrumenttiin
 
liittyvä
 
luottoriski
kasvanut
 
merkittävästi,
 
tarkastellaan
 
rahoitusinstrumentin
odotettavissa
 
olevana
 
voimassaoloaikana
 
toteutuvien
laiminlyöntien
 
riskin
 
muutosta.
 
Tätä
 
arviointia
 
tehtäessä
verrataan
 
toisiinsa
 
rahoitusinstrumenttiin
 
kohdistuvan
laiminlyönnin
 
riskiä
 
raportointipäivänä
 
ja
 
kyseiseen
rahoitusinstrumenttiin
 
kohdistuvan
 
laiminlyönnin
 
riskiä
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä.
 
Luottoriskin
merkittävä
 
kasvu
 
johtaa
 
lainan
 
siirtämiseen
 
vaiheesta
 
1
vaiheeseen
 
2.
 
Yhtiön
 
käyttämät
 
indikaattorit
tilasiirtymäarvioinnissa
 
ovat
 
sekä
 
määrällisiä
 
että
laadullisia.
 
Indikaattoreina
 
luottoriskin
 
merkittävän
 
kasvun
arvioimiseksi
 
yhtiö
 
käyttää
 
muun
 
muassa
 
muutoksia
asiakkaiden
 
luokittelussa.
 
Luokittelujen
 
lisäksi
 
yhtiö
käyttää
 
tiettyjä
 
laadullisia
 
indikaattoreita,
 
kuten
lainanhoitojoustomerkintää
 
sekä
 
sopimukseen
 
perustuvien
maksujen
 
vähintään
 
30
 
päivän
 
viivästymistä.
 
Tämä
tarkastelu
 
on
 
automatisoitu
 
laskennassa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lainakohtaisia
 
tilasiirtymiä
 
seurataan
 
kuukausittain.
 
Laina
voi
 
parantua
 
korkeintaan
 
yhden
 
vaiheen
 
per
 
laskenta-
ajankohta.
 
Lainat
 
tasolta
 
2
 
siirretään
 
tasolle
 
1
 
vasta
viiveajan
 
jälkeen.
 
Lainan
 
ollessa
 
tasolla
 
2
 
parantuminen
vaiheeseen
 
1
 
vaatii
 
vähintään
 
kaksi
 
sellaista
 
peräkkäistä
kuukautta,
 
jolloin
 
laina
 
ei
 
täytä
 
vaiheen
 
2
 
tai
 
3
 
kriteerejä.
Tämä
 
tarkoittaa
 
sitä,
 
että
 
laina
 
on
 
aina
 
vähintään
 
kaksi
kuukautta
 
vaiheessa
 
2
 
riippumatta
 
siitä,
 
onko
 
kyseessä
vaiheesta
 
3
 
parantunut
 
laina,
 
joka
 
ei
 
parantumisen
 
jälkeen
ole
 
missään
 
vaiheessa
 
täyttänyt
 
vaiheen
 
2
 
tai
 
3
 
kriteereitä,
tai
 
joka
 
on
 
täyttänyt
 
vaiheen
 
2
 
kriteerit
 
tai
 
alun
 
perin
 
vai-
heessa
 
2
 
ollut
 
laina,
 
joka
 
olisi
 
siirtymässä
 
vaiheeseen
 
1.
 
4.5.2
 
Määritelmä
 
laiminlyönnille
Yhtiö
 
on
 
määrittänyt
 
IFRS
 
9:n
 
mukaisen
 
laiminlyönnin
(vaihe
 
3)
 
tapahtuneen
 
silloin,
 
kun
 
velallisen
 
sopimus
 
on
asetettu
 
maksukyvyttömäksi.
 
Määritelmä
 
vastaa
 
konsernin
viranomaisraportoinnissa
 
käyttämää
 
määritelmää
laiminlyönnistä
 
ja
 
on
 
yhdenmukainen
 
asiakkaan
maksukyvyttömyyden
 
määrittelyn
 
kanssa.
 
Velallinen
 
on
maksukyvytön,
 
kun
 
sen
 
yhteenlaskettujen
 
erääntyneiden
luottovelvoitteiden
 
määrä
 
on
 
ylittänyt
 
molemmat
 
alla
luetellut
 
kynnysarvot.
 
Kaikki
 
kokonaistasolla
 
erääntyneet
saamiset
 
otetaan
 
huomioon,
 
riippumatta
 
maturiteetista.
 
Absoluuttinen
 
raja-arvo
 
100
 
euroa
 
/
 
500
 
euroa:
Konsernille
 
erääntyneiden
 
saatavien
 
kokonaismäärä
on
 
vähintään
 
100
 
euroa
 
vähittäisvastuiden
 
osalta
 
tai
vastaavasti
 
vähintään
 
500
 
euroa
 
kaikkien
 
muiden
 
”ei-
vähittäis”
 
-saamisten
 
osalta
Suhteellinen
 
1
 
%
 
raja-arvo:
 
Konsernille
 
erääntyneiden
maksujen
 
kokonaismäärä
 
suhteessa
 
kunkin
 
velallisen
vastuiden
 
kokonaismäärään
 
on
 
vähintään
 
1
 
%
kokonaissaamisista
Kun
 
molemmat
 
kynnysarvot
 
ovat
 
olleet
 
90
 
peräkkäistä
päivää
 
täyttyneenä,
 
asiakas
 
luokitellaan
maksukyvyttömäksi.
 
Myös
 
epävarman
 
takaisinmaksun
kriteeri
 
voi
 
johtaa
 
asiakkaan
 
maksukyvyttömyyteen,
 
mikäli
arvion
 
mukaan
 
on
 
todennäköistä,
 
että
 
asiakas
 
ei
 
maksa
luottovelvoitettaan
 
täysimääräisenä
 
takaisin
 
ilman,
 
että
turvaudutaan
 
vakuuden
 
realisointiin.
 
Arvioidessaan
 
sitä,
 
milloin
 
velallinen
 
on
 
laiminlyönnin
tilassa,
 
yhtiö
 
huomioi
 
laadullisia
 
indikaattoreita,
 
kuten
lainaehtojen
 
tai
 
kovenanttien
 
rikkoontumisia
 
ja
 
määrällisiä
indikaattoreita,
 
kuten
 
rästipäivien
 
määrää
,
käyttämällä
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
133
 
 
sisäisiä
 
ja
 
ulkoisia
 
tietolähteitä
 
velallisen
 
taloudellisesta
asemasta.
 
4.5.3
 
Odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
mallin
 
syöttötiedot
Odotettavissa
 
olevan
 
luottotappion
 
laskenta
 
perustuu
yhtenäisille
 
laskentasäännöille
 
ja
laskentaportfoliokohtaisille
 
luottoriskimalleille,
 
joita
käytetään
 
laskentaparametrien
 
määrittelyyn.
 
Konsernin
luottokanta
 
on
 
jaettu
 
seuraaviin
 
laskentaportfolioihin:
 
Henkilöasiakkaat
Pk-
yritysasiakkaat
Muut
 
asunto-osakeyhtiöt
Muut
 
maatalousyrittäjät
Muut
 
asiakkuudet
Kaikkien
 
portfolioiden
 
osalta
 
odotettavissa
 
olevan
luottotappion
 
laskenta
 
perustuu
 
vastuun
 
määrään
maksukyvyttömyyshetkellä
 
(EAD,
 
Exposure
 
at
 
Default),
maksukyvyttömyyden
 
todennäköisyydelle
 
(PD,
 
Probability
of
 
Default)
 
sekä
 
maksukyvyttömyyden
 
aiheuttamaan
tappio-osuuteen
 
(LGD,
 
Loss
 
Given
 
Default).
 
Pohjana
parametrien
 
määrityksessä
 
yhtiö
 
käyttää
 
asiakkaiden
historiallista
 
maksukäyttäytymis-
 
ja
 
asiakasdataa
 
sekä
vastuu-
 
ja
 
vakuusarvoja.
 
PD-
 
ja
 
LGD-muuttujien
 
eteenpäin
katsovassa
 
arvojen
 
määrityksessä
 
hyödynnetään
 
Suomen
talouden
 
tulevaisuuden
 
kehitystä
 
koskevia
makrotaloudellisia
 
ennusteita
 
BTK:n
 
muutoksesta,
asuntojen
 
hintakehityksestä
 
sekä
 
työllisten
 
määrästä.
Henkilö-
 
ja
 
pk-yritysasiakkaiden
 
portfoliot
 
muodostavat
kaksi
 
selkeästi
 
suurinta
 
laskentaportfoliota.
Henkilöasiakkaiden
 
portfolioon
 
kuuluvat
 
sellaiset
 
vastuut,
joille
 
PD-arvo
 
on
 
mallinnettu
 
IRB-lupahakemuksen
sisältämällä
 
henkilöasiakkaiden
luottoluokitusmenetelmällä.
 
Pk-yritysasiakkaiden
portfolioon
 
sisältyvät
 
kaikki
 
yritysvastuut,
 
joille
 
PD-arvo
 
on
mallinnettu
 
pk-yritysten
 
luottoluokitusmenetelmällä.
 
Mikäli
vastuulle
 
ei
 
voida
 
laskea
 
PD-arvoa
 
kahdella
 
edellä
mainitulla
 
menetelmällä,
 
vastuun
 
portfolio
 
määräytyy
asiakkaan
 
sektori-
 
ja
 
toimialakoodin
 
mukaan.
Muille
 
maatalousyrittäjille
 
PD-arvo
 
määräytyy
maatalousyrittäjävastapuolten
 
historiasta
 
lasketun
keskimääräisen
 
maksukyvyttömyysfrekvenssin
 
mukaisesti.
Muille
 
asunto-osakeyhtiöille
 
laskentaperiaate
 
on
vastaavanlainen.
 
Jäljelle
 
jäävät
 
vastapuolet
 
menevät
”Muut”
 
-portfolioon
 
ja
 
näille
 
käytetään
 
arvoja,
 
jotka
 
on
laskettu
 
pk-yritysvastapuolten
 
vaiheiden
 
1
 
ja
 
2
keskimääräisistä
 
PD-arvoista.
Joihinkin
 
rahoitusinstrumentteihin
 
sisältyy
 
sekä
 
lainan
pääoma
 
että
 
sitoumus
 
nostamattomaan
 
osuuteen.
Nostamaton
 
osuus
 
huomioidaan
 
vastuun
 
määrässä
 
koko
myönnetyn
 
limiitin
 
osalta.
 
Limiitillisten
 
saamisten
 
osalta
EAD:n
 
laskennassa
 
käytetään
 
lisäksi
 
niin
 
kutsuttua
 
CCF-
kerrointa
 
käyttämättömän
 
limiitin
 
huomioimisessa.
 
Maksukyvyttömyyden
 
aiheuttama
 
tappio-osuus
 
LGD
kuvaa
 
luottotappion
 
odotettua
 
osuutta
 
lainan
 
pääomasta
maksukyvyttömyyshetkellä.
Joukkovelkakirjasijoitusten
 
osalta
 
konserni
 
arvostaa
luottotappion
 
vähennyserän
 
käyttäen
 
kaavaa
EAD*PD*LGD.
 
PD-arvojen
 
syöttötietolähteenä
 
käytetään
markkinatietokannasta
 
saatavaa
 
instrumenttikohtaista
aineistoa.
 
Tämän
 
lisäksi
 
sovelletaan
 
alhaisen
 
luottoriskin
poikkeusta
 
sellaisiin
 
velkakirjasijoituksiin,
 
joiden
luottoluokitus
 
on
 
raportointipäivänä
 
vähintään
 
investment
grade
 
-tasolla.
 
Investment
 
grade
 
-taso
 
on
 
korkein
mahdollinen
 
luokitustaso,
 
jonka
 
velkakirjasijoitukset
 
voivat
luottoluokittajilta
 
saada
 
ja
 
tämän
 
vuoksi
 
tällaisten
sijoitusten
 
kohdalla
 
voidaan
 
soveltaa
 
alhaisen
 
luottoriskin
poikkeusta.
 
Näissä
 
tapauksissa
 
luottotappion
 
vähennyserä
lasketaan
 
määrään,
 
joka
 
vastaa
 
12
 
kuukauden
odotettavissa
 
olevia
 
luottotappioita.
 
Yhtiön
 
johto
 
seuraa
 
säännöllisesti
 
luottotappion
vähennyserän
 
määrän
 
kehitystä
 
varmentaakseen,
 
että
malli
 
kuvastaa
 
oikein
 
odotettavissa
 
olevan
 
luottotappion
määrää.
 
Tarvittaessa
 
johto
 
tarkentaa
 
laskentaparametreja.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
4.6
 
Lopullisen
 
luottotappion
kirjaaminen
Rahoitusvarat
 
kirjataan
 
pois
 
taseesta,
 
kun
 
lainasta
 
ei
arvioida
 
enää
 
kertyvän
 
suorituksia
 
ja
 
lopullinen
luottotappio
 
pystytään
 
laskemaan.
 
Taseesta
 
pois
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
aiemmin
 
kirjattu
 
odotettavissa
oleva
 
luottotappio
 
peruutetaan
 
ja
 
kirjataan
 
lopullinen
luottotappio.
Lainat
 
kirjataan
 
pois
 
taseesta,
 
kun
 
niiden
perintätoimenpiteet
 
on
 
suoritettu
 
loppuun
 
tai
 
kun
 
lainan
ehtoja
 
muutetaan
 
merkittävästi
 
esimerkiksi
uudelleenrahoituksen
 
yhteydessä.
 
Taseesta
 
pois
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
134
kirjaamisen
 
jälkeen
 
luottotappioidulle
 
saamiselle
kohdistettavat
 
suoritukset
 
kirjataan
 
tulosvaikutteisesti
erään
 
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappiot,
 
netto.
 
 
 
4.7
 
Rahoitusvelkojen
 
luokittelu
 
ja
arvostaminen
Alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
rahoitusvelat
luokitellaan
 
johonkin
 
seuraavista
 
eristä:
jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavat,
 
tai
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
rahoitusvelat.
 
Rahoitusvelat
 
merkitään
 
alun
 
perin
 
kirjanpitoon
 
käypään
arvoon.
 
Myöhemmin
 
rahoitusvelat,
 
lukuun
 
ottamatta
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavia
rahoitusvelkoja,
 
arvostetaan
 
efektiivisen
 
koron
menetelmällä
 
jaksotettuun
 
hankintamenoon.
Transaktiomenot
 
on
 
sisällytetty
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
arvostettavien
 
rahoitusvelkojen
alkuperäiseen
 
kirjanpitoarvoon.
 
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
 
rahoitusvelkoihin
 
liittyvät
transaktiomenot
 
kirjataan
 
kuluksi.
 
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
rahoitusvelat
 
muodostuvat
 
johdannaisveloista,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
suojauslaskentaa.
 
Konsernilla
 
ei
 
ole
raportointihetkellä
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
arvostettavia
johdannaisvelkoja.
 
Lisäksi
 
konsernin
liiketoimintojen
 
hankintojen
 
yhteydessä
 
kirjatut
 
muihin
velkoihin
 
sisältyvät
 
yhteisvastuuvelat
 
arvostetaan
 
käypään
arvoon
 
tulosvaikutteisesti.
 
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettaviin
rahoitusvelkoihin
 
kirjataan
 
velat
 
luottolaitoksilta,
 
velat
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
 
sekä
 
yleiseen
 
liikkeeseen
lasketut
 
velkakirjat.
 
Rahoitusvelkoja
 
ei
 
luokitella
 
uudelleen
 
alkuperäisen
kirjaamisen
 
jälkeen.
4.8
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
netotus
Rahoitusvaroja
 
tai
 
-velkoja
 
ei
 
ole
 
netotettu
 
konsernin
tilinpäätöksessä.
 
 
 
 
 
 
 
4.9
 
Ulkomaan
 
rahan
 
määräiset
 
erät
 
Euroalueeseen
 
kuulumattomiin
 
valuuttoihin
 
sidotut
ulkomaan
 
rahan
 
määräiset
 
varat
 
ja
 
velat
 
on
 
muunnettu
euroiksi
 
Euroopan
 
keskuspankin
 
noteeraamaan
raportointipäivän
 
keskikurssiin.
 
Arvostuksen
 
yhteydessä
syntyneet
 
kurssierot
 
on
 
kirjattu
 
tuloslaskelmaan
sijoitustoiminnan
 
nettotuottoihin.
 
 
4.10
 
Käteiset
 
varat
Käteiset
 
varat
 
koostuvat
 
kassasta,
 
pankkisaamisista
 
ja
 
alle
kolmen
 
kuukauden
 
lyhytaikaisista
 
talletuksista.
 
 
 
 
4.11
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittäminen
Käypä
 
arvo
 
on
 
se
 
hinta,
 
joka
 
saataisiin
 
omaisuuserän
myynnistä
 
tai
 
maksettaisiin
 
velan
 
siirtämisestä
markkinaosapuolten
 
välillä
 
arvostuspäivänä
 
toteutuvassa
tavanmukaisessa
 
liiketoimessa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Rahoitusinstrumentin
 
käypä
 
arvo
 
määritetään
 
joko
toimivilta
 
markkinoilta
 
saatavien
 
hintanoteerauksien
 
avulla
tai,
 
jos
 
toimivia
 
markkinoita
 
ei
 
ole,
 
yleisesti
 
käytettyä
arvostusmenetelmää
 
käyttäen.
 
Markkinoiden
 
katsotaan
olevan
 
toimivat,
 
jos
 
hintanoteerauksia
 
on
 
helposti
 
ja
säännönmukaisesti
 
saatavissa
 
ja
 
ne
 
kuvastavat
 
todellisia
ja
 
säännönmukaisesti
 
toistuvia,
 
toisistaan
 
riippumattomien
osapuolten
 
välisiä
 
markkinatransaktioita.
 
Rahoitusvarojen
noteerattuna
 
markkinahintana
 
käytetään
 
sen
 
hetkistä
ostokurssia.
 
 
 
 
Mikäli
 
markkinoilla
 
on
 
vakiintunut
 
arvostuskäytäntö
rahoitusinstrumentille,
 
jolle
 
ei
 
saada
 
suoraan
markkinahintaa,
 
niin
 
käypä
 
arvo
 
perustuu
 
markkinoilla
yleisesti
 
käytettyyn
 
markkinahinnan
 
laskentamalliin
 
ja
mallin
 
käyttämien
 
syöttötietojen
 
markkinanoteerauksiin.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Mikäli
 
arvostuskäytäntö
 
ei
 
ole
 
markkinoilla
 
vakiintunut,
käytetään
 
markkina-arvon
 
määrityksessä
 
asianomaiselle
tuotteelle
 
laadittua
 
yleisesti
 
käytettyä
 
arvostusmallia.
Arvostusmallit
 
pohjautuvat
 
yleisesti
 
käytettyihin
laskentamenetelmiin
 
ja
 
ne
 
kattavat
 
kaikki
 
ne
 
osatekijät,
jotka
 
markkinaosapuolet
 
ottaisivat
 
huomioon
 
hintaa
laskettaessa.
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittämisessä
 
käytetään
markkinatransaktioiden
 
hintoja,
 
diskontattuja
 
rahavirtoja
sekä
 
toisen
 
olennaisilta
 
osin
 
samanlaisen
 
instrumentin
tilinpäätöshetken
 
käypää
 
arvoa.
 
Arvostusmenetelmissä
otetaan
 
huomioon
 
arviot
 
luottoriskistä,
 
käytettävistä
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
135
diskonttauskoroista,
 
ennenaikaisen
 
takaisinmaksun
mahdollisuudesta
 
ja
 
muista
 
sellaisista
 
tekijöistä,
 
jotka
vaikuttavat
 
rahoitusinstrumentin
 
käyvän
 
arvon
määrittämiseen.
Rahoitusinstrumenttien
 
käyvän
 
arvon
 
määrittämiseen
sovelletaan
 
IFRS
 
13
 
standardin
 
mukaista
 
käyvän
 
arvon
määrittämistä
.
Rahoitusinstrumenttien
 
käyvät
 
arvot
jaetaan
 
kolmeen
 
hierarkiatasoon
 
sen
 
mukaan,
 
miten
käypä
 
arvo
 
on
 
määritetty:
Taso
 
1
:
 
Täysin
 
samanlaisille
 
varoille
 
tai
 
veloille
 
toimivilla
markkinoilla
 
noteeratut
 
käyvät
 
arvot.
Taso
 
2
:
 
Käyvät
 
arvot,
 
jotka
 
on
 
määritetty
 
käyttäen
syöttötietoina
 
muita
 
kuin
 
tason
 
1
 
noteerattuja
 
hintoja,
 
jotka
ovat
 
todennettavissa
 
varoille
 
tai
 
veloille
 
joko
 
suoraan
(esim.
 
hintoina)
 
tai
 
välillisesti
 
(esim.
 
johdettuina
 
hinnoista).
Taso
 
3:
 
Käyvät
 
arvot,
 
jotka
 
on
 
määritetty
 
käyttäen
 
varoille
tai
 
veloille
 
syöttötietoja,
 
ja
 
jotka
 
eivät
 
olennaisilta
 
osin
perustu
 
todennettavissa
 
oleviin
 
markkinahintoihin.
Käypien
 
arvojen
 
hierarkian
 
taso
 
määritellään
sijoituskohteen
 
kannalta
 
merkittävän
 
alimmalla
 
tasolla
olevan
 
syöttötiedon
 
perusteella.
 
Syöttötiedon
 
merkittävyys
arvioidaan
 
kyseisen
 
käypään
 
arvoon
 
arvostettavan
 
erän
suhteen
 
kokonaisuudessaan.
 
Siirron
 
käyvän
 
arvon
hierarkiatasojen
 
välillä
 
katsotaan
 
tapahtuneen
 
siirron
aiheuttaman
 
tapahtuman
 
tai
 
olosuhteiden
 
muutoksen
toteutumispäivänä.
5.
 
Johdannaiset
 
ja
suojauslaskenta
Yhtiö
 
suojaa
 
saamistodistusten
 
arvonmuutosten
 
sekä
kiinteäkorkoisen
 
talletuskannan
 
korkoriskiä
korkojohdannaisilla
 
ja
 
soveltaa
 
niihin
 
suojauslaskentaa.
Suojauslaskennan
 
dokumentaatiossa
 
suojauslaskenta
määritellään
 
käyvän
 
arvon
 
suojaukseksi.
 
Yhtiö
 
noudattaa
suojauslaskentaa
 
koskevia
 
määrityksiä
 
sekä
 
seuraa
säännöllisesti
 
suojausten
 
tehokkuutta
 
ja
 
käypien
 
arvojen
muutoksia
 
.
 
Tilinpäätöshetkellä
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
rahavirtaa
suojaavia
 
johdannaisia.
Saamistodistusten
 
arvonmuutosta
 
ja
 
niiden
 
vaikutusta
yhtiön
 
käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
suojataan
koronvaihtosopimuksilla.
 
Suojauslaskennassa
noudatetaan
 
IFRS
 
9
 
standardin
 
säännöstä,
 
joka
 
antaa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
mahdollisuuden
 
jatkaa
 
IAS
 
39
 
-standardin
 
mukaisen
portfoliosuojauslaskennan
 
soveltamista.
Kiinteäkorkoisen
 
talletuskannan
 
suojauksen
 
kohteena
 
on
avista-ehtoiset
 
korolliset
 
velat,
 
joita
 
suojataan
koronvaihtosopimuksilla.
 
Suojauslaskennassa
suojaukseen
 
sovelletaan
 
IAS
 
39
 
”carve
 
out”
 
menetelmää.
Koronvaihtosopimusten
 
vastapuolien
 
kanssa
 
sovelletaan
yksilöllisiä
 
ISDA/CSA
 
-vakuusmenetelmien
 
ehtoja.
Yhtiö
 
noudattaa
 
johdannaissopimusten
 
käypien
 
arvojen
määrityksessä
 
kohdan
 
4.11
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittäminen
esitettyjä
 
rahoitusinstrumenttien
 
käypien
 
arvojen
hierarkiatasoja
 
2
 
ja
 
3.
 
Johdannaissopimukset
 
arvostetaan
käypään
 
arvoon
 
ja
 
arvonmuutokset
 
kirjataan
tulosvaikutteisesti
 
tai
 
mikäli
 
sovelletaan
 
suojauslaskentaa,
kirjaus
 
tehdään
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
eriin.
Johdannaissopimusten
 
positiiviset
 
käyvät
 
arvot
 
esitetään
taseen
 
varoissa
 
erässä
 
’Johdannaiset’.
 
Varojen
arvostamisessa
 
otetaan
 
huomioon
 
vastapuolen
 
luottoriskiä
koskeva
 
oikaisu
 
(CVA).
Johdannaissopimusten
 
negatiiviset
 
käyvät
 
arvot
 
esitetään
taseen
 
veloissa
 
erässä
 
’Johdannaissopimukset’.
Arvostamisessa
 
huomioidaan
 
omaa
 
luottoriskiä
 
koskeva
oikaisu
 
(DVA).
 
Johdannaissopimukset
 
arvostetaan
käypään
 
arvoon
 
ja
 
niihin
 
sovelletaan
 
suojauslaskentaa.
Käyvän
 
arvon
 
suojaukseen
 
määritettyjen
suojauskohteiden
 
ja
 
suojausinstrumenttien
 
käyvän
 
arvon
muutokset
 
kirjataan
 
tuloslaskelmassa
 
erään
’Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot’
 
ja
 
taseessa
kyseisen
 
tase-erän
 
oikaisuksi.
 
Suojaavien
 
johdannaisten
korkokulut
 
esitetään
 
korkokuluissa
 
ja
 
tuotot
korkotuotoissa.
Lopetettujen
 
suojauslaskennassa
 
olleiden
 
johdannaisten
käyvät
 
arvot
 
jaksotetaan
 
alkuperäisen
 
juoksuajan
mukaiselle
 
ajanjaksolle.
Johdannaisia
 
ei
 
tehdä
 
kaupankäyntitarkoituksessa.
 
Ennen
suojauslaskennan
 
soveltamisen
 
aloittamista
 
suojaavien
johdannaisten
 
ja
 
suojauskohteen
 
välinen
 
yhteys
(taloudellinen
 
suojaussuhde)
 
ja
 
suojauksen
 
tehokkuus
dokumentoidaan.
6.
 
Aineettomat
 
hyödykkeet
 
 
 
Konsernitilinpäätöksen
 
merkittävimmät
 
aineettomat
hyödykkeet
 
muodostuvat
 
pankkiliiketoiminnassa
käytetyistä
 
tietojärjestelmistä
 
sekä
 
yrityshankintojen
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
136
yhteydessä
 
taseeseen
 
kirjatuista
 
asiakassuhteisiin
liittyvistä
 
aineettomista
 
omaisuuseristä.
Aineeton
 
hyödyke
 
kirjataan
 
taseeseen,
 
jos
 
on
todennäköistä,
 
että
 
omaisuuserästä
 
johtuva
 
odotettavissa
oleva
 
taloudellinen
 
hyöty
 
koituu
 
konsernin
 
hyväksi
 
ja
omaisuuserän
 
hankintameno
 
on
 
määritettävissä
luotettavasti.
 
Alkuperäinen
 
arvostaminen
 
tapahtuu
 
hankintamenoon,
joka
 
käsittää
 
ostohinnan
 
sisältäen
 
kaikki
 
menot,
 
jotka
välittömästi
 
johtuvat
 
omaisuuserän
 
saattamisesta
 
valmiiksi
sille
 
aiottuun
 
käyttötarkoitukseen.
 
Välittömästi
tietojärjestelmähan
 
kkeeseen
 
liittyvä
 
sisäinen
 
kehitystyö
 
on
myös
 
kirjattu
 
taseessa
 
osaksi
 
kirja
 
npitoarvoa.
Hankintamenoon
 
ei
 
lueta
 
hyödykkeen
 
käytöstä
 
ja
henkilökunnan
 
koulutuksesta
 
aiheutuneita
 
menoja
 
eikä
hallinnon
 
menoja
 
ja
 
muita
 
yhteisiä
 
yleismenoja.
Alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen
 
aineeton
 
hyödyke
kirjataan
 
poistoilla
 
ja
 
arvonalentumisilla
 
vähennettyyn
hankintamenoon.
Aineettomat
 
hyödykkeet
 
kirjataan
 
taseen
 
”Aineettomat
hyödykkeet”
 
-erään
 
ja
 
niistä
 
tehtävät
 
poistot
 
kirjataan
tuloslaskelman
 
erään
 
”Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
 
hyödykkeistä”.
 
 
 
Aineettomien
 
hyödykkeiden
 
hankintameno
 
kirjataan
poistoiksi
 
hyödykkeiden
 
taloudellisen
 
pitoajan
 
mukaisesti.
Aineettomien
 
hyödykkeiden
 
poistot
 
aloitetaan
 
siitä
ajanhetkestä,
 
jolloin
 
hyödyke
 
on
 
valmis
 
käytettäväksi.
Aineettomien
 
hyödykkeiden
 
taloudellinen
 
vaikutusaika
tarkistetaan
 
vuosittain.
Arvioidut
 
taloudelliset
 
vaikutusajat
 
ovat
 
seuraavat:
 
Tietojärjestelmät
 
3–10
 
vuotta
Talletuksiin
 
liittyvät
 
asiakassuhteet
 
6
 
vuotta
Muut
 
aineettomat
 
hyödykkeet
 
3–5
 
vuotta
Pilvipalvelujärjestelyjen
 
kirjanpitokäsittely
 
riippuu
 
siitä,
luokitellaanko
 
pilvipohjainen
 
ohjelmisto
 
aineettomaksi
hyödykkeeksi
 
vai
 
palvelusopimukseksi.
 
Ne
 
järjestelyt,
joissa
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
määräysvaltaa
 
kyseiseen
ohjelmistoon,
 
käsitellään
 
kirjanpidossa
palvelusopimuksina,
 
jotka
 
antavat
 
yhtiölle
 
oikeuden
käyttää
 
pilvipalvelutarjoajan
 
sovellusohjelmistoa
sopimuskauden
 
aikana.
 
Sovellusohjelmiston
 
jatkuvat
käyttöoikeusmaksut
 
sekä
 
ohjelmistoon
 
liittyvät
 
 
 
 
 
konfigurointi-
 
tai
 
räätälöintimenot
 
kirjataan
 
liiketoiminnan
muihin
 
kuluihin
 
silloin,
 
kun
 
palvelut
 
vastaanotetaan.
Pilvipalveluntarjoajalle
 
maksettavat
 
ennakkomaksut
ohjelmiston
 
räätälöinnistä,
 
jotka
 
eivät
 
ole
 
erotettavissa
olevia,
 
kirjataan
 
kuluksi
 
sopimuskauden
 
aikana.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
7.
 
Aineelliset
 
hyödykkeet
 
ja
sijoituskiinteistöt
Konsernin
 
kiinteistöt
 
jaetaan
 
käyttötarkoituksen
 
mukaan
omassa
 
käytössä
 
oleviin
 
kiinteistöihin
 
ja
sijoituskiinteistöihin.
 
Sijoituskiinteistöjen
 
tarkoituksena
 
on
tuottaa
 
vuokratuloja
 
tai
 
pääomalle
 
arvonnousua.
 
Jos
kiinteistöä
 
käytetään
 
sekä
 
omassa
 
että
 
sijoituskäytössä,
esitetään
 
varat
 
erikseen
 
vain,
 
jos
 
ne
 
voidaan
 
myydä
erikseen.
 
Jako
 
perustuu
 
tällöin
 
eri
 
käytössä
 
olevien
neliömetrien
 
suhteeseen.
Mikäli
 
nämä
 
osat
 
pystyttäisiin
 
myymään
 
erikseen,
 
ne
käsitellään
 
kirjanpidossa
 
erikseen
 
käyttötarkoituksen
mukaisesti.
 
Jos
 
osat
 
eivät
 
ole
 
erikseen
 
myytävissä,
käsitellään
 
kiinteistöä
 
sijoituskiinteistönä
 
vain,
 
jos
ainoastaan
 
vähäinen
 
osa
 
kiinteistöstä
 
on
 
omassa
 
tai
henkilökunnan
 
käytössä.
 
Jos
 
osia
 
ei
 
voida
 
myydä
erikseen,
 
luokitellaan
 
tila
 
suuremmassa
 
käytössä
 
olevan
tilan
 
käyttöön
 
perustuen.
 
Aineelliset
 
käyttöomaisuushyödykkeet
 
kirjataan
 
taseessa
erään
 
”Aineelliset
 
hyödykkeet”
 
ja
 
sijoituskiinteistöt
 
erään
”Sijoitusomaisuus”.
 
Tuloslaskelmassa
 
oman
 
käytön
kiinteistöön
 
liittyvät
 
tuotot
 
kirjataan
 
erään
 
”Liiketoiminnan
muut
 
tuotot”
 
ja
 
kulut
 
erään
 
"Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut".
Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
kirjataan
 
kaikista
aineellisista
 
käyttöomaisuushyödykkeistä
 
erään
 
”Poistot
 
ja
arvonalentumistappiot
 
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
hyödykkeistä”.
 
Sijoituskiinteistöjen
 
nettotuotot,
 
mukaan
lukien
 
tehdyt
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumiset,
 
sisältyvät
 
erään
”Sijoitustoiminnan
 
nettotuotot”.
 
Luovutuksista
 
tai
 
käytöstä
poistamisesta
 
aiheutuvat
 
voitot
 
tai
 
tappiot
 
kirjataan
saatujen
 
tuottojen
 
ja
 
tasearvon
 
erotuksena.
 
 
 
 
 
 
 
Aineelliset
 
käyttöomaisuushyödykkeet
 
ja
 
sijoituskiinteistöt
arvostetaan
 
poistoilla
 
ja
 
arvonalentumisilla
 
vähennettyyn
hankintamenoon.
 
Poistot
 
perustuvat
 
arvioihin
hyödykkeiden
 
taloudellisista
 
käyttöajoista.
 
Maa-alueista
 
ei
tehdä
 
poistoja.
 
Hyödykkeeseen
 
liittyvät
 
alkuperäisen
hankinnan
 
jälkeen
 
syntyvät
 
menot
 
aktivoidaan
hyödykkeen
 
kirjanpitoarvoon
 
vain,
 
jos
 
on
 
todennäköistä,
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
137
 
 
 
että
 
hyödykkeestä
 
kertyy
 
alun
 
perin
 
arvioitua
 
suurempaa
taloudellista
 
hyötyä
 
tai
 
taloudellinen
 
käyttöaika
 
pitenee.
Arvioidut
 
taloudelliset
 
vaikutusajat
 
ovat
 
pääosin
 
seuraavat:
 
Rakennukset
 
10
40
 
vuotta
 
Koneet
 
ja
 
kalusto
 
3
8
 
vuotta
 
Muut
 
aineelliset
 
hyödykkeet
 
3–10
 
vuotta
8.
 
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset,
 
joissa
 
konserni
 
toimii
 
vuokralle
ottajana,
 
merkitään
 
taseeseen
 
vuokranmaksuvelkana
 
ja
käyttöoikeusomaisuuseränä.
 
Konsernin
 
taseeseen
 
kirjatut
käyttöoikeusomaisuuserät
 
liittyvät
 
kiinteistöjen,
huoneistojen
 
sekä
 
koneiden
 
ja
 
kaluston
vuokras
 
opimuksiin.
 
Käyttöoikeusomaisuuserä
 
arvostetaan
 
sopimuksen
alkamisajankohtana
 
hankintamenoon,
 
joka
 
sisältää
vuokrasopimusvelan
 
alkuperäisen
 
arvostuksen
 
mukaisen
määrän
 
ja
 
mahdolliset
 
alkuvaiheen
 
välittömät
 
menot
 
ja
omaisuuserän
 
arvioidut
 
ennallistamismenot
 
sekä
mahdolliset
 
sopimuksen
 
alkamisajankohtaan
 
mennessä
maksetut
 
vuokrat
 
vähennettynä
 
saaduilla
 
kannustimilla.
 
Vuokrasopimuksen
 
vuokra-ajaksi
 
määritetään
 
ajanjakso,
jonka
 
aikana
 
sopimus
 
ei
 
ole
 
peruutettavissa.
 
Vuokra-
aikaan
 
lisätään
 
mahdollisen
 
jatko-
 
tai
 
päättämisoption
sisältämä
 
ajanjakso,
 
mikäli
 
on
 
kohtuullisen
 
varmaa,
 
että
konserni
 
käyttää
 
jatko-option
 
tai
 
ei
 
käytä
 
päättämisoptiota.
Yhtiön
 
konttoreiden
 
vuokrasopimukset
 
ovat
 
toistaiseksi
voimassa
 
ja
 
kestoajaltaan
 
noin
 
viisi
 
vuotta.
 
Muiden
 
kuin
toistaiseksi
 
voimassa
 
olevien
 
toimitilojen
vuokrasopimusten
 
vuokra-ajat
 
ovat
 
3–15
 
vuotta.
Konserni
 
arvostaa
 
sopimuksen
 
alkamisajankohdan
 
jälkeen
käyttöoikeusomaisuuserän
 
hankintamenomallin
mukaisesti.
 
Käyttöoikeusomaisuuserästä
 
kirjataan
 
poistot
ja
 
vuokrasopimusvelkaan
 
liittyvät
 
korkokulut.
 
Poistot
kirjataan
 
sopimuksen
 
alkamisajankohdan
 
ja
käyttöoikeusomaisuuserän
 
taloudellisen
 
vaikutusajan
päättymisen
 
tai
 
vuokra-ajan
 
päättymisen
 
välisenä
 
aikana.
 
Sopimuksen
 
alkamishetkellä
 
vuokrasopimusvelka
arvostetaan
 
niiden
 
vuokra-aikana
 
maksettavien
 
vuokrien
nykyarvoon,
 
joita
 
ei
 
ole
 
vielä
 
maksettu.
 
Vuokrat
diskontataan
 
vuokrasopimuksen
 
sisäisellä
 
korkokannalla
tai
 
konsernin
 
lisäluoton
 
korkokannalla.
 
Kun
 
muuttuva
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
vuokra
 
perustuu
 
indeksiin
 
tai
 
hintaan,
 
se
 
huomioidaan
vuokrasopimusvelan
 
määrittämisessä.
 
Konserni
 
arvostaa
vuokrasopimusvelan
 
myöhemmillä
 
kausilla
 
efektiivisen
koron
 
menetelmää
 
käyttäen.
 
Vuokrat
 
koostuvat
 
kiinteistä
maksuista
 
sekä
 
muuttuvista
 
vuokrista,
 
jotka
 
riippuvat
indeksistä.
 
Vuokrasopimusvelka
 
määritellään
 
uudelleen,
kun
 
vastaisissa
 
vuokrissa
 
tapahtuu
 
muutos,
 
joka
 
johtuu
kyseisten
 
maksujen
 
määrittämiseen
 
käytettävän
 
indeksin
tai
 
hintatason
 
muutoksesta
 
tai
 
jäännösarvotakuun
perusteella
 
maksettavaksi
 
odotettavissa
 
määrissä
tapahtuu
 
muutos.
 
Myös
 
muutokset
 
arvioissa
 
koskien
kohdeomaisuuserän
 
osto-optiota
 
tai
 
jatkamis-
 
tai
päättämisoptiota
 
voivat
 
johtaa
 
vuokrasopimusvelan
uudelleen
 
arviointiin.
 
Vuokrasopimusvelan
 
uudelleen
määrittämisestä
 
johtuvalla
 
määrällä
 
oikaistaan
 
kyseisen
käyttöoikeusomaisuuserän
 
kirjanpitoarvoa,
 
tai
 
mikäli
käyttöoikeusomaisuuserän
 
arvo
 
on
 
nolla,
 
se
 
kirjataan
tulosvaikutteisesti.
 
Konserni
 
hyödyntää
 
IFRS
 
16:n
helpotuksia
 
ja
 
kirjaa
 
enintään
 
12
 
kuukauden
vuokrasopimukset
 
ja
 
arvoltaan
 
vähäiset
 
omaisuuserät
tasaerinä
 
kuluksi
 
vuokra-aikana.
 
Näitä
 
ei
 
kirjata
omaisuuserinä
 
ja
 
niihin
 
liittyvinä
 
velkoina
 
taseeseen.
Oma
 
Säästöpankki
 
-konsernilla
 
ei
 
ole
 
vuokralle
 
antajana
toimiessaan
 
sopimuksia,
 
jotka
 
luokitellaan
rahoitusleasingsopimuksiksi.
 
Operatiivisina
vuokrasopimuksina
 
käsiteltävät
 
vuokrasopimukset
kirjataan
 
tasaerinä
 
vuokra-ajan
 
kuluessa
 
tuloslaskelman
eriin
 
"Sijoitusomaisuuden
 
nettotuotot"
 
tai
 
"Liiketoiminnan
muut
 
tuotot".
 
Osa
 
määräaikaisista
 
vuokrasopimuksista
sisältää
 
jatko-optioita,
 
joiden
 
vaikutus
 
huomioidaan
laskennassa,
 
mikäli
 
voidaan
 
kohtuullisella
 
varmuudella
olettaa,
 
että
 
sopimuksessa
 
oleva
 
optio
 
hyödynnetään.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
9.
 
Varaukset
Varaus
 
kirjataan,
 
kun
 
konsernilla
 
on
 
aikaisemman
tapahtuman
 
seurauksena
 
oikeudellinen
 
tai
 
tosiasiallinen
velvoite,
 
velvoitteen
 
täyttäminen
 
on
 
todennäköistä
 
ja
 
johto
voi
 
luotettavalla
 
tavalla
 
arvioida
 
velvoitteen
 
määrän.
 
Jos
osasta
 
velvoitetta
 
on
 
varmuus
 
saada
 
korvausta
kolmannelta
 
osapuolelta,
 
kirjataan
 
korvaus
 
erillisenä
eränä.
 
Varaukset
 
tarkistetaan
 
jokaisena
 
raportointipäivänä
ja
 
oikaistaan
 
tarvittaessa.
 
Varaus
 
arvostetaan
 
sen
 
määrän
nykyarvoon,
 
jota
 
odotetaan
 
velvoitteen
 
täyttämiseksi.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
138
10.
 
Työsuhde-
etuudet
 
ja
osakeperusteiset
 
järjestelyt
Konsernin
 
IAS
 
19
 
Työsuhde
 
-etuudet
 
-
 
standardin
 
piiriin
kuuluvat
 
työsuhde-etuudet
 
koostuvat
 
lyhytaikaisista
työsuhde-etuuksista,
 
työsuhteen
 
päättämiseen
 
liittyvistä
etuuksista
 
ja
 
työsuhteen
 
päättymisen
 
jälkeisistä
etuuksista.
Lyhytaikaisia
 
työsuhde-etuuksia
 
ovat
 
esimerkiksi
 
palkat
 
ja
luontoisedut,
 
vuosilomat,
 
tulospalkkiot
 
ja
 
lisävakuutukset,
jotka
 
odotetaan
 
maksettavan
 
kokonaisuudessaan
 
12
kuukauden
 
kuluessa
 
sen
 
tilikauden
 
päättymisestä,
 
jonka
aikana
 
työntekijät
 
suorittavat
 
asianomaisen
 
työn.
 
Työsuhteen
 
päättämiseen
 
perustuvat
 
etuudet
 
koostuvat
irtisanomiskorvauksista.
 
Työsuhteen
 
päättymisen
 
jälkeisiä
etuuksia
 
koskevat
 
eläkejärjestelyt
 
luokitellaan
etuuspohjaisiksi
 
ja
 
maksupohjaisiksi
 
järjestelyiksi.
Etuuspohjaiset
 
järjestelyt
 
ovat
 
pitkälti
 
lisäeläketurvan
sisältäviä
 
sopimuksia.
Maksuperusteisissa
 
eläkejärjestelyissä
 
konserni
 
maksaa
kiinteitä
 
eläkevakuutusmaksuja
 
eläkevakuutusyhtiöille
 
eikä
tämän
 
jälkeen
 
ole
 
juridista
 
tai
 
todellista
 
velvollisuutta
lisämaksujen
 
suorittamiseen,
 
jos
 
eläkevakuutusyhtiö
 
ei
pysty
 
suoriutumaan
 
kyseisten
 
etuuksien
 
maksamisesta.
Kulut
 
kirjataan
 
sen
 
tilikauden
 
kuluksi,
 
jota
 
maksu
 
koskee.
 
Etuuspohjaisissa
 
järjestelyissä
 
konsernille
 
jää
 
velvoitteita
tilikauden
 
maksujen
 
jälkeen.
 
Etuuspohjaisissa
eläkejärjestelyissä
 
velkaeränä
 
esitetään
 
järjestelystä
johtuvien
 
velvoitteiden
 
nykyarvo
 
raportointipäivänä
vähennettynä
 
järjestelyyn
 
kuuluvien
 
varojen
 
käyvällä
arvolla.
 
Konserni
 
käyttää
 
ulkopuolista
 
aktuaaria
määrittämään
 
työsuhteen
 
päättymisen
 
jälkeisistä
etuuksista
 
johtuvat
 
velvoitteet.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitus
 
on
 
päättänyt
osakepohjaisesta
 
kannustinjärjestelmästä
 
konsernin
avainhenkilöille
 
sekä
 
osakesäästöohjelmasta
 
koko
henkilöstölle.
 
Kannustinpalkkio
 
suoritetaan
 
osittain
 
oman
pääoman
 
ehtoisina
 
instrumentteina
 
ja
 
osittain
käteisvaroina.
 
Rahaosuudella
 
pyritään
 
kattamaan
palkkiosta
 
avainhenkilölle
 
ja
 
henkilöstölle
 
aiheutuvia
 
veroja
ja
 
veronluonteisia
 
maksuja.
 
Järjestelyssä
 
myönnettävät
etuudet
 
on
 
arvostettu
 
käypään
 
arvoon
 
niiden
myöntämishetkellä
 
ja
 
ne
 
kirjataan
 
kuluksi
 
tuloslaskelmaan
oikeuden
 
syntymisajanjakson
 
aikana.
 
Kuluksi
 
kirjattava
määrä
 
perustuu
 
arvioon
 
niiden
 
osakkeiden
 
määrästä,
joihin
 
odotetaan
 
syntyvän
 
oikeus.
 
Palkkiot
 
kirjataan
kokonaisuudessaan
 
omana
 
pääomana
 
maksettaviksi
osakeperusteiseksi
 
järjestelyksi
 
ja
 
kulu
 
jaksotetaan
 
koko
oikeuden
 
syntymisjaksolle.
 
Kuluvaikutus
 
esitetään
tuloslaskelmassa
 
henkilöstökuluissa.
 
Konserni
 
päivittää
oletuksen
 
lopullisesta
 
osakkeiden
 
määrästä
 
jokaisena
tilinpäätöspäivänä.
 
Arvioiden
 
muutokset
 
kirjataan
tuloslaskelmaan.
 
Kuluksi
 
kirjattava
 
määrä
 
oikaistaan
myöhemmin
 
vastaamaan
 
lopullisesti
 
myönnettyjen
osakkeiden
 
ärää.
Kannustinjärjestelmään
 
sovelletaan
IFRS
 
2
 
Osakeperusteiset
 
maksut
 
-standardin
 
vaatimuksia.
11.
 
Tuloutusperiaatteet
11.1
 
Korkotuotot
 
ja
 
-kulut
Korkotuotot
 
ja
 
-kulut
 
jaksotetaan
 
sopimuksen
 
juoksuajalle.
Korkotuotot
 
ja
 
kulut
 
kirjataan
 
tuloslaskelmassa
 
erään
”Korkokate”.
Luotonannon
 
merkittävät
 
toimitus-
 
ja
 
järjestelypalkkiot
jaksotetaan
 
korkotuottoihin
 
efektiivisen
 
koron
menetelmällä
 
lainan
 
odotettavissa
 
olevan
 
keskimääräisen
maturiteetin
 
mukaisesti
 
sen
 
sijaan,
 
että
 
ne
 
kirjattaisiin
kerralla
 
tuotoiksi.
 
Jaksotusperiaate
 
koskee
 
yrityksille
 
ja
asuntoyhtiöille
 
myönnettyjä
luottoja.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
11.2
 
Palkkiotuotot
 
ja
 
–kulut
Palkkiotuottoihin
 
kirjataan
 
tuotot
 
asiakkaille
 
tarjotuista
muun
 
muassa
 
maksuliikenteeseen
 
ja
 
lainanantoon
liittyvistä
 
palveluista
 
sekä
 
rahastoihin
 
liittyvistä
palkkiotuotoista.
 
Tuotot
 
kirjataan,
 
kun
 
määräysvalta
suoritevelvoitteisiin
 
on
 
siirtynyt
 
asiakkaalle
 
määrään,
 
johon
konserni
 
katsoo
 
olevansa
 
oikeutettu
 
luovutettuja
 
palveluja
vastaan.
 
Useampaa
 
vuotta
 
koskevista
 
palkkioista
tuloutetaan
 
tilikaudella
 
luovutettuja
 
palveluja
 
vastaava
osuus.
Palkkiokulut
 
sisältävät
 
pääosin
 
kortti-
 
ja
maksuliikenteeseen
 
liittyviä
 
kuluja
 
sekä
 
rahoituksen
hankkimiseen
 
liittyviä
 
kuluja.
 
Liitetietoja
 
ei
 
esitetä
 
IFRS
 
15-standardin
 
salliman
helpotukseen
 
perusten
 
jäljellä
 
oleville
 
suoritevelvoitteille
kohdistetuista
 
transaktiohinnoista,
 
jotka
 
ovat
 
osa
sopimusta,
 
jonka
 
alkuperäinen
 
odotettavissa
 
oleva
kestoaika
 
on
 
enintään
 
yksi
 
vuosi
 
tai
 
jos
 
konsernilla
 
on
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
139
oikeus
 
laskuttaa
 
asiakkaalta
 
vastike,
 
joka
 
vastaa
rahamääränä,
 
joka
 
suoraan
 
vastaan
 
konsernin
tarkasteluhetkeen
 
mennessä
 
tuottaman
 
suoritteen
 
arvoa
asiakkaalle.
11.3
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
nettotuotot
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuottoihin
 
kirjataan
myyntivoitot
 
ja
 
-tappiot
 
sekä
 
arvostusvoitot
 
ja
 
-tappiot
 
ja
osinkotuotot
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjattavista
 
rahoitusinstrumenteista
 
mukaan
 
lukien
 
oman
pääoman
 
ehtoiset
 
sijoitukset
 
sekä
kaupankäyntitarkoituksessa
 
pidettävien
 
rahoitusvarojen
nettotuotot
 
ja
 
sijoituskiinteistöjen
 
nettotuotot.
 
Osinkotuotot
on
 
kirjattu
 
silloin,
 
kun
 
oikeus
 
osinkoon
 
on
 
syntynyt.
Lisäksi
 
erään
 
kirjataan
 
valuuttatoiminnan
 
nettotuotot
 
sekä
käyvän
 
arvon
 
suojauslaskennan
 
nettotuotot.
12.
 
Tuloverot
Konsernin
 
tuloslaskelmaan
 
kirjataan
 
konserniin
 
kuuluvien
yhtiöiden
 
tilikauden
 
tulokseen
 
perustuvat
 
verot,
aikaisempien
 
tilikausien
 
verojen
 
oikaisut
 
ja
 
laskennallisten
verojen
 
muutos.
 
Verot
 
kirjataan
 
tuloslaskelmaan,
 
paitsi
koskien
 
eriä,
 
jotka
 
liittyvät
 
suoraan
 
omaan
 
pääomaan
 
tai
muihin
 
laajan
 
tuloksen
 
eriin.
 
Tällöin
 
myös
 
vero
 
kirjataan
kyseisiin
 
eriin.
 
Tuloverot
 
kirjataan
 
vuoden
 
arvioidun
verotettavan
 
tulon
 
perusteella.
Laskennalliset
 
verot
 
lasketaan
 
kirjanpidon
 
ja
 
verotuksen
välisistä
 
veronalaisista
 
väliaikaisista
 
ja
vähennyskelpoisista
 
eroista.
 
Laskennallinen
verosaaminen
 
kirjataan
 
siihen
 
määrään
 
asti
 
kuin
 
on
todennäköistä,
 
että
 
tulevaisuudessa
 
syntyy
 
verotettavaa
tuloa,
 
jota
 
vastaan
 
väliaikainen
 
ero
 
voidaan
 
hyödyntää.
Käyttämättömiin
 
verotuksessa
 
vahvistettuihin
 
tappioihin
perustuvat
 
verosaamiset
 
kirjataan,
 
mikäli
 
verotettavan
tulon
 
kertyminen
 
on
 
todennäköistä
 
ja
 
saaminen
 
voidaan
hyödyntää.
13.
 
Toimintasegmentit
Yhtiön
 
pankkiliiketoiminta
 
muodostaa
 
yhden
 
IFRS
 
8
Toimintasegmentit
 
-standardin
 
mukaan
 
määritellyn
segmentin.
 
Yhtiön
 
liiketoimintamalliin
 
ja
 
toiminnan
luonteeseen
 
perustuen
 
koko
 
konsernia
 
käsitellään
raportoitavana
 
segmenttinä.
 
Konserni
 
harjoittaa
liiketoimintaa
 
vain
 
Suomen
 
alueella.
14.
 
Johdon
 
harkintaa
edellyttävät
 
tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
 
ja
 
arvioihin
liittyvät
 
epävarmuudet
Tilinpäätöksen
 
laatiminen
 
IFRS-standardien
 
mukaisesti
vaatii
 
konsernin
 
johdolta
 
tiettyjä
 
arvioita
 
ja
 
oletuksia,
 
jotka
vaikuttavat
 
tilinpäätöksessä
 
esitettyjen
 
erien
 
määrään
 
ja
liit
 
etiedoissa
 
annettuihin
 
tietoihin.
 
Johdon
 
keskeiset
 
arviot
koskevat
 
tulevaisuutta
 
ja
 
raportointipäivän
 
keskeisiä
epävarmuustekijöitä.
 
Ne
 
liittyvät
 
keskeisesti
 
muun
 
muassa
käyvän
 
arvon
 
arviointiin,
 
rahoitusvarojen,
 
lainojen
 
ja
muiden
 
saamisten
 
sekä
 
aineellisten
 
ja
 
aineettomien
hyödykkeiden
 
arvonalentumisiin.
 
Vaikka
 
arviot
 
perustuvat
johdon
 
tämänhetkiseen
 
parhaaseen
 
näkemykseen,
 
on
mahdollista,
 
että
 
toteumat
 
poikkeavat
 
tilinpäätöksessä
käytetyistä
 
arvioista.
IFRS
 
9:n
 
mukainen
 
rahoitusvarojen
 
arvonalentumisen
mallin
 
soveltaminen
 
vaatii
 
johdolta
 
harkintaan
 
perustuvia
ratkaisuja
 
koskien
 
arvioita
 
ja
 
oletuksien
 
tekemistä
 
siitä,
onko
 
rahoitusinstrumenttiin
 
liittyvä
 
luottoriski
 
lisääntynyt
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen
 
merkittävästi,
 
ja
 
se
edellyttää
 
tulevaisuuteen
 
suuntautuvan
 
informaation
huomioimista
 
odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
kirjaamisessa.
 
Yhtiön
 
johto
 
on
 
käyttänyt
 
erityistä
 
harkintaa
arvioidessaan
 
ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan
 
lisävarauksia.
Toimintaympäristön
 
epävarmuuden
 
vaikutuksista
 
yhtiön
riskiasemaan
 
annetaan
 
tarkempia
 
tietoja
 
liitetiedossa
 
K2.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
14.1
 
Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
IFRS
 
9:n
 
mukainen
 
rahoitusvarojen
 
arvonalentumisen
malli
 
vaatii
 
johdolta
 
päätöksiä,
 
arvioita
 
ja
 
oletuksia
erityisesti
 
seuraavissa
 
aiheissa:
 
Laskentamallien
 
valinta
 
ja
 
määrittely,
Arvioitaessa
 
onko
 
rahoitusinstrumenttiin
 
liittyvä
luottoriski
 
lisääntynyt
 
alkuperäisen
 
kirjaamisen
jälkeen
 
merkittävästi,
 
ja
Tulevaisuuteen
 
suuntautuvan
 
informaation
huomioimisessa
 
odotettavissa
 
olevien
luottotappioiden
 
kirjaamisessa.
Laskentamallit
 
ja
 
-parametrit
 
eri
 
portfolioille
 
on
 
valittu
niiden
 
liiketoiminnallisen
 
merkitsevyyden
 
ja
 
kriittisyyden
perusteella.
 
Kompleksisemmat
 
mallit
 
ja
 
parametrit
 
on
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
140
määritelty
 
portfolioille,
 
jotka
 
ovat
 
euro-
 
ja
asiakasmääriltään
 
suurimmat.
 
Yhtiö
 
on
 
painottanut
 
ECL-
mallin
 
valinnoissaan
 
kullekin
 
lainatyypille
 
sopivinta
 
mallia
sekä
 
huomioiden
 
yhtiön
 
koko
 
käyttäen
suhteellisuusperiaatetta.
 
Yhtiö
 
huomioi
 
ECL-laskennassa
 
tulevaisuuden
 
näkymiin
perustuvaa
 
tietoa.
 
Yhtiö
 
käyttää
 
luottosalkun
 
vastuiden
PD-parametriin
 
oikaisuja,
 
jotka
 
perustuvat
makrotaloudellisen
 
ympäristön
 
kehityksen
 
ennusteisiin,
sekä
 
LGD-parametrin
 
oikaisuja,
 
jotka
 
perustuvat
 
erilaisiin
skenaarioihin
 
kiinteistövakuuksien
 
arvonkehityksestä
tulevaisuudessa.
 
PD-arvoja
 
oikaistaan
 
laskentahetkestä
seuraavalle
 
kolmelle
 
vuodelle
 
perustuen
 
Suomen
 
taloutta
kuvaavien
 
tunnuslukujen
 
kehityksestä
 
tehtyihin
ennusteisiin
 
ja
 
näistä
 
muodostettuihin
 
skenaarioihin.
Skenaarioita
 
ja
 
niihin
 
liittyviä
 
toteutumistodennäköisyyksiä
on
 
määritelty
 
neljä:
 
perusskenaario
 
(40
 
%),
 
heikko
skenaario
 
(30
 
%),
 
lamaskenaario
 
(10
 
%)
 
ja
 
hyvä
 
skenaario
(20
 
%).
 
Heikon
 
skenaarion
 
paino
 
on
 
suhteellisen
 
korkea
taloudessa
 
edelleen
 
jatkuvan
 
epävarmuuden
 
vuoksi.
14.2
 
Käyvän
 
arvon
 
arviointi
Johdon
 
harkintaa
 
käytetään
 
myös
 
tapauksissa,
 
joissa
rahoitusinstrumentin
 
käypä
 
arvo
 
määritellään
arvostusmenetelmien
 
avulla.
 
Jos
 
käytettyjen
arvostusmallien
 
pohjaksi
 
ei
 
ole
 
käytettävissä
 
markkinoilta
todennettavissa
 
olevia
 
syöttötietoja,
 
on
 
johdon
 
arvioitava
mitä
 
muita
 
syöttötietoja
 
käyvän
 
arvon
 
laskemiseksi
käytetään.
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittämisen
 
periaatteita
kuvataan
 
tarkemmin
 
laatimisperiaatteissa
 
kohdassa
”Käyvän
 
arvon
 
määrittäminen”.
Johto
 
arvioi,
 
milloin
 
se
 
katsoo,
 
että
 
rahoitusinstrumenttien
markkinat
 
eivät
 
ole
 
toimivat.
 
Tällainen
 
tilanne
 
voisi
 
syntyä
maailmanlaajuisen
 
talouden
 
laajan
 
häiriön
 
seurauksena.
Lisäksi
 
arvioitavaksi
 
tulee,
 
onko
 
yksittäinen
rahoitusinstrumentti
 
aktiivisen
 
kaupankäynnin
 
kohteena
 
ja
onko
 
markkinoilta
 
saatava
 
hintatieto
 
luotettava
 
indikaatio
rahoitusinstrumentin
 
käyvästä
 
arvosta.
 
14.3
 
Aineettomien
 
ja
 
aineellisten
hyödykkeiden
 
arvonalentuminen
Johto
 
arvioi
 
jokaisen
 
tilinpäätöksen
 
yhteydessä
aineettomien
 
ja
 
aineellisten
 
hyödykkeiden
arvonalentumisia.
 
Arvonalentumistestaus
 
vaatii
 
johdon
harkintaa
 
ja
 
arviota
 
hyödykkeen
 
tulevaisuudessa
 
 
kerryttämästä
 
rahamäärästä,
 
taloudellisesta
vaikutusajasta
 
ja
 
käytettävästä
 
diskonttauskorosta.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
14.4
 
Liiketoimintojen
 
yhdistäminen
Liiketoimintojen
 
hankinnoissa
 
käypien
 
arvojen
määrittäminen
 
edellyttää
 
yhtiön
 
johdolta
 
harkintaa
 
koskien
luovutetun
 
vastikkeen
 
ja
 
yksilöitävissä
 
olevien
omaisuuserien,
 
velkojen
 
ja
 
ehdollisten
 
velkojen
 
kirjaamista
ja
 
käypään
 
arvoon
 
arvostamista.
 
Maaliskuussa
 
2023
 
toteutetun
 
Liedon
 
Säästöpankin
liiketoiminnan
 
hankinnan
 
yhteydessä
 
siirtynyt
saatavakanta
 
arvostettiin
 
hankinnan
 
yhteydessä
 
käypään
arvoon.
 
Yhtiö
 
on
 
uudelleen
 
arvostanut
 
liiketoimintakaupan
yhteydessä
 
tehdyn
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisun,
 
mistä
 
seurasi
7,3
 
milj.
 
euron
 
positiivinen
 
tulosvaikutteinen
 
kirjaus.
Saatavakantaan
 
liittyen
 
yhtiön
 
taseessa
 
ei
 
ole
 
käyvän
arvon
 
oikaisuun
 
liittyviä
 
eriä.
 
Lisäksi
 
hankinnan
yhteydessä
 
kirjattiin
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
arvostettavan
 
velan,
 
yhteensä
 
15
 
milj.
 
euroa
 
koskien
Säästöpankkien
 
yhteenliittymästä
 
eroavan
 
Liedon
Säästöpankin
 
viiden
 
vuoden
 
määräaikaista
maksuvelvollisuusvastuuta
 
jäsenluottolaitoksena.
Tulosvaikutteisesti
 
arvostettavan
 
velan
 
määrä
 
on
uudelleen
 
arvioitu
 
ja
 
velan
 
määrää
 
on
 
pienennetty
 
4,8
 
milj.
euroa
 
tilikauden
 
aikana.
 
Tilinpäätöshetkellä
 
velan
 
arvo
 
on
10,3
 
milj.
 
euroa.
 
Joulukuussa
 
2021
 
Eurajoen
 
Säästöpankin
 
liiketoiminnan
hankinnan
 
yhteydessä
 
kirjattiin
 
käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
 
arvostettava
 
velka,
 
yhteensä
 
6,5
 
milj.
euroa.
 
Tulosvaikutteisesti
 
arvostettavan
 
velan
 
määrä
 
on
uudelleen
 
arvioitu
 
ja
 
velan
 
määrää
 
on
 
pienennetty
 
3,8
 
milj.
euroa
 
tilikauden
 
aikana.
 
Tilinpäätöshetkellä
 
velan
 
arvo
 
on
2,7
 
milj.
 
euroa.
Syyskuussa
 
2024
 
Handelsbankenin
 
liiketoimintakaupan
yhteydessä
 
siirtynyt
 
saatavakanta
 
arvostettiin
 
hankinnan
yhteydessä
 
käypään
 
arvoon.
 
Käyvän
 
arvon
 
muutoksesta
odotettavissa
 
oleviin
 
luottotappioihin
 
kohdistettiin
tilikauden
 
aikana
 
3,3
 
milj.
 
euroa
 
harkinnan
 
kohteena
olleelle
 
kannalle
 
sopimustasolla.
 
Tilinpäätöshetkellä
käyvän
 
arvon
 
oikaisua
 
on
 
jäljellä
 
2,6
 
milj.
 
euroa.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
141
 
 
 
 
 
 
15.
 
Uudet
 
IFRS
 
-standardit,
 
jotka
eivät
 
ole
 
vielä
 
voimassa
1.1.2027
 
voimaantulevalla
 
IASB:n
 
julkaisemalla
 
IFRS
 
18
standardilla
 
odotetaan
 
olevan
 
vaikutuksia
konsernitilinpäätökseen.
 
Muilla
 
IASB:n
 
julkaisemilla
tulevilla
 
uusilla
 
tai
 
uudistetuilla
 
standardeilla
 
tai
 
tulkinnoilla
ei
 
odoteta
 
olevan
 
olennaista
 
vaikutusta
 
yhtiön
konsernitilinpäätökseen.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
142
K2
 
Riskienhallinnan
 
liitetieto
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
keskittyy
 
vähittäispankki-
toimintaan
 
ja
 
tarjoaa
 
asiakkailleen
 
monipuolisia
pankkipalveluja
 
sekä
 
oman
 
taseensa
 
kautta
 
että
 
välittäen
yhteistyökumppaneidensa
 
tuotteita.
 
Välitetyt
 
tuotteet
käsittävät
 
luotto-,
 
sijoitus-
 
ja
 
lainaturvatuotteita.
 
Yhtiö
harjoittaa
 
myös
 
kiinnitysluottopankkitoimintaa.
Yhtiön
 
pääriskilajit
 
ovat
 
luottoriski,
 
operatiivinen
 
riski,
markkinariski,
 
likviditeettiriski
 
ja
 
liiketoimintariski.
Konsernin
 
sisäistä
 
valvontaa,
 
riskejä
 
ja
 
riskienhallintaa
sekä
 
CRR:n
 
8.
 
luvun
 
mukaisia
 
tiedonantovaatimuksia
(Pilari
 
III)
 
käsitellään
 
lähemmin
 
konsernin
 
Capital
 
and
 
Risk
Management
 
Report
 
-dokumentissa,
 
joka
 
julkaistaan
erillisenä
 
raporttina
 
vuosikertomuksen
 
yhteydessä.
1.
 
Riskienhallinnan
 
organisointi
Riskienhallinta
 
on
 
olennainen
 
osa
 
pankin
 
liiketoimintaa
 
ja
sisäistä
 
valvontaa.
 
Yhtiön
 
riskienhallinnan
kokonaisjärjestelmä
 
kuvataan
 
hallituksen
 
vahvistamassa
riskienhallintastrategiassa.
 
Yhtiön
 
riskienhallintastrategia
päivitettiin
 
kolmannen
 
vuosineljänneksen
 
aikana,
 
ja
riippumattoman
 
riskienvalvontatoiminnon
toimintamandaattia
 
on
 
päivitetyssä
 
strategiassa
 
kasvatettu
aiemmasta.
 
Uuden
 
riskienhallintastrategian
 
olennaisimmat
muutokset
 
ovat
Yhtenäisen
 
riskitaksonomian
 
vahvistaminen
Riskienvalvonnan
 
yhtenäisen
dokumentaatiorakenteen
 
kuvaaminen
Jokaista
 
pääriskilajia
 
käsittelevän
 
komitean
perustaminen
 
ja
 
komiteatyöskentelyn
 
kuvaaminen
Eskalointimenettelyjen
 
tarkempi
 
kuvaaminen
 
ja
kytkeminen
 
komitea-
 
ja
 
hallitustyöskentelyyn
Riskienvalvonnan
 
mandaatti
 
päätösesityksien
vastustamiselle,
 
selvityspyynnöille
 
sekä
havaintojen
 
antamiselle
 
liiketoiminnalle
Riskienvalvonnan
 
velvollisuus
 
raportoida
poikkeamista
 
hallitukselle
 
ja
 
sisäiselle
tarkastukselle
Riskienhallintastrategia
 
kuvaa
 
koko
 
yhtiön
 
laajuisesti
kaikki
 
riskilajit
 
kattaen
 
ne
 
olennaisimmat
 
järjestelyt,
 
joilla
varmistetaan,
 
että
 
riippumattoman
 
riskienvalvonnan
huomiot
 
ja
 
havainnot
 
käsitellään
 
säännöllisesti
liiketoiminnasta
 
ja
 
riippumattomista
 
toiminnoista
koostuvissa
 
komiteoissa.
 
Riskienhallintastrategian
käytännön
 
toteuttamista
 
ja
 
dokumentointia
 
auttaa
kolmannen
 
vuosineljänneksen
 
aikana
 
käyttöön
 
otetut
yhtenäiset
 
kontrolli-
 
ja
 
havaintokirjausjärjestelmät.
Yhtiön
 
riskienhallinnan
 
tehtävänä
 
on
 
varmistaa,
 
että
 
yhtiön
merkittävät
 
riskit
 
tunnistetaan,
 
arvioidaan
 
ja
 
mitataan
 
ja
että
 
riskejä
 
seurataan
 
ja
 
hallitaan
 
osana
 
päivittäistä
liiketoimintojen
 
johtamista.
 
Yhtiön
 
riskejä
 
arvioidaan
säännöllisesti
 
ja
 
hallitus
 
arvioi
 
säännöllisesti
 
yhtiön
riskienhallintastrategiaa,
 
riskinottohalukkuutta,
riskinkantokykyä
 
sekä
 
suhtautumista
 
riskinottoon.
 
Riskejä
pyritään
 
hallitsemaan
 
riskikartoituksilla
 
ja
 
kartoitusten
perusteella
 
tehtävillä
 
toimenpiteillä,
 
systemaattisella
seurannalla
 
sekä
 
toimintaympäristön
 
ja
 
markkinan
analysoinnilla.
 
Liiketoiminnoista
 
riippumattomat
 
toiminnot
 
on
 
järjestetty
varmistamaan
 
tehokas
 
ja
 
kattava
 
riskien
 
hallinta
 
ja
sisäinen
 
valvonta
 
seuraavasti:
 
Liiketoiminnan
 
tuki
 
-toiminto
Riskienvalvontatoiminto
Säännösten
 
noudattamisen
 
varmistamisesta
vastaava
 
toiminto
 
Sisäisen
 
tarkastuksen
 
toiminto
Hallituksen
 
tehtävänä
 
on
 
varmistaa,
 
että
riskienvalvontatoiminnolla,
 
compliance-toiminnolla
 
ja
sisäisellä
 
tarkastuksella
 
on
 
yhtiön
 
toiminnan
 
laatuun,
laajuuteen
 
ja
 
monimuotoisuuteen
 
nähden
 
riittävät
 
ja
ammattitaitoiset
 
henkilöstöresurssit.
Riskienvalvontatoiminnon
 
tavoitteena
 
on
 
edistää
järjestelmällistä
 
ja
 
ennakoivaa
 
riskienhallintaa,
 
jonka
kautta
 
yhtiön
 
liiketoimintaa
 
voidaan
 
kehittää
 
turvallisesti.
Yhtiön
 
organisaatiossa
 
riskienvalvontatoiminto
 
toimii
suoraan
 
toimitusjohtajan
 
alaisuudessa
 
ja
 
raportoi
hallitukselle,
 
toimitusjohtajalle
 
sekä
 
muulle
 
toimivalle
johdolle.
 
 
doc1p121i7 doc1p143i2 doc1p3i1
 
143
Riskienhallinnassa
 
on
 
kolme
 
puolustuslinjaa
Yhtiön
 
riskienhallinnan
 
viitekehys
 
perustuu
 
kolmen
puolustuslinjan
 
periaatteeseen,
 
jotka
 
ovat
1.
 
Puolustuslinja
:
 
Liiketoimintayksiköt.
Koko
 
yhtiön
 
henkilökunnan,
 
niin
 
asiakasrajapinnassa
 
kuin
muissakin
 
tehtävissä
 
toimivien
 
on
 
päivittäisessä
 
työssään
noudatettava
 
yhtiön
 
toimintaohjeita
 
ja
 
riskienhallinnan
periaatteita.
 
Liiketoiminnan
 
tuki
 
-toiminto
 
toimii
 
myös
ensimmäisessä
 
puolustuslinjassa
 
ja
 
vastaa
 
keskitetysti
tiettyjen
 
sisäisen
 
valvonnan
 
ja
 
arviointien
 
tekemisestä,
 
ja
raportoi
 
suoraan
 
toimitusjohtajalle.
2.
 
Puolustuslinja
:
 
Riskienvalvonta-
 
ja
 
compliance-
toiminto.
Riskienvalvontatoiminto
 
valvoo
 
ja
 
varmistaa,
 
että
 
yhtiön
toiminta
 
noudattaa
 
määriteltyjä
 
strategioita
 
ja
 
rajoja.
Toiminto
 
tekee
 
jatkuvaa
 
valvontaa
 
ja
 
huolehtii,
 
että
toimintatavat
 
kehittyvät
 
ajan
 
mukana.
 
Compliance-toiminto
valvoo
 
säännösten
 
noudattamista.
 
Toinen
 
puolustuslinja
raportoi
 
toimitusjohtajalle,
 
ja
 
tuottaa
 
itsenäisesti
raportointia
 
suoraan
 
hallitukselle
 
ja
 
yhtiön
 
muille
 
yksiköille.
3.
 
Puolustuslinja
:
 
Sisäinen
 
tarkastus.
Sisäinen
 
tarkastus
 
arvioi
 
ja
 
varmistaa
 
sisäisen
 
valvonnan
riittävyyttä,
 
toimivuutta
 
ja
 
tehokkuutta
 
yhtiön
 
eri
 
yksiköissä,
toiminnoissa
 
ja
 
tytäryhtiöissä.
 
Sisäinen
 
tarkastus
 
raportoi
yhtiön
 
hallitukselle.
2.
 
Vakavaraisuuden
 
hallinta
Vakavaraisuuden
 
kehityksestä
 
raportoidaan
 
hallitukselle
kuukausittain.
 
Raportoinnissa
 
seurataan
kokonaisvakavaraisuutta
 
ja
 
omien
 
varojen
 
ylijäämää.
Yhtiön
 
hallitus
 
on
 
vahvistanut
 
ydinpääomasuhteelle
(CET1)
 
tavoitetason,
 
joka
 
on
 
vähintään
 
2
prosenttiyksikköä
 
viranomaisvaateen
 
yläpuolella
keskipitkällä
 
aikavälillä.
 
Tavoitteena
 
on
 
varmistaa
pääomien
 
riittävyys
 
myös
 
suhdanteiden
 
heikentyessä.
 
Tarkempaa
 
tietoa
 
konsernin
 
vakavaraisuudesta
 
on
hallituksen
 
toimintakertomuksessa
 
sekä
 
Capital
 
and
 
Risk
Management
 
-julkaisussa.
3.
 
Luottoriski
Luottoriskillä
 
tarkoitetaan
 
riskiä,
 
joka
 
syntyy,
 
kun
vastapuoli
 
ei
 
todennäköisesti
 
pysty
 
täyttämään
sopimuksen
 
ehtoisia
 
maksuvelvoitteitaan.
 
Yhtiön
luottoriski
 
koostuu
 
pääasiallisesti
 
myönnetyistä
 
luotoista.
Yhtiö
 
on
 
edelleen
 
kehittänyt
 
vuoden
 
2021
 
aikana
käyttöönotettuja
 
IRB-vaatimusten
 
mukaisia
luottoluokittelumalleja.
Vastapuoliriski
 
määritellään
 
tappion
 
riskinä
 
tai
negatiivisena
 
arvostuserona,
 
joka
 
aiheutuu
 
vastapuolen
luottokelpoisuuden
 
heikentymisestä.
 
Luottoriskiä
 
ja
vastapuoliriskiä
 
syntyy
 
myös
 
muista
 
saamisista,
 
kuten
yhtiön
 
sijoitussalkkuun
 
sisältyvistä
 
velkakirjoista,
saamistodistuksista
 
ja
 
johdannaissopimuksista
 
sekä
taseen
 
ulkopuolisista
 
sitoumuksista,
 
kuten
käyttämättömistä
 
luottojärjestelyistä
 
ja
 
-limiiteistä,
takauksista
 
ja
 
rembursseista.
Yhtiö
 
tiedotti
 
alkuvuodesta
 
luotonannossa
 
tapahtuneesta
ohjeiden
 
vastaisesta
 
toiminnasta.
 
Hallitus
 
käynnisti
 
laajat
toimenpiteet
 
alkuvuoden
 
tapahtumien
 
seurauksena.
Luottokanta
 
läpivalaistiin
 
kokonaisuudessaan
 
kesän
aikana
 
ja
 
toimenpide
 
vahvisti,
 
että
 
kyseessä
 
on
 
ollut
yksittäistapaus.
 
Luottokannan
 
laatu
 
varmistettiin
ulkopuolisten,
 
riippumattomien
 
asiantuntijoiden
 
toimesta.
Luottokantaan
 
ja
 
luottoprosesseihin
 
on
 
tehty
 
mittavia
tarkastustoimia
 
ja
 
analyyseja
 
kauden
 
aikana.
 
Yhtiön
aikaisemmin
 
raportoitu
 
toimenpidesuunnitelma,
 
jonka
tavoitteena
 
on
 
pienentää
 
maksukyvyttömiä
 
vastuita,
 
on
edelleen
 
käynnissä
 
ja
 
edennyt
 
suunnitellusti.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
luottoriski
 
koostuu
 
pääasiallisesti
kiinteistövakuudellisista
 
saamisista,
 
vähittäisvastuista
 
ja
yrityksille
 
suunnatuista
 
luotoista.
 
Kiinteistövakuudellisten
saamisten
 
osuus
 
luottoriskistä
 
oli
 
31.12.2024
 
43,9
 
(46,8)
%,
 
vähittäisvastuiden
 
osuus
 
15,1
 
(16,1)
 
%
 
ja
yritysluottojen
 
osuus
 
20,8
 
(23,9)
 
%.
 
Luottoriskin
 
vastuut
 
on
hyvin
 
hajautettu
 
maantieteellisesti
 
ja
 
toimialakohtaisesti,
mikä
 
laskee
 
yhtiön
 
keskittymäriskiä.
 
Yhtiö
käyttää
EBA/GL/2016/07
 
mukaista
 
maksukyvyttömyyden
määritelmää.
 
Maksukyvyttömien
 
luottojen
 
osuus
luottokannasta
 
oli
 
6,3
 
%.
 
Ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
liittyvän
 
salkun
 
osuus
 
oli
 
2,4
 
%.
Luottoriskien
 
hallinnan
 
tavoitteena
 
on
 
rajoittaa
asiakasvastuista
 
syntyvien
 
riskien
 
tulos-
 
ja
vakavaraisuusvaikutukset
 
hyväksyttävälle
 
tasolle.
 
Luotto-
ja
 
vastapuoliriskejä
 
mitataan
 
arvioimalla
 
odotettavissa
olevia
 
luottotappioita.
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
arvioidaan
 
ECL-mallien
 
avulla
 
IFRS
 
9:n
 
mukaisesti.
 
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
144
3.1
 
Yhtiön
 
myöntämät
 
helpotukset
lainojen
 
maksuun
Tilikauden
 
päättyessä
 
koko
 
lainakannasta
lyhennysvapaalla
 
olleiden
 
lainojen
 
yhteenlasketut
pääomat
 
olivat
 
451,9
 
milj.
 
euroa.
 
Pääomiin
 
on
 
laskettu
mukaan
 
kaikki
 
tilikauden
 
päättyessä
 
voimassa
 
olleet
lyhennysvapaajaksot
 
niiden
 
syystä
 
tai
 
alkamishetkestä
riippumatta.
3.2
 
Odotettavissa
 
olevien
luottotappioiden
 
laskenta
Odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
laskenta
 
eli
 
ECL-
laskenta
 
(Expected
 
Credit
 
Loss)
 
toteutetaan
 
lainatasolla
kuukausittain.
 
ECL-laskennassa
 
kullekin
 
luotolle
 
lasketaan
kuukausittain
 
odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
perustuen
maksukyvyttömyyden
 
todennäköisyyteen
 
(PD)
 
sekä
maksukyvyttömyyden
 
aiheuttaman
 
tappion
 
osuuteen
(LGD).
Yhtiön
 
lainakanta
 
on
 
luokiteltu
 
eri
 
laskentaportfolioihin
perustuen
 
asiakkaiden
 
erilaisiin
 
riskiominaisuuksiin.
Arvioitaessa
 
onko
 
rahoitusinstrumenttiin
 
liittyvä
 
luottoriski
kasvanut
 
merkittävästi,
 
tarkastellaan
 
muun
 
muassa
rahoitusinstrumentin
 
odotettavissa
 
olevana
voimassaoloaikana
 
toteutuvien
 
laiminlyöntien
 
riskin
muutosta.
 
Tätä
 
arviointia
 
tehtäessä
 
verrataan
 
toisiinsa
rahoitusinstrumenttiin
 
kohdistuvan
 
laiminlyönnin
 
riskiä
raportointipäivänä
 
ja
 
kyseiseen
 
rahoitusinstrumenttiin
kohdistuvan
 
laiminlyönnin
 
riskiä
 
alkuperäisen
 
kirjaamisen
yhteydessä.
 
Luottoriskin
 
merkittävä
 
kasvu
 
johtaa
 
lainan
siirtämiseen
 
vaiheesta
 
1
 
vaiheeseen
 
2.
Yhtiön
 
luottokanta
 
on
 
kasvanut
 
tilikauden
 
aikana.
Luottokannan
 
laatu
 
on
 
pysynyt
 
hyvällä
 
tasolla,
 
vaikka
järjestämättömät
 
saamiset
 
luottokannasta
 
nousivat
 
2,4
prosentista
 
6,5
 
prosenttiin.
 
Ohjeiden
 
vastainen
 
toiminta
 
ja
sen
 
seuraukset
 
ovat
 
vaikuttaneet
 
myös
 
järjestämättömien
luottojen
 
kasvuun.
 
Taloudelliseen
 
ympäristöön
 
liittyvän
epävarmuuden
 
vuoksi
 
on
 
kuitenkin
 
mahdollista,
 
että
luottokannan
 
laatu
 
voi
 
heikentyä
 
tulevaisuudessa.
 
Yhtiöllä
 
on
 
tilikauden
 
lopussa
 
johdon
 
harkintaan
perustuvia
 
varauksia
 
ja
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisuja
 
yhteensä
2,6
 
milj.
 
euroa.
Ensimmäisellä
 
neljänneksellä
 
tehty
 
19,5
 
milj.
 
euron
 
johdon
harkintaan
 
perustuva
 
lisävaraus
 
johtuen
 
yhtiön
luottoriskiaseman
 
muutoksesta
 
tiettyjen
asiakaskokonaisuuksien
 
osalta
 
kohdistettiin
 
suunnitellusti
toisella
 
neljänneksellä
 
asiakaskokonaisuuksille.
 
Toisella
neljänneksellä
 
tehty
 
30
 
milj.
 
euron
 
johdon
 
harkintaan
perustuva
 
lisävaraus
 
kyseisille
 
asiakaskokonaisuuksille
perustuen
 
yhtiön
 
tekemään
 
selvitykseen
 
sekä
 
tilattuun
ulkopuoliseen
 
selvitykseen
 
luottokannan
 
laadusta
kohdistettiin
 
suunnitellusti
 
asiakaskokonaisuuksille
kolmannella
 
neljänneksellä.
 
Lisäksi
 
toisella
 
neljänneksellä
tehty
 
2,5
 
milj.
 
euron
 
johdon
 
harkintaan
 
perustuva
lisävaraus
 
yksittäiselle
 
asiakkaalle
 
liittyen
 
yllä
 
mainittuihin
asiakaskokonaisuuksiin
 
kohdistettiin
 
kolmannen
neljänneksen
 
aikana.
Yhtiö
 
uudelleen
 
arvioi
 
Liedon
 
Säästöpankin
liiketoimintakaupan
 
yhteydessä
 
tehdyn
 
käyvän
 
arvon
oikaisun
 
kolmannen
 
neljänneksen
 
aikana,
 
jonka
seurauksena
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisun
 
arvo
 
laski
 
4,1
 
milj.
euroa.
 
Jäljelle
 
jääneen
 
2,0
 
milj.
 
euron
 
varauksen
 
yhtiö
purki
 
viimeisen
 
neljänneksen
 
aikana.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
teki
kolmannella
 
neljänneksellä
 
Handelsbankenin
liiketoimintakaupan
 
yhteydessä
 
yhtiölle
 
siirtyneeseen
saatavakantaan
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisun
 
5,8
 
milj.
 
euroa.
Käyvän
 
arvon
 
oikaisusta
 
kohdistettiin
 
lainoille
 
3,3
 
milj.
euroa.
 
Mallin
 
tulevaisuuteen
 
katsovia
 
muuttujia
 
päivitettiin
loppuvuodesta
 
Suomen
 
taloutta
 
koskevien
 
ennusteiden
päivittymisen
 
johdosta.
 
Asiakasseuranta
 
erityisesti
 
ongelma-asiakkaiden
 
osalta
 
on
ollut
 
tiivistä
 
taloudellisen
 
ympäristön
 
epävarmuudesta
johtuen.
 
Siirto
 
vaiheesta
 
1
 
vaiheeseen
 
2
 
johtuu
 
saamiseen
liittyvästä
 
merkittävästä
 
luottoriskin
 
kasvusta.
 
ECL-
laskennan
 
vaiheeseen
 
3
 
luokitellaan
 
kaikki
 
sellaiset
 
lainat,
jotka
 
täyttävät
 
maksukyvyttömyyden
 
määritelmän.
Vaiheen
 
3
 
luokittelukriteerejä
 
ovat
 
muun
 
muassa
sopimukseen
 
perustuvien
 
olennaisten
 
maksujen
myöhästyminen
 
90
 
päivällä,
 
asiakkaan
 
velkasaneeraus
 
tai
konkurssi,
 
tai
 
muut
 
epävarman
 
takaisinmaksun
 
tilanteet.
 
Odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
laskenta
 
on
 
kuvattu
tarkemmin
 
tilinpäätöksen
 
liitetiedossa
 
K1
Konsernitilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteet.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
145
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Luottokanta
 
ja
 
odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
asiakasryhmittäin
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yksityisasiakkaat
3
 
778
 
191
3
 
585
 
722
-
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
-23
 
237
-19
 
481
Yritysasiakkaat
1
 
356
 
416
1
 
255
 
520
-
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
-35
 
894
-11
 
801
Asuntoyhteisö
712
 
477
736
 
068
-
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
-23
 
458
-447
Maatalousasiakkaat
311
 
510
300
 
447
-
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
-6
 
702
-3
 
130
Muut
239
 
801
154
 
776
-
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
-23
 
317
-600
Luottokanta
 
yhteensä
6
 
398
 
396
6
 
032
 
533
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
yhteensä
-112
 
608
-35
 
458
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Erääntyneet
 
ja
 
järjestämättömät
 
saamiset
 
sekä
 
lainanhoitojoustot
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
 
%
 
luotto-
kannasta
31.12.2023
 
%
 
luotto-
kannasta
Erääntyneet
 
saamiset
 
30-90
 
päivää
54
 
513
0,8
 
%
31
 
253
0,5
 
%
Erääntymättömät
 
tai
 
erääntyneet
 
alle
 
90
 
päivää
 
saamiset,
 
jotka
todennäköisesti
 
jäävät
 
maksamatta
257
 
430
4,0
 
%
89
 
842
1,5
 
%
Järjestämättömät
 
saamiset
 
90-180
 
päivää
41
 
407
0,6
 
%
16
 
950
0,3
 
%
Järjestämättömät
 
saamiset
 
181
 
päivää
 
-
 
1
 
vuosi
75
 
955
1,2
 
%
14
 
374
0,2
 
%
Järjestämättömät
 
saamiset
 
>
 
1
 
vuosi
45
 
150
0,7
 
%
21
 
882
0,4
 
%
Erääntyneet
 
ja
 
järjestämättömät
 
saamiset
 
yhteensä
474
 
455
7,4
 
%
174
 
301
2,9
 
%
Järjestämättömät
 
saamiset
 
yhteensä
419
 
942
6,5
 
%
143
 
048
2,4
 
%
 
josta
 
ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
 
liittyvä
 
portfolio
 
yhteensä
153
 
091
2,4
 
%
10
 
341
0,2
 
%
 
josta
 
muu
 
portfolio
 
yhteensä
266
 
851
4,2
 
%
132
 
708
2,2
 
%
Terveet
 
ja
 
erääntyneet
 
saamiset,
 
joissa
 
lainanhoitojoustoja
86
 
909
1,4
 
%
74
 
099
1,2
 
%
Järjestämättömät
 
saamiset,
 
joissa
 
lainanhoitojoustoja
72
 
021
1,1
 
%
57
 
593
1,0
 
%
Lainanhoitojoustot
 
yhteensä
158
 
930
2,5
 
%
131
 
692
2,2
 
%
 
josta
 
ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
 
liittyvä
 
portfolio
 
yhteensä
10
 
214
0,2
 
%
10
 
306
0,2
 
%
 
josta
 
muu
 
portfolio
 
yhteensä
148
 
716
2,3
 
%
121
 
386
2,0
 
%
Luvut
 
sisältävät
 
eriin
 
kohdistuvat
 
erääntyneet
 
korot.
3.3
 
Ongelmaluotot
Yhtiön
 
luottohallinnon
 
ohjeessa
 
määritellään
 
toimintamalli
ongelma
 
-asiakkaiden
 
ja
 
ongelmaluottojen
 
valvontaan.
Ongelma-asiakkailla
 
tarkoitetaan
 
asiakkaita,
 
joiden
luottoluokitus
 
on
 
heikko
 
tai
 
heikentynyt,
 
ja
 
jotka
 
tästä
syystä
 
siirtyvät
 
tehostetun
 
seurannan
 
piiriin.
 
Lisäksi
tarkkailuun
 
nousevat
 
asiakkaat,
 
joiden
 
luottoluokka
 
on
heikentynyt,
 
mutta
 
eivät
 
täytä
 
vielä
 
ongelma-asiakkaan
määritelmää.
 
Näiden
 
määritysten
 
lisäksi
 
asiakas
 
voidaan
luokitella
 
ongelma-asiakkaaksi
 
edellä
 
mainituista
kriteereistä
 
poiketen
 
harkintaa
 
käyttäen.
Asiakaskohtainen
 
tarkastelu
 
ottaa
 
kantaa
 
muun
 
muassa
saatavan
 
turvaamiseen,
 
asiakkaan
 
luottoluokituksen
muuttamiseen
 
ja
 
luottotappiokirjauksen
 
tekemiseen.
Seurannan
 
tarkoituksena
 
on
 
havaita
 
ongelmaluotot
 
tai
ongelmaluotoiksi
 
muodostuvat
 
luotot
 
mahdollisimman
aikaisessa
 
vaiheessa.
 
Ongelma-asiakkaita
 
ja
 
-vastuita
seurataan
 
konttorikohtaisesti
 
sekä
 
suhteessa
 
lainakannan
kokoon.
 
Jokaiselle
 
ongelma-asiakkaalle
 
tehdään
toimenpidesuunnitelma
 
luotto-ohjeen
 
määrittämien
 
rajojen
ylittyessä
.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
146
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Yksityisasiakkaiden
 
luottokelpoisuusluokat
Luottoluokat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
%
31.12.2023
%
AAA
1
 
344
 
737
35,6
 
%
1
 
394
 
580
38,9
 
%
AA
1
 
020
 
148
27,0
 
%
1
 
012
 
406
28,2
 
%
A+
433
 
654
11,5
 
%
389
 
876
10,9
 
%
A
277
 
561
7,3
 
%
248
 
292
6,9
 
%
B+
403
 
429
10,7
 
%
325
 
429
9,1
 
%
B
69
 
422
1,8
 
%
52
 
768
1,5
 
%
C
92
 
904
2,5
 
%
77
 
754
2,2
 
%
D
29
 
749
0,8
 
%
23
 
458
0,7
 
%
Ei
 
luokiteltu
204
0,0
 
%
248
0,0
 
%
Maksukyvytön
106
 
384
2,8
 
%
60
 
911
1,7
 
%
Yksityisasiakkaat
3
 
778
 
191
100,0
 
%
3
 
585
 
722
100,0
 
%
Yritysten
 
ja
 
asunto
 
-osakeyhtiöiden
 
luottokelpoisuusluokat
Luottoluokat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
%
31.12.2023
%
AAA
924
 
439
44,7
 
%
1
 
080
 
143
54,2
 
%
AA
420
 
768
20,3
 
%
352
 
148
17,7
 
%
A+
258
 
793
12,5
 
%
278
 
902
14,0
 
%
A
104
 
737
5,1
 
%
156
 
222
7,8
 
%
B+
55
 
252
2,7
 
%
42
 
880
2,2
 
%
B
48
 
908
2,4
 
%
17
 
757
0,9
 
%
C
12
 
205
0,6
 
%
8
 
092
0,4
 
%
Ei
 
luokiteltu
12
0,0
 
%
122
0,0
 
%
Maksukyvytön
243
 
779
11,8
 
%
55
 
322
2,8
 
%
Yritykset
 
ja
 
asunto-osakeyhtiöt
2
 
068
 
893
100,0
 
%
1
 
991
 
588
100,0
 
%
3.4
 
Jakauma
 
riskiluokkiin
Yhtiö
 
luokittelee
 
kaikki
 
asiakkaat
 
riskiluokkiin
vastapuolesta
 
saatavilla
 
olevien
 
tietojen
 
pohjalta.
Luokittelussa
 
käytetään
 
omaa
 
sisäistä
 
arviota
 
ja
ulkopuolisia
 
luottoluokitustietoja
.
 
Seuranta
 
on
 
jatkuvaa
 
ja
voi
 
johtaa
 
siirtoon
 
riskiluokasta
 
toiseen.
Luotonannossa
 
riskikeskittymiä
 
syntyy
 
tai
 
voi
 
syntyä
esimerkiksi
 
silloin,
 
kun
 
luottosalkku
 
sisältää
 
suuria
 
määriä
luottoja
 
ja
 
muita
 
vastuita:
 
yksittäiselle
 
vastapuolelle
 
ryhmille,
 
jotka
 
muodostuvat
 
yksittäisistä
vastapuolista
 
tai
 
niihin
 
sidoksissa
 
olevista
yhteisöistä
 
tietyille
 
toimialoille
 
tiettyjä
 
vakuuksia
 
vastaan
 
joiden
 
maturiteetti
 
on
 
sama
 
tai
 
joissa
 
tuote/instrumentti
 
on
 
sama
 
147
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
erät
 
riskiluokittain
 
ja
 
luottoriskikeskittymät
Riskiluokka
 
1:
 
Matalan
 
riskiluokan
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluvaksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
AAA-tason
 
henkilö-,
 
yritys-
 
ja
 
as.oy.
 
-asiakkaat
 
ja
 
AAA-
 
ja
AA+-tason
 
maatalousasiakkaat.
Riskiluokka
 
2:
 
Kohtuullisen
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
AA-B+
 
-tason
 
henkilöasiakkaat,
 
AA-A+
 
-tason
 
yritys-
 
ja
 
as.oy-
asiakkaat
 
sekä
 
AA-A
 
-tason
 
maatalousasiakkaat.
Riskiluokka
 
3:
 
Kasvaneen
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
B-C-tason
 
henkilöasiakkaat
 
sekä
 
A-B-tason
 
yritys-
 
ja
 
as.oy-
asiakkaat
 
sekä
 
B+-B
 
-tason
 
maatalousasiakkaat.
 
Riskiluokka
 
4:
 
Korkeimman
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
D-tason
 
henkilöasiakkaat,
 
C-tason
 
yritys-
 
ja
 
as.oy.
 
-asiakkaat,
C-
 
ja
 
D-tason
 
maatalousasiakkaat
 
sekä
 
maksukyvyttömät
 
asiakkaat.
Muut
 
asiakkaat
 
perustuvat
 
yhtiön
 
sisäiseen
 
arvioon
 
riskiluokasta.
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
 
-erään
 
kuuluvat
 
sellaiset
 
luotot
 
tai
 
saamistodistukset,
 
joille
 
yhtiö
 
ei
 
ole
 
määritellyt
 
luottoluokitusta
 
tai
 
joille
 
ei
 
ole
 
saatavissa
ulkoista
 
luottoluokitusta.
Henkilöasiakkaat
31.12.2024
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
ulkopuoliset
 
erät
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka
 
1
1
 
435
 
962
11
 
771
-
1
 
447
 
733
1
 
491
 
431
Riskiluokka
 
2
2
 
051
 
626
148
 
963
-
2
 
200
 
589
2
 
040
 
053
Riskiluokka
 
3
9
 
322
145
 
188
-
154
 
510
132
 
059
Riskiluokka
 
4
2
 
798
44
 
053
101
 
807
148
 
658
84
 
935
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
3
 
210
82
-
3
 
293
2
 
671
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
3
 
502
 
919
350
 
057
101
 
807
3
 
954
 
783
3
 
751
 
150
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
1
 
186
5
 
736
16
 
380
23
 
302
19
 
495
Yhteensä
3
 
501
 
732
344
 
322
85
 
427
3
 
931
 
481
3
 
731
 
655
Yritykset
31.12.2024
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
ulkopuoliset
 
erät
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka
 
1
434
 
720
13
 
224
-
447
 
944
479
 
239
Riskiluokka
 
2
594
 
436
31
 
025
-
625
 
461
614
 
543
Riskiluokka
 
3
38
 
032
160
 
094
-
198
 
126
196
 
319
Riskiluokka
 
4
209
12
 
379
166
 
247
178
 
836
60
 
964
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
387
34
-
420
405
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
1
 
067
 
783
216
 
756
166
 
247
1
 
450
 
787
1
 
351
 
470
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
376
2
 
933
32
 
706
36
 
015
11
 
964
Yhteensä
1
 
067
 
408
213
 
823
133
 
541
1
 
414
 
772
1
 
339
 
506
Asunto-osakeyhtiöt
31.12.2024
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
ulkopuoliset
 
erät
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka
 
1
524
 
649
8
 
836
-
533
 
485
651
 
897
Riskiluokka
 
2
74
 
950
22
 
191
-
97
 
141
73
 
089
Riskiluokka
 
3
3
 
824
10
 
313
-
14
 
137
29
 
462
Riskiluokka
 
4
1
-
79
 
420
79
 
421
2
 
817
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
1
-
-
1
-
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
603
 
425
41
 
341
79
 
420
724
 
185
757
 
264
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
84
1
 
223
22
 
153
23
 
460
449
Yhteensä
603
 
341
40
 
117
57
 
267
700
 
726
756
 
815
 
doc1p121i2 doc1p148i0
148
doc1p121i7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Maatalousasiakkaat
31.12.2024
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
ulkopuoliset
 
erät
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka
 
1
86
 
609
2
 
584
-
89
 
193
109
 
179
Riskiluokka
 
2
144
 
088
5
 
184
-
149
 
272
159
 
145
Riskiluokka
 
3
16
 
760
14
 
913
-
31
 
673
22
 
332
Riskiluokka
 
4
403
8
 
376
22
 
153
30
 
931
17
 
331
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
19
 
837
20
-
19
 
857
6
 
454
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
267
 
697
31
 
076
22
 
153
320
 
925
314
 
442
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
215
316
6
 
185
6
 
716
3
 
146
Yhteensä
267
 
481
30
 
760
15
 
968
314
 
210
311
 
296
Muut
31.12.2024
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
ulkopuoliset
 
erät
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka
 
1
71
 
342
2
 
804
-
74
 
146
96
 
123
Riskiluokka
 
2
92
 
857
54
 
030
-
146
 
887
76
 
829
Riskiluokka
 
3
20
604
-
624
932
Riskiluokka
 
4
2
-
33
 
977
33
 
978
42
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
7
-
-
7
-
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
164
 
228
57
 
438
33
 
977
255
 
643
173
 
926
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
115
3
 
447
19
 
796
23
 
358
674
Yhteensä
164
 
114
53
 
990
14
 
181
232
 
285
173
 
252
31.12.2024
Saamistodistukset
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
31.12.2023
Riskiluokka
 
1
479
 
465
-
-
479
 
465
476
 
133
Riskiluokka
 
2
1
 
287
-
-
1
 
287
1
 
366
Riskiluokka
 
3
-
-
-
-
252
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
6
 
544
11
 
574
218
18
 
336
68
 
425
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
487
 
296
11
 
574
218
499
 
088
546
 
177
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
279
71
-
350
478
Yhteensä
487
 
018
11
 
503
218
498
 
739
545
 
699
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
ulkopuoliset
 
erät
 
toimialoittain
 
(1
 
000
 
euroa)
Riskiluokka
 
1
Riskiluokka
 
2
Riskiluokka
 
3
Riskiluokka
 
4
Riskiluokka
 
ei
luokiteltu
31.12.2024
31.12.2023
Yritykset
992
 
301
774
 
806
210
 
837
258
 
336
19
 
055
2
 
255
 
335
2
 
171
 
713
Kiinteistöala
638
 
150
353
 
276
88
 
997
150
 
713
15
1
 
231
 
152
1
 
250
 
967
Maatalous
1
 
126
51
 
761
1
 
036
1
 
053
18
 
665
73
 
640
61
 
607
Rakentaminen
88
 
524
44
 
903
12
 
131
16
 
239
50
161
 
846
125
 
645
Majoitus-
 
ja
 
ravitsemistoiminta
13
 
494
21
 
651
15
 
361
15
 
775
16
66
 
296
84
 
755
Tukku
 
-
 
ja
 
vähittäiskauppa
67
 
590
75
 
544
29
 
628
15
 
404
131
188
 
296
182
 
695
Rahoitus-
 
ja
 
vakuutustoiminta
11
 
223
29
 
316
9
 
862
7
 
885
1
58
 
288
44
 
500
Muut
172
 
194
198
 
356
53
 
822
51
 
268
177
475
 
816
421
 
542
Julkisyhteisöt
651
15
 
128
70
-
-
15
 
848
16
 
486
Voittoa
 
tavoittelemattomat
 
yhteisöt
21
 
683
70
 
187
400
502
2
92
 
775
34
 
832
Rahoitus-
 
ja
 
vakuutuslaitokset
36
 
635
52
 
864
154
33
 
477
5
123
 
134
103
 
977
Kotitaloudet
1
 
541
 
230
2
 
306
 
365
187
 
609
179
 
510
4
 
516
4
 
219
 
230
4
 
021
 
245
Yhteensä
2
 
592
 
501
3
 
219
 
350
399
 
071
471
 
824
23
 
578
6
 
706
 
323
6
 
348
 
252
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
149
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Suuret
 
asiakasriskit
 
(Vakavaraisuusasetuksen
 
neljännen
 
osan
 
mukaisesti
laskettu)
31.12.2024
Kokonaisuus
 
(1
 
000
 
euroa)
Vastuut
 
ennen
vähennyksiä
Vähennykset
Vastuut
 
vähennysten
jälkeen
Osuus
ensisijaisesta
omasta
 
pääomasta
Asiakaskokonaisuus
 
1
226
 
877
-101
 
662
125
 
215
23,6
 
%
Asiakaskokonaisuus
 
2
30
 
854
-
30
 
854
5,8
 
%
Asiakaskokonaisuus
 
3
39
 
416
-18
 
200
21
 
216
4,0
 
%
Asiakaskokonaisuus
 
4
20
 
019
-
20
 
019
3,8
 
%
Asiakaskokonaisuus
 
5
17
 
263
-
17
 
263
3,2
 
%
Summa
334
 
428
-119
 
862
214
 
566
Asiakaskokonaisuuksien
 
vastuut
 
yhteensä
334
 
428
-119
 
862
214
 
566
Taulukossa
 
esitetään
 
viiden
 
suurimman
 
asiakaskokonaisuuden
 
vastuiden
 
kokonaismäärä
 
ja
 
tämän
 
osuus
 
ensisijaisesta
 
omasta
 
pääomasta.
Eri
 
asiakaskokonaisuudet
 
voivat
 
sisältää
 
samoja
 
yksittäisiä
 
asiakkuuksia
 
eli
 
eri
 
asiakaskokonaisuuksien
 
kokonaisvastuiden
 
yhteismäärässä
voi
 
olla
 
samojen
 
yksittäisten
 
asiakkaiden
 
vastuita.
 
Asiakaskokonaisuuksien
 
vastuiden
 
yhteismäärä
 
esitetään
 
kahdella
 
eri
 
rivillä.
 
"Summa"-
rivillä
 
lasketaan
 
kaikkien
 
asiakaskokonaisuuksien
 
vastuut
 
yhteen.
 
"Asiakaskokonaisuuksien
 
vastuut
 
yhteensä"-rivillä
 
esitetään
 
vastuiden
yhteismäärä
 
niin,
 
että
 
yksittäisen
 
asiakkaan
 
vastuut
 
ovat
 
laskennassa
 
vain
 
kerran.
 
Mikäli
 
rivit
 
vastaavat
 
toisiaan,
 
asiakaskokonaisuuksien
sisällä
 
ei
 
ole
 
samoja
 
yksittäisiä
 
asiakkaita.
 
Vähennykset
 
sisältävät
 
hyväksyttävät
 
luottoriskin
 
vähentämistekniikat
 
ja
 
vapautukset
vakavaraisuusasetuksen
 
neljännen
 
osan
 
mukaisesti.
3.5
 
Vakuudet
Luottoriskiä
 
hallitaan
 
käyttämällä
 
vakuuksia
 
ja
kovenantteja.
 
Vakuuksia
 
otetaan
 
vastuille
 
takaisinmaksun
turvaamiseksi.
 
Pääsääntöisesti
 
luotoille
 
halutaan
 
turvaava
vakuusasema,
 
parhaissa
 
luottoluokissa
 
voidaan
 
hyväksyä
vakuusvajetta.
 
Yritysluotonannossa
 
riskiä
 
turvataan
 
usein
sopimalla
 
asiakkaan
 
kanssa
 
kovenantti,
 
mikä
 
mahdollistaa
yhtiölle
 
luottoon
 
liittyvien
 
ehtojen
 
uudelleen
 
neuvottelun
asiakkaan
 
riskiaseman
 
muuttuessa.
Vakuusarviointi
 
on
 
täysin
 
riippumatonta
 
ja
 
muusta
liiketoiminnasta
 
eriytettyä,
 
ja
 
sitä
 
tehdään
 
jatkuvasti.
Vakuuksien
 
arvioinnista
 
ja
 
monitorointien
 
toteuttamisesta
vastaa
 
erillinen
 
vakuuksien
 
arviointiin
 
keskittynyt
 
yksikkö.
Vakuuksien
 
arvon
 
määrityksestä
 
vastaa
 
sisäinen
 
tai
ulkopuolinen
 
arvioitsija,
 
jonka
 
käyttää
 
arvioinnin
 
tukena
tilastollisia
 
malleja.
 
Vakuusarvioinnissa
 
sovelletaan
kansainvälisiä
 
arviointistandardeja
 
(IVS).
 
Lainojen
 
vakuudet
 
huomioidaan
 
myös
 
odotettavissa
olevien
 
luottotappioiden
 
mallissa.
 
Kohteen
 
vakuusarvoon
vaikuttaa
 
vakuuden
 
tyyppi,
 
kuten
 
esimerkiksi
 
asuin-
 
tai
liikehuoneisto
 
tai
 
kiinteistö.
 
Yhtiö
 
harjoittaa
 
kiinnitysluottopankkitoimintaa
 
ja
 
tämän
johdosta
 
yhtiö
 
seuraa
 
vakuuskelpoisten
 
luottojen
 
määrän
kehitystä
 
varmistaakseen
 
jälleenrahoituksen
 
katettujen
joukkolainojen
 
avulla.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kiinnitysluottopankin
 
LTV
 
-jakauma
LTV
31.12.2024
31.12.2023
0-50%
25,3
 
%
25,1
 
%
50-60%
13,3
 
%
13,0
 
%
60-70%
18,3
 
%
17,6
 
%
70-80%
16,8
 
%
17,3
 
%
80-90%
14,3
 
%
13,7
 
%
90-100%
11,9
 
%
13,4
 
%
Yhteensä
100,0
 
%
100,0
 
%
Taulukko
 
esittää
 
raportointihetkellä
 
katettujen
 
lainojen
vakuutena
 
olleiden
 
luottojen
 
LTV
 
-jakaumat
 
KLP-säädöksiin
perustuen.
 
Taulukon
 
luokissa
 
koko
 
lainan
 
määrä
 
näkyy
 
siinä
LTV
 
luokassa,
 
johon
 
sen
 
suurin
 
LTV
 
-arvo
 
kuuluu.
 
Esimerkiksi
 
55
000
 
euron
 
laina,
 
jossa
 
vakuutena
 
on
 
100
 
000
 
 
kiinteistö,
lasketaan
 
kokonaisuudessaan
 
LTV-luokkaan
 
50–60
 
%.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
150
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Vakuuksien
 
ja
 
muiden
 
luoton
 
laatua
 
parantavien
 
järjestelyjen
 
vaikutus
Luottoriskille
 
alttiina
 
oleva
 
määrä,
 
johon
 
kohdistuu
 
vakuus
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kuvaus
 
hallussa
 
olevasta
 
vakuudesta
Asuntoluotot
3
 
259
 
157
3
 
110
 
044
Pääosin
 
asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot
1
 
989
 
455
1
 
898
 
331
Pääosin
 
kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot
351
 
454
360
 
312
Pääosin
 
asuinkiinteistövakuuksia
Muut
736
 
221
602
 
614
Pääosin
 
kiinteistövakuuksia
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
336
 
287
5
 
971
 
301
4.
 
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski
 
voidaan
 
määritellä
 
tulevien
 
ja
 
lähtevien
rahavirtojen
 
tasapainon
 
eroavaisuutena.
 
Riski
 
voi
realisoitua,
 
jos
 
yhtiö
 
ei
 
kykene
 
täyttämään
 
erääntyviä
maksuvelvoitteitaan
 
tai
 
hyväksyttävää
 
tasapainoa
 
ei
 
saada
siedettävien
 
kustannuksien
 
rajoissa.
 
Yhtiön
 
suurimmat
likviditeettiriskit
 
nousevat
 
otto-
 
ja
 
antolainauksen
maturiteettierosta
 
sekä
 
suurempien
joukkovelkakirj
 
alainojen
 
uudelleen
 
rahoittamisesta.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
likviditeettiriskin
 
hallinta
 
lähtee
liikkeelle
 
yhtiön
 
kyvystä
 
hankkia
 
riittävästi
 
hinnaltaan
kilpailukykyistä
 
rahaa
 
lyhyelle
 
sekä
 
pitkälle
 
aikavälille.
Tärkeänä
 
osana
 
likviditeettiriskin
 
hallintaa
 
on
 
yhtiön
rahoitusaseman
 
suunnittelu
 
eri
 
ajanhetkille
tulevaisuudessa.
 
Likviditeettiriskin
 
hallintaa
 
tukevat
aktiviinen
 
riskienhallinta,
 
taseen
 
ja
 
kassavirtojen
 
seuranta,
sekä
 
sisäiset
 
laskentamallit.
 
Jatkuva
 
likviditeettitilanteen
valvominen
 
on
 
tärkeää,
 
jotta
 
yhtiö
 
pystyy
 
hallitsemaan
ulos
 
lähteviä
 
kassavirtoja.
 
Yhtiön
 
likviditeettiriskiä
hallinnoidaan
 
myös
 
seuraamalla
 
ja
 
ennustamalla
markkinatekijöiden
 
sekä
 
markkinakehityksen
 
muutoksia.
Mikäli
 
ennusteet
 
näyttävät
 
siltä,
 
että
 
markkinalikviditeetti
on
 
laskussa,
 
voi
 
yhtiö
 
asettaa
 
tiukemmat
 
sisäiset
 
limiitit
likviditeetin
 
riskienhallinnalle.
 
Likviditeetin
 
hallintaan
sisältyy
 
myös
 
likviditeettireservinhallinta,
 
jolla
varmistetaan,
 
että
 
yhtiöllä
 
on
 
riittävästi
 
likvidejä
arvopapereita
 
käytettävissä.
 
Yhtiön
 
likviditeettireservin
tarkoituksena
 
on
 
poikkeustilanteissa
 
kattaa
 
pankin
erääntyvät
 
maksuvelvoitteet
 
vähintään
 
yhden
 
kuukauden
ajan.
 
Lisäksi
 
likviditeettireservin
 
suunnittelulla
 
varaudutaan
odottamattomiin
 
tapahtumiin
 
kuten
 
huonontuviin
suhdanteisiin
 
markkinoilla.
Huolimatta
 
yhtiön
 
luotonannossa
 
tapahtuneesta
 
ohjeiden
vastaisesta
 
toiminnasta
 
ja
 
negatiivisesta
 
uutisoinnista,
yhtiön
 
likviditeetti
 
on
 
säilynyt
 
vuonna
 
2024
 
vakaalla
pohjalla.
 
Yhtiön
 
liikkeeseen
 
laskemat
 
joukkovelkakirjat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
ovat
 
vahvistaneet
 
likviditeettiasemaa
 
ja
 
vähentäneet
uudelleenrahoitusriskiä.
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
laskeneet
 
markkinakorot
 
hillitsivät
kokonaisrahoituksen
 
kustannuksia
 
edellisvuoteen
verrattuna.
 
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
yhtiö
 
toteutti
onnistuneesti
 
emissioita
 
sekä
 
katetuissa
 
(250
 
milj.
 
euroa),
että
 
senior
 
joukkovelkakirjalainoissa
 
(140
 
milj.
 
euroa).
Vuonna
 
2025
 
erääntyy
 
toukokuussa
 
200
 
milj.
 
euron
 
senior
joukkovelkakirjalaina
 
eikä
 
yhtiöllä
 
ole
 
muita
 
isoja
uudelleenrahoitustarpeita.
Yhtiön
 
tärkeimmät
 
likviditeettiriskin
 
arviointiin
 
käytettävät
mittarit
 
ovat
 
maksuvalmiusvaatimus
 
(LCR)
 
ja
 
pysyvän
varainhankinnan
 
vaatimus
 
(NSFR).
 
Konsernin
maksuvalmiusvaatimus
 
(LCR)
 
säilyi
 
hyvällä
 
tasolla
 
ollen
vuoden
 
2024
 
lopussa
 
160,3
 
%
 
(248,9
 
%).
 
NSFR
 
oli
vuoden
 
2024
 
lopussa
 
118,1
 
%
 
(117,8
 
%).
LCR
 
&
 
NSFR
 
kehitys
 
kvartaaleittain
31.12.2024
30.9.2024
30.6.2024
31.3.2024
LCR,
 
%
160
 
%
166
 
%
199
 
%
155
 
%
NSFR,
 
%
 
118
 
%
117
 
%
119
 
%
117
 
%
LCR-
 
ja
 
NSFR-tunnusluvut
 
ovat
 
tilintarkastamattomia.
 
LCR-
laskentaa
 
tarkennettu
 
vertailukaudelle
 
31.3.2024
 
takautuvasti.
Valvojan
 
suorittamat
 
tarkastukset
Finanssivalvonta
 
suoritti
 
syksyllä
 
2024
 
osana
 
valvojan
jatkuvaa
 
valvontaa
 
likviditeettiriskin
 
tarkastuksen
 
yhtiöön.
Tarkastus
 
perustuu
 
yhtiön
 
30.6.2024
 
tilanteeseen
 
ja
kyseisenä
 
ajankohtana
 
käytössä
 
olleisiin
 
likviditeettiriskin
hallinnan
 
prosesseihin
 
sekä
 
voimassa
 
olleeseen
dokumentaatioon.
 
Yhtiön
 
syksyllä
 
2024
 
toteuttamia
kehittämistoimenpiteitä
 
ei
 
ole
 
huomioitu
 
osana
 
tarkastusta
tarkasteluajankohdan
 
ollessa
 
30.6.2024.
 
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
151
Finanssivalvonta
 
arvioi
 
tarkastuksessa
 
yhtiön
likviditeettiriskien
 
hallintaa
 
ja
 
siihen
 
liittyvien
 
prosessien
sekä
 
riskienvalvonnan
 
asianmukaisuutta.
 
Lisäksi
 
arvioitiin
likviditeettiriskien
 
hallintaan
 
liittyvää
organisaatiorakennetta
 
ja
 
resursoinnin
 
riittävyyttä,
likviditeettiriskin
 
raportointiprosesseja,
 
stressitestausta
sekä
 
näihin
 
liittyviä
 
datan
 
hallinnan
 
prosesseja.
Tarkastuksen
 
kohteena
 
olivat
 
myös
 
likviditeettiriskin
viranomaisraportointiin
 
liittyvät
 
ulkoistukset.
Finanssivalvonnan
 
keskeisimmät
 
havainnot
 
koskevat
yhtiön
 
likviditeettiriskin
 
viranomaisraportoinnin
kokonaisuutta
 
ja
 
sen
 
toimivuutta,
 
stressitestausta,
 
sisäisiä
raportointimenetelmiä
 
ja
 
valvontatoimintojen
 
järjestämistä
ja
 
resursoinnin
 
riittävyyttä.
 
Tarkastuksella
 
esille
 
nostetut
 
havainnot
 
ja
 
yhtiön
 
itse
tunnistamat
 
kehityskohteet
 
tukevat
 
toisiaan.
 
Yhtiö
 
on
kesällä
 
2024
 
käynnistänyt
 
kehitystoimenpiteitä,
 
joilla
parannetaan
 
likviditeettiriskin
 
hallintaan
 
liittyvää
henkilöresursointia
 
sekä
 
dokumentointia.
 
Meneillään
olevat
 
kehityshankkeet
 
liittyvät
 
käynnissä
 
olevaan
riskienhallinnan
 
kehitysohjelmaan.
 
Riskienhallinnan
henkilöstöresursseja
 
on
 
kasvatettu,
 
ja
 
lisääntyneillä
resursseilla
 
on
 
vuoden
 
2024
 
jälkipuoliskolla
 
korjattu
Finanssivalvonnan
 
raportilla
 
esittämiä
 
havaintoja
riippumattomiin
 
kontrolleihin
 
liittyen.
 
Lisäksi
 
yhtiöllä
 
on
käynnissä
 
laaja
 
viranomaisraportoinnin
 
uudistushanke,
jolla
 
parannetaan
 
likviditeettiriskin
 
viranomaisraportoinnin
prosessia
 
ja
 
ulkoistettua
 
palvelua.
 
Yhtiö
 
jatkaa
suunnitelman
 
mukaisesti
 
laatukontrolliensa
 
parantamista.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
152
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
maturiteettijakauma
Rahoitusvarat
31.12.2024
(1
 
000
 
euroa)
alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavat
saamistodistukset
4
 
997
27
 
139
266
 
322
176
 
349
474
 
807
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
080
500
-
-
283
 
580
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
544
 
488
456
 
390
1
 
822
 
528
3
 
462
 
383
6
 
285
 
788
Saamistodistukset
7
 
440
106
17
 
653
611
25
 
810
Johdannaiset
-
-
43
 
912
34
 
969
78
 
881
Yhteensä
840
 
004
484
 
135
2
 
150
 
415
3
 
674
 
312
7
 
148
 
866
Rahoitusvarat
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavat
saamistodistukset
61
 
028
15
 
084
228
 
827
207
 
411
512
 
350
Saamiset
 
luottolaitoksilta
191
 
805
500
-
-
192
 
305
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
782
 
390
416
 
030
1
 
546
 
985
3
 
251
 
669
5
 
997
 
074
Saamistodistukset
3
 
730
2
 
528
27
 
333
787
34
 
379
Johdannaiset
-
-
16
 
384
28
 
540
44
 
924
Yhteensä
1
 
038
 
953
434
 
142
1
 
819
 
530
3
 
488
 
408
6
 
781
 
033
Rahoitusvelat
31.12.2024
(1
 
000
 
euroa)
alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Velat
 
luottolaitoksille
 
ja
 
keskuspankeille
163
 
523
12
 
220
49
 
936
10
 
909
236
 
589
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
3
 
647
 
960
332
 
774
19
 
969
-
4
 
000
 
703
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
4
 
997
209
 
830
2
 
450
 
738
-
2
 
665
 
565
Velat,
 
joilla
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
-
-
60
 
000
-
60
 
000
Johdannaiset
 
ja
 
muut
kaupankäyntitarkoituksessa
 
pidettävät
 
velat
-
118
3
 
003
7
 
844
10
 
965
Yhteensä
3
 
816
 
480
554
 
941
2
 
583
 
647
18
 
753
6
 
973
 
821
Rahoitusvelat
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Velat
 
luottolaitoksille
 
ja
 
keskuspankeille
78
 
170
-
24
 
435
62
 
649
165
 
255
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
3
 
389
 
603
340
 
108
48
 
599
-
3
 
778
 
310
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
154
 
464
521
 
584
1
 
757
 
162
496
 
848
2
 
930
 
058
Velat,
 
joilla
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
-
-
60
 
000
-
60
 
000
Johdannaiset
 
ja
 
muut
kaupankäyntitarkoituksessa
 
pidettävät
 
velat
-
-
1
 
556
7
 
899
9
 
455
Yhteensä
3
 
622
 
237
861
 
692
1
 
891
 
752
567
 
396
6
 
943
 
077
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
153
5.
 
Markkinariski
5.1.
 
Osakeriski
Yhtiön
 
likviditeettipuskurin
 
sijoitukset
 
ovat
 
pääasiassa
hyvän
 
luottoluokituksen
 
omaavissa
 
valtionlainoissa
 
sekä
katetuissa
 
joukkovelkakirjalainoissa,
 
joiden
hintamuutokset
 
ovat
 
esimerkiksi
 
yrityslainamarkkinaa
maltillisemmat.
 
Huomioiden
 
vuoden
 
2024
 
aikana
laskeneiden
 
markkinakorkojen
 
positiivinen
 
vaikutus
joukkovelkakirjalainojen
 
arvoon,
 
on
 
koko
 
sijoitussalkun
kehitys
 
säilynyt
 
odotusten
 
mukaisena.
Markkinariskiä
 
hallitaan
 
muun
 
muassa
 
hajauttamalla
sijoitussalkun
 
sisältöä
 
riittävässä
 
määrin.
 
Sijoitusten
hajauttamisella
 
vähennetään
 
yksittäisistä
 
sijoituksista
aiheutuvaa
 
keskittyneisyysriskiä.
 
Yhtiön
 
sijoitusstrategian
mukaisesti
 
likviditeettipuskuria
 
suojataan
korkojohdannaisilla
 
tasoittamaan
 
arvopaperien
hinnanvaihtelua.
 
Yhtiö
 
seuraa
 
säännöllisesti
sijoitustarkoitukseen
 
hankittujen
 
arvopapereiden
markkina-arvoja
 
ja
 
niiden
 
transaktioihin
 
liittyviä
kassavirtoja.
 
Hallitukselle
 
raportoidaan
 
säännöllisesti
arvopaperisalkun
 
sisältö
 
ja
 
taseasema.
Arvopaperisalkkuun
 
sisältyvää
 
markkinariskiä
 
arvioidaan
suhteessa
 
yhtiön
 
tulokseen
 
ja
 
omiin
 
varoihin.
Markkinariskien
 
mittaamiselle
 
ja
 
seurannalle
 
on
 
asetettu
limiitit
 
ja
 
seurantarajat.
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
ei
 
käy
 
osakekauppaa
kaupankäyntitarkoituksessa.
 
Osakkeiden
 
hintariskin
herkkyysanalyysiä
 
ei
 
ole
 
esitetty,
 
koska
 
sillä
 
ei
 
ole
olennaista
 
vaikutusta
 
konsernin
 
taloudelliseen
 
asemaan.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sijoitusomaisuuden
 
jakauma
 
lajeittain
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käypä
 
arvo
Osuus
 
%
Käypä
 
arvo
Osuus
 
%
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
14
 
460
2,8
 
%
13
 
519
2,4
 
%
Saamistodistukset
500
 
617
97,0
 
%
546
 
729
97,4
 
%
Sijoituskiinteistöt
920
0,2
 
%
1
 
167
0,2
 
%
Sijoitusomaisuus
 
yhteensä
515
 
997
100
 
%
561
 
414
100
 
%
5.2
 
Korkoriski
Rahoitustaseen
 
korkoriski
 
muodostaa
 
enemmistön
 
yhtiön
korkoriskistä.
 
Korkoriskiä
 
muodostuu
 
eroista
 
varojen
 
ja
velkojen
 
korkotasoissa
 
sekä
 
maturiteeteissa.
 
Yhtiön
liiketoimintamallin
 
mukaisesti
 
valtaosa
 
antolainauksesta
on
 
sidoksissa
 
vaihtuviin
 
markkinakorkoihin,
 
ottolainauksen
ollessa
 
pääosin
 
kiinteäkorkoista.
 
Yhtiön
 
taseen
 
rakenteen
vuoksi
 
korkokate
 
pienenee
 
markkinakorkojen
 
laskiessa
 
ja
kasvaa
 
markkinakorkojen
 
noustessa.
 
Lisäksi
markkinakorot
 
vaikuttavat
 
sijoitussalkun
 
arvopapereiden
markkinahintoihin.
 
Korkoriskin
 
määrää
 
raportoidaan
säännöllisesti
 
hallitukselle,
 
joka
 
on
 
asettanut
 
korkoriskille
enimmäismäärän.
 
Taseen
 
rakenteesta
 
muodostuvaa
korkoriskiä
 
suojataan
 
pääasiassa
 
koronvaihtosopimuksilla,
jotka
 
parantavat
 
korkokatetta
 
markkinakorkojen
 
laskiessa.
Yhtiö
 
voi
 
hankkia
 
korkosuojia
 
sen
 
talletusvarainhankinnan
ja
 
joukkovelkakirjalainojen
 
korkoriskin
 
hallintaan.
 
Lisäksi
yhtiö
 
suojaa
 
koronvaihtosopimuksilla
 
sijoitussalkun
markkinakorkojen
 
muutoksista
 
syntyvää
 
arvonvaihtelua.
Yhtiön
 
suunnitelmallinen
 
korkoriskin
 
hallinta
 
tasapainottaa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
saatavien
 
ja
 
velkojen
 
korkoperusteita
 
ja
 
pienentää
korkokatteen
 
vaihteluita
 
markkinakorkojen
 
muuttuessa.
Vuoden
 
2024
 
aikana
 
Euroopan
 
Keskuspankki
 
laski
talletuskorkoaan
 
yhteensä
 
1,0
 
prosenttiyksikköä,
 
joka
näkyi
 
vuoden
 
aikana
 
myös
 
laskeneina
 
euribor-korkoina
markkinoilla.
 
Laskeneet
 
markkinakorot
 
näkyvät
 
pankeille
pienentyneinä
 
korkokatekertyminä
 
tulevina
 
vuosina
verrattuna
 
kahteen
 
edeltävään
 
vuoteen.
 
Markkinakorkojen
muutokset
 
vaikuttavat
 
myös
 
yhtiön
 
korkoherkkyyksiin.
Yhtiön
 
suunnitelmallinen
 
korkoriskin
 
hallinta
 
on
 
lieventänyt
korkoherkkyyksiä
 
vuonna
 
2024
 
ja
 
tulee
 
tasoittamaan
korkokatteen
 
vaihteluita
 
myös
 
tulevina
 
vuosina.
Korkoherkkyysanalyysi
 
1
 
%
 
muutos
 
korkokäyrään
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
-1%
 
muutos
+1%
 
muutos
-1%
 
muutos
+1%
 
muutos
Muutos
 
1-12kk
-2
 
632
 
1
 
167
 
-13
 
063
 
13
 
585
 
Muutos
 
13-24kk
-23
 
482
 
20
 
814
 
-30
 
595
 
31
 
142
 
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
154
6.
 
Operatiivinen
 
riski
Operatiivisella
 
riskillä
 
tarkoitetaan
 
seurausta
 
tai
tappionvaaraa
 
tapahtumasta,
 
joka
 
aiheutuu
riittämättömistä
 
tai
 
toimimattomista
 
sisäisistä
 
prosesseista,
järjestelmistä,
 
ihmisistä
 
tai
 
ulkoisista
 
tekijöistä.
 
Myös
maineriski,
 
oikeudelliset
 
riskit,
 
compliance-riski,
tietoturvariskit,
 
rahanpesuun
 
ja
 
terrorismin
 
rahoittamiseen
sekä
 
pakotteisiin
 
liittyvät
 
riskit
 
sisältyvät
 
operatiiviseen
riskiin.
 
Operatiivista
 
riskiä
 
aiheuttavat
 
myös
 
ulkoistetut
toiminnot.
 
Realisoituneet
 
operatiiviset
 
riskit
 
voivat
 
johtaa
talou
 
dellisiin
 
tappioihin
 
tai
 
yhtiön
 
maineen
 
menetykseen.
Operatiivinen
 
riski
 
muodostaa
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:lle
merkittävän
 
riskialueen.
 
Operatiiviselle
 
riskille
 
on
tyypillistä,
 
että
 
riskistä
 
mahdollisesti
 
aiheutuvia
 
tappioita
 
ei
ole
 
aina
 
helposti
 
mitattavissa.
 
Syitä
 
tähän
 
voivat
 
olla
 
muun
muassa
 
riskin
 
toteutuminen
 
viiveellä
 
tai
 
että
 
riskit
 
eivät
toteutuessaan
 
konkretisoidu
 
taloudellisesti
 
mitattavina
menetyksinä.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
merkittävin
 
operatiivisen
 
riskin
lähde
 
on
 
kyberriskit.
 
Toimintaympäristö
 
on
 
muuttunut
Venäjän
 
hyökkäyssodan
 
myötä,
 
ja
 
kyberhyökkäyksen
todennäköisyys
 
on
 
kasvanut.
 
IT-riskiltä
 
suojaudutaan
monin
 
eri
 
menetelmin,
 
ja
 
suojautuminen
kyberhyökkäyksiltä
 
koskee
 
tietoteknisen
 
ympäristön
 
lisäksi
myös
 
koko
 
henkilökuntaa.
 
Sen
 
lisäksi
 
henkilökuntaa
koulutetaan
 
jatkuvasti,
 
ja
 
toiminnan
 
jatkuvuuden
varmistamiseksi
 
kyberturvallisuutta
 
pyritään
 
parantamaan
testaamisen
 
ja
 
suojauksien
 
jatkuvan
 
parantamisen
 
kautta.
Itämeren
 
alueella
 
tapahtui
 
vuoden
 
aikana
 
kolme
 
erillistä
ulkopuolisen
 
tahon
 
aiheuttamaa
 
sähkö-
 
ja
 
teleliikenteen
kaapelivauriota,
 
jotka
 
eivät
 
vaikuttaneet
 
finanssisektorin
 
tai
Suomen
 
yhteiskunnan
 
toiminnallisuuteen.
 
Syksyllä
rahoitusalan
 
toimijaan
 
kohdistui
 
Pohjoismaiden
 
laajuinen
useita
 
viikkoja
 
kestänyt
 
palvelunestohyökkäys,
 
jonka
vaikutukset
 
näyttäytyivät
 
toimijan
 
asiakkaille
 
kuitenkin
vähäisesti.
 
On
 
syytä
 
olettaa,
 
että
 
eri
 
muodoissa
toteutettava
 
hybridivaikuttaminen
 
tulee
 
jatkumaan
tulevaisuudessakin
 
ja
 
vaikuttamisen
 
tarkoituksena
 
on
horjuttaa
 
yhteiskuntaa
 
ja
 
sen
 
toiminnallisuutta.
 
Yhtiö
 
on
varautunut
 
hybridivaikuttamiseen
 
mm.
 
toteuttamalla
harjoituksia
 
palveluntarjoajien
 
kanssa,
 
luomalla
uhkaskenaarioita
 
ja
 
palautumissuunnitelmia
 
sekä
aktiivisella
 
yhteistyöllä
 
viranomaisten
 
kanssa
 
.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Oma
 
Säästöpankki
Oyj
 
laskee
 
Pilari
 
I
 
mukaisen
operatiivisen
 
riskin
 
vakavaraisuuden
 
vaatimuksen
perusmenetelmällä.
 
Tämän
 
määrä
 
31.12.2024
 
oli
 
414,9
milj.
 
euroa,
 
josta
 
omien
 
varojen
 
vaatimus
 
oli
 
33,2
 
milj.
euroa.
 
Kasvu
 
johtuu
 
korkokatteen
 
ja
 
palkkiotuottojen
merkittävästä
 
kasvusta.
Operatiivinen
 
riski
(1
 
000
 
euroa)
2024
2023
2022
Bruttotuotot
270
 
468
248
 
531
144
 
889
Tuottoindikaattori
40
 
570
37
 
280
21
 
733
Operatiivisen
 
riskin
 
omien
 
varojen
 
vaatimus
33
 
194
Operatiivisen
 
riskin
 
riskipainotettu
 
määrä
414
 
930
Yhtiön
 
hallitus
 
vahvistaa
 
vuosittain
 
operatiivisten
 
riskien
hallinnan
 
periaatteet.
 
Operatiivisen
 
riskin
 
hallinnassa
yhtiön
 
tavoitteista
 
on
 
hallinnoida
 
maineriskiä
 
ja
 
varmistaa
liiketoiminnan
 
jatkuvuus
 
sekä
 
sääntelyn
 
noudattaminen
lyhyellä
 
ja
 
pitkällä
 
aikavälillä.
 
Operatiivisen
 
riskin
hallinnalla
 
varmistetaan,
 
että
 
yhtiön
 
arvot
 
sekä
 
strategia
toteutuvat
 
kauttaaltaan
 
liiketoiminnassa.
 
Operatiivisen
riskin
 
hallinta
 
kattaa
 
kaikki
 
materiaaliset
 
riskit,
 
jotka
 
liittyvät
liiketoimintaan.
Operatiivisen
 
riskin
 
hallintaa
 
sovelletaan
 
kaikissa
 
yhtiön
liiketoimintayksiköissä
 
tunnistamalla,
 
mittaamalla,
seuraamalla
 
ja
 
arvioimalla
 
yksiköihin
 
liittyvät
 
operatiiviset
riskit.
 
Liiketoimintayksiköt
 
arvioivat
 
myös
 
riskien
todennäköisyyttä
 
ja
 
niiden
 
vaikutuksia
 
riskien
 
toteutuessa.
Koko
 
yhtiön
 
kattavan
 
prosessin
 
myötä
 
johto
 
pystyy
arvioimaan
 
operatiivisen
 
riskin
 
mahdollisen
 
tappion
suuruuden
 
riskin
 
toteutuessa.
 
Riskienarviointiprosessi
päivitetään
 
vähintään
 
vuosittain
 
ja
 
aina,
 
kun
 
liiketoiminnan
operatiiv
 
inen
 
ympäristö
 
muuttuu.
 
Operatiivisen
 
riskin
hallinta
 
painottuu
 
riskien
 
ja
 
kontrollien
 
arviointiin
 
sekä
jatkuvuuden
 
ja
 
muutoshallinnan
 
prosesseihin.
Riskienhallintaa
 
on
 
yhtiössä
 
parannettu
 
ja
 
sisäisen
valvonnan
 
toimintaan
 
on
 
investoitu
 
rekrytoimalla
asiantuntijoita
 
kaikille
 
puolustuslinjoille.
 
Resurssointia
 
on
myös
 
kohdennettu
 
sisäisten
 
prosessien
 
kehittämiseen
 
.
Osana
 
operatiivisen
 
riskin
 
hallintaa
 
yhtiö
 
pyrkii
vähentämään
 
operatiivisen
 
riskin
 
todennäköisyyttä
sisäisillä
 
toimintaohjeilla
 
sekä
 
kouluttamalla
 
henkilökuntaa.
Prosesseihin
 
määritellyt
 
kontrollipisteet
 
ovat
 
myös
keskeisessä
 
osassa
 
operatiivisen
 
riskin
 
torjumisessa.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
155
Yhtiö
 
vähentää
 
operatiivisen
 
riskin
 
vaikutusta
 
myös
ylläpitämällä
 
vakuutuksia
 
kiinteistöille
 
ja
 
omistamalleen
kiinteälle
 
omaisuudelle.
 
Jokainen
 
työntekijä
 
vastaa
operatiivisen
 
riskin
 
hallinnasta
 
omassa
 
työtehtävässään.
Toteutuneet
 
operatiiviset
 
riskit
 
raportoidaan
liiketoimintayksikön
 
johdolle.
Uudet
 
tuotteet,
 
palvelut
 
ja
 
ulkoistettujen
 
palvelujen
toimittajat
 
hyväksytään
 
erikseen
 
yhtiön
 
erillisellä
hyväksymisprosessilla
 
ennen
 
käyttöönottoa.
Hyväksymisprosessin
 
avulla
 
varmistetaan,
 
että
 
uusiin
tuotteisiin
 
ja
 
palveluihin
 
liittyvät
 
riskit
 
ovat
 
asianmukaisesti
tunnistettu
 
ja
 
arvioitu.
 
Samaa
 
hyväksymisprosessia
sovelletaan
 
myös,
 
kun
 
nykyisiä
 
tuotteita
 
kehitetään.
Valvojan
 
suorittamat
 
tarkastukset
Finanssivalvonta
 
suoritti
 
osana
 
jatkuvaa
 
valvontaansa
tarkastuksen
 
rahanpesun
 
ja
 
terrorismin
 
rahoittamisen
estämisestä.
 
Tarkastus
 
perustuu
 
tilanteeseen
tarkasteluajankohdalta
 
ennen
 
21.12.2023.
Tarkastuksessa
 
on
 
tunnistettu
 
useita
 
kehityskohteita
tarkastettuihin
 
asiakokonaisuuksiin
 
ja
 
yhtiön
 
toimintaan
liittyen.
 
Tunnistettuja
 
kehityskohteita
 
on
 
jo
 
aloitettu
korjaamaan
 
osana
 
vuoden
 
2024
 
jälkipuoliskon
 
laajaa
toimenpideohjelmaa.
Käynnissä
 
olevat
 
viranomaistutkinnat
Yhtiö
 
tiedotti
 
toukokuussa,
 
että
 
Finanssivalvonta
 
on
 
tehnyt
poliisille
 
esitutkintapyynnön
 
yhtiöön
 
liittyvistä
arvopaperimarkkinarikoksista.
 
Tutkinta
 
etenee
viranomaisaikataulussa
 
ja
 
tilinpäätöshetkellä
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
lisätietoja
 
asiaan
 
liittyen.
Yhtiö
 
tiedotti
 
kesäkuussa,
 
että
 
se
 
jättää
 
tutkintapyynnön
poliisille
 
ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
 
liittyen.
 
Tämä
tutkinta
 
etenee
 
viranomaisten
 
aikataulujen
 
mukaisesti
 
ja
yhtiö
 
tiedottaa
 
tutkinnan
 
etenemisestä
 
jatkuvan
tiedonantopolitiikkansa
 
mukaisesti.
Yhtiö
 
jätti
 
loppuvuodesta
 
poliisille
 
tutkintapyynnön
 
liittyen
epäilyyn
 
pankkisalaisuussääntelyn
 
rikkomisesta
 
julkisessa
keskustelussa.
 
Tilinpäätöshetkellä
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
tähän
liittyen
 
lisätietoja.
7.
 
Ilmasto-
 
ja
 
ympäristöriski
Hallitus
 
on
 
hyväksynyt
 
toukokuussa
 
2024
 
ilmasto-
 
ja
ympäristöriskien
 
olennaisuusarvion,
 
missä
 
olennaiset
 
riskit
liittyen
 
ilmastoriskeihin
 
on
 
tunnistettu,
 
kuvattu
 
ja
 
koostettu.
Osana
 
kestävyysraportoinnin
 
kaksinkertaisen
olennaisuuden
 
arviointia
 
yhtiö
 
on
 
tunnistanut
 
sille
olennaiset
 
vaikutukset
 
sekä
 
niihin
 
liittyvät
 
riskit
 
ja
mahdollisuudet.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
vuosittaisessa
riskienarvioinnissa
 
kartoitettiin
 
aiempaa
 
laajemmin
 
ESG-
riskejä
 
riskienhallintajärjestelmään.
 
Muutoksena
edellisvuoteen
 
yhtiön
 
vuosittaisessa
 
riskienarvioinnissa
mukana
 
olleiden
 
kestävyysriskien
 
määrää
 
kasvatettiin
käsittämään
 
ilmastoriskien
 
lisäksi
 
laajemmin
 
riskejä
 
liittyen
omaan
 
työvoimaan,
 
asiakkaisiin
 
ja
 
hyvään
 
hallintotapaan.
Yhtiötä
 
haastaa
 
tulevaisuudessa
 
muun
 
muassa
 
lisääntyvä
ja
 
tiukentuva
 
sääntely
 
ja
 
sen
 
tuoma
 
lisäresursoinnin
 
tarve,
johon
 
on
 
lähdetty
 
vastaamaan
 
rekrytointien
 
kautta.
 
doc1p121i2 doc1p3i1
 
156
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K3
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
luokittelu
Varat
 
(1
 
000
 
euroa)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon
 
muiden
laajan
 
tuloksen
erien
 
kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon
 
tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
31.12.2024
Käteiset
 
varat
395
 
608
-
-
-
395
 
608
395
 
608
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
580
-
-
-
283
 
580
283
 
580
Saamiset
 
asiakkailta
6
 
285
 
788
-
-
-
6
 
285
 
788
6
 
285
 
788
Johdannaiset,
 
suojauslaskennassa
-
-
-
78
 
881
78
 
881
78
 
881
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit
-
499
 
438
1
 
179
-
500
 
617
500
 
617
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit
-
-
14
 
460
-
14
 
460
14
 
460
Rahoitusvarat
 
yhteensä
6
 
964
 
976
499
 
438
15
 
639
78
 
881
7
 
558
 
934
7
 
558
 
934
Sijoitukset
 
osakkuus-
 
ja
 
yhteisyrityksiin
-
-
-
-
19
 
460
19
 
460
Sijoituskiinteistöt
-
-
-
-
920
920
Muut
 
varat
-
-
-
-
129
 
776
129
 
776
Varat
 
yhteensä
6
 
964
 
976
499
 
438
15
 
639
78
 
881
7
 
709
 
090
7
 
709
 
090
Velat
 
(1
 
000
 
euroa)
Muut
 
velat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
31.12.2024
Velat
 
luottolaitoksille
236
 
589
-
236
 
589
236
 
589
Velat
 
asiakkaille
4
 
000
 
703
-
4
 
000
 
703
4
 
000
 
703
Johdannaiset,
 
suojauslaskennassa
-
10
 
965
10
 
965
10
 
965
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2
 
665
 
565
-
2
 
665
 
565
2
 
665
 
565
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
60
 
000
-
60
 
000
60
 
000
Rahoitusvelat
 
yhteensä
6
 
962
 
856
10
 
965
6
 
973
 
821
6
 
973
 
821
Muut
 
kuin
 
rahoitusvelat
-
-
159
 
125
159
 
125
Velat
 
yhteensä
6
 
962
 
856
10
 
965
7
 
132
 
947
7
 
132
 
947
doc1p121i7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Varat
 
(1
 
000
 
euroa)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon
 
muiden
laajan
 
tuloksen
erien
 
kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon
 
tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
31.12.2023
Käteiset
 
varat
682
 
117
-
-
-
682
 
117
682
 
117
Saamiset
 
luottolaitoksilta
192
 
305
-
-
-
192
 
305
192
 
305
Saamiset
 
asiakkailta
5
 
997
 
074
-
-
-
5
 
997
 
074
5
 
997
 
074
Johdannaiset,
 
suojauslaskennassa
-
-
-
44
 
924
44
 
924
44
 
924
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit
-
545
 
699
1
 
030
-
546
 
729
546
 
729
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
 
instrumentit
-
-
13
 
519
-
13
 
519
13
 
519
Rahoitusvarat
 
yhteensä
6
 
871
 
497
545
 
699
14
 
549
44
 
924
7
 
476
 
669
7
 
476
 
669
Sijoitukset
 
osakkuus-
 
ja
 
yhteisyrityksiin
24
 
131
24
 
131
Sijoituskiinteistöt
1
 
167
1
 
167
Muut
 
varat
140
 
939
140
 
939
Varat
 
yhteensä
6
 
871
 
497
545
 
699
14
 
549
44
 
924
7
 
642
 
906
7
 
642
 
906
Velat
 
(1
 
000
 
euroa)
Muut
 
velat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
31.12.2023
Velat
 
luottolaitoksille
165
 
255
-
165
 
255
165
 
255
Velat
 
asiakkaille
3
 
778
 
310
-
3
 
778
 
310
3
 
778
 
310
Johdannaiset,
 
suojauslaskennassa
-
9
 
455
9
 
455
9
 
455
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2
 
930
 
058
-
2
 
930
 
058
2
 
930
 
058
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
60
 
000
-
60
 
000
60
 
000
Rahoitusvelat
 
yhteensä
6
 
933
 
623
9
 
455
6
 
943
 
078
6
 
943
 
078
Muut
 
kuin
 
rahoitusvelat
158
 
776
158
 
776
Velat
 
yhteensä
6
 
933
 
623
9
 
455
7
 
101
 
854
7
 
101
 
854
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
157
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K4
 
Käteiset
 
varat
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kassa
7
 
389
6
 
698
Suomen
 
Pankin
 
shekkitili
388
 
219
675
 
420
Käteiset
 
varat
 
yhteensä
395
 
608
682
 
117
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K5
 
Lainat
 
ja
 
saamiset
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
luottolaitoksilta
Vaadittaessa
 
maksettavat
283
 
080
191
 
805
Muut
500
500
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
luottolaitoksilta
 
yhteensä
283
 
580
192
 
305
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
Lainat
6
 
150
 
205
5
 
871
 
747
Käytetyt
 
tililuotot
76
 
312
65
 
637
Valtion
 
varoista
 
välitetyt
 
lainat
12
20
Luottokortit
58
 
469
58
 
929
Pankkitakaussaamiset
791
741
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
 
yhteensä
6
 
285
 
788
5
 
997
 
074
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
yhteensä
6
 
569
 
368
6
 
189
 
379
Odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
virtalaskelmat
 
esitetään
 
liitetiedossa
 
K24
 
Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
158
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K6
 
Johdannaiset
 
ja
 
suojauslaskenta
Varat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2023
Käyvän
 
arvon
 
suojaus
Korkojohdannaiset
78
 
881
44
 
924
44
 
924
Muut
 
suojaavat
 
johdannaiset
Johdannaisvarat
 
yhteensä
78
 
881
44
 
924
44
 
924
Velat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2023
Käyvän
 
arvon
 
suojaus
Korkojohdannaiset
10
 
965
9
 
455
9
 
455
Osake
 
-
 
ja
 
osakeindeksijohdannaiset
-
-
-
Johdannaisvelat
 
yhteensä
10
 
965
9
 
455
9
 
455
Käyvän
 
arvon
 
suojauslaskennan
suojauskohteet
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta
 
suojattavan
kohteen
 
käyvän
arvon
 
muutosta
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta
 
suojattavan
kohteen
 
käyvän
arvon
 
muutosta
Käyvän
 
arvon
 
portfoliosuojaus
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
luottolaitoksilta
228
 
899
10
 
899
227
 
523
9
 
523
Varat
 
yhteensä
228
 
899
10
 
899
227
 
523
9
 
523
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
2
 
210
 
793
60
 
793
1
 
345
 
014
45
 
014
Velat
 
yhteensä
2
 
210
 
793
60
 
793
1
 
345
 
014
45
 
014
Kohde-etuuksien
 
nimellisarvot
 
ja
johdannaisten
 
käyvät
 
arvot
 
(1
 
000
 
euroa)
Jäljellä
 
oleva
 
juoksuaika
Käyvät
 
arvot
31.12.2024
alle
 
1
 
v
1-5
 
v
yli
 
5v
 
Yhteensä
Varat
Velat
Käyvän
 
arvon
 
suojaus
33
 
000
1
 
640
 
000
695
 
000
2
 
368
 
000
78
 
881
10
 
965
Koronvaihtosopimukset
33
 
000
1
 
640
 
000
695
 
000
2
 
368
 
000
78
 
881
10
 
965
Muut
 
suojaavat
 
johdannaiset
-
-
-
-
-
-
Osake
 
-
 
ja
 
osakeindeksijohdannaiset
-
-
-
-
-
-
Johdannaiset
 
yhteensä
33
 
000
1
 
640
 
000
695
 
000
2
 
368
 
000
78
 
881
10
 
965
Kohde-etuuksien
 
nimellisarvot
 
ja
johdannaisten
 
käyvät
 
arvot
 
(1
 
000
 
euroa)
Jäljellä
 
oleva
 
juoksuaika
Käyvät
 
arvot
31.12.2023
alle
 
1
 
v
1-5
 
v
yli
 
5v
 
Yhteensä
Varat
Velat
Käyvän
 
arvon
 
suojaus
-
891
 
000
627
 
000
1
 
518
 
000
44
 
924
9
 
455
Koronvaihtosopimukset
-
891
 
000
627
 
000
1
 
518
 
000
44
 
924
9
 
455
Muut
 
suojaavat
 
johdannaiset
12
 
553
-
-
12
 
553
-
-
Osake
 
-
 
ja
 
osakeindeksijohdannaiset
12
 
553
-
-
12
 
553
-
-
Johdannaiset
 
yhteensä
12
 
553
891
 
000
627
 
000
1
 
530
 
553
44
 
924
9
 
455
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
159
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K7
 
Sijoitusomaisuus
Sijoitusomaisuus
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
Saamistodistukset
1
 
179
1
 
030
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
14
 
460
13
 
519
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
 
yhteensä
15
 
639
14
 
549
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavat
Saamistodistukset
499
 
438
545
 
699
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
-
-
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavat
 
yhteensä
499
 
438
545
 
699
Sijoituskiinteistöt
920
1
 
167
Sijoitusomaisuus
 
yhteensä
515
 
997
561
 
414
Odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
virtalaskelmat
 
esitetään
 
liitetiedossa
 
K24
 
Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sijoituskiinteistöjen
 
muutokset
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno
 
1.1.
 
4
 
058
4
 
199
+
 
Lisäykset
-
22
-
 
Vähennykset
-409
-
+/-
 
Siirrot
136
-163
Hankintameno
 
kauden
 
lopussa
3
 
785
4
 
058
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
1.1.
-2
 
892
-2
 
871
+
 
Vähennysten
 
ja
 
siirtojen
 
kertyneet
 
poistot
-
40
-
 
Poistot
-39
-59
+/-
 
Arvonalentumiset
 
ja
 
niiden
 
palautukset
66
-
+/-
 
Muut
 
muutokset
-
-1
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
kauden
 
lopussa
-2
 
865
-2
 
892
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
1
 
167
1
 
328
Kirjanpitoarvo
 
kauden
 
lopussa
920
1
 
167
doc1p54i0 doc1p160i0 doc1p160i3 doc1p160i4
160
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
31.12.2024
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
 
ja
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
kirjattavat
 
(1
 
000
 
euroa)
Käypään
 
arvoon
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
kautta
arvostettavat
Käypään
 
arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Käypään
 
arvoon
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
kautta
arvostettavat
Käypään
 
arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Kaikki
 
yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä
-
-
-
-
174
 
611
-
-
174
 
611
174
 
611
Muilta
-
4
 
564
-
4
 
564
324
 
609
25
-
324
 
634
329
 
198
Muut
Muilta
-
9
 
895
-
9
 
895
218
1
 
154
-
1
 
373
11
 
268
Yhteensä
-
14
 
460
-
14
 
460
499
 
438
1
 
179
-
500
 
617
515
 
077
31.12.2023
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
 
ja
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
kirjattavat
 
(1
 
000
 
euroa)
Käypään
 
arvoon
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
kautta
arvostettavat
Käypään
 
arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Käypään
 
arvoon
muiden
 
laajan
tuloksen
 
erien
kautta
arvostettavat
Käypään
 
arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Kaikki
 
yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä
-
-
-
-
161
 
872
-
-
161
 
872
161
 
872
Muilta
-
4
 
214
-
4
 
214
383
 
827
115
-
383
 
942
388
 
156
Muut
Muilta
-
9
 
305
-
9
 
305
-
915
-
915
10
 
220
Yhteensä
-
13
 
519
-
13
 
519
545
 
699
1
 
030
-
546
 
729
560
 
248
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
161
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K8
 
Aineettomat
 
hyödykkeet
 
ja
 
liikearvo
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Muut
 
aineettomat
 
oikeudet
4
 
696
5
 
458
Tietojärjestelmät
4
 
696
5
 
487
Talletuksiin
 
liittyvät
 
asiakassuhteet
-
-29
Keskeneräiset
 
aineettomat
 
hyödykkeet
7
 
019
3
 
343
Liikearvo
20
 
090
4
 
837
Aineettomat
 
hyödykkeet
 
yhteensä
31
 
806
13
 
638
Aineettomien
 
hyödykkeiden
 
muutokset
 
2024
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Muut
aineettomat
oikeudet
Liikearvo
Hankintameno
 
1.1.
3
 
343
19
 
101
4
 
837
+
Lisäykset
3
 
676
-
15
 
753
-
Vähennykset
-
-
-500
+/-
Siirrot
-
2
 
130
-
Hankintameno
 
31.12.
7
 
019
21
 
230
20
 
090
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
1.1.
-
-13
 
643
-
+/-
Vähennysten
 
ja
 
siirtojen
 
kertyneet
 
poistot
-
-
-
-
 
Poistot
-
-2
 
891
-
-
Arvonalentumiset
-
-
-
+/-
Muut
 
muutokset
-
-
-
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
31.12.
-
-16
 
534
-
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
3
 
343
5
 
458
4
 
837
Kirjanpitoarvo
 
31.12.
7
 
019
4
 
696
20
 
090
Aineettomien
 
hyödykkeiden
 
muutokset
 
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Muut
aineettomat
oikeudet
Liikearvo
Hankintameno
 
1.1.
1
 
839
16
 
869
454
+
Lisäykset
1
 
504
-
-
-
Vähennykset
-
-
4
 
383
+/-
Siirrot
-
2
 
232
-
Hankintameno
 
31.12.
3
 
343
19
 
101
4
 
837
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
1.1.
-
-10
 
533
-
+/-
Vähennysten
 
ja
 
siirtojen
 
kertyneet
 
poistot
-
-
-
-
 
Poistot
-
-3
 
109
-
-
Arvonalentumiset
-
-
-
+/-
Muut
 
muutokset
-
-
-
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
31.12.
-
-13
 
643
-
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
1
 
839
6
 
336
454
Kirjanpitoarvo
 
31.12.
3
 
343
5
 
458
4
 
837
Konsernin
 
liikearvon
 
arvonalentumistestaus
Konsernin
 
liikearvosta
 
suurin
 
osa
 
liittyy
 
Handelsbankenin
 
pk-yritysliiketoimintakaupan
 
ja
 
Liedon
 
Säästöpankin
 
liiketoimintakaupan
yhteydessä
 
kirjattuun
 
liikearvoon.
 
Arvonalentumistestaus
 
perustuu
 
yhtiön
 
johdon
 
arvioon
 
pohjautuviin
 
ennustettujen
 
rahavirtojen
nykyarvoon.
 
Ennustettuja
 
rahavirtoja
 
huomioidaan
 
sisäisen
 
pääoman
 
riittävyyden
 
arviointimenettelyn
 
mukaisesti
 
kuluvalle
 
ja
 
kolmelle
seuraavalle
 
vuodelle.
 
Ennustejakson
 
jälkeisen
 
terminaaliarvon
 
laskennassa
 
käytetty
 
kasvuoletus
 
on
 
2
 
%
 
Euroopan
 
keskuspankin
inflaatiotavoitteen
 
mukaisesti.
 
Diskonttokorkona
 
(WACC)
 
on
 
käytetty
 
7,5
 
%.
 
Arvioitaessa
 
kerrytettävissä
 
olevaa
 
rahamäärää
 
minkään
käytetyn
 
keskeisen
 
muuttujan
 
jokseenkin
 
mahdollinen
 
muutos
 
kohtuullisesti
 
arvioituna
 
ei
 
johtaisi
 
tilanteeseen,
 
jossa
 
kerrytettävissä
oleva
 
rahamäärä
 
alittaisi
 
testauksen
 
kohteena
 
olevan
 
kirjanpitoarvon.
 
 
doc1p121i2 doc1p3i1
162
doc1p121i7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K9
 
Aineelliset
 
hyödykkeet
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Omassa
 
käytössä
 
olevat
 
kiinteistöt
21
 
823
21
 
254
Maa-
 
ja
 
vesialueet
1
 
570
1
 
570
Rakennukset
20
 
252
19
 
683
Rakennukset
 
ja
 
rakennelmat,
käyttöoikeusomaisuus
14
 
477
11
 
234
Koneet
 
ja
 
kalusto
1
 
068
1
 
265
Koneet
 
ja
 
kalusto,
 
käyttöoikeusomaisuus
323
393
Muut
 
aineelliset
 
hyödykkeet
290
290
Keskeneräiset
 
hankinnat
-
158
Aineelliset
 
hyödykkeet
 
yhteensä
37
 
980
34
 
594
Aineellisten
 
hyödykkeiden
 
muutokset
 
2024
Maa-
 
ja
vesialueet
Rakennukset
Rakennukset
Käyttöoikeus-
omaisuus
Koneet
 
ja
kalusto
Koneet
 
ja
kalusto
käyttöoikeus-
omaisuus
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno
 
1.1.
1
 
583
33
 
626
20
 
307
12
 
828
1
 
264
290
158
+
Lisäykset
-
11
7
 
418
186
145
-
1
 
417
-
Vähennykset
-
-
-429
-
-37
-
-
+/-
Siirrot
-
1
 
952
-
208
-
-
-1
 
574
Hankintameno
 
31.12.
1
 
583
35
 
590
27
 
297
13
 
221
1
 
372
290
-
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
1.1.
-13
-13
 
942
-9
 
073
-11
 
562
-871
-
-
+/-
Vähennysten
 
ja
 
siirtojen
 
kertyneet
 
poistot
-
-
-
-
11
-
-
-
Poistot
-
-1
 
394
-3
 
748
-591
-188
-
-
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
31.12.
-13
-15
 
337
-12
 
821
-12
 
154
-1
 
049
-
-
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
1
 
570
19
 
684
11
 
234
1
 
265
393
290
158
Kirjanpitoarvo
 
31.12.
1
 
570
20
 
252
14
 
477
1
 
068
323
290
-
Aineellisten
 
hyödykkeiden
 
muutokset
 
2023
Maa-
 
ja
vesialueet
Rakennukset
Rakennukset
Käyttöoikeus-
omaisuus
Koneet
 
ja
kalusto
Koneet
 
ja
kalusto
käyttöoikeus-
omaisuus
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno
 
1.1.
1
 
370
30
 
480
13
 
884
12
 
418
905
290
-
+
Lisäykset
-
1
 
069
7
 
530
272
400
-
158
-
Vähennykset
-
-134
-1
 
106
-
-42
-
-
+/-
Siirrot
213
1
 
135
-
-
-
-
-
+/-
Muut
 
muutokset
-
1
 
077
-
139
-
-
-
Hankintameno
 
31.12.
1
 
583
33
 
626
20
 
307
12
 
828
1
 
264
290
158
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
1.1.
-13
-12
 
596
-6
 
223
-11
 
020
-696
-
-
+/-
Vähennysten
 
ja
 
siirtojen
 
kertyneet
 
poistot
-
32
445
-
13
-
-
-
Poistot
-
-1
 
258
-3
 
295
-542
-188
-
-
-
Arvonalentumiset
-
-46
-
-
-
-
-
+/-
Muut
 
muutokset
-
-73
-
-
-
-
-
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
31.12.
-13
-13
 
942
-9
 
073
-11
 
562
-871
-
-
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
1
 
357
17
 
884
7
 
661
1
 
397
209
290
-
Kirjanpitoarvo
 
31.12.
1
 
570
19
 
684
11
 
234
1
 
265
393
290
158
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
163
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K10
 
Muut
 
varat
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Maksujenvälityssaamiset
27
67
Eläkevarat
313
82
Siirtosaamiset
36
 
741
62
 
614
Korot
28
 
481
53
 
691
Muut
 
ennakkomaksut
3
 
418
4
 
155
Muut
 
siirtosaamiset
4
 
843
4
 
767
Muut
8
 
012
12
 
335
Muut
 
varat
 
yhteensä
45
 
094
75
 
097
Varojen
 
erä
 
Eläkevarat
 
muodostuu
 
etuuspohjaisista
 
eläkejärjestelyistä,
 
joita
 
kuvataan
 
tarkemmin
liitetiedossa
 
K28
 
Eläkevastuut.
 
doc1p121i2 doc1p3i1
164
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K11
 
Verosaamiset
 
ja
 
-velat
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Verosaamiset
 
Laskennalliset
 
verosaamiset
14
 
895
17
 
610
Verosaamiset
 
yhteensä
14
 
895
17
 
610
Verovelat
 
Tuloverovelat
7
 
650
2
 
580
Laskennalliset
 
verovelat
35
 
715
42
 
899
Verovelat
 
yhteensä
43
 
365
45
 
479
doc1p121i7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Laskennalliset
 
verosaamiset
 
2024
 
(1
 
000
 
euroa)
1.1.
Kirjattu
 
tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
 
muihin
laajan
 
tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
arvostettavat
 
sijoitukset
15
 
557
-
-2
 
157
-
13
 
400
Aineelliset
 
hyödykkeet
480
92
-
-
572
Muut
 
erät
1
 
530
-671
-
-
858
Vuokrasopimusvelat
2
 
372
656
-
-
3
 
028
Laskennalliset
 
verosaamiset
 
yhteensä
 
ennen
 
netotusta
19
 
939
76
-2
 
157
-
17
 
858
Laskennallisten
 
verosaamisten
 
ja
 
-velkojen
 
netotus
-2
 
328
-635
-
-
-2
 
963
Laskennalliset
 
verosaamiset
 
yhteensä
 
17
 
610
-558
-2
 
157
-
14
 
895
Laskennalliset
 
verovelat
 
2024
 
(1
 
000
 
euroa)
1.1.
Kirjattu
 
tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
 
muihin
laajan
 
tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Verotukselliset
 
varaukset
42
 
428
-7
 
671
-
-
34
 
757
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
arvostettavat
 
sijoitukset
118
-
15
-
133
Etuuspohjaiset
 
eläkejärjestelyt
16
20
27
-
63
Muut
 
erät
338
425
-
-
763
Käyttöoikeusomaisuuserät
2
 
328
635
-
-
2
 
963
Laskennalliset
 
verovelat
 
yhteensä
 
ennen
 
netotusta
45
 
228
-6
 
592
42
-
38
 
678
Laskennallisten
 
verosaamisten
 
ja
 
-velkojen
 
netotus
-2
 
328
-635
-
-
-2
 
963
Laskennalliset
 
verovelat
 
yhteensä
42
 
899
-7
 
226
42
-
35
 
715
Laskennalliset
 
verosaamiset
 
2023
 
(1
 
000
 
euroa)
1.1.
Kirjattu
 
tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
 
muihin
laajan
 
tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
arvostettavat
 
sijoitukset
19
 
215
-
-3
 
658
-
15
 
557
Aineelliset
 
hyödykkeet
347
133
-
-
480
Etuuspohjaiset
 
eläkejärjestelyt
41
-3
-38
-
-
Muut
 
erät
2
 
284
-754
-
-
1
 
530
Vuokrasopimusvelat
1
 
615
758
-
-
2
 
372
Laskennalliset
 
verosaamiset
 
yhteensä
 
ennen
 
netotusta
23
 
501
134
-3
 
697
-
19
 
939
Laskennallisten
 
verosaamisten
 
ja
 
-velkojen
 
netotus
-1
 
577
-751
-
-
-2
 
328
Laskennalliset
 
verosaamiset
 
yhteensä
 
21
 
924
-617
-3
 
697
-1
 
300
17
 
610
Laskennalliset
 
verovelat
 
2023
 
(1
 
000
 
euroa)
1.1.
Kirjattu
 
tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
 
muihin
laajan
 
tuloksen
eriin
Liiketoimintojen
hankinta
31.12.
Verotukselliset
 
varaukset
35
 
771
6
 
657
-
-
42
 
428
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
arvostettavat
 
sijoitukset
89
-
28
-
118
Etuuspohjaiset
 
eläkejärjestelyt
-
16
-
-
16
Liiketoimintojen
 
hankinta
100
-100
-
-
-
Muut
 
erät
112
226
-
-
338
Käyttöoikeusomaisuuserät
1
 
577
751
-
-
2
 
328
Laskennalliset
 
verovelat
 
yhteensä
 
ennen
 
netotusta
37
 
649
7
 
550
28
-
45
 
228
Laskennallisten
 
verosaamisten
 
ja
 
-velkojen
 
netotus
-1
 
577
-751
-
-
-2
 
328
Laskennalliset
 
verovelat
 
yhteensä
36
 
072
6
 
799
28
-
42
 
899
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
165
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K12
 
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
 
ja
 
velat
luottolaitoksille
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2023
Velat
 
luottolaitoksille
Velat
 
Keskuspankeille
90
 
000
30
 
000
30
 
000
Vaadittaessa
 
maksettavat
7
 
063
4
 
420
4
 
420
Muut
 
kuin
 
vaadittaessa
 
maksettavat
139
 
526
130
 
835
130
 
835
Velat
 
luottolaitoksille
 
yhteensä
236
 
589
165
 
255
165
 
255
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
Talletukset
3
 
939
 
898
3
 
733
 
280
3
 
733
 
280
Vaadittaessa
 
maksettavat
3
 
385
 
937
3
 
160
 
301
3
 
160
 
301
Muut
553
 
962
572
 
979
572
 
979
Muut
 
rahoitusvelat
12
16
16
Muut
 
kuin
 
vaadittaessa
 
maksettavat
12
16
16
Ottolainauksen
 
käyvän
 
arvon
 
muutos
60
 
793
45
 
014
45
 
014
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
 
yhteensä
4
 
000
 
703
3
 
778
 
310
3
 
778
 
310
Velat
 
luottolaitoksille,
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
 
yhteensä
4
 
237
 
292
3
 
943
 
565
3
 
943
 
565
Velat
 
Keskuspankeille
 
-erässä
 
on
 
kyse
 
vakuudellisesta
 
LTRO-luotosta.
 
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
166
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K13
 
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat
2
 
650
 
679
2
 
758
 
725
Sijoitustodistukset
14
 
886
171
 
333
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
yhteensä
2
 
665
 
565
2
 
930
 
058
Nimellisarvo
Kirjanpitoarvo
Joukkovelkakirjalaina
31.12.2024
Korko
Liikkeellelasku-
vuosi
Eräpäivä
31.12.2024
31.12.2023
OmaSp
 
Oyj
 
3.4.2024,
covered
 
bond
300
 
000
0,125
 
%/kiinteä
2019
3.4.2024
-
299
 
914
OmaSp
 
Oyj
 
17.1.2024
55
 
000
marginaali
 
1
 
%/vaihtuva
2020
17.1.2024
-
55
 
000
OmaSp
 
Oyj
 
25.11.2027,
covered
 
bond
650
 
000
0,01
 
%/kiinteä
2020-2023
25.11.2027
628
 
882
622
 
126
OmaSp
 
Oyj
 
19.5.2025
200
 
000
marginaali
 
0,2
 
%/vaihtuva
2021
19.5.2025
199
 
940
199
 
782
OmaSp
 
Oyj
 
18.12.2026,
covered
 
bond
600
 
000
1,5
 
%/kiinteä
2022
18.12.2026
591
 
665
587
 
613
OmaSp
 
Oyj
 
26.9.2024
150
 
000
5
 
%/kiinteä
2022
26.9.2024
-
149
 
802
OmaSp
 
Oyj
 
15.6.2028,
covered
 
bond
600
 
000
3,125
 
%/kiinteä
2023-2024
15.6.2028
595
 
344
347
 
641
OmaSp
 
Oyj
 
15.1.2029,
covered
 
bond
500
 
000
3,5
 
%/kiinteä
2023
15.1.2029
497
 
488
496
 
848
OmaSp
 
Oyj
 
27.2.2026
50
 
000
0
 
%
 
(nollakuponki)
2024
27.2.2026
47
 
469
-
OmaSp
 
Oyj
 
18.9.2026
50
 
000
4,28
 
%/kiinteä
2024
18.9.2026
49
 
926
-
OmaSp
 
Oyj
 
30.9.2027
40
 
000
marginaali
 
2
 
%/vaihtuva
2024
30.9.2027
39
 
964
-
2
 
650
 
679
2
 
758
 
725
Sijoitustodistuksien
maturiteetit
Alle
 
3kk
3
 
-
 
6
 
kk
6-9
 
kk
9-12
 
kk
Kirjanpito-arvo
yhteensä
31.12.2024
4
 
997
9
 
889
-
-
14
 
886
31.12.2023
99
 
464
62
 
221
-
9
 
648
171
 
333
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
167
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K14
 
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Debentuurit
60
 
000
60
 
000
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
 
yhteensä
60
 
000
60
 
000
Velkojen
 
yksilöintitiedot
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korko
 
%
Eräpäivä
OmaSp
 
debentuurilaina
 
I/2022
20
 
000
20
 
000
3,00
 
%
15.1.2028
OmaSp
 
debentuurilaina
 
II/2022
20
 
000
20
 
000
3,25
 
%
14.7.2028
OmaSp
 
debentuurilaina
 
I/2023
20
 
000
20
 
000
3,25
 
%
23.10.2028
Yhteensä
60
 
000
60
 
000
Omiin
 
varoihin
 
luettu
 
määrä
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
OmaSp
 
debentuurilaina
 
I/2022
12
 
158
16
 
166
OmaSp
 
debentuurilaina
 
II/2022
14
 
140
18
 
149
OmaSp
 
debentuurilaina
 
I/2023
15
 
246
19
 
255
Yhteensä
41
 
544
53
 
571
Ennenaikaisen
 
takaisinmaksun
 
ehdot:
 
Yhtiö
 
pidättää
 
itselleen
 
kaikkien
 
lainojen
 
osalta
 
oikeuden
 
lunastaa
 
laina
 
joko
 
kokonaan
 
tai
 
osittain
 
takaisin
ennen
 
eräpäivää.
 
Ennenaikainen
 
takaisinmaksu
 
on
 
kuitenkin
 
mahdollista
 
ainoastaan
 
Finanssivalvonnan
 
luvalla,
 
lukuun
 
ottamatta
 
vähäisiä
lunastuksia,
 
jotka
 
yhtiö
 
edelleen
 
myy
 
lyhyen
 
ajan
 
sisällä
 
lunastuksesta.
 
Velkojen
 
etuoikeutta
 
ja
 
velkojen
 
mahdollista
 
osakkeisiin
 
vaihtamista
 
koskevat
 
määräykset:
 
Lainat
 
on
 
laskettu
 
liikkeeseen
 
velkakirjalain
 
(622/47)
 
34
§:n
 
mukaisena
 
debentuurilainana.
 
Lainoilla
 
on
 
liikkeeseenlaskijan
 
muita
 
velkasitoumuksia
 
huonompi
 
etuoikeus.
 
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
168
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K15
 
Varaukset
 
ja
 
muut
 
velat
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Varaukset
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
annetuista
 
luottositoumuksista
243
269
Varaukset
 
yhteensä
 
243
269
Muut
 
velat
Maksujenvälitysvelat
27
 
464
20
 
566
Siirtovelat
53
 
461
45
 
156
Korkovelat
42
 
645
33
 
954
Saadut
 
korkoennakot
277
619
Muut
 
siirtovelat
10
 
231
10
 
321
Saadut
 
ennakkomaksut
308
261
Muut
34
 
593
47
 
306
Velka,
 
maksuvelvollisuusvastuu
 
Säästöpankkien
 
yhteenliittymä
12
 
958
19
 
550
Muut
 
velat
21
 
635
27
 
756
Muut
 
velat
 
yhteensä
115
 
518
113
 
028
Varaukset
 
ja
 
muut
 
velat
 
yhteensä
115
 
760
113
 
297
Varausten
 
muutokset
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Varaukset
 
1.1.
269
503
Lisäys/vähennys
 
etuuspohjaiset
 
eläkejärjestelyt
-
-206
Lisäys
 
odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
annetuista
 
luottositoumuksista
-27
-28
Varaukset
 
31.12.
243
269
Varausten
 
erä
 
Eläkevaraukset
 
muodostuu
 
etuuspohjaisista
 
eläkejärjestelyistä,
 
joita
 
kuvataan
 
tarkemmin
liitetiedossa
 
K28
 
Eläkevastuut.
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
169
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K16
 
Oma
 
pääoma
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Osakepääoma
24
 
000
24
 
000
Muut
 
rahastot
157
 
911
148
 
822
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
-53
 
068
-61
 
756
Käypään
 
arvoon
 
arvostamisesta
-53
 
068
-61
 
756
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
 
rahasto
210
 
398
210
 
197
Muut
 
rahastot
581
380
Kertyneet
 
voittovarat
394
 
232
368
 
230
Edellisten
 
tilikausien
 
voitto
 
(tappio)
334
 
685
258
 
180
Tilikauden
 
voitto
 
(tappio)
59
 
548
110
 
051
Oma
 
pääoma
 
yhteensä
576
 
143
541
 
052
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
osakkeenomistajien
 
osuus
576
 
143
541
 
052
Oma
 
pääoma
 
yhteensä
576
 
143
541
 
052
Erittely
 
käyvän
 
arvon
 
rahastosta
31.12.2024
31.12.2023
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
1.1.
-61
 
756
-76
 
503
Käyvän
 
arvon
 
muutos,
 
rahoitusinstrumentit
10
 
988
18
 
393
Odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
saamistodistuksista
-128
40
Laskennalliset
 
verot
-2
 
172
-3
 
687
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
31.12.
-53
 
068
-61
 
756
Osakkeet
 
ja
 
osinko-oikeus
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeiden
 
lukumäärä
 
on
 
33
 
292
 
771
 
kpl,
 
joista
 
oli
 
31.12.2024
 
yhtiön
 
omassa
hallussa
 
136
 
647
 
osaketta.
 
Osakkeen
 
äänimäärä
 
on
 
1
ääni
 
/
 
osake.
 
Osakkeella
 
ei
 
ole
 
nimellisarvoa.
 
Yhtiössä
 
ei
ole
 
eri
 
osakelajeja.
 
Kaikilla
 
osakkeilla
 
on
 
yhtäläinen
osinko
 
-oikeus
 
ja
 
muut
 
oikeudet.
Yhtiön
 
hallitus
 
vahvisti
 
helmikuussa
 
vuosien
 
2022–2023
osakepohjaisen
 
kannustinjärjestelmän
 
ansaintakriteerien
täyttymisen
 
sekä
 
hyväksyi
218
 
293
osakkeen
 
maksamisen
sisältäen
 
rahana
 
maksettavan
 
osuuden.
 
Osakepalkkiot
maksetaan
 
noin
 
viiden
 
vuoden
 
kuluessa
 
kuudessa
 
erässä.
Tilikauden
 
2024
 
aikana
 
yhtiö
 
luovutti
 
avainhenkilöille
yhteensä
 
64
 
739
 
osaketta.
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
helmikuussa
 
avainhenkilöille
suunnatun
 
osakepohjaisen
 
kannustinjärjestelmän
 
uudesta
ansaintajaksosta
 
tilikausille
 
2024–2025.
 
Ansaintajakson
2024
 
–2025
 
kohderyhmään
 
kuuluu
 
noin
 
45
 
avainhenkilöä,
mukaan
 
lukien
 
yhtiön
 
toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmän
jäsenet.
 
Ansaintajaksolta
 
maksettavat
 
palkkiot
 
vastaavat
yhteensä
 
enintään
 
noin
 
405
 
000
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
osakkeen
 
arvoa
 
sisältäen
 
myös
 
rahana
 
maksettavan
osuuden.
Yhtiökokous
 
valtuutti
 
26.3.2024
 
hallituksen
 
päättämään
yhtiön
 
osakkeiden
 
antamisesta
 
tai
 
luovuttamisesta
 
sekä
osakeyhtiölain
 
10
 
luvun
 
1
 
§:n
 
tarkoittamien
 
osakkeisiin
oikeuttavien
 
erityisten
 
oikeuksien
 
antamisesta.
Valtuutuksen
 
nojalla
 
annettavien
 
osakkeiden
 
lukumäärä,
mukaan
 
lukien
 
erityisten
 
oikeuksien
 
perusteella
 
saatavat
osakkeet,
 
voi
 
olla
 
yhteensä
 
enintään
 
4
 
000
 
000
 
osaketta.
Hallitus
 
valtuutettiin
 
päättämään
 
enintään
 
1
 
000
 
000
 
yhtiön
oman
 
osakkeen
 
hankkimisesta
 
yhtiön
 
vapaaseen
 
omaan
pääomaan
 
kuuluvilla
 
varoilla.
 
Valtuutukset
 
ovat
 
voimassa
seuraavaan
 
varsinaisen
 
yhtiökokouksen
 
päättymiseen
saakka,
 
kuitenkin
 
enintään
 
30.6.2025
 
asti.
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
helmikuussa
 
perustaa
 
koko
henkilöstölle
 
suunnatun
 
OmaOsake
 
-
osakesäästöohjelman.
 
OmaOsake-ohjelma
 
koostuu
vuosittain
 
alkavista
 
ohjelmakausista,
 
joissa
 
kussakin
 
on
 
12
kuukauden
 
säästöjakso
 
ja
 
sitä
 
seuraava
 
noin
 
kahden
vuoden
 
mittainen
 
omistusjakso.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
marraskuussa
 
suunnatusta
 
osakeannista
osakesäästöohjelman
 
säästöosakkeiden
 
luovuttamiseksi.
Liikkeeseen
 
laskettiin
 
yhteensä
 
17
 
534
 
Oma
 
Säästöpankki
Oyj:n
 
uutta
 
osaketta.
Muut
 
rahastot
 
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
Käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
sisältyy
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavien
 
rahoitusvarojen
käyvän
 
arvon
 
muutos
 
laskennallisella
 
verolla
vähennettynä.
 
Rahastoon
 
merkityt
 
erät
 
siirretään
tuloslaskelmaan,
 
kun
 
käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p3i1
170
tuloksen
 
eriin
 
kirjatusta
 
arvopaperista
 
luovutaan
 
tai
kirjataan
 
arvonalentuminen.
 
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
 
rahasto
 
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
 
rahastoon
 
on
 
kirjattu
yleisö
 
-
 
ja
 
instituutioannissa
 
ja
 
henkilöstöanneissa
 
2017–
2018
 
kerätyt
 
varat.
 
Lisäksi
 
sijoitetun
 
vapaan
 
oman
pääoman
 
rahasto
 
sisältää
 
yritysjärjestelyiden
 
yhteydessä
liikkeeseen
 
lasketuista
 
osakkeista
 
saadut
 
varat
 
sekä
osakesäästöohjelman
 
annissa
 
2024
 
kerätyt
 
varat.
Tilikaudella
 
2024
 
sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
rahastoon
 
kirjattiin
 
osakesäästöohjelman
 
suunnatusta
osakeannista
 
saadut
 
varat
 
0,2
 
milj.
 
euroa.
Kertyneet
 
voittovarat
Kertyneet
 
voittovarat
 
ovat
 
tilikaudelta
 
ja
 
aiemmilta
tilikausilta
 
kertyneitä
 
varoja,
 
joita
 
ei
 
ole
 
jaettu
 
voitonjakona
omistajille.
 
Kertyneet
 
voittovarat
 
sisältävät
erillistilinpäätöksiin
 
sisältyvät
 
vapaaehtoiset
 
varaukset
 
ja
poistoeron
 
laskennallisella
 
verovelalla
 
vähennettynä.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
171
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K17
 
Korkokate
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkotuotot
Saamiset
 
luottolaitoksilta
15
 
531
11
 
627
Saamisista
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
325
 
618
266
 
459
Saamistodistuksista
4
 
288
5
 
102
Johdannaissopimuksista
 
*
-
37
 
613
Nettokorot
 
taseen
 
varojen
 
suojaavista
 
johdannaissopimuksista
 
*
1
 
572
-
Muut
 
korkotuotot
2
 
580
1
 
705
Korkotuotot
 
yhteensä
349
 
589
322
 
506
Korkokulut
Veloista
 
luottolaitoksille
-7
 
553
-5
 
099
Veloista
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
-36
 
248
-22
 
216
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketuista
 
velkakirjoista
-75
 
665
-54
 
488
Johdannaissopimuksista
 
*
-
-40
 
775
Nettokorot
 
taseen
 
velkoja
 
suojaavista
 
johdannaissopimuksista
 
*
-13
 
765
-
Veloista,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
-2
 
022
-1
 
754
Muut
 
korkokulut
-1
 
238
-1
 
130
Korkokulut
 
yhteensä
-136
 
492
-125
 
461
Korkokate
213
 
097
197
 
045
*Yhtiö
 
on
 
raportointikaudella
 
muuttanut
 
korkoriskiä
 
suojaavien
 
johdannaisten
 
korkojen
 
käsittelyä
netotusperusteiseksi,
 
minkä
 
vaikutus
 
korkotuottoihin
 
on
 
-57,1
 
milj.
 
euroa
 
sekä
 
korkokuluihin
 
+57,1
 
milj.
 
euroa.
Korkoriskiä
 
suojaavien
 
johdannaissopimusten
 
vaikutus
 
korkokatteeseen
 
oli
 
yhteensä
 
-12,2
 
milj.
 
euroa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K18
 
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkkiotuotot
Luotonannosta
9
 
766
10
 
156
Talletuksista
135
107
Kortti-
 
ja
 
maksuliikenteestä
37
 
049
33
 
713
Rahastoista
7
 
691
6
 
517
Lainopillisista
 
tehtävistä
619
483
Välitetystä
 
toiminnasta
2
 
684
2
 
469
Takausten
 
myöntämisestä
2
 
180
2
 
094
Muut
 
palkkiotuotot
1
 
119
1
 
082
Palkkiotuotot
 
yhteensä
61
 
242
56
 
621
Palkkiokulut
Kortti-
 
ja
 
maksuliikenteestä
-8
 
443
-6
 
653
Arvopapereista
-900
-1
 
442
Muut
 
palkkiokulut
-1
 
153
-1
 
105
Palkkiokulut
 
yhteensä
-10
 
497
-9
 
200
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut,
 
netto
50
 
745
47
 
421
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
172
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K19
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Käypään
 
arvoon
 
tuloslaskelman
 
kautta
 
kirjattavien
 
rahoitusvarojen
 
nettotuotot
Saamistodistuksista
Arvostusvoitot
 
ja
 
-tappiot
32
25
Saamistodistuksista
 
yhteensä
32
25
Osakkeista
 
ja
 
osuuksista
Osinkotuotot
299
217
Myyntivoitot
 
ja
 
-tappiot
59
-
Arvostusvoitot
 
ja
 
-tappiot
-4
 
012
-2
 
782
Osakkeista
 
ja
 
osuuksista
 
yhteensä
-3
 
655
-2
 
564
Käypään
 
arvoon
 
tuloslaskelman
 
kautta
 
kirjattavien
 
rahoitusvarojen
nettotuotot
 
yhteensä
-3
 
623
-2
 
540
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavien
 
rahoitusvarojen
 
nettotuotot
Saamistodistuksista
Myyntivoitot
 
ja
 
-tappiot
233
610
Käyvän
 
arvon
 
rahastosta
 
tuloslaskelmaan
 
siirretty
 
arvostusero
-473
-422
Saamistodistuksista
 
yhteensä
-240
188
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavien
rahoitusvarojen
 
nettotuotot
 
yhteensä
-240
188
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sijoituskiinteistöjen
 
nettotuotot
 
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Vuokra
 
-
 
ja
 
osinkotuotot
190
235
Myyntivoitot
 
ja
 
-tappiot
-39
-
Muut
 
tuotot
 
sijoituskiinteistöistä
10
11
Vastike
 
-
 
ja
 
hoitokulut
-72
-90
Poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
sijoituskiinteistöistä
-39
-59
Vuokrakulut
 
sijoituskiinteistöistä
-15
-10
Sijoituskiinteistöjen
 
nettotuotot
 
yhteensä
35
87
 
 
 
 
 
Valuuttatoiminnan
 
nettotuotot
168
-83
Suojauslaskennan
 
nettotuotot
-766
779
Kaupankäynnin
 
nettotuotot
19
-306
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
nettotuotot
 
yhteensä
-4
 
408
-1
 
875
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
173
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K20
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
 
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Vuokratuotot
 
oman
 
käytön
 
kiinteistöistä
405
388
Pankkitoiminnan
 
muut
 
tuotot
10
 
228
4
 
089
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
 
yhteensä
10
 
633
4
 
476
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K21
 
Henkilöstökulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkat
 
ja
 
palkkiot
-28
 
063
-26
 
350
Eläkekulut
-4
 
943
-3
 
989
Maksupohjaiset
 
järjestelyt
-5
 
042
-4
 
087
Etuuspohjaiset
 
järjestelyt
99
98
Osakepohjaisen
 
kannustinjärjestelmän
 
maksut
748
1
 
572
Muut
 
henkilösivukulut
-645
-843
Henkilöstökulut
 
yhteensä
-32
 
902
-29
 
611
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Henkilöstön
 
lukumäärä
 
31.12
1-12/2024
1-12/2023
Kokoaikaiset
532
389
Osa-aikaiset
7
6
Määräaikaiset
46
69
Yhteensä
585
464
Henkilöstön
 
lukumäärä
 
keskimäärin
 
tilikauden
 
aikana
518
445
Tiedot
 
lähipiirin
 
työsuhde-etuuksista
 
ja
 
lainoista
 
esitetään
 
liitetiedossa
 
K31
 
Johdon
 
palkat
 
ja
lähipiiritapahtumat.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
174
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K22
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Muut
 
henkilöstökulut
-3
 
026
-2
 
827
Toimistokulut
-13
 
991
-11
 
820
Tietohallintokulut
-24
 
155
-19
 
936
Yhteyskulut
-1
 
795
-1
 
682
Markkinointi-
 
ja
 
edustuskulut
-3
 
702
-3
 
410
Vuokrakulut
-452
-532
Kulut
 
oman
 
käytön
 
kiinteistöistä
-1
 
848
-1
 
758
Vakuutus
 
-
 
ja
 
varmuuskulut
-3
 
538
-5
 
611
Valvonta
 
-,
 
tarkastus-
 
ja
 
jäsenmaksut
-987
-820
Muut
-15
 
794
-4
 
121
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
 
yhteensä
-69
 
289
-52
 
517
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tilintarkastajan
 
palkkiot
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
KPMG
 
Oy
 
Ab
Lakisääteinen
 
tilintarkastus
385
313
Yritysostoihin
 
liittyvät
 
palvelut
-
10
Veroneuvonta
-
4
Muut
 
palvelut
115
33
Yhteensä
500
360
Rahoitusvakausvirasto
 
on
 
vahvistanut
 
maksuiksi:
Talletussuojarahaston
 
maksu
-2
 
828
-2
 
743
 
josta
 
vanhasta
 
talletussuojarahastosta
 
maksettu
 
määrä
 
 
(VTS-rahasto)
-2
 
828
-2
 
743
Yhtiön
 
arvio
 
siitä,
 
kuinka
 
monena
 
vuonna
 
varoja
 
voidaan
 
Oma
 
Säästöpankki
Oyj:n
 
osalta
 
siirtää
 
VTS-rahastosta
Kriisinratkaisurahaston
 
maksu
-
-2
 
227
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K23
 
Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
 
hyödykkeistä
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Rakennuksista
-502
-506
Rakennuksista,
 
käyttöoikeusomaisuus
-3
 
748
-3
 
295
Koneista
 
ja
 
kalustosta
-591
-542
Koneista
 
ja
 
kalustosta,
 
käyttöoikeusomaisuus
-188
-188
Aineettomista
 
hyödykkeistä
-3
 
784
-3
 
891
Poistot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
 
yhteensä
-8
 
813
-8
 
422
doc1p3i1
 
doc1p121i2
 
 
 
175
doc1p121i7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K24
 
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappiot
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2023
2024
 
Q4
2023
 
Q4
ECL
 
saamisista
 
asiakkailta
 
ja
 
taseen
 
ulkopuolisista
 
eristä
-71
 
283
1
 
926
1
 
926
-5
 
128
9
 
032
ECL
 
vieraan
 
pääoman
 
ehtoisista
 
sijoituksista
128
-40
-40
36
62
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
yhteensä
-71
 
155
1
 
885
1
 
885
-5
 
092
9
 
094
Lopulliset
 
luottotappiot
Lopulliset
 
luottotappiot
-12
 
960
-20
 
760
-20
 
760
-3
 
002
-17
 
127
Palautukset
 
lopullisista
 
luottotappioista
735
1
 
748
1
 
748
522
764
Toteutuneet
 
luottotappiot,
 
netto
-12
 
224
-19
 
012
-19
 
012
-2
 
480
-16
 
363
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumistappiot
 
yhteensä
-83
 
379
-17
 
126
-17
 
126
-7
 
572
-7
 
269
Odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
virtalaskelmat
 
on
 
muodostettu
 
1.1.2024
 
ja
 
31.12.2024
 
taseessa
 
voimassa
 
olleiden
 
lainojen
 
vastuiden
 
ja
odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
euromääräisten
 
muutoksien
 
perusteella.
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot,
 
lainat
 
ja
 
saamiset
 
asiakkailta
1-12/2024
1-12/2023
Saamiset
 
luottolaitoksilta
 
ja
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
 
(1
 
000
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
1.1.
1
 
655
14
 
180
19
 
624
35
 
458
24
 
833
Siirrot
 
vaiheeseen
 
1
128
-959
-253
-1
 
084
-583
Siirrot
 
vaiheeseen
 
2
-178
3
 
008
-1
 
070
1
 
760
321
Siirrot
 
vaiheeseen
 
3
-107
-1
 
380
35
 
166
33
 
680
5
 
473
Uudet
 
saamiset
472
1
 
436
8
 
538
10
 
446
7
 
496
Lyhennykset
 
ja
 
erääntyneet
 
saamiset
-186
-599
7
 
315
6
 
529
7
 
990
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
vaikutus
-
-
-12
 
960
-12
 
960
-20
 
760
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
palautusten
 
vaikutus
-
-
735
735
1
 
748
Luottoriskin
 
muutoksen
 
vaikutus
125
371
5
 
398
5
 
894
1
 
878
Laskentamallin
 
muutosten
 
vaikutus
-
-
-
-
-100
Johdon
 
arvioihin
 
perustuvat
 
muutokset
-28
-2
 
549
34
 
725
32
 
148
7
 
161
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
kauden
 
lopussa
1
 
880
13
 
508
97
 
220
112
 
608
35
 
458
Ensimmäisellä
 
neljänneksellä
 
kirjattu
 
19,5
 
milj.
 
euron
 
johdon
 
harkintaan
 
perustuva
 
lisävaraus
 
johtuen
 
yhtiön
 
luottoriskiaseman
 
muutoksesta
tiettyjen
 
asiakaskokonaisuuksien
 
osalta
 
kohdistettiin
 
suunnitellusti
 
asiakaskokonaisuuksille
 
toisen
 
neljänneksen
 
aikana.
 
Toisella
 
neljänneksellä
kirjattu
 
30
 
milj.
 
euron
 
johdon
 
harkintaan
 
perustuva
 
lisävaraus
 
kyseisille
 
asiakaskokonaisuuksille
 
kohdistettiin
 
suunnitellusti
 
kolmannen
neljänneksen
 
aikana.
 
Lisäksi
 
yhtiö
 
kirjasi
 
toisen
 
neljänneksen
 
aikana
 
2,5
 
milj.
 
euron
 
johdon
 
harkinnanvaraisen
 
lisävarauksen
 
yksittäiselle
asiakkaalle,
 
liittyen
 
edellä
 
mainittuihin
 
asiakaskokonaisuuksiin.
 
Toisella
 
neljänneksellä
 
yhtiö
 
purki
 
aiemmin
 
tehdyn
 
1
 
milj.
 
euron
 
lisävarauksen.
Lisäksi
 
yhtiö
 
kohdisti
 
raportointikaudella
 
Liedon
 
Säästöpankin
 
liiketoimintakaupan
 
yhteydessä
 
kirjattua
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisua
 
yhteensä
 
7,3
milj.
 
euroa.
 
Kolmannella
 
neljänneksellä
 
yhtiö
 
teki
 
Handelsbankenin
 
yritysjärjestelyyn
 
liittyvään
 
saatavakantaan
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisun
 
5,8
 
milj.
euroa
 
ja
 
tästä
 
käyvän
 
arvon
 
muutoksesta
 
kohdistettiin
 
3,3
 
milj.
 
euroa
 
kol
 
mannen
 
neljänneksen
 
aikana.
1-12/2024
1-12/2023
Taseen
 
ulkopuoliset
 
erät
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
1.1.
78
192
-
269
297
Siirrot
 
vaiheeseen
 
1
7
-68
-
-62
156
Siirrot
 
vaiheeseen
 
2
-2
46
-
43
79
Siirrot
 
vaiheeseen
 
3
-1
-8
-
-9
-9
Uudet
 
saamiset
45
71
-
117
140
Lyhennykset
 
ja
 
erääntyneet
 
saamiset
-28
-95
-
-123
65
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
vaikutus
-
-
-
-
-
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
palautusten
 
vaikutus
-
-
-
-
-
Luottoriskin
 
muutoksen
 
vaikutus
-2
10
-
8
214
Laskentamallin
 
muutosten
 
vaikutus
-
-
-
-
-726
Johdon
 
arvioihin
 
perustuvat
 
muutokset
-
-
-
-
53
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
kauden
 
lopussa
95
147
-
243
269
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
176
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot,
 
sijoitusomaisuus
1-12/2024
1-12/2023
Saamistodistukset
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
1.1.
430
48
-
478
438
Siirrot
 
vaiheeseen
 
1
-
-2
-
-1
-
Siirrot
 
vaiheeseen
 
2
-3
20
-
18
23
Siirrot
 
vaiheeseen
 
3
-
-
-
-
-
Uudet
 
saamistodistukset
26
19
-
46
613
Lyhennykset
 
ja
 
erääntyneet
 
saamiset
-93
-6
-
-99
-629
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
vaikutus
-
-
-
-
-
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
palautusten
 
vaikutus
-
-
-
-
-
Luottoriskin
 
muutoksen
 
vaikutus
-39
-9
-
-48
34
Laskentamallin
 
muutosten
 
vaikutus
-
-
-
-
-
Johdon
 
arvioihin
 
perustuvat
 
muutokset
-44
-
-
-44
-
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
279
71
-
350
478
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K25
 
Tuloverot
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Tilikauden
 
tuloverot
 
-21
 
712
-20
 
626
Tuloverot
 
varsinaisesta
 
toiminnasta
-21
 
712
-20
 
626
Edellisten
 
tilikausien
 
verot
3
69
Laskennallisen
 
verosaamisen
 
muutos
-558
-665
Laskennallisen
 
verovelan
 
muutos
7
 
226
-6
 
775
Tuloverot
 
yhteensä
-15
 
041
-27
 
997
Tuloveroprosentti
20
 
%
20
 
%
Kirjanpidon
 
tulos
 
ennen
 
veroja
74
 
589
138
 
048
Verokannan
 
mukainen
 
osuus
 
tuloksesta
-14
 
918
-27
 
610
+
 
Tuloslaskelman
 
verovapaat
 
tuotot
15
31
-
 
Tuloslaskelman
 
vähennyskelvottomat
 
kulut
44
-282
+
 
Tulokseen
 
sisältymättömät
 
vähennyskelpoiset
 
kulut
34
32
-
 
Tappioista
 
kirjaamatta
 
jätetyt
 
laskennalliset
 
verosaamiset
-219
-236
+/-
 
Aikaisempien
 
tilikausien
 
verot
3
69
Tuloslaskelman
 
verot
-15
 
041
-27
 
997
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
177
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K26
 
Annetut
 
ja
 
saadut
 
vakuudet
Annetut
 
vakuudet
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Omien
 
velkojen
 
ja
 
sitoumusten
 
puolesta
 
annetut
 
vakuudet
3
 
008
 
004
3
 
024
 
020
Annetut
 
vakuudet
 
yhteensä
3
 
008
 
004
3
 
024
 
020
Annetut
 
vakuudet
 
ovat
 
liikkeeseenlaskettujen
 
katettujen
 
joukkovelkakirjalainojen
 
vakuudeksi
 
annettuja
lainasaatavia.
Katettujen
 
joukkovelkakirjalainojen
 
nimellisarvo
 
taseessa
 
31.12.2024
 
on
 
2
 
350
 
miljoonaa
 
euroa.
Saadut
 
vakuudet
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kiinteistövakuudet
5
 
634
 
920
5
 
391
 
165
Käteinen
 
vakuus
16
 
002
21
 
687
Saadut
 
takaukset
281
 
438
270
 
096
Muut
104
 
327
92
 
445
Saadut
 
vakuudet
 
yhteensä
6
 
036
 
687
5
 
775
 
392
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K27
 
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Takaukset
42
 
219
41
 
926
Luottolupaukset
319
 
398
330
 
599
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
yhteensä
361
 
617
372
 
525
 
178
doc1p3i1 doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K28
 
Eläkevastuu
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kulut
 
tuloslaskelmassa
2
11
Kauden
 
työsuoritukseen
 
perustuva
 
meno
5
5
Nettokorko
-3
6
Kulut
 
laajan
 
tuloksen
 
erissä
Uudelleen
 
määrittämisestä
 
johtuvat
 
erät
-133
-191
Tilikauden
 
laaja
 
tulos
-131
-180
31.12.2024
31.12.2023
Velvoitteen
 
nykyarvo
 
1.1.
2
 
647
2
 
613
Kauden
 
työsuoritukseen
 
perustuva
 
meno
5
5
Korkokulu
85
95
Vakuutusmatemaattiset
 
voitot
 
(-)
 
/
 
tappiot
 
(+)
kokemusperäisistä
 
muutoksista
-33
39
Vakuutusmatemaattiset
 
voitot
 
(-)
 
/
 
tappiot
 
(+)
taloudellisten
 
oletusten
 
muutoksista
 
-135
59
Maksetut
 
etuudet
-152
-165
Velvoitteen
 
täyttämiset
-44
-
Hankittu
 
liiketoimintojen
 
yhdistämisessä
521
-
Velvoitteen
 
nykyarvo
 
31.12.
2
 
893
2
 
647
31.12.2024
31.12.2023
Järjestelyyn
 
kuuluvien
 
varojen
 
käypä
 
arvo
 
1.1.
2
 
729
2
 
407
Korkotuotot
88
89
Järjestelyyn
 
kuuluvien
 
varojen
 
tuotto
 
pois
 
lukien
korkokuluun/
 
-tuottoon
 
kuuluva
 
erä
-36
289
Maksetut
 
etuudet
-152
-165
Hankittu
 
liiketoimintojen
 
yhdistämisessä
584
-
Velvoitteen
 
täyttämiset
-44
-
Järjestelyyn
 
suoritetut
 
maksut
 
37
109
Järjestelyyn
 
kuuluvien
 
varojen
 
käypä
 
arvo
 
31.12.
3
 
206
2
 
729
31.12.2024
31.12.2023
Velvoitteen
 
nykyarvo
2
 
893
2
 
647
Järjestelyyn
 
kuuluvien
 
varojen
 
käypä
 
arvo
3
 
206
2
 
729
Taseessa
 
oleva
 
saaminen/velka
 
31.12.
-313
-82
31.12.2024
31.12.2023
Taseessa
 
oleva
 
velka
 
1.1.
-82
206
Kulut
 
tuloslaskelmassa
2
11
Järjestelyyn
 
suoritetut
 
maksut
-37
-109
Uudelleenmäärittämiset
 
muissa
 
laajan
 
tuloksen
 
erissä
-133
-191
Hankittu
 
liiketoimintojen
 
yhdistämisessä
-63
-
Taseessa
 
oleva
 
saaminen/velka
 
31.12.
-313
-82
Vakuutusmatemaattiset
 
oletukset
2024
2023
Diskonttauskorko,
 
%
3,40
 
%
3,30
 
%
Palkankehitys,
 
%
2,50
 
%
2,80
 
%
Eläkkeiden
 
nousu,
 
%
2,25
 
%
2,55
 
%
Inflaatio,
 
%
2,00
 
%
2,30
 
%
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
179
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
2024
2023
Herkkyysanalyysi
Etuuspohjaisen
 
eläkevastuun
muutos
Etuuspohjaisen
 
eläkevastuun
muutos
Käytettyjen
 
oletuksien
 
muutos
Lisäys
Vähennys
Lisäys
Vähennys
Diskonttokorko
 
(0,5
 
%
 
muutos)
-5,30
 
%
5,90
 
%
-5,90
 
%
6,60
 
%
Eläkkeiden
 
kasvu
 
(0,25
 
%
 
muutos)
2,70
 
%
-2,60
 
%
2,60
 
%
-2,50
 
%
2024
2023
Herkkyysanalyysi
Järjestelyyn
 
kuuluvien
 
varojen
käypä
 
arvo
Järjestelyyn
 
kuuluvien
 
varojen
käypä
 
arvo
Käytettyjen
 
oletuksien
 
muutos
Lisäys
Vähennys
Lisäys
Vähennys
Diskonttokorko
 
(0,5
 
%
 
muutos)
-5,60
 
%
6,20
 
%
-6,00
 
%
6,70
 
%
Eläkkeiden
 
kasvu
 
(0,25
 
%
 
muutos)
0,00
 
%
0,00
 
%
0,00
 
%
0,00
 
%
Velvoitteiden
 
painotettuun
 
keskiarvoon
 
perustuva
 
duraatio
 
on
 
11,0
 
vuotta.
Konserni
 
arvioi
 
maksavansa
 
etuuspohjaisiin
 
eläkejärjestelyihinsä
 
vuonna
 
2025
 
noin
 
230
 
tuhatta
 
euroa.
 
Lakisääteisen
 
eläketurvan
 
lisäksi
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:llä
 
on
 
etuuspohjaisia
 
eläkejärjestelyjä
 
johdolle
 
ja
 
tietyille
 
johtavassa
asemassa
 
oleville
 
avainhenkilöille
 
sekä
 
sellaisille
 
työntekijöille,
 
jotka
 
olivat
 
Säästöpankkien
 
eläkekassan
 
jäseniä
 
sen
 
lopettaessa
toimintansa
 
31.12.1992.
 
Näissä
 
järjestelyissä
 
eläkeikä
 
on
 
60–65
 
vuotta
 
ja
 
eläkkeen
 
määrä
 
60
 
%
 
eläkepalkasta.
Vakuutusjärjestelyssä
 
varojen
 
määrä
 
kuvastaa
 
vakuutusyhtiön
 
vastuulla
 
olevaa
 
osaa
 
velvoitteesta
 
ja
 
se
 
lasketaan
 
samalla
diskonttauskorolla
 
kuin
 
velvoite.
 
Järjestelyyn
 
kuuluvat
 
varat
 
sisältävät
 
100
 
%
 
hyväksyttäviä
 
vakuutuksia.
 
Koska
 
velvoitteet
 
on
vakuutettu,
 
yhtiön
 
vastuulle
 
ei
 
jää
 
merkittäviä
 
riskejä.
 
Yhtiön
 
vastuulla
 
ovat
 
lähinnä
 
työeläkeindeksiin
 
sidottujen
 
eläkkeiden
korotukset
 
sekä
 
diskonttauskoron
 
ja
 
palkankorotusten
 
muutosten
 
vaikutus
 
nettovelkaan.
 
Vakuutusyhtiöissä
 
hoidettavien
 
etuuspohjaisten
 
järjestelyjen
 
varat
 
ovat
 
osana
 
vakuutusyhtiöiden
 
sijoitusvarallisuutta,
 
ja
 
niiden
sijoitusriski
 
on
 
vakuutusyhtiöillä.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
180
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K29
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
netotus
(1
 
000
 
euroa)
Rahamäärät,
 
joita
 
ei
 
ole
 
netotettu
 
taseessa,
 
mutta
jotka
 
sisältyvät
 
päänetotussopimuksiin
 
tai
vastaaviin
Rahoitusvarat
 
31.12.2024
Kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Taseessa
netotetut
 
kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa,
 
netto
Rahoitusinstru-
mentit
Saatu
arvopaperivakuus
Saatu
käteisvakuus*
Nettomäärä
Johdannaisvarat
78
 
881
-
78
 
881
-10
 
965
-
-66
 
367
1
 
549
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvarat
 
yhteensä
78
 
881
1
 
549
*
 
Saatu
 
käteisvakuus
 
taseessa
 
66
 
460
 
tuhatta
 
euroa.
 
Taulukossa
 
ei
 
ole
 
huomioitu
 
ylivakuutta.
Rahamäärät,
 
joita
 
ei
 
ole
 
netotettu
 
taseessa,
 
mutta
jotka
 
sisältyvät
 
päänetotussopimuksiin
 
tai
vastaaviin
Rahoitusvelat
 
31.12.2024
Kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Taseessa
netotetut
 
kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa,
 
netto
Rahoitusinstru-
mentit
Annettu
arvopaperivakuus
Annettu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvelat
10
 
965
-
10
 
965
-10
 
965
-
-
-
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvelat
 
yhteensä
10
 
965
-
Rahamäärät,
 
joita
 
ei
 
ole
 
netotettu
 
taseessa,
 
mutta
jotka
 
sisältyvät
 
päänetotussopimuksiin
 
tai
vastaaviin
Rahoitusvarat
 
31.12.2023
Kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Taseessa
netotetut
 
kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa,
 
netto
Rahoitusinstru-
mentit
Saatu
arvopaperivakuus
Saatu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvarat
63
 
990
-
63
 
990
-18
 
882
-
-43
 
750
1
 
359
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvarat
 
yhteensä
63
 
990
1
 
359
Rahamäärät,
 
joita
 
ei
 
ole
 
netotettu
 
taseessa,
 
mutta
jotka
 
sisältyvät
 
päänetotussopimuksiin
 
tai
vastaaviin
Rahoitusvelat
 
31.12.2023
Kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Taseessa
netotetut
 
kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa,
 
netto
Rahoitusinstru-
mentit
Annettu
arvopaperivakuus
Annettu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvelat
18
 
882
-
18
 
882
-18
 
882
-
-
-
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvelat
 
yhteensä
18
 
882
-
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
181
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K30
 
Käyvät
 
arvot
 
arvostusmenetelmän
mukaisesti
Rahoitusinstrumenttien
 
käypien
 
arvojen
 
määrittely
 
kuvataan
 
2024
 
vuoden
 
tilinpäätöksen
 
K1
 
Laadintaperiaatteet
 
kappaleessa
"Käyvän
 
arvon
 
määrittäminen".
Tasolle
 
3
 
kirjatut
 
oman
 
pääoman
 
ehtoiset
 
sijoitukset
 
sisältävät
 
noteeraamattomien
 
yhtiöiden
 
osakkeita.
 
Toistuvasti
 
käypään
 
arvoon
 
arvostetut
 
erät
31.12.2024
Rahoitusvarat
 
(1
 
000
 
euroa)
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
4
 
564
3
 
119
6
 
776
14
 
460
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
717
-
462
1
 
179
Johdannaiset
-
78
 
881
-
78
 
881
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
arvostettavat
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
498
 
509
-
929
499
 
438
Rahoitusvarat
 
yhteensä
503
 
790
82
 
000
8
 
168
593
 
958
31.12.2024
Rahoitusvelat
 
(1
 
000
 
euroa)
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Johdannaiset
-
10
 
965
-
10
 
965
Rahoitusvelat
 
yhteensä
-
10
 
965
-
10
 
965
31.12.2024
Muut
 
velat
 
(1
 
000
 
euroa)
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
Liiketoimintojen
 
hankintaan
 
liittyvä
 
maksuvelvollisuusvelka
-
-
12
 
958
12
 
958
Yhteensä
-
-
12
 
958
12
 
958
31.12.2023
Rahoitusvarat
 
(1
 
000
 
euroa)
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
4
 
214
2
 
439
6
 
866
13
 
519
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
685
-
345
1
 
030
Johdannaiset
-
44
 
924
-
44
 
924
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
arvostettavat
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
545
 
465
-
234
545
 
699
Rahoitusvarat
 
yhteensä
550
 
364
47
 
363
7
 
445
605
 
172
31.12.2023
Rahoitusvelat
 
(1
 
000
 
euroa)
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Johdannaiset
-
9
 
455
-
9
 
455
Rahoitusvelat
 
yhteensä
-
9
 
455
-
9
 
455
31.12.2023
Muut
 
velat
 
(1
 
000
 
euroa)
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
Liiketoiminnan
 
hankintaan
 
liittyvä
 
maksuvelvollisuusvelka
-
-
19
 
550
19
 
550
Yhteensä
-
-
19
 
550
19
 
550
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
182
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tasolle
 
3
 
luokiteltujen
 
sijoitusten
 
tapahtumat
31.12.2024
31.12.2023
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
 
rahoitusvarat
 
(1
 
000
 
euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
6
 
866
345
7
 
211
6
 
211
199
6
 
410
+
Hankinnat
159
292
450
743
146
888
-
Myynnit
-59
-90
-149
-
-
-
-
Vuoden
 
aikana
 
erääntyneet
-
-84
-84
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan
 
kirjatut
 
realisoituneet
arvonmuutokset
59
-
59
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan
 
kirjatut
realisoitumattomat
 
arvonmuutokset
-248
-
-248
-88
-
-88
+
Siirrot
 
tasolle
 
3
-
-
-
-
-
-
-
Siirrot
 
tasolle
 
1
 
ja
 
2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
6
 
776
462
7
 
239
6
 
866
345
7
 
211
31.12.2024
31.12.2023
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
erien
 
kautta
 
kirjattavat
 
(1
 
000
 
euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
-
234
234
-
-
-
+
Hankinnat
-
-
-
-
-
-
-
Myynnit
-
-
-
-
-
-
-
Vuoden
 
aikana
 
erääntyneet
-
-
-
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan
 
kirjatut
 
realisoituneet
arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan
 
kirjatut
realisoitumattomat
 
arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Laajan
 
tuloksen
 
eriin
 
kirjatut
arvonmuutokset
-
-208
-208
-
-69
-69
+
Siirrot
 
tasolle
 
3
-
903
903
-
303
303
-
Siirrot
 
tasolle
 
1
 
ja
 
2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
-
929
929
-
234
234
Tasolle
 
3
 
luokiteltujen
 
velkojen
 
tapahtumat
31.12.2024
31.12.2023
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
 
muut
 
velat
 
(1
 
000
 
euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
-
19
 
550
19
 
550
-
5
 
200
5
 
200
+
Hankinnat
-
60
 
654
60
 
654
-
15
 
000
15
 
000
-
Myynnit
-
-
-
-
-
-
-
Vuoden
 
aikana
 
erääntyneet
-
-60
 
654
-60
 
654
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan
 
kirjatut
 
realisoituneet
arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan
 
kirjatut
realisoitumattomat
 
arvonmuutokset
-
-6
 
592
-6
 
592
-
-650
-650
+
Siirrot
 
tasolle
 
3
-
-
-
-
-
-
-
Siirrot
 
tasolle
 
1
 
ja
 
2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
-
12
 
958
12
 
958
-
19
 
550
19
 
550
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
183
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Herkkyysanalyysi
 
tasolle
 
3
 
kuuluville
 
rahoitusvaroille
31.12.2024
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Mahdollinen
 
vaikutus
 
omaan
pääomaan
Mahdollinen
 
vaikutus
 
omaan
pääomaan
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
Oletettu
muutos
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
+/-
 
15%
6
 
776
1
 
016
-1
 
016
6
 
866
1
 
030
-1
 
030
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
erien
 
kautta
 
kirjattavat
+/-
 
15
 
%
-
-
-
-
-
-
Yhteensä
6
 
776
1
 
016
-1
 
016
6
 
866
1
 
030
-1
 
030
31.12.2024
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Mahdollinen
 
vaikutus
 
omaan
pääomaan
Mahdollinen
 
vaikutus
 
omaan
pääomaan
Vieraan
 
pääoman
 
ehtoiset
Oletettu
muutos
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
+/-
 
15%
462
69
-69
345
52
-52
Käypään
 
arvoon
 
muiden
 
laajan
 
tuloksen
erien
 
kautta
 
kirjattavat
+/-
 
15
 
%
929
139
-139
234
35
-35
Yhteensä
1
 
392
209
-209
579
87
-87
 
184
doc1p3i1 doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K31
 
Johdon
 
palkat
 
ja
 
lähipiiritapahtumat
Lähipiirillä
 
tarkoitetaan
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:ssä
 
johtavassa
 
asemassa
 
olevia
 
avainhenkilöitä
 
ja
 
näiden
 
perheenjäseniä,
 
tytäryhtiöitä,
 
yhteisiä
toimintoja
 
sekä
 
yhtiöitä,
 
joissa
 
johtavassa
 
asemassa
 
olevalla
 
avainhenkilöllä
 
on
 
määräysvalta
 
tai
 
huomattava
 
vaikutusvalta
 
ja
 
yhteisöt,
 
joilla
 
on
huomattava
 
vaikutusvalta
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:ssä.
 
Avainhenkilöitä
 
ovat
 
hallituksen
 
jäsenet,
 
toimitusjohtaja
 
ja
 
toimitusjohtajan
 
varahenkilö
 
sekä
 
muu
johtoryhmä.
 
Luotot
 
ja
 
takaukset
 
on
 
myönnetty
 
ehdoin,
 
joita
 
sovelletaan
 
vastaaviin
 
asiakasluottoihin
 
ja
 
takauksiin.
Johtoon
 
kuuluvien
 
henkilöiden
 
saama
korvaus
Palkat
 
ja
 
palkkiot
Lakisääteinen
 
eläketurva
Vapaaehtoiset
lisäeläkkeet
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
Sarianna
 
Liiri,
 
toimitusjohtaja
697
-
77
-
-
-
Pasi
 
Sydänlammi,
 
toimitusjohtaja
2
 
428
947
176
165
300
188
Markus
 
Souru,
 
varatoimitusjohtaja
371
-
45
-
-
-
Pasi
 
Turtio,
 
varatoimitusjohtaja
166
381
19
66
51
56
Muu
 
johtoryhmä*
826
872
113
152
-
-
Yhteensä
4
 
489
2
 
200
431
383
351
244
Pasi
 
Sydänlammi
 
toimi
 
yhtiön
 
toimitusjohtajana
 
19.6.2024
 
saakka
 
ja
 
Pasi
 
Turtio
 
toimi
 
yhtiön
 
varatoimitusjohtajana
 
5.3.2024
 
saakka.
 
Entisen
toimitusjohtaja
 
Pasi
 
Sydänlammin
 
johtajasopimuksen
 
päättymiseen
 
liittyvistä
 
korvauksista
 
ja
 
palkitsemisesta
 
on
 
vireillä
 
välimiesmenettely.
 
Sarianna
 
Liiri
toimi
 
yhtiön
 
varatoimitusjohtajana
 
5.3.2024
 
lähtien
 
ja
 
yhtiön
 
väliaikaisena
 
toimitusjohtajana
 
19.6.2024
 
lähtien
 
yhtiön
 
hallituksen
 
nimittämänä.
 
Yhtiön
hallitus
 
nimitti
 
19.6.2024
 
varatoimitusjohtajaksi
 
Markus
 
Sourun.
*
 
Muu
 
johtoryhmä:
 
Pykäri
 
Pekka,
 
Sillanpää
 
Minna,
 
Sirkiä
 
Hanna
 
ja
 
Rissanen
 
Ville.
 
Johdolle
 
ei
 
ole
 
maksettu
 
yllä
 
olevassa
 
taulukossa
 
ilmoitettujen
 
lyhytaikaisten
 
työsuhde-etuuksien
 
ja
 
vapaaehtoisten
 
lisäeläkkeiden
 
lisäksi
 
muita
työsuhteen
 
päättymisen
 
jälkeisiä
 
etuuksia.
 
Konsernin
 
johtoryhmä
 
on
 
kuulunut
 
tilikaudella
 
2024
 
kolmeen
 
osakepohjaiseen
 
kannustinjärjestelmään.
 
Tilikaudelle
 
2024
 
kirjatut
 
osakepohjaisen
 
kannustinjärjestelmän
 
maksut
 
olivat
 
ohjelman
 
2020-2021
 
osalta
 
0,8
 
milj.
 
euroa
 
ja
 
ohjelman
 
2022-2023
 
osalta
1,2
 
milj.
 
euroa.
 
Osakepohjaisesta
 
kannustinjärjestelmästä
 
annetaan
 
lisätietoja
 
liitetiedossa
 
K32.
 
Johdon
 
työsuhde-etuudet
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkat
 
ja
 
muut
 
lyhytaikaiset
 
työsuhde-etuudet
4
 
489
2
 
200
Irtisanomisen
 
yhteydessä
 
suoritetut
 
etuudet
-
-
Työsuhteen
 
päättymisen
 
jälkeiset
 
etuudet
351
244
Muut
 
pitkäaikaiset
 
työsuhde-etuudet
-
-
Osakeperusteiset
 
etuudet
2
 
039
965
Yhteensä
6
 
879
3
 
409
Toimitusjohtajalla,
 
toimitusjohtajan
 
sijaisella
 
ja
 
varatoimitusjohtajalla
 
on
 
oikeus
 
lakisääteiseen
 
eläkkeeseen
 
ja
 
eläkeikä
 
määräytyy
 
lakisääteisen
työeläkejärjestelmän
 
puitteissa.
 
Toimitusjohtajan
 
ja
 
varatoimitusjohtajan
 
lakisääteinen
 
eläkekulu
 
vuonna
 
2024
 
oli
 
yhteensä
 
318
 
tuhatta
 
euroa
 
(232
tuhatta
 
euroa
 
vuonna
 
2023).
Toimitusjohtaja
 
Pasi
 
Sydänlammilla
 
ja
 
varatoimitusjohtaja
 
Pasi
 
Turtiolla
 
oli
 
lisäksi
 
yhtiön
 
hankkima
 
vapaaehtoinen
 
eläkevakuutus,
 
jonka
 
perusteella
maksetaan
 
vakuutusehtojen
 
mukaan
 
vakuutetun
 
hakemuksesta
 
vanhuuseläkettä
 
vakuutetun
 
ollessa
 
60
 
vuotta
 
1
 
kuukautta
 
-
 
70
 
vuotta.
 
Eläkkeen
 
määrä
lasketaan
 
laskuperusteiden,
 
vakuutusehtojen
 
ja
 
hinnaston
 
mukaan
 
kertyneen
 
vakuutettukohtaisen
 
vakuutussäästön
 
perusteella.
 
Vakuutetun
 
kuollessa
tai
 
tullessa
 
pysyvästi
 
työkyvyttömäksi
 
maksetaan
 
vakuutusehtojen
 
mukaan
 
edunsaajalle
 
kertakorvaus,
 
joka
 
on
 
100
 
prosenttia
 
vakuutettukohtaisesta
vakuutussäästöstä.
 
Toimitusjohtajan
 
ja
 
varatoimitusjohtajan
 
vapaaehtoinen
 
eläkekulu
 
vuonna
 
2024
 
oli
 
yhteensä
 
351
 
tuhatta
 
euroa
 
(244
 
tuhatta
 
euroa
vuonna
 
2023).
 
Nämä
 
ovat
 
päättyneet
 
vuonna
 
2024.
 
Toimitusjohtajalla
 
Sarianna
 
Liirillä
 
ja
 
varatoimitusjohtajalla
 
Markus
 
Sourulla
 
ei
 
ole
 
yhtiön
 
hankkimaa
vapaaehtoista
 
eläkevakuutusta.
Korvaukset
 
hallituksen
 
jäsenille
 
Palkat
 
ja
 
palkkiot
Lakisääteinen
 
eläketurva
Vapaaehtoiset
lisäeläkkeet
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2024
1-12/2023
Ossa
 
Jaakko,
 
puheenjohtaja
 
(23.5.2024
 
lähtien)
89
39
-
-
-
-
Salmi
 
Jarmo,
 
puheenjohtaja
 
(23.5.2024
 
asti)
 
20
73
-
-
-
-
Sandström
 
Jaana,
 
varapuheenjohtaja
 
(7.11.2024
 
lähtien)
59
42
-
-
-
-
Mäkynen
 
Jyrki,
 
varapuheenjohtaja
 
(5.11.2024
 
asti)
72
59
-
-
-
-
Jaskari
 
Aki
58
42
-
-
-
-
Brotherus
 
Juhana
3
-
-
-
-
-
Gillberg-Hjelt
 
Irma
3
-
-
-
-
-
Volotinen
 
Juha
3
-
-
-
-
-
Riikonen
 
Kati
1
-
-
-
-
-
Hemminki
 
Aila
 
(10.12.2024
 
asti)
56
45
-
-
-
-
Kautonen
 
Essi
 
(10.12.2024
 
asti)
40
-
-
-
-
-
Kokkala
 
Timo
 
(26.3.2024
 
asti)
2
42
-
-
-
-
Partanen
 
Jarmo
 
(30.3.2023
 
asti)
-
4
-
-
-
-
Yhteensä
402
344
-
-
-
-
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p185i0
185
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Jarmo
 
Salmi
 
toimi
 
hallituksen
 
puheenjohtajana
 
ja
 
hallituksen
 
jäsenenä
 
23.5.2024
 
saakka.
 
Palkitsemisvaliokunnan
 
jäseniä
 
olivat
 
23.5.2024
 
saakka
 
Jarmo
Salmi,
 
Jyrki
 
Mäkynen
 
ja
 
Aila
 
Hemminki.
 
Jaakko
 
Ossa
 
oli
 
hallituksen
 
jäsen
 
23.5.2024
 
saakka
 
ja
 
aloitti
 
hallituksen
 
puheenjohtajana
 
ja
palkitsemisvaliokunnan
 
jäsenenä
 
23.5.2024.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
23.5.2024
 
perustaa
 
tarkastusvaliokunnan
 
ja
 
jäseniksi
 
valittiin
 
Jyrki
 
Mäkynen,
 
Jaakko
Ossa
 
ja
 
Jaana
 
Sandström.
 
Jyrki
 
Mäkynen
 
jätti
 
hallituksen
 
varapuheenjohtajan
 
tehtävän
 
ja
 
hallituksen
 
jäsenyyden
 
5.11.2024.
 
Jaana
 
Sandström
 
aloitti
hallituksen
 
varapuheenjohtajana
 
7.11.2024.
 
Tarkastusvaliokunnan
 
jäseniksi
 
valittiin
 
7.11.2024
 
Jaakko
 
Ossa,
 
Jaana
 
Sandström
 
ja
 
Aki
 
Jaskari
 
ja
palkitsemisvaliokunnan
 
jäseniksi
 
Jaakko
 
Ossa,
 
Aila
 
Hemminki
 
ja
 
Aki
 
Jaskari.
 
Aila
 
Hemminki
 
ja
 
Essi
 
Kautonen
 
olivat
 
hallituksen
 
jäseniä
 
10.12.2024
 
saakka.
Juhana
 
Brotherus,
 
Irma
 
Gillberg-Hjelt,
 
Kati
 
Riikonen
 
ja
 
Juha
 
Volotinen
 
valittiin
 
hallituksen
 
jäseniksi
 
ylimääräisessä
 
yhtiökokouksessa
 
10.12.2024.
Tarka
 
stusvaliokunnan
 
jäseniksi
 
valittiin
 
10.12.2024
 
Jaana
 
Sandström,
 
Irma
 
Gillberg-Hjelt
 
ja
 
Juha
 
Volotinen.
 
Palkitsemisvaliokunnan
 
jäseniksi
 
valittiin
10.12.2024
 
Jaakko
 
Ossa,
 
Juhana
 
Brotherus
 
ja
 
Aki
 
Jaskari.
Lähipiiritapahtumat
 
31.12.2024
 
(1
 
000
 
euroa)
Johtoon
kuuluvat
avainhenkilöt
 
ja
heidän
 
perheen-
jäsenensä
Johtoon
kuuluvien
avainhenkilöiden
muu
 
lähipiiri
Yhteis-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Yhteiset
toiminnot
Muut
lähipiiriin
kuuluvat
Yhteensä
Luotot
2
 
421
1
 
965
17
 
000
-
9
 
906
-
31
 
292
Talletukset
562
5
 
314
439
17
-
148
6
 
481
Sijoitukset
-
-
2
 
357
20
 
450
5
 
180
953
28
 
940
Saadut
 
korot
138
227
769
-
441
-
1
 
575
Maksetut
 
korot
1
282
-
-
-
-
283
Muut
 
liiketapahtumat
5
37
-589
-495
1
1
-1
 
040
Hankinnat
-
1
 
167
801
114
168
34
2
 
284
Lähipiiritapahtumat
 
31.12.2023
 
(1
 
000
 
euroa)
Johtoon
kuuluvat
avainhenkilöt
 
ja
heidän
 
perheen-
jäsenensä
Johtoon
kuuluvien
avainhenkilöiden
muu
 
lähipiiri
Yhteis-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Yhteiset
toiminnot
Muut
lähipiiriin
kuuluvat
Yhteensä
Luotot
4
 
720
5
 
432
23
 
106
-
10
 
502
-
43
 
760
Talletukset
1
 
245
20
 
029
15
6
-
343
21
 
637
Annetut
 
takaukset
 
ja
 
muut
 
vakuudet
-
349
-
-
-
-
349
Sijoitukset
-
-
2
 
207
24
 
552
5
 
258
1
 
021
33
 
038
Saadut
 
korot
175
289
1
 
973
-
400
-
2
 
837
Maksetut
 
korot
-
497
-
-
-
-
497
Muut
 
liiketapahtumat
6
43
-426
-892
1
2
-1
 
267
Hankinnat
-
1
 
012
812
84
186
33
2
 
127
Yhtiö
 
tarkensi
 
lähipiirinsä
 
määrittelyitä
 
tilikauden
 
2024
 
aikana.
 
Tilinpäätöksen
 
2024
 
lähipiiritiedot
 
on
 
laadittu
 
näiden
 
tarkennettujen
määrittelyjen
 
pohjalta,
 
ja
 
vertailukauden
 
2023
 
tietoja
 
on
 
oikaistu
 
takautuvasti.
 
Tarkennuksissa
 
lähipiiriluokkaan
 
Johtoon
 
kuuluvat
 
avainhenkilöt
ja
 
heidän
 
perheenjäsenensä
 
lisättiin
 
henkilöitä.
 
Lähipiiriluokkiin
 
Johtoon
 
kuuluvien
 
avainhenkilöiden
 
muu
 
lähipiiri,
 
Osakkuusyritykset,
 
Yhteiset
toiminnot
 
ja
 
Muut
 
lähipiiriin
 
kuuluvat
 
lisättiin
 
yhtiöitä.
 
Raportoitaviin
 
lähipiiritapahtumiin
 
lisättiin
 
Sijoitukset-kategoria.
 
Lisäksi
 
vertailukauden
2023
 
tietoja
 
oikaistiin
 
lähipiiriluokasta
 
Yhteisyritykset
 
puuttuneiden
 
hankintojen
 
osalta.
 
Oikaisuilla
 
ei
 
ole
 
vaikutuksia
 
muihin
 
taloudellisiin
lukuihin.
doc1p3i1
 
doc1p121i2
186
doc1p121i7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K32
 
Osakeperusteiset
 
kannustinjärjestelmät
Yhtiöllä
 
on
 
31.12.2024
 
seuraavat
 
voimassa
 
olevat
 
osakeperusteiset
 
kannustinjärjestelmät:
Johdolle
 
ja
 
avainhenkilöille
 
suunnatut
 
ohjelmat:
Ohjelma
 
2020–2021
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitus
 
päätti
 
17.2.2020
 
perustaa
 
osakeperusteisen
 
kannustinjärjestelmän
 
konsernin
 
johdolle.
 
Palkkio
 
perustuu
vertailukelpoiseen
 
kulu-tuottosuhteeseen,
 
liiketoiminnan
 
tuottojen
 
kasvuun
 
(vertailukelpoisin
 
luvuin)
 
sekä
 
asiakas
 
-
 
ja
henkilöstötyytyväisyyteen.
 
Ohjelma
 
sisältää
 
ansaintajakson
 
2020–2021
 
ja
 
sen
 
jälkeiset
 
sitouttamisjaksot,
 
joiden
 
aikana
 
osakkeet
luovutetaan
 
noin
 
kolmen
 
vuoden
 
kuluessa
 
neljässä
 
erässä.
 
Palkkio
 
maksetaan
 
osittain
 
yhtiön
 
osakkeina
 
ja
 
osittain
 
rahana.
 
Rahaosuudella
katetaan
 
palkkiosta
 
henkilölle
 
aiheutuvia
 
veroja
 
ja
 
veronluonteisia
 
maksuja.
 
Jos
 
henkilön
 
työ-
 
tai
 
toimisuhde
 
päättyy
 
ennen
 
palkkion
maksamista,
 
palkkiota
 
ei
 
pääsääntöisesti
 
makseta.
 
Järjestelmästä
 
maksettavat
 
palkkiot
 
vastaavat
 
yhteensä
 
enintään
 
420
 
000
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeen
 
arvoa.
 
Järjestelmän
 
koh
 
deryhmään
 
kuuluu
 
enintään
 
10
 
henkilöä.
Ohjelma
 
2022–2023
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitus
 
käynnisti
 
24.2.2022
 
konsernin
 
avainhenkilöille
 
suunnatun
 
kannustinjärjestelmän.
 
Palkkio
 
perustuu
vertailukelpoiseen
 
kulu-tuottosuhteeseen,
 
luottokannan
 
laatuun
 
sekä
 
asiakas-
 
ja
 
henkilöstötyytyväisyyteen.
 
Ohjelma
 
sisältää
 
kahden
vuoden
 
mittaisen
 
ansaintajakson,
 
2022
 
–2023
 
ja
 
sen
 
jälkeiset
 
sitouttamisjaksot,
 
joiden
 
aikana
 
osakkeet
 
luovutetaan
 
noin
 
viiden
 
vuoden
kuluessa
 
kuudessa
 
erässä.
 
Palkkio
 
maksetaan
 
osittain
 
yhtiön
 
osakkeina
 
ja
 
osittain
 
rahana.
 
Rahaosuudella
 
katetaan
 
palkkiosta
 
henkilölle
aiheutuvia
 
veroja
 
ja
 
veronluonteisia
 
maksuja.
 
Jos
 
henkilön
 
työ-
 
tai
 
toimisuhde
 
päättyy
 
ennen
 
palkkion
 
maksamista,
 
palkkiota
 
ei
pääsääntöisesti
 
makseta.
 
Järjestelmästä
 
maksettavat
 
palkkiot
 
vastaavat
 
yhteensä
 
enintään
 
400
 
000
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeen
arvoa
 
sisältäen
 
myös
 
rahana
 
maksettavan
 
osuuden.
 
Järjestelmän
 
kohderyhmään
 
kuuluu
 
enintään
 
30
 
avainhenkilöä,
 
mukaan
 
lukien
 
yhtiön
toimitusjohtaja
 
ja
 
konsernin
 
johtoryhmän
 
jäsenet.
 
Ohjelma
 
2024–2025
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitus
 
käynnisti
 
29.2.2024
 
konsernin
 
avainhenkilöille
 
suunnatun
 
kannustinjärjestelmän.
 
Mahdollinen
 
palkkio
perustuu
 
vertailukelpoiseen
 
kulu-tuottosuhteeseen,
 
luottokannan
 
laatuun
 
sekä
 
asiakas-
 
ja
 
henkilöstötyytyväisyyteen.
 
Ohjelma
 
sisältää
kahden
 
vuoden
 
mittaisen
 
ansaintajakson,
 
2024–2025
 
ja
 
sen
 
jälkeiset
 
sitouttamisjaksot,
 
joiden
 
aikana
 
osakkeet
 
luovutetaan
 
noin
 
neljän
vuoden
 
kuluessa
 
kuudessa
 
erässä.
 
Palkkio
 
maksetaan
 
osittain
 
yhtiön
 
osakkeina
 
ja
 
osittain
 
rahana.
 
Rahaosuudella
 
katetaan
 
palkkioista
henkilölle
 
aiheutuvia
 
veroja
 
ja
 
veroluonteisia
 
maksuja.
 
Jos
 
henkilön
 
työ-
 
tai
 
toimisuhde
 
päättyy
 
ennen
 
palkkion
 
maksamista,
 
palkkiota
 
ei
pääsääntöisesti
 
makseta.
 
Järjestelmästä
 
maksettavat
 
palkkiot
 
vastaavat
 
yhteensä
 
enintään
 
405
 
000
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
osakkeen
arvoa
 
sisältäen
 
myös
 
rahana
 
maksettavan
 
osuuden.
 
Järjestelmän
 
kohderyhmään
 
kuuluu
 
enintään
 
45
 
avainhenkilöä,
 
mukaan
 
lukien
 
yhtiön
toimitusjohtaja
 
ja
 
konsernin
 
johtoryhmän
 
jäsenet.
Osakeperusteinen
 
kannustinjärjestelmä
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2023
Ohjelma
 
2024-2025
Ohjelma
 
2022-2023
Ohjelma
 
2020-2021
Ohjelma
 
2022-2023
Ohjelma
 
2020-2021
Arvioitu
 
enimmäismäärä
 
brutto-osakkeita
 
järjestelmän
käynnistyessä
405
 
000
400
 
000
420
 
000
400
 
000
420
 
000
Myöntämispäivä
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
1.1.2022
1.1.2020
Osakkeen
 
hinta
 
myöntämishetkellä,
 
käyvän
 
arvon
painotettu
 
keskiarvo
20,34
16,90
8,79
16,90
8,79
Ansaintajakso
 
alkaa
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
1.1.2022
1.1.2020
Ansaintajakso
 
päättyy
31.12.2025
31.12.2023
31.12.2021
31.12.2023
31.12.2021
Henkilöitä
 
kauden
 
päättyessä
36
24
6
29
10
Tilikauden
 
tapahtumat
 
(kpl)
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2023
1-12/2023
1.1.2024
Ohjelma
 
2024-2025
Ohjelma
 
2022-2023
Ohjelma
 
2020-2021
Ohjelma
 
2022-2023
Ohjelma
 
2020-2021
Kauden
 
alussa
 
ulkona
 
olleet
-
114
 
794
172
 
190
Muutokset
 
kaudella
Kaudella
 
myönnetyt
218
 
293
-
-
Kaudella
 
menetetyt
-81
 
716
-52
 
956
-
Kaudella
 
toteutetut
-82
 
093
-45
 
356
-57
 
396
Kaudella
 
rauenneet
-
-
-
Kauden
 
lopussa
 
ulkona
 
olevat
54
 
484
16
 
482
114
 
794
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
187
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Henkilöstön
 
osakesäästöohjelma
 
OmaOsake
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitus
 
perusti
 
29.2.2024
 
koko
 
henkilöstölle
 
suunnatun
 
OmaOsake
 
-säästöohjelman.
 
Kannustamalla
työntekijöitä
 
hankkimaan
 
ja
 
omistamaan
 
yhtiön
 
osakkeita
 
yhtiö
 
pyrkii
 
yhdistämään
 
osakkeenomistajien
 
ja
 
työntekijöiden
tavoitteet
 
yhtiön
 
arvon
 
kasvattamiseksi
 
pitkällä
 
aikavälillä.
 
Tavoitteena
 
on
 
myös
 
tukea
 
sitoutumista
 
sekä
 
yrityskulttuuria.
OmaOsake
 
-ohjelma
 
koostuu
 
vuosittain
 
alkavista
 
ohjelmakausista,
 
joissa
 
kussakin
 
on
 
12
 
kuukauden
 
säästöjakso
 
ja
 
sitä
 
seuraava
noin
 
kahden
 
vuoden
 
mittainen
 
omistusjakso.
 
Omistusjakson
 
päätyttyä
 
osallistujille
 
luovutetaan
 
lisäosakkeita
 
suorituskriteerien
perusteella.
 
Suorituskriteerien
 
täyttymisestä
 
riippuen
 
osallistujilla
 
on
 
mahdollisuus
 
saada
 
yksi
 
ilmainen
 
lisäosake
 
(brutto)
 
kahta
tai
 
yhtä
 
säästöosaketta
 
kohden.
 
Jos
 
suorituskriteerejä
 
ei
 
saavuteta,
 
osallistujat
 
saavat
 
yhden
 
lisäosakkeen
 
kolmea
säästöosaketta
 
kohden.
 
Lisäosakkeiden
 
saaminen
 
edellyttää
 
työsuhteen
 
jatkumista
 
ja
 
säästöosakkeiden
 
pitämistä
 
omistuksessa
31.3.2027
 
päättyvän
 
omistusjakson
 
ajan.
 
Suoritusperusteiset
 
kriteerit
 
lisäosakkeiden
 
ansaintaan
 
perustuvat
 
vertailukelpoiseen
oman
 
pääoman
 
tuottoon
 
sekä
 
vertailukelpoiseen
 
kulu-tuottosuhteeseen.
 
Mahdollinen
 
palkkio
 
maksetaan
 
omistusjakson
päättymisen
 
jälkeen
 
osittain
 
yhtiön
 
osakkeina
 
ja
 
osittain
 
rahana.
 
Rahaosuus
 
on
 
tarkoitettu
 
kattamaan
 
palkkiosta
 
aiheutuvia
veroja
 
ja
 
lakisääteisiä
 
sosiaalivakuutusmaksuja.
 
Lisäosakkeet
 
ovat
 
vapaasti
 
siirrettävissä
 
sen
 
jälkeen,
 
kun
 
ne
 
on
 
kirjattu
osallistujan
 
arvo-osuustilille.
 
Ohjelmakaudella
 
2024–2027
 
OmaOsake
 
-ohjelma
 
tarjottiin
 
noin
 
440
 
työntekijälle
 
mukaan
 
lukien
johtoryhmän
 
jäsenet
 
ja
 
toimitusjohtaja.
 
Ohjelmaan
 
osallistui
 
noin
 
60
 
%
 
henkilöstöstä.
 
Osakesäästöohjelma
1-12/2024
OmaOsake
 
2024-2025
Arvioitu
 
enimmäismäärä
 
brutto-osakkeita
 
ohjelman
käyttöönottohetkellä
56
 
500
Alkuperäinen
 
allokaatiopäivä
1.4.2024
Vapautumispäivä
31.3.2025
Oikeuden
 
syntymisehdot
Osakkeiden
 
omistus,
 
työsuhde
Enimmäisvoimassaoloaika,
 
vuosia
3
Juoksuaikaa
 
jäljellä,
 
vuosia
2,25
Henkilöitä
 
tilikauden
 
päättyessä
246
Maksun
 
suorittamistapa
Käteinen
 
&
 
osakkeet
doc1p3i1
 
doc1p121i2
188
doc1p121i7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
K33
 
Vuokrasopimukset
Varat,
 
toimitilat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno
 
1.1.
20
 
307
13
 
884
+
Lisäykset
 
(*
7
 
418
7
 
530
-
Vähennykset
-429
-1
 
106
Hankintameno
 
kauden
 
lopussa
27
 
297
20
 
307
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
1.1.
-9
 
073
-6
 
223
+/-
Vähennysten
 
ja
 
siirtojen
 
kertyneet
 
poistot
-
445
-
Poistot
-3
 
748
-3
 
295
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
kauden
 
lopussa
-12
 
821
-9
 
073
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
11
 
234
7
 
661
Kirjanpitoarvo
 
kauden
 
lopussa
14
 
477
11
 
234
Vuokrasopimuksen
 
päättyessä
 
palautettavat
 
maksut
15
15
15
15
*)
 
Pääosin
 
hankintamenon
 
lisäykset
 
liittyvät
 
Handelsbankenin
 
liiketoiminnan
 
hankinnan
 
myötä
 
perustettujen
konttoreiden
 
ja
 
laitteiden
 
vuokrasopimuksiin.
Varat,
 
laitteet
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno
 
1.1.
1
 
264
905
+
Lisäykset
145
400
-
Vähennykset
-37
-42
Hankintameno
 
kauden
 
lopussa
1
 
372
1
 
264
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
1.1.
-871
-696
+/-
Vähennysten
 
ja
 
siirtojen
 
kertyneet
 
poistot
11
13
-
Poistot
-188
-188
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
kauden
 
lopussa
-1
 
049
-871
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
393
209
Kirjanpitoarvo
 
kauden
 
lopussa
323
393
Velat
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vuokrasopimusvelka
 
kauden
 
lopussa
17
 
259
11
 
964
Vuokravelkojen
 
maturiteettijakauma
 
(diskonttaamattomat
 
rahavirrat)
alle
 
1v
1-5v
yli
 
5v
31.12.2024
4
 
152
11
 
798
1
 
309
31.12.2023
3
 
345
7
 
840
779
Tulosvaikutus
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vuokratuotot,
 
liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
405
388
Vuokratuotot,
 
sijoituskiinteistöt
190
235
Poistot
Toimitilat
-3
 
748
-3
 
295
Laitteet
-188
-188
Korkokulut
-323
-225
Vuokrakulut
 
lyhytaikaisista
 
sopimuksista
-94
-160
Vuokrakulut
 
arvoltaan
 
vähäisistä
 
omaisuuseristä
-358
-372
Vuokrasopimuksista
 
aiheutuneet
 
tuloslaskelmaerät
 
yhteensä
-4
 
116
-3
 
618
Vuokrasopimusten
 
rahavirta
31.12.2024
31.12.2023
-3
 
686
-3
 
351
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
189
K34
 
Konsernitilinpäätökseen
 
sisältyvät
 
yhteisöt
 
ja
muutokset
 
konsernirakenteessa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Oma
 
Säästöpankki-konserniin
 
yhdistellyt
 
tytäryritykset
 
sekä
 
osakkuus-
 
ja
 
yhteisyritykset
Kotipaikka
Yhdistelymenetelmä
Pääasiallinen
 
toimiala
Konsernin
 
omistusosuus
 
31.12.2024
31.12.2023
Kiinteistö
 
Oy
 
Lappeenrannan
Säästökeskus
Lappeenranta
Tytäryhtiö
Muu
 
rahoitusta
 
palveleva
 
toiminta
100,0
 
%
100,0
 
%
GT
 
Invest
 
Oy
Helsinki
Osakkuusyhtiö
Muu
 
rahoitusta
 
palveleva
 
toiminta
48,7
 
%
48,7
 
%
City
 
Kauppapaikat
 
Oy
Helsinki
Osakkuusyhtiö
Muiden
 
kiinteistöjen
 
vuokraus
 
ja
hallinta
45,3
 
%
43,3
 
%
Deleway
 
Projects
 
Oy
Seinäjoki
Yhteisyritys
Omien
 
kiinteistöjen
 
kauppa
49,0
 
%
49,0
 
%
Figure
 
Taloushallinto
 
Oy
Espoo
Yhteisyritys
Muu
 
rahoitusta
 
palveleva
 
toiminta
25,0
 
%
25,0
 
%
SAV-Rahoitus
 
Oyj
Helsinki
Yhteisyritys
Muu
 
luotonanto
48,2
 
%
48,2
 
%
Asunto
 
Oy
 
Oma
 
Säästöpankin
 
talo
Seinäjoki
Yhteinen
 
toiminto
Asuntojen
 
ja
 
asuinkiinteistöjen
hallinta
30,5
 
%
30,5
 
%
Tilikauden
 
2024
 
muutokset
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
pääomitti
 
osakkuusyhtiötään
 
GT
Invest
 
Oy:tä
 
osakkeenomistajien
 
yhteisellä
 
päätöksellä.
Oma
 
Säästöpankin
 
osuus
 
pääomituksesta
 
oli
 
0,5
 
milj.
euroa.
City
 
Kauppapaikat
 
Oy:n
 
osakkeiden
 
kokonaismäärä
muuttui
 
raportointikauden
 
aikana
 
ja
 
muutoksen
vaikutuksesta
 
yhtiön
 
omistusosuus
 
on
 
45,3
 
%.
 
Yhtiö
 
ei
 
ole
tehnyt
 
lisäsijoituksia
 
raportointikaudella.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
arvioi
 
pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävien
 
GT
 
Invest
 
Oy:n
 
ja
 
City
 
Kauppapaikat
 
Oy:n
sijoitu
 
sten
 
arvoja
 
sekä
 
yhtiöltä
 
olevia
 
saamisia,
 
joita
 
on
käsitelty
 
tosiasiallisesti
 
osana
 
nettosijoitusta
 
yritykseen.
Tilikauden
 
2023
 
muutokset
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
kasvatti
 
omistusosuuttaan
 
Asunto
Oy
 
Seinäjoen
 
Oma
 
Säästöpankin
 
talossa
 
hankkiessaan
lisää
 
tilaa
 
liiketoiminnoilleen.
 
Yhtiön
 
omistusosuus
 
kasvoi
4,9
 
%
 
ollen
 
tilikauden
 
lopussa
 
30,5
 
%.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
kasvatti
 
omistusosuuttaan
 
City
Kauppapaikat
 
Oy:stä
 
suunnatulla
 
osakeannilla.
 
Yhtiön
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
omistusosuus
 
yhtiössä
 
järjestelyn
 
jälkeen
 
on
 
43,3
 
%.
Sijoituksen
 
arvo
 
konsernitaseessa
 
on
 
15,5
 
milj.
 
euroa.
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
arvioi
 
pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävien
 
SAV
 
-Rahoitus
 
Oyj:n
 
ja
 
City
 
Kauppapaikat
Oy:n
 
sijoitusten
 
arvoja
 
sekä
 
yhtiöiltä
 
olevia
 
saamisia,
 
joita
on
 
käsitelty
 
tosiasiallisesti
 
osana
 
nettosijoitusta
 
yritykseen.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
pääomitti
 
osakkuusyhtiötään
 
GT
Invest
 
Oy:tä
 
osakkeenomistajien
 
yhteisellä
 
päätöksellä.
Yhtiön
 
osuus
 
pääomituksesta
 
oli
 
1,2
 
milj.
 
euroa.
Osuudet
 
osakkuus-
 
ja
 
yhteisyrityksissä
Sijoituksen
 
arvo
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Figure
 
Taloushallinto
 
Oy
178
178
GT
 
Invest
 
Oy
6
 
020
6
 
742
Deleway
 
Projects
 
Oy
2
 
049
2
 
029
City
 
Kauppapaikat
 
Oy
14
 
430
17
 
809
SAV-Rahoitus
 
Oyj
-
-
Tasearvo
 
yhteensä
22
 
677
26
 
759
Osuudet
 
pääomaosuusmenetelmällä
 
yhdisteltävissä
 
yhteisöissä:
(1
 
000
 
euroa)
2024
2023
Kirjanpito-arvo
 
1.1.
24
 
131
25
 
351
Lisäykset
516
3
 
270
Osuus
 
osakkuusyritysten
 
tuloksesta
-589
-1
 
131
Arvonalentuminen
-4
 
598
-3
 
359
Kirjanpito-arvo
 
31.12.
19
 
460
24
 
131
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
190
K35
 
Liiketoimintojen
 
hankinnat
 
 
 
 
 
 
Handelsbankenin
 
Suomen
 
pk-
yritys
 
liiketoiminnan
 
hankinta
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
ja
 
Handelsbanken
 
AB
 
sopivat
31.5.2023
 
järjestelystä,
 
jossa
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
ostaa
 
Handelsbanken
 
AB:n
 
Suomen
 
pk-
yritysliiketoiminnan.
 
Kilpailu-
 
ja
 
kuluttajavirasto
 
hyväksyi
liiketoimintakaupan
 
24.7.2023
 
ja
 
kauppa
 
toteutui
suunnitellusti
 
1.9.2024.
 
Osana
 
pk-yritysliiketoiminnan
kauppaa
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:lle
 
siirtyivät
 
myös
yrittäjien
 
henkilökohtaiset
 
pankkipalvelut,
 
pois
 
lukien
varainhoito-
 
ja
 
sijoituspalvelut.
 
Ostettu
 
pk-liiketoiminta
sijoittuu
 
maantieteellisesti
 
ympäri
 
Suomen.
Liiketoiminnan
 
kauppahinta
 
maksettiin
 
käteisellä
 
ja
 
se
oli
 
transaktion
 
toteutuspäivänä
 
siirtyvien
 
tase-erien
nettoarvo
 
lisättynä
 
12
 
milj.
 
eurolla
 
sekä
 
koroilla.
Yhtiö
 
on
 
yhdistelty
 
hankintapäivästä
 
1.9.2024
 
lähtien.
Yhdistymisen
 
kirjanpitokäsittely
 
toteutettiin
 
30.9.2024
alustavana,
 
koska
 
hankittujen
 
varojen
 
ja
 
vastattavaksi
otettujen
 
velkojen
 
arvostusta
 
ei
 
ollut
 
saatu
 
päätökseen.
Alustavia
 
arvoja
 
on
 
oikaistu
 
takautuvasti
 
30.11.2024
hankinta
 
-ajankohdasta
 
sellaisen
 
uuden
 
informaation
huomioon
 
ottamiseksi,
 
joka
 
koskee
 
hankinta-
ajankohtana
 
vallinneita
 
tosiseikkoja.
Hankittujen
 
varojen
 
ja
 
vastattavaksi
 
otettujen
 
velkojen
arvot
 
olivat
 
hankintahetkellä:
Liiketoiminnan
 
hankinta
milj.
 
euroa
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
luottolaitoksilta
497,2
Siirtosaamiset
 
ja
 
muut
 
varat
2,5
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
luottolaitoksille
-443,3
Siirtovelat
 
ja
 
muut
 
velat
-0,7
Hankittu
 
nettovarallisuus
55,7
Kauppahinta,
 
käteinen
12,4
Siirtyvien
 
erien
 
nettovarat
58,6
Luovutettu
 
kokonaisvastike
71,0
Liikearvo
15,3
Yritysjärjestelyn
 
seurauksena
 
kirjattiin
 
liikearvona
 
15,3
milj.
 
euroa.
 
Liiketoiminnan
 
hankinnan
 
myötä
 
Oma
Säästöpankin
 
markkina-asema
 
vahvistuu
 
edelleen
Suomessa
 
ja
 
hankinnalla
 
arvioidaan
 
olevan
 
positiivinen
tulosvaikutus
 
yhtiön
 
vuotuiseen
 
tuloksentekokykyyn
 
ja
sen
 
arvioidaan
 
kasvattavan
 
vuosittain
 
yhtiön
 
tulosta
ennen
 
veroja
 
arviolta
 
7-10
 
milj.
 
euroa.
 
Kasvavat
volyymit
 
parantavat
 
yhtiön
 
kustannustehokkuutta
 
ja
liiketoiminnan
 
kannattavuutta
 
saatavien
synergiahyötyjen
 
myötä.
 
Liikearvo
 
on
 
muodostunut
hankittavan
 
liiketoiminnan
 
nettovarallisuuden
 
ja
kappahinnan
 
välisenä
 
erotuksena.
 
Liiketoiminnassa
 
hankitut
 
varat
 
ja
 
velat
 
on
 
arvostettu
käypään
 
arvoon.
 
Liiketoiminnan
 
hankinnassa
 
siirtynyt
 
talletuskanta
 
on
kooltaan
 
noin
 
440
 
milj.
 
euroa
 
ja
 
luottokanta
 
noin
 
500
milj.
 
euroa.
 
Liiketoiminnan
 
hankinnassa
 
saatujen
saamisten
 
arvo
 
on
 
n.
 
500
 
milj.
 
euroa
 
ja
 
saamisten
bruttoarvosta
 
on
 
hankintahetkellä
 
huomioitu
 
5,8
 
milj.
euron
 
käyvän
 
arvon
 
oikaisu.
 
Vaikutus
 
on
 
esitetty
liit
 
etiedossa
K24
rivillä
 
”Uudet
 
saamiset”.
 
Liiketoiminnan
 
hankinnan
 
rahavirtavaikutus
 
71,0
 
milj.
euroa
 
esitetään
 
rahavirtalaskelman
 
investointien
rahavirrassa.
Hankitun
 
liiketoiminnan
 
hankintahetken
 
jälkeiset
liiketoiminnan
 
tuotot
 
sisältyvät
 
kolmannen
 
neljänneksen
tuloslaskelmaan.
 
Johdon
 
arvion
 
mukaan
 
Oma
Säästöpankki
 
-konsernin
 
liiketoiminnan
 
tuotot
 
kolmella
ensimmäisellä
 
neljänneksellä
 
2024
 
olisivat
 
olleet
 
217,5
milj.
 
euroa
 
ja
 
tulos
 
ennen
 
veroja
 
62,1
 
milj.
 
euroa,
 
jos
hankittu
 
liiketoiminta
 
olisi
 
yhdistelty
konsernitilinpäätökseen
 
tilikauden
 
2024
 
alusta
 
lähtien.
 
Yritysjärjestely
 
kasvatti
 
yhtiön
 
tasetta
 
noin
 
444
miljoonaa
 
euroa.
 
Yritysasiakkaita
 
siirtyi
 
liiketoiminnan
hankinnassa
 
noin
 
10
 
000.
 
Henkilöstöä
 
siirtyi
 
vanhoina
työntekijöinä
 
30
 
henkilöä.
 
Liiketoiminnan
 
hankinnan
järjestelykulut
 
olivat
 
5,0
 
miljoonaa
 
euroa,
 
joista
 
0,8
 
milj.
euroa
 
kohdistui
 
vuodelle
 
2023
 
ja
 
4,2
 
milj.
 
euroa
vuodelle
 
2024.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
191
K36
 
Olennaiset
 
tapahtumat
 
kauden
 
jälkeen
Yhtiön
 
hallitus
 
järjestäytyi
 
uudelleen
 
30.1.2025
varapuheenjohtajan
 
ja
 
valiokuntien
 
osalta.
 
Hallitus
 
valitsi
varapuheenjohtajakseen
 
Carl
 
Petters
 
sonin.
 
Tarkastus
 
-
 
ja
palkitsemisvaliokuntien
 
lisäksi
 
hallitus
 
päätti
 
perustaa
riskivaliokunnan.
 
Valiokuntien
 
jäsenten
 
nimittämisessä
hallitus
 
on
 
huomioinut
 
tehtävien
 
edellyttämän
asiantuntemuksen
 
ja
 
kokemuksen.
Osakkeenomistajien
 
nimitystoimikunta
 
päätti
 
31.1.2025
ehdottaa
 
yhtiön
 
8.4.2025
 
kokoontuvalle
 
varsinaiselle
yhtiökokoukselle
 
seuraavaa:
Hallituksen
 
jäsenten
 
lukumääräksi
 
ehdotetaan
vahvistettavan
 
seitsemän.
Hallituksen
 
jäseniksi
 
ehdotetaan
 
valittavan
uudelleen
 
nykyisistä
 
hallituksen
 
jäsenistä
 
Juhana
Brotherus,
 
Irma
 
Gillberg-Hjelt,
 
Aki
 
Jaskari,
 
Jaakko
Ossa,
 
Carl
 
Pettersson,
 
Kati
 
Riikonen
 
ja
 
Juha
Volotinen.
 
Kaikki
 
ehdokkaat
 
ehdotetaan
valittavaksi
 
vuoden
 
2025
 
varsinaisessa
yhtiökokouksessa
 
alkavalle
 
kaudelle,
 
joka
 
päättyy
vuoden
 
2026
 
varsinaisen
 
yhtiökokouksen
päättyessä.
 
Kaikki
 
ehdotetut
 
henkilöt
 
ovat
antaneet
 
suostumuksensa
 
valinnalle.
 
Kaikki
ehdotetut
 
henkilöt
 
ovat
 
valintahetkellä
riippumattomia
 
suhteessaan
 
yhtiöön
 
ja
 
sen
merkittäviin
 
osakkeenomistajiin.
Hallituksen
 
jäsenille
 
maksetaan
 
vuosipalkkioita
seuraavasti:
o
hallituksen
 
puheenjohtajalle
 
85
 
000
 
euroa
o
hallituksen
 
varapuheenjohtajalle
 
60
 
000
 
euroa
o
muille
 
hallituksen
 
jäsenille
 
40
 
000
 
euroa
Lisäksi
 
valiokuntien
 
puheenjohtajille
 
maksetaan
erillinen
 
vuosipalkkio
 
seuraavasti:
o
palkitsemisvaliokunnan
 
puheenjohtajalle
 
6
 
000
euroa
o
riskivaliokunnan
 
puheenjohtajalle
 
9
 
000
 
euroa
o
tarkastusvaliokunnan
 
puheenjohtajalle
 
9
 
000
euroa
Kokouspalkkioita
 
maksetaan
 
seuraavasti:
o
hallituksen
 
kokous
 
1
 
000
 
euroa
o
valiokunnan
 
kokous
 
1
 
000
 
euroa
o
hallituksen
 
tai
 
valiokunnan
 
sähköpostikokous
500
 
euroa
Hallituksen
 
vuosipalkkioista
 
25
 
prosenttia
maksetaan
 
markkinoilta
 
hallituksen
 
jäsenten
lukuun
 
hankittavina
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
osakkeina.
 
Osakkeet
 
hankitaan
 
suoraan
hallituksen
 
jäsenten
 
lukuun
 
markkinoilta
 
julkisessa
kaupankäynnissä
 
muodostuvaan
 
hintaan,
 
kun
osavuosikatsaus
 
ajalta
 
1.1.–31.3.2025
 
on
julkistettu.
 
Yhtiö
 
vastaa
 
osakkeiden
 
hankinnasta
aiheutuvista
 
kuluista
 
ja
 
mahdollisesta
varainsiirtoverosta.
 
Loput
 
vuosipalkkiosta
maksetaan
 
rahana,
 
josta
 
katetaan
 
palkkiosta
aiheutuvat
 
verot.
 
Lisäksi
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
maksaa
 
tai
 
hyvittää
 
hallituksen
 
jäsenille
matkakulut
 
ja
 
muut
 
välittömästi
 
hallitustyöhön
liittyvät
 
kulut.
Finanssivalvonta
 
asetti
 
14.2.2025
 
päätöksellään
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:lle
 
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
11
 
luvun
 
2
 
§:n
 
mukaiset
 
kaksi
 
harkinnanvaraista
lisäpääomavaatimusta.
 
Yhtiön
 
omien
 
varojen
 
lisävaatimus
(P2R)
 
tulee
 
olemaan
 
2,25
 
prosenttia
 
ja
vähimmäisomavaraisuusasteen
 
lisävaatimus
 
(P2R-LR)
0,25
 
prosenttia
 
30.6.2025
 
alkaen
 
ja
 
ne
 
ovat
 
voimassa
enintään
 
30.6.2028
 
asti.
 
Harkinnanvaraiset
lisäpääomavaatimukset
 
korvaavat
 
nykyiset
 
vaatimukset
(omien
 
varojen
 
lisävaatimus
 
1,50
 
prosenttia
 
ja
vähimmäisomavaraisuusasteen
 
lisävaatimus
 
0,25
prosenttia).
 
Vähintään
 
kolme
 
neljäsosaa
 
P2R-
vaatimuksesta
 
tulee
 
kattaa
 
ensisijaisella
 
pääomalla
 
ja
 
siitä
vähintään
 
kolme
 
neljäsosaa
 
ydinpääomalla.
 
P2R-LR-
vaatimus
 
tulee
 
kattaa
 
ensisijaisella
 
pääomalla.
 
Yhtiö
täyttää
 
asetetut
 
lisäpääomavaatimukset
 
31.12.2024
mukaisilla
 
omien
 
varojen
 
vaateilla
 
ja
 
omilla
 
varoilla.
 
Päätös
on
 
tehty
 
normaalina
 
osana
 
valvojan
 
arviointiprosessia
(SREP).
Lisäksi
 
Finanssivalvonta
 
asetti
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:lle
luottolaitostoiminnasta
 
annetun
 
lain
 
11
 
luvun
 
2
 
§:n
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
192
mukaisen
 
maksuvalmiutta
 
koskevan
 
vaatimuksen
 
ylläpitää
vähintään
 
kolmen
 
kuukauden
 
minimiselviytymishorisonttia
Euroopan
 
Keskuspankin
 
stressitestimetodologian
mukaisessa
 
skenaariossa.
 
Vaatimus
 
tulee
 
voimaan
31.12.2025
 
ja
 
on
 
voimassa
 
enintään
 
31.12.2028
 
asti.
Yhtiö
 
tulee
 
täyttämään
 
maksuvalmiuden
 
lisävaatimuksen
osana
 
rahoitussuunnitelmansa
 
toimenpiteitä.
Muita
 
raportointikauden
 
päättymisen
 
jälkeisiä
 
tapahtumia,
jotka
 
edellyttäisivät
 
lisätietojen
 
esittämistä
 
tai
 
jotka
olennaisesti
 
vaikuttaisivat
 
yhtiön
 
taloudelliseen
 
asemaan,
ei
 
ole
 
tiedossa.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
193
K37
 
Vaihtoehtoiset
 
tunnusluvut
 
ja
 
tunnuslukujen
laskentakaavat
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
esittää
 
taloudellisessa
raportoinnissaan
 
historiallista
 
taloudellista
 
tulosta,
taloudellista
 
asemaa
 
tai
 
rahavirtoja
 
kuvaavia
vaihtoehtoisia
 
tunnuslukuja
 
(Alternative
 
Performance
Measures,
 
APM).
 
Vaihtoehtoiset
 
tunnusluvut
 
on
 
laadittu
Euroopan
 
arvopaperimarkkinaviranomaisen
 
(ESMA)
asettamien
 
suuntaviivojen
 
mukaisesti.
 
Vaihtoehtoiset
tunnusluvut
 
eivät
 
ole
 
IFRS-stan
dardeissa,
vakavaraisuussäännöksissä
 
(CRD/CRR)
 
tai
 
Solvenssi
 
II-
säännöksissä
 
(SII)
 
määriteltyjä
 
tai
 
nimettyjä
 
tunnuslukuja.
Yhtiö
 
esittää
 
vaihtoehtoisia
 
tunnuslukuja
 
lisätietona
 
IFRS:n
mukaisesti
 
laadituissa
 
konsernin
 
tuloslaskelmissa,
konsernitaseissa
 
ja
 
konsernin
 
rahavirtalaskelmissa
esitetyille
 
tunnusluvuille.
 
Yhtiön
 
näkemyksen
 
mukaan
 
vaihtoehtoiset
 
tunnusluvut
antavat
 
merkityksellistä
 
ja
 
hyödyllistä
 
yhtiötä
 
koskevaa
lisätietoa
 
sijoittajille,
 
arvopaperimarkkina-analyytikoille
 
ja
muille
 
tahoille
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
toiminnan
tuloksesta,
 
taloudellisesta
 
asemasta
 
ja
 
rahavirroista.
Vertailukelpoisen
 
tuloksen
 
täsmäytys
 
tulokseen
 
ennen
veroja
 
esitetään
 
Konsernin
 
tuloslaskelman
 
yhteydessä
.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
käyttämiä
 
vaihtoehtoisia
tunnuslukuja
 
ovat:
 
Vertailukelpoinen
 
tulos
 
ennen
 
veroja
Kulu-tuottosuhde,
 
%
 
Kokonaispääoman
 
tuotto,
 
ROA
 
%
 
Oman
 
pääoman
 
tuotto,
 
ROE
 
%
 
Omavaraisuusaste,
 
%
 
Vertailukelpoinen
 
kulu-tuottosuhde,
 
%
 
Vertailukelpoinen
 
oman
 
pääoman
 
tuotto,
 
ROE
 
%
Vertailukelpoinen
 
osakekohtainen
 
tulos,
 
(EPS)
EUR
 
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
194
 
Tunnuslukujen
 
laskentakaavat
Liiketoiminnan
 
tuotot
 
yhteensä
Korkokate,
 
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut,
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-
velkojen
 
nettotuotot,
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
Liiketoiminnan
 
kulut
 
yhteensä
Henkilöstökulut,
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut,
 
Poistot
 
ja
arvonalentumistappiot
 
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
hyödykkeistä
Maksuvalmiusvaatimus
 
(LCR),
 
%
X
 
100
Korkealaatuiset
 
likvidit
 
varat
Nettoulosvirtaukset
 
seuraavan
 
30
päivän
 
aikana
Pysyvän
 
varainhankinnan
 
vaatimus
 
(NSFR),
 
%
X
 
100
 
 
Pysyvä
 
varainhankinta
Pysyvän
 
varainhankinnan
 
vaade
Kulu-tuottosuhde,
 
%
X
 
100
Liiketoiminnan
 
kulut
 
yhteensä
Liiketoiminnan
 
tuotot
 
yhteensä
 
+
Osuus
 
yhteis-
 
ja
 
osakkuusyritysten
 
tuloksista
 
(netto)
Vertailukelpoinen
 
kulu-tuottosuhde,
 
%
X
 
100
Liiketoiminnan
 
kulut
 
ilman
 
vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavia
 
eriä
Liiketoiminnan
 
tuotot
 
ilman
vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavia
 
eriä
 
+
Osuus
 
yhteis-
 
ja
 
osakkuusyritysten
tuloksista
 
(netto)
Vertailukelpoinen
 
tulos
 
ennen
 
veroja
Tulos
 
ennen
 
veroja
 
ilman
 
vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavia
 
eriä
 
Oman
 
pääoman
 
tuotto,
 
ROE
 
%
X
 
100
Tilikauden
 
tulos
Oma
 
pääoma
(vuoden
 
alun
 
ja
 
lopun
 
keskiarvo)
Vertailukelpoinen
 
oman
 
pääoman
 
tuotto,
 
ROE
 
%
X
 
100
Vertailukelpoinen
 
tulos
Oma
 
pääoma
 
(vuoden
 
alun
 
ja
 
lopun
 
keskiarvo)
Kokonaispääoman
 
tuotto,
 
ROA
 
%
X
 
100
Tilikauden
 
tulos
Taseen
 
loppusumma
 
keskimäärin
(vuoden
 
alun
 
ja
 
lopun
 
keskiarvo)
Omavaraisuusaste,
 
%
X
 
100
Oma
 
pääoma
Taseen
 
loppusumma
Vakavaraisuussuhde
 
(TC),
 
%
X
 
100
Omat
 
varat
 
yhteensä
 
(TC)
Riskipainotetut
 
erät
 
yhteensä
 
(RWA)
Ydinpääomasuhde
 
(CET1),
 
%
X
 
100
Ydinpääoma
 
(CET1)
Riskipainotetut
 
erät
 
yhteensä
 
(RWA)
Ensisijaisen
 
pääoman
 
suhde
 
(T1),
 
%
X
 
100
Ensisijainen
 
pääoma
 
(T1)
Riskipainotetut
 
erät
 
yhteensä
 
(RWA)
Vähimmäisomavaraisuusaste,
 
%
X
 
100
Ensisijainen
 
pääoma
 
(T1)
Vastuiden
 
määrä
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
195
 
 
 
Osakekohteinen
 
tulos
 
(EPS),
 
euroa
 
Emoyhtiön
 
omistajille
 
kuuluva
 
 
tilikauden
 
tulos
Ulkona
 
olevien
 
osakkeiden
 
lukumäärä
 
 
keskimäärin
Laimennusvaikutuksella
 
oikaistu
 
osakekohtainen
tulos
 
(EPS),
 
euroa
 
Emoyhtiön
 
omistajille
 
 
kuuluva
 
tilikauden
 
tulos
 
Osakepalkkiojärjestelmän
 
 
laimennusvaikutuksella
 
 
huomioitu
 
ulkona
 
olevien
 
osakkeiden
 
 
lukumäärä
 
keskimäärin
Vertailukelpoinen
 
osakekohtainen
 
tulos
 
(EPS),
 
euroa
 
Vertailukelpoinen
 
tulos
 
 
 
Määräysvallattoimien
 
 
omistajien
 
osuus
 
Ulkona
 
olevien
 
osakkeiden
 
lukumäärä
 
 
keskimäärin
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
196
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
Emoyhtiön
 
tilinpäätös
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
tuloslaskelma
 
198
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
tase
 
199
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
rahoituslaskelma
 
200
 
Emoyhtiön
 
liitetiedot
 
201
E1
 
Emoyhtiön
 
tilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteet
 
201
E2
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
luokittelu
 
209
E3
 
Saamiset
 
luottolaitoksilta
 
ja
 
yleisöltä
 
ja
julkisyhteisöiltä
 
210
E4
 
Saamistodistukset
 
211
E5
 
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
 
211
E6
 
Johdannaissopimukset
 
ja
 
suojauslaskenta
 
212
E7
 
Aineettomat
 
hyödykkeet
 
213
E8
 
Aineelliset
 
hyödykkeet
 
214
E9
 
Muut
 
varat
 
215
E10
 
Siirtosaamiset
 
ja
 
maksetut
 
ennakot
 
215
E11
 
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
 
ja
 
velat
luottolaitoksille
 
215
E12
 
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
 
216
E13
 
Varaukset
 
ja
 
muut
 
velat
 
217
E14
 
Siirtovelat
 
ja
 
saadut
 
ennakot
 
217
E15
 
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
 
217
E16
 
Laskennalliset
 
verovelat
 
ja
 
-saamiset
 
218
E17
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
maturiteetti-
jakauma
 
219
E18
 
Varojen
 
ja
 
velkojen
 
erittely
 
kotimaan
 
ja
 
ulkomaan
 
rahan
 
määräisiin
 
220
E19
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
käyvät
 
arvot
 
ja
 
kirjanpitoarvot
 
sekä
 
käyvän
 
arvon
 
hierarkia
 
221
E20
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
223
E21
 
Rahoitusvarojen
 
jakauma
 
riskiluokittain
 
224
E22
 
Luottoriskikeskittymät
 
225
E23
 
Vakuuksien
 
ja
 
muiden
 
luoton
 
laatua
 
parantavien
 
järjestelyjen
 
vaikutus
 
225
E24
 
Oman
 
pääoman
 
muutokset
 
tilikauden
 
aikana
 
226
E25
 
Osakkeet
 
ja
 
osinko-oikeus
 
228
E26
 
Korkotuotot
 
ja
 
korkokulut
 
230
E27
 
Tuotot
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisista
 
sijoituksista
 
230
E28
 
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut
 
230
E29
 
Käypään
 
arvoon
 
tuloslaskelman
 
kautta
 
kirjattujen
 
rahoitusvälineiden
 
nettotuotot
 
231
E30
 
Käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
kauttakirjattujen
 
rahoitusvarojen
 
nettotuotot
 
231
E31
 
Sijoituskiinteistöjen
 
nettotuotot
 
231
E32
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
 
ja
 
kulut
 
232
E33
 
Henkilöstökulut
 
233
E34
 
Muut
 
hallintokulut
 
233
E35
 
Poistot
 
ja
 
arvoalentumiset
 
aineellisista
 
ja
aineettomista
 
hyödykkeistä
 
sekä
 
osakkeista
 
ja
osuuksista
 
233
E36
 
Lopulliset
 
ja
 
odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
234
E37
 
Vastuut
 
ja
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
235
E38
 
Lähipiiritiedot
 
236
E39
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
tarjoamat
 
sijoituspalvelut
 
237
E40
 
Oikeudenkäynnit
 
237
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
197
E41
 
Samaan
 
konserniin
 
kuuluvilta
 
tytär-
 
ja
osakkuusyrityksiltä
 
saadut
 
rahoitustuotot
 
ja
 
niille
suoritetut
 
rahoituskulut
 
238
E42
 
Saamiset
 
ja
 
samaan
 
konserniin
 
kuuluvilta
 
tytär
 
-
 
ja
 
osakkuusyrityksiltä
 
ja
 
velat
 
niille
 
238
E43
 
Samaan
 
konserniin
 
kuuluvien
 
tytär-
 
ja
osakkuusyritysten
 
puolesta
 
tehdyt
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
238
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
198
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
tuloslaskelma
Liitetieto
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
E26
Korkotuotot
349
 
834
322
 
718
E26
Korkokulut
-136
 
168
-125
 
236
Korkokate
213
 
665
197
 
482
E27
Tuotot
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisista
 
sijoituksista
299
217
E28
Palkkiotuotot
61
 
242
56
 
621
E28
Palkkiokulut
-10
 
497
-9
 
200
E29
Käypään
 
arvoon
 
tuloslaskelman
 
kautta
 
kirjattujen
 
rahoitusvälineiden
 
nettotuotot
-4
 
501
-2
 
529
E30
Käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta
 
kirjattujen
 
rahoitusvarojen
nettotuotot
-240
188
E31
Sijoituskiinteistöjen
 
nettotuotot
5
93
E32
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
10
 
325
4
 
026
Hallintokulut
-80
 
316
-68
 
496
E33
Henkilöstökulut
-33
 
514
-28
 
659
E34
Muut
 
hallintokulut
-46
 
802
-39
 
838
E35
Poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
aineellisista
 
ja
 
aineettomista
 
hyödykkeistä
-6
 
312
-5
 
227
E32
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
-26
 
786
-16
 
458
E36
Lopulliset
 
ja
 
odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
-83
 
379
-17
 
126
Liikevoitto
73
 
505
139
 
590
Tilinpäätössiirrot
38
 
356
-33
 
285
Tuloverot
-22
 
374
-21
 
218
Tilikauden
 
verot
-21
 
712
-20
 
626
Aikaisempien
 
tilikausien
 
verot
3
69
Laskennallinen
 
vero
-665
-660
Varsinaisen
 
toiminnan
 
voitto
 
(tappio)
 
verojen
 
jälkeen
89
 
486
85
 
088
Tilikauden
 
voitto
 
(tappio)
89
 
486
85
 
088
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
199
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
tase
Liitetieto
Vastaavaa
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käteiset
 
varat
395
 
608
682
 
117
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavat
 
saamistodistukset
474
 
807
512
 
350
E3
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
580
192
 
305
E3
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
291
 
274
6
 
002
 
465
E4
Saamistodistukset
25
 
810
34
 
379
Julkisyhteisöiltä
10
 
059
9
 
988
Muilta
15
 
751
24
 
391
E5
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
37
 
136
40
 
278
E6
Johdannaissopimukset
78
 
881
44
 
924
E7
Aineettomat
 
hyödykkeet
31
 
837
15
 
751
E8
Aineelliset
 
hyödykkeet
18
 
583
17
 
944
Sijoituskiinteistöt
 
ja
 
sijoituskiinteistöosakkeet
 
ja
 
-osuudet
1
 
096
1
 
318
Muut
 
kiinteistöt
 
ja
 
kiinteistöyhteisöjen
 
osakkeet
 
ja
 
osuudet
16
 
163
15
 
104
Muut
 
aineelliset
 
hyödykkeet
1
 
324
1
 
521
E9
Muut
 
varat
8
 
024
12
 
386
E10
Siirtosaamiset
 
ja
 
maksetut
 
ennakot
36
 
694
62
 
579
E16
Laskennalliset
 
verosaamiset
14
 
858
17
 
681
Vastaavaa
 
yhteensä
7
 
697
 
093
7
 
635
 
160
Liitetieto
Vastattavaa
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vieras
 
pääoma
E11
Velat
 
luottolaitoksille
236
 
589
165
 
255
E11
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
4
 
000
 
720
3
 
778
 
337
Talletukset
4
 
000
 
708
3
 
778
 
321
Muut
 
velat
12
16
E12
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2
 
665
 
565
2
 
930
 
058
E6
Johdannaissopimukset
10
 
965
9
 
455
E13
Muut
 
velat
47
 
132
56
 
200
E14
Siirtovelat
 
ja
 
saadut
 
ennakot
61
 
105
47
 
733
E15
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
60
 
000
60
 
000
E16
Laskennalliset
 
verovelat
133
118
Vieras
 
pääoma
 
yhteensä
7
 
082
 
208
7
 
047
 
155
Tilinpäätössiirtojen
 
kertymä
E13
Vapaaehtoiset
 
varaukset
173
 
783
212
 
139
Tilinpäätössiirtojen
 
kertymä
 
yhteensä
173
 
783
212
 
139
E23
Oma
 
pääoma
E24
Osakepääoma
24
 
000
24
 
000
Muut
 
sidotut
 
rahastot
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
-53
 
068
-61
 
756
Vapaat
 
rahastot
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
 
rahasto
210
 
489
210
 
289
Edellisten
 
tilikausien
 
voitto
 
(tappio)
170
 
195
118
 
245
Tilikauden
 
voitto
 
(tappio)
89
 
486
85
 
088
Oma
 
pääoma
 
yhteensä
441
 
102
375
 
866
Vastattavaa
 
yhteensä
7
 
697
 
093
7
 
635
 
160
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Asiakkaan
 
puolesta
 
kolmannen
 
hyväksi
 
annetut
 
sitoumukset
42
 
219
41
 
926
Takaukset
 
ja
 
pantit
42
 
219
41
 
926
Asiakkaan
 
hyväksi
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset
319
 
422
330
 
627
Käyttämättömät
 
luottojärjestelyt
319
 
422
330
 
627
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
200
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
rahoituslaskelma
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Liiketoiminnan
 
rahavirta
Varsinaisen
 
toiminnan
 
voitto
 
verojen
 
jälkeen
89
 
486
85
 
088
Tilikauden
 
oikaisut*
87
 
328
87
 
786
Liiketoiminnan
 
varojen
 
lisäys
 
(-)
 
tai
 
vähennys
 
(+)
189
 
584
-188
 
191
 
Saamistodistukset
58
 
476
58
 
741
 
Saamiset
 
luottolaitoksilta
-
45
 
052
 
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöltä
128
 
422
-254
 
335
 
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
-184
-758
 
Muut
 
varat
2
 
871
-36
 
890
Liiketoiminnan
 
velkojen
 
lisäys
 
(+)
 
tai
 
vähennys
 
(-)
-155
 
959
-547
 
956
 
Velat
 
luottolaitoksille
69
 
861
-288
 
083
 
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
-236
 
783
-288
 
508
 
Muut
 
velat
10
 
963
28
 
635
Maksetut
 
tuloverot
-16
 
639
-17
 
796
Liiketoiminnan
 
rahavirta
 
yhteensä
193
 
801
-581
 
068
Investointien
 
rahavirta
 
Investoinnit
 
osakkeisiin
 
ja
 
osuuksiin,
 
lisäykset
-516
-3
 
270
 
Investoinnit
 
osakkeisiin
 
ja
 
osuuksiin,
 
vähennykset
59
-
 
Investoinnit
 
aineellisiin
 
ja
 
aineettomiin
 
hyödykkeisiin
-8
 
141
-6
 
559
 
Aineellisten
 
ja
 
aineettomien
 
hyödykkeiden
 
luovutukset
305
-
Liiketoimintojen
 
hankinta
-70
 
964
-
Investointien
 
rahavirta
 
yhteensä
-79
 
258
-9
 
829
Rahoituksen
 
rahavirta
 
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus,
 
lisäykset
-
20
 
000
 
Maksetut
 
osingot
 
ja
 
muu
 
voitonjako
-33
 
139
-13
 
270
 
Muut
 
oman
 
pääoman
 
erien
 
rahamääräiset
 
lisäykset
 
/
 
vähennykset
-
-2
 
054
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat,
 
lisäykset
546
 
523
1
 
505
 
651
 
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat,
 
vähennykset
-823
 
162
-673
 
238
Rahoituksen
 
rahavirta
 
yhteensä
-309
 
777
837
 
089
Rahavarojen
 
nettomuutos
-195
 
234
246
 
192
Rahavarat
 
tilikauden
 
alussa
873
 
923
484
 
660
Rahavarat
 
tilikauden
 
lopussa
678
 
688
873
 
923
Rahavarat
 
muodostuvat
 
seuraavista
 
tase-eristä:
Käteiset
 
varat
395
 
608
682
 
117
Vaadittaessa
 
maksettavat
 
saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
080
191
 
805
Yhteensä
678
 
688
873
 
923
Lisätiedot
 
rahoituslaskelmaan:
Saadut
 
korot
374
 
054
290
 
463
Maksetut
 
korot
128
 
102
101
 
608
Saadut
 
osingot
299
217
*Tilikauden
 
oikaisut:
Tilinpäätössiirrot
-38
 
356
33
 
285
Tuloslaskelman
 
verot
665
660
Käyvän
 
arvon
 
muutokset
4
 
779
2
 
266
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
ja
 
arvonalentumistappiot
83
 
379
17
 
126
Poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
aineettomista
 
ja
 
aineellisista
 
hyödykkeistä
6
 
327
5
 
238
Muut
 
oikaisut
30
 
534
29
 
211
Yhteensä
87
 
328
87
 
786
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
201
Emoyhtiön
 
liitetiedot
E1
 
Emoyhtiön
 
tilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteet
Emoyhtiö
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
laatii
erillistilinpäätöksensä
 
kirjanpito-
 
ja
 
luottolaitoslain
säännösten,
 
valtiovarainministeriön
 
luottolaitoksen
tilinpäätöksestä
 
ja
 
konsernitilinpäätöksestä
 
antaman
asetuksen
 
(698/2014)
 
sekä
 
Finanssivalvonnan
Määräykset
 
ja
 
ohjeet
 
2/2016
 
Rahoitussektorin
 
kirjanpito,
tilinpäätös
 
ja
 
toimintakertomus
 
mukaisesti.
1.
 
Ulkomaan
 
rahan
 
määräiset
erät
Euroalueeseen
 
kuulumattomiin
 
valuuttoihin
 
sidotut
ulkomaan
 
rahan
 
määräiset
 
varat
 
ja
 
velat
 
on
 
muunnettu
euroiksi
 
Euroopan
 
keskuspankin
 
noteeraamaan
tilinpäätöspäivän
 
päätöskurssiin.
 
Arvostuksessa
 
syntyneet
kurssierot
 
on
 
kirjattu
 
tuloslaskelmassa
 
valuuttatoiminnan
nettotuottoihin.
2.
 
Rahoitusinstrumentit
2.1
 
Rahoitusvarojen
 
luokittelu
 
ja
arvostaminen
Alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
arvostetaan
rahoitusvaroihin
 
kuuluva
 
erä
 
käypään
 
arvoon.
 
Jos
kyseessä
 
on
 
muu
 
kuin
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjattava
 
erä,
 
siihen
 
lisätään
 
tai
 
siitä
 
vähennetään
 
erän
hankkimisesta
 
välittömästi
 
johtuvat
 
transaktiomenot.
Välittömästi
 
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen
rahoitusvarasta
 
kirjataan
 
odotettavissa
 
olevia
luottotappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
 
(Expected
 
Credit
Loss,
 
ECL),
 
jos
 
rahoitusvara
 
arvostetaan
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
tai
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta.
Rahoitusvarojen
 
arvonalentumiset
 
arvioidaan
saamiskohtaisesti
 
ja
 
saamisryhmäkohtaisesti.
Saamisryhmäkohtaisena
 
arvonalentumisena
 
on
 
kirjattu
sellaiset
 
arvonalentumiset,
 
joita
 
ei
 
pystytä
 
kohdistamaan
yksittäiselle
 
saamiselle.
Alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
rahoitusvarat
luokitellaan
 
johonkin
 
kolmesta
 
seuraavasta
 
erästä:
jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavat,
käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta
 
arvostettavat
 
tai
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
rahoitusvarat.
 
Rahoitusvarojen
 
luokittelu
 
ja
 
arvostaminen
 
perustuu
 
yhtiön
liiketoimintamalliin
 
ja
 
sopimusten
 
mukaisten
 
rahavirtojen
luonteeseen.
 
Rahoitusvarojen
 
luokittelua
 
ei
 
muuteta
 
niiden
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen,
 
ellei
 
konserni
 
muuta
niiden
 
hallinnoinnissa
 
noudattamaansa
 
liiketoimintamallia.
2.1.1
 
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
arvostettavat
 
rahoitusvarat
Rahoitusvarat
 
arvostetaan
 
jaksotettuun
 
hankintamenoon
silloin,
 
kun
 
sopimuksen
 
mukaiset
 
rahavirrat
 
koostuvat
 
vain
pääomalyhennyksistä
 
ja
 
korkovirroista
 
ja
 
yhtiö
 
on
luokitellut
 
sen
 
liiketoimintamalliin,
 
jossa
 
tavoitteena
 
on
kerätä
 
sopimuksen
 
mukaiset
 
rahavirrat
 
sopimuksen
elinkaaren
 
ajalta.
 
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
arvostettaviin
 
rahoitusvaroihin
 
kuuluvat
 
saamiset
asiakkailta
 
ja
 
luottolaitoksilta
 
sekä
 
käteiset
 
varat.
2.1.2
 
Käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta
arvostettavat
 
rahoitusvarat
Rahoitusvarat
 
arvostetaan
 
käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
rahaston
 
kautta
 
silloin,
 
kun
 
sopimuksen
 
mukaiset
rahavirrat
 
koostuvat
 
vain
 
pääomalyhennyksistä
 
ja
korkovirroista
 
ja
 
yhtiö
 
on
 
luokitellut
 
ne
 
liiketoimintamalliin,
jossa
 
tavoitteena
 
on
 
toisaalta
 
pitää
 
rahoitusvarat
kerätäkseen
 
sopimuksen
 
mukaiset
 
rahavirrat
 
mutta
 
myös
mahdollisesti
 
myydä
 
rahoitusvarat
 
ennen
 
eräpäivää.
 
Yhtiö
on
 
luokitellut
 
osan
 
saamistodistuksista
 
tähän
 
luokkaan.
2.1.3
 
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
 
rahoitusvarat
Rahoitusvarat
 
arvostetaan
 
käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti,
 
ellei
 
niitä
 
arvosteta
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
tai
 
käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
rahaston
 
kautta.
 
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
kirjataan
 
pääsääntöisesti
 
sellaiset
 
rahoitusvarat,
 
joiden
liiketoimintamallina
 
on
 
käydä
 
aktiivisesti
 
kauppaa
 
ja
 
jotka
on
 
hankittu
 
ansaintatarkoituksessa
 
lyhyellä
 
aikavälillä.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
202
Yhtiö
 
on
 
luokitellut
 
osan
 
saamistodistuksista
 
tähän
luokkaan.
2.2
 
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
instrumentit
Oman
 
pääoman
 
ehtoiset
 
sijoitukset
 
kirjataan
 
käypään
arvoon
 
tulosvaikutteisesti,
 
ellei
 
yhtiö
 
tee
 
hankintahetkellä
sijoituskohtaisesti
 
peruuttamatonta
 
valintaa
 
siitä,
 
että
sijoitus
 
arvostetaan
 
käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
rahaston
 
kautta.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
kautta
 
arvostettavia
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisia
 
sijoituksia.
Kaikki
 
IFRS
 
9
 
mukaan
 
arvostettavat
 
oman
 
pääoman
ehtoiset
 
sijoitukset
 
on
 
arvostettu
 
käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti.
2.2.1
 
Liiketoimintamallien
 
arviointi
Yhtiö
 
määrittää
 
liiketoimintamallin
 
tavoitteen
portfoliokohtaisesti
 
perustuen
 
siihen,
 
miten
 
liiketoimintaa
hallinnoidaan
 
ja
 
raportoidaan
 
johdolle.
 
Määrityksessä
käytetään
 
lähtökohtana
 
yhtiön
 
johdon
 
hyväksymää
sijoitus-
 
ja
 
luotonantopolitiikkaa.
 
Liiketoimintamalli
 
kuvaa
 
portfoliokohtaista
 
ansaintamallia,
jonka
 
tarkoituksena
 
on
 
joko
 
kerätä
 
pelkästään
sopimukseen
 
perustuvia
 
rahavirtoja,
 
kerätä
 
sopimukseen
perustuvia
 
rahavirtoja
 
sekä
 
rahoitusvarojen
 
myynnistä
saatavia
 
rahavirtoja
 
tai
 
kerätä
 
rahoitusvarojen
kaupankäynnistä
 
muodostuvia
 
rahavirtoja.
2.2.2
 
Rahavirtatestaus
Mikäli
 
liiketoimintamalli
 
on
 
muu
 
kuin
 
kaupankäynti,
 
yhtiö
arvioi
 
perustuvatko
 
sopimukseen
 
liittyvät
 
rahavirrat
yksinomaan
 
pääoman
 
ja
 
koron
 
maksuihin
 
(niin
 
kutsuttu
SPPI-testi).
 
Mikäli
 
rahavirtakriteeri
 
ei
 
täyty,
 
kirjataan
rahoitusvara
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti.
 
Tehdessään
 
arviota
 
siitä,
 
koostuvatko
 
sopimukseen
perustuvat
 
rahavirrat
 
yksinomaan
 
pääoman
 
ja
 
koron
maksuista,
 
yhtiö
 
tarkastelee
 
instrumentin
 
sopimusehtoja.
Tämä
 
sisältää
 
arvion
 
muun
 
muassa
 
siitä,
 
sisältääkö
rahoitusvara
 
sellaisia
 
sopimusehtoja,
 
jotka
 
voivat
 
muuttaa
rahavirtojen
 
ajoitusta
 
tai
 
määrää
 
niin,
 
että
 
SPPI-testin
ehdot
 
eivät
 
täyty.
Yhtiön
 
myöntämissä
 
vähittäispankki-
 
ja
 
yrityslainoissa
 
on
ennenaikainen
 
takaisinmaksuominaisuus.
 
Tämä
ominaisuus
 
kuitenkin
 
täyttää
 
rahavirtatestauksen
 
kriteerit,
sillä
 
ennenaikaisesti
 
takaisinmaksettavan
 
lainan
yhteydessä
 
yhtiöllä
 
on
 
mahdollisuus
 
periä
 
kohtuullinen
korvaus
 
ennenaikaisesta
 
sopimuksen
 
päättämisestä.
 
2.3
 
Taseesta
 
pois
 
kirjaaminen
 
Konserni
 
kirjaa
 
rahoitusvarat
 
pois
 
taseesta,
 
kun
 
konserni
on
 
menettänyt
 
sopimusperusteisen
 
oikeuden
 
rahavirtoihin,
tai
 
kun
 
se
 
on
 
siirtänyt
 
sopimukseen
 
perustuvat
 
oikeudet
rahoitusvaroihin
 
kuuluvan
 
erän
 
rahavirtojen
 
saamiseen
toiselle
 
osapuolelle
 
ja
 
rahoitusvaroihin
 
kuuluvan
 
erän
omistamiseen
 
liittyvät
 
riskit
 
ja
 
edut
 
kaikilta
 
olennaisilta
 
osin
siirtyvät
 
eikä
 
konsernille
 
jää
 
määräysvaltaa
rahoitusvaroihin.
2.4
 
Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
Arvonalentumista
 
koskeva
 
vähennyserä,
 
odotettavissa
oleva
 
luottotappio
 
(ECL),
 
kirjataan
 
kaikista
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
arvostettavista
 
ja
 
käypään
 
arvoon
käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta
 
kirjattavista
 
rahoitusvaroihin
kuuluvista
 
velkainstrumenteista
 
sekä
 
taseen
 
ulkopuolisista
luottositoumuksista
 
ja
 
takaussopimuksista.
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavista
rahoitusvaroista
 
kirjataan
 
odotettavissa
 
olevaa
luottotappiota
 
koskeva
 
vähennyserä
 
kirjanpitoarvon
vähennykseksi
 
erilliselle
 
tilille.
 
Käypään
 
arvoon
 
käyvän
arvon
 
rahaston
 
kautta
 
arvostettavista
 
rahoitusvaroista
kirjataan
 
odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
käyvän
 
arvon
rahastoon.
 
Taseen
 
ulkopuolisten
 
erien
 
osalta
odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
kirjataan
 
varaukseksi.
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
lasketaan
 
rahoitusvaran
koko
 
voimassaoloajalta
 
silloin,
 
kun
 
rahoitusvaraan
 
liittyvä
luottoriski
 
on
 
raportointipäivänä
 
lisääntynyt
 
merkittävästi
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
jälkeen
 
(vaihe
 
2)
 
tai
 
kun
 
sopimus
on
 
laiminlyöty
 
(vaihe
 
3).
 
Muussa
 
tapauksessa
 
lasketaan
odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
perustuen
 
arvioon
maksujen
 
laiminlyönnille
 
seuraavan
 
12
 
kuukauden
kuluessa
 
raportointipäivästä.
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
kirjataan
 
jokaisena
raportointipäivänä
 
ja
 
ne
 
kuvastavat:
vinoutumatonta
 
ja
 
todennäköisyyksillä
 
painotettua
rahamäärää,
 
joka
 
määritetään
 
arvioimalla
mahdollisten
 
tulemien
 
vaihtelualue,
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
203
rahan
 
aika-arvoa
 
ja
järkevää
 
ja
 
perusteltavissa
 
olevaa
 
informaatiota,
joka
 
on
 
raportointipäivänä
 
saatavissa
 
ilman
kohtuuttomia
 
kustannuksia
 
tai
 
ponnisteluja,
 
ja
 
joka
koskee
 
toteutuneita
 
tapahtumia,
 
vallitsevia
olosuhteita
 
ja
 
ennusteita
 
tulevista
 
taloudellisista
olosuhteista.
Laskennassa
 
mukana
 
olevat
 
rahoitusvarat
 
luokitellaan
kolmeen
 
eri
 
vaiheeseen,
 
jotka
 
kuvastavat
 
rahoitusvarojen
laadun
 
heikentymistä
 
alkuperäiseen
 
kirjaamiseen.
Vaihe
 
1
:
 
Sopimukset,
 
joiden
 
luottoriski
 
ei
 
ole
 
kasvanut
alkuperäisestä
 
kirjaamisesta
 
ja
 
joille
 
lasketaan
 
12
kuukauden
 
ECL.
Vaihe
 
2
:
 
Sopimukset,
 
joiden
 
luottoriski
 
on
 
kasvanut
merkittävästi
 
alkuperäisestä
 
kirjaamisesta
 
ja
 
joille
lasketaan
 
koko
 
voimassaolon
 
ECL.
Vaihe
 
3
:
 
Laiminlyödyt
 
sopimukset
 
(sopimus
 
on
 
luokiteltu
maksukyvyttömäksi),
 
joille
 
lasketaan
 
koko
voimassaolon
 
ECL.
2.4.1
 
Luottoriskin
 
merkittävä
 
kasvu
Arvioitaessa
 
,
 
onko
 
rahoitusinstrumenttiin
 
liittyvä
 
luottoriski
kasvanut
 
merkittävästi,
 
tarkastellaan
 
rahoitusinstrumentin
odotettavissa
 
olevana
 
voimassaoloaikana
 
toteutuvien
laiminlyöntien
 
riskin
 
muutosta.
 
Tätä
 
arviointia
 
tehtäessä
verrataan
 
toisiinsa
 
rahoitusinstrumenttiin
 
kohdistuvan
laiminlyönnin
 
riskiä
 
raportointipäivänä
 
ja
 
kyseiseen
rahoitusinstrumenttiin
 
kohdistuvan
 
laiminlyönnin
 
riskiä
alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä.
 
Luottoriskin
merkittävä
 
kasvu
 
johtaa
 
lainan
 
siirtämiseen
 
vaiheesta
 
1
vaiheeseen
 
2.
 
Yhtiön
 
käyttämät
 
indikaattorit
tilasiirtymäarvioinnissa
 
ovat
 
sekä
 
määrällisiä
 
että
laadullisia.
 
Indikaattoreina
 
luottoriskin
 
merkittävän
 
kasvun
arvioimiseksi
 
yhtiö
 
käyttää
 
muun
 
muassa
 
muutoksia
asiakkaiden
 
luokittelussa.
 
Luokittelujen
 
lisäksi
 
yhtiö
käyttää
 
tiettyjä
 
laadullisia
 
indikaattoreita,
 
kuten
lainanhoitojoustomerkintää
 
sekä
 
sopimukseen
 
perustuvien
maksujen
 
vähintään
 
30
 
päivän
 
viivästymistä.
 
Tämä
tarkastelu
 
on
 
automatisoitu
 
laskennassa.
 
Lainat
 
tasolta
 
2
siirretään
 
tasolle
 
1
 
vasta
 
viiveajan
 
jälkeen.
2.4.2
 
Määritelmä
 
laiminlyönnille
Yhtiö
 
on
 
määrittänyt
 
IFRS
 
9:n
 
mukaisen
 
laiminlyönnin
(vaihe
 
3)
 
tapahtuneen
 
silloin,
 
kun
 
velallisen
 
sopimus
 
on
asetettu
 
maksukyvyttömäksi.
 
Määritelmä
 
vastaa
 
yhtiön
viranomaisraportoinnissa
 
käyttämää
 
määritelmää
laiminlyönnistä
 
ja
 
on
 
yhdenmukainen
 
asiakkaan
maksukyvyttömyyden
 
määrittelyn
 
kanssa.
 
Arvioidessaan
sitä,
 
milloin
 
velallinen
 
on
 
laiminlyönnin
 
tilassa,
 
yhtiö
huomioi
 
laadullisia
 
indikaattoreita,
 
kuten
 
lainaehtojen
rikkoontumisia
 
ja
 
määrällisiä
 
indikaattoreita
 
kuten
rästipäivien
 
määrää
 
käyttämällä
 
sisäisiä
 
ja
 
ulkoisia
tietolähteitä
 
velallisen
 
taloudellisesta
 
asemasta.
2.4.3
 
Odotettavissa
 
oleva
 
luottotappio
 
-
mallin
 
syöttötiedot
Odotettavissa
 
olevan
 
luottotappion
 
laskenta
 
perustuu
yhtenäisille
 
laskentasäännöille
 
ja
 
portfoliokohtaisille
luottoriskimalleille.
 
Yhtiön
 
luottokanta
 
on
 
jaettu
seuraaviin
laskentaportfolioihin:
Henkilöasiakkaat
Pk-yritysasiakkaat
Muut
 
asunto-osakeyhtiöt
Muut
 
maatalousyrittäjät
Muut
 
asiakkuudet
Kaikkien
 
portfolioiden
 
osalta
 
odotettavissa
 
olevan
luottotappion
 
laskenta
 
perustuu
 
vastuun
 
määrään
maksukyvyttömyyshetkellä
 
(EAD,
 
Exposure
 
at
 
Default),
maksukyvyttömyyden
 
todennäköisyydelle
 
(PD,
 
Probability
of
 
Default)
 
sekä
 
maksukyvyttömyyden
 
aiheuttamaan
tappio-osuuteen
 
(LGD,
 
Loss
 
Given
 
Default).
 
Pohjana
parametrien
 
määrityksessä
 
yhtiö
 
käyttää
 
asiakkaiden
historiallista
 
maksukäyttäytymis-
 
ja
 
asiakasdataa
 
sekä
vastuu-
 
ja
 
vakuusarvoja.
 
PD-
 
ja
 
LGD-muuttujien
 
eteenpäin
katsovassa
 
arvojen
 
määrityksessä
 
hyödynnetään
 
Suomen
talouden
 
tulevaisuuden
 
kehitystä
 
koskevia
makrotaloudellisia
 
ennusteita
 
BKT:n
 
muutoksesta,
asuntojen
 
hintakehityksestä
 
sekä
 
työllisten
 
määrästä.
Henkilö-
 
ja
 
pk-yritysasiakkaiden
 
portfoliot
 
muodostavat
kaksi
 
selkeästi
 
suurinta
 
laskentaportfoliota.
Henkilöasiakkaiden
 
portfolioon
 
kuuluvat
 
sellaiset
 
vastuut,
joille
 
PD-arvo
 
on
 
mallinnettu
 
IRB-lupahakemuksen
sisältämällä
 
henkilöasiakkaiden
luottoluokitusmenetelmällä.
 
Pk-yritysasiakkaiden
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
204
portfolioon
 
sisältyvät
 
kaikki
 
yritysvastuut,
 
joille
 
PD-arvo
 
on
mallinnettu
 
pk-yritysten
 
luottoluokitusmenetelmällä.
 
Mikäli
vastuulle
 
ei
 
voida
 
laskea
 
PD-arvoa
 
kahdella
 
edellä
mainitulla
 
menetelmällä,
 
vastuun
 
portfolio
 
määräytyy
asiakkaan
 
sektori-
 
ja
 
toimialakoodin
 
mukaan.
Vastuun
 
määrä
 
maksukyvyttömyyshetkellä
 
(EAD)
 
kuvaa
vastuun
 
määrää
 
raportointihetkellä.
 
Sen
 
laskennassa
huomioidaan
 
lainalle
 
kohdistuvat
 
lyhennykset
maksusuunnitelman
 
mukaisesti.
 
Joihinkin
rahoitusinstrumentteihin
 
sisältyy
 
kuitenkin
 
sekä
 
lainan
pääoma
 
että
 
sitoumus
 
nostamattomaan
 
osuuteen.
Nostamaton
 
osuus
 
huomioidaan
 
vastuun
 
määrässä
 
koko
myönnetyn
 
limiitin
 
osalta.
 
Limiitillisten
 
saamisten
 
osalta
EAD:n
 
laskennassa
 
käytetään
 
lisäksi
 
niin
 
kutsuttua
 
CCF-
kerrointa
 
käyttämättömän
 
limiitin
 
huomioimisessa.
Maksukyvyttömyyden
 
aiheuttama
 
tappio-osuus
 
LGD
kuvaa
 
luottotappion
 
odotettua
 
osuutta
 
lainan
 
pääomista
maksukyvyttömyyshetkellä.
Joukkovelkakirjasijoitusten
 
osalta
 
yhtiö
 
arvostaa
luottotappion
 
vähennyserän
 
käyttäen
 
kaavaa
EAD*PD*LGD.
 
PD-arvojen
 
syöttötietolähteenä
 
käytetään
markkinatietokannasta
 
saatavaa
 
instrumenttikohtaista
aineistoa.
 
Tämän
 
lisäksi
 
sovelletaan
 
alhaisen
 
luottoriskin
poikkeusta
 
sellaisiin
 
velkakirjasijoituksiin,
 
joiden
luottoluokitus
 
on
 
raportointipäivänä
 
vähintään
investment
grade
 
-tasolla.
 
Näissä
 
tapauksissa
 
luottotappion
vähennyserä
 
lasketaan
 
määrään,
 
joka
 
vastaa
 
12
kuukauden
 
odotettavissa
 
olevia
 
luottotappioita.
 
Yhtiön
 
johto
 
seuraa
 
säännöllisesti
 
tappiota
 
koskevan
vähennyserän
 
määrän
 
kehitystä
 
varmentaakseen,
 
että
malli
 
kuvastaa
 
oikein
 
odotettavissa
 
olevan
 
luottotappion
määrää.
 
Tarvittaessa
 
johto
 
tarkentaa
 
laskentaparametreja.
2.4.4
 
Sopimukseen
 
perustuvien
rahavirtojen
 
muuttaminen
Kun
 
jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavaan
rahoitusvaraan
 
tai
 
-velkaan
 
tehdään
 
muutos
 
ilman,
 
että
tämä
 
johtaa
 
varan
 
tai
 
velan
 
kirjaamiseen
 
pois
 
taseesta,
kirjataan
 
tulosvaikutteinen
 
voitto
 
tai
 
tappio.
 
Voitto
 
tai
 
tappio
määritetään
 
siten,
 
että
 
se
 
on
 
alkuperäisten
 
sopimukseen
perustuvien
 
rahavirtojen
 
ja
 
sopimusehtojen
 
mukaisella
korolla
 
diskontattujen
 
muutettujen
 
rahavirtojen
 
välinen
erotus.
 
Esimerkkinä
 
tällaisesta
 
tilanteesta
 
ovat
 
asiakkaalle
myönnetyn
 
lainan
 
lyhennyssuunnitelman
 
muutokset
 
tai
lyhennysvapaan
 
myöntäminen.
 
Asiakkaan
 
heikentyneestä
maksukyvystä
 
johtuvat
 
muutokset
 
lainaehtoihin
 
käsitellään
luottoriskin
 
merkittävänä
 
kasvuna.
Huomattavien
 
lainaehtojen
 
muutoksien
 
yhteydessä
 
laina
kirjataan
 
pois
 
taseesta
 
ja
 
tilalle
 
kirjataan
 
uusi
 
laina.
 
Mikäli
taseesta
 
pois
 
kirjatun
 
lainan
 
luottoriski
 
on
 
ollut
merkittävästi
 
kasvanut,
 
uusi
 
laina
 
kirjataan
 
taseeseen
arvoltaan
 
alentuneena.
2.5
 
Lopullisen
 
luottotappion
kirjaaminen
Rahoitusvarat
 
kirjataan
 
pois
 
taseesta,
 
kun
 
lainasta
 
ei
arvioida
 
enää
 
kertyvän
 
suorituksia
 
ja
 
lopullinen
luottotappio
 
pystytään
 
laskemaan.
 
Taseesta
 
pois
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
aiemmin
 
kirjattu
 
odotettavissa
oleva
 
luottotappio
 
peruutetaan
 
ja
 
kirjataan
 
lopullinen
luottotappio.
Lainat
 
kirjataan
 
pois
 
taseesta,
 
kun
 
niiden
perintätoimenpiteet
 
on
 
suoritettu
 
loppuun
 
tai
 
kun
 
lainan
ehtoja
 
muutetaan
 
merkittävästi
 
esimerkiksi
uudelleenrahoituksen
 
yhteydessä.
 
Taseesta
 
pois
kirjaamisen
 
jälkeen
 
luottotappioidulle
 
saamiselle
kohdistettavat
 
suoritukset
 
kirjataan
 
tulosvaikutteisesti
erään
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
kirjatuista
 
varoista.
2.6
 
Rahoitusvelkojen
 
luokittelu
 
ja
arvostaminen
Alkuperäisen
 
kirjaamisen
 
yhteydessä
 
rahoitusvelat
luokitellaan
 
johonkin
 
seuraavista
 
eristä:
jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettavat,
 
tai
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
rahoitusvelat.
 
Rahoitusvelat
 
merkitään
 
alun
 
perin
 
kirjanpitoon
 
käypään
arvoon.
 
Myöhemmin
 
rahoitusvelat,
 
lukuun
 
ottamatta
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavia
rahoitusvelkoja,
 
arvostetaan
 
efektiivisen
 
koron
menetelmällä
 
jaksotettuun
 
hankintamenoon.
Transaktiomenot
 
on
 
sisällytetty
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
arvostettavien
 
rahoitusvelkojen
alkuperäiseen
 
kirjanpitoarvoon.
 
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
 
rahoitusvelkoihin
 
liittyvät
transaktiomenot
 
kirjataan
 
kuluksi.
 
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
205
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
arvostettavat
rahoitusvelat
 
muodostuvat
 
johdannaisveloista,
 
joihin
 
ei
sovelleta
 
suojauslaskentaa.
 
Yhtiöllä
 
ei
 
ole
raportointihetkellä
 
käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
arvostettavia
 
johdannaisvelkoja.
Jaksotettuun
 
hankintamenoon
 
arvostettaviin
rahoitusvelkoihin
 
kirjataan
 
velat
 
luottolaitoksilta,
 
velat
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
 
sekä
 
yleiseen
 
liikkeeseen
lasketut
 
velkakirjat.
 
Rahoitusvelkoja
 
ei
 
luokitella
 
uudelleen
 
alkuperäisen
kirjaamisen
 
jälkeen.
2.7
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
netotus
Rahoitusvaroja
 
tai
 
-velkoja
 
ei
 
ole
 
netotettu
 
yhtiön
tilinpäätöksessä.
2.8
 
Ulkomaan
 
rahan
 
määräiset
 
erät
 
Euroalueeseen
 
kuulumattomiin
 
valuuttoihin
 
sidotut
ulkomaan
 
rahan
 
määräiset
 
varat
 
ja
 
velat
 
on
 
muunnettu
euroiksi
 
Euroopan
 
keskuspankin
 
noteeraamaan
raportointipäivän
 
keskikurssiin.
 
Arvostuksen
 
yhteydessä
syntyneet
 
kurssierot
 
on
 
kirjattu
 
tuloslaskelmaan
sijoitustoiminnan
 
nettotuottoihin.
2.9
 
Käteiset
 
varat
Käteiset
 
varat
 
koostuvat
 
kassasta,
 
pankkisaamisista
 
ja
 
alle
kolmen
 
kuukauden
 
lyhytaikaisista
 
talletuksista.
2.10
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittäminen
Käypä
 
arvo
 
on
 
se
 
hinta,
 
joka
 
saataisiin
 
omaisuuserän
myynnistä
 
tai
 
maksettaisiin
 
velan
 
siirtämisestä
markkinaosapuolten
 
välillä
 
arvostuspäivänä
 
toteutuvassa
tavanmukaisessa
 
liiketoimessa.
Rahoitusinstrumentin
 
käypä
 
arvo
 
määritetään
 
joko
toimivilta
 
markkinoilta
 
saatavien
 
hintanoteerauksien
 
avulla
tai,
 
jos
 
toimivia
 
markkinoita
 
ei
 
ole,
 
yleisesti
 
käytettyä
arvostusmenetelmää
 
käyttäen.
 
Markkinoiden
 
katsotaan
olevat
 
toimivat,
 
jos
 
hintanoteerauksia
 
on
 
helposti
 
ja
säännönmukaisesti
 
saatavissa
 
ja
 
ne
 
kuvastavat
 
todellisia
ja
 
säännönmukaisesti
 
toistuvia,
 
toisistaan
 
riippumattomien
osapuolten
 
välisiä
 
markkinatransaktioita.
 
Rahoitusvarojen
noteerattuna
 
markkinahintana
 
käytetään
 
sen
 
hetkistä
ostokurssia.
Mikäli
 
markkinoilla
 
on
 
vakiintunut
 
arvostuskäytäntö
rahoitusinstrumentille,
 
jolle
 
ei
 
saada
 
suoraan
markkinahintaa,
 
niin
 
käypä
 
arvo
 
perustuu
 
markkinoilla
yleisesti
 
käytettyyn
 
markkinahinnan
 
laskentamalliin
 
ja
mallin
 
käyttämien
 
syöttötietojen
 
markkinanoteerauksiin.
Mikäli
 
arvostuskäytäntö
 
ei
 
ole
 
markkinoilla
 
vakiintunut,
käytetään
 
markkina-arvon
 
määrityksessä
 
asianomaiselle
tuotteelle
 
laadittua
 
yleisesti
 
käytettyä
 
arvostusmallia.
Arvostusmallit
 
pohjautuvat
 
yleisesti
 
käytettyihin
laskentamenetelmiin
 
ja
 
ne
 
kattavat
 
kaikki
 
ne
 
osatekijät,
jotka
 
markkinaosapuolet
 
ottaisivat
 
huomioon
 
hintaa
laskettaessa.
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittämisessä
 
käytetään
markkinatransaktioiden
 
hintoja,
 
diskontattuja
 
rahavirtoja
sekä
 
toisen
 
olennaisilta
 
osin
 
samanlaisen
 
instrumentin
tilinpäätöshetken
 
käypää
 
arvoa.
 
Arvostusmenetelmissä
otetaan
 
huomioon
 
arviot
 
luottoriskistä,
 
käytettävistä
diskonttauskoroista,
 
ennenaikaisen
 
takaisinmaksun
mahdollisuudesta
 
ja
 
muista
 
sellaisista
 
tekijöistä,
 
jotka
vaikuttavat
 
rahoitusinstrumentin
 
käyvän
 
arvon
määrittämiseen.
Rahoitusinstrumenttien
 
käyvän
 
arvon
 
määrittämiseen
sovelletaan
 
IFRS
 
13
 
standardin
 
mukaista
 
käyvän
 
arvon
määrittämistä.
 
Rahoitusinstrumenttien
 
käyvät
 
arvot
jaetaan
 
kolmeen
 
hierarkiatasoon
 
sen
 
mukaan,
 
miten
käypä
 
arvo
 
on
 
määritetty:
Taso
 
1:
 
Täysin
 
samanlaisille
 
varoille
 
tai
 
veloille
 
toimivilla
markkinoilla
 
noteeratut
 
käyvät
 
arvot.
Taso
 
2:
 
Käyvät
 
arvot,
 
jotka
 
on
 
määritetty
 
käyttäen
syöttötietoina
 
muita
 
kuin
 
tason
 
1
 
noteerattuja
 
hintoja,
 
jotka
ovat
 
todennettavissa
 
varoille
 
tai
 
veloille
 
joko
 
suoraan
(esim.
 
hintoina)
 
tai
 
välillisesti
 
(esim.
 
johdettuina
 
hinnoista).
Taso
 
3:
 
Käyvät
 
arvot,
 
jotka
 
on
 
määritetty
 
käyttäen
 
varoille
tai
 
veloille
 
syöttötietoja,
 
ja
 
jotka
 
eivät
 
olennaisilta
 
osin
perustu
 
todennettavissa
 
oleviin
 
markkinahintoihin.
Käypien
 
arvojen
 
hierarkian
 
taso
 
määritellään
sijoituskohteen
 
kannalta
 
merkittävän
 
alimmalla
 
tasolla
olevan
 
syöttötiedon
 
perusteella.
 
Syöttötiedon
 
merkittävyys
arvioidaan
 
kyseisen
 
käypään
 
arvoon
 
arvostettavan
 
erän
suhteen
 
kokonaisuudessaan.
 
Siirron
 
käyvän
 
arvon
hierarkiatasojen
 
välillä
 
katsotaan
 
tapahtuneen
 
siirron
aiheuttaman
 
tapahtuman
 
tai
 
olosuhteiden
 
muutoksen
toteutumispäivänä.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
206
3.
 
Johdannaiset
 
ja
suojauslaskenta
Yhtiö
suojaa
 
saamistodistusten
 
arvonmuutosten
 
sekä
kiinteäkorkoisen
 
talletuskannan
 
korkoriskiä
korkojohdannaisilla
 
ja
 
soveltaa
 
niihin
 
suojauslaskentaa.
Suojauslaskennan
 
dokumentaatiossa
 
suojauslaskenta
määritellään
 
käyvän
 
arvon
 
suojaukseksi.
 
Yhtiö
 
noudattaa
suojauslaskentaa
 
koskevia
 
määrityksiä
 
sekä
 
seuraa
säännöllisesti
 
suojausten
 
tehokkuutta
 
ja
 
käypien
 
arvojen
muutoksia.
 
Tämän
 
lisäksi
 
tilinpäätöshetkellä
 
yhtiöllä
 
on
osakejohdannaisia,
 
joilla
 
suojataan
 
talletuksia,
 
joiden
tuotto
 
on
 
sidottu
 
osakkeiden
 
arvon
 
muutokseen.
Tilinpäätöshetkellä
 
yhtiöllä
 
ei
 
ole
 
rahavirtaa
 
suojaavia
johdannaisia.
Saamistodistusten
 
arvonmuutosta
 
ja
 
niiden
 
vaikutusta
yhtiön
 
käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
suojataan
koronvaihtosopimuksilla.
 
Suojauslaskennassa
noudatetaan
 
IFRS
 
9
 
standardin
 
säännöstä,
 
joka
 
antaa
mahdollisuuden
 
jatkaa
 
IAS
 
39
 
-standardin
 
mukaisen
portfoliosuojauslaskennan
 
soveltamista.
Kiinteäkorkoisen
 
talletuskannan
 
suojauksen
 
kohteena
 
on
avista-ehtoiset
 
korolliset
 
velat,
 
joita
 
suojataan
koronvaihtosopimuksilla.
 
Suojauslaskennassa
suojaukseen
 
sovelletaan
 
IAS
 
39
 
”carve
 
out”
 
menetelmää.
Koronvaihtosopimusten
 
vastapuolien
 
kanssa
 
sovelletaan
yksilöllisiä
 
ISDA/CSA
 
-vakuusmenetelmien
 
ehtoja.
Yhtiö
 
noudattaa
 
johdannaissopimusten
 
käypien
 
arvojen
määrityksessä
 
kohdan
 
2.10
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittäminen
esitettyjä
 
rahoitusinstrumenttien
 
käypien
 
arvojen
hierarkiatasoja
 
2
 
ja
 
3.
 
Johdannaissopimukset
 
arvostetaan
käypään
 
arvoon
 
ja
 
arvonmuutokset
 
on
 
kirjattu
 
taseeseen
ja
 
tuloslaskelmaan.
 
Johdannaissopimusten
 
positiiviset
käyvät
 
arvot
 
kirjataan
 
taseen
 
vastaavaa
 
puolen
 
erään
’Johdannaissopimukset’.
 
Varojen
 
arvostamisessa
 
otetaan
huomioon
 
vastapuolen
 
luottoriskiä
 
koskeva
 
oikaisu
 
(CVA).
Johdannaissopimusten
 
negatiiviset
 
käyvät
 
arvot
 
esitetään
taseen
 
vastattavaa
 
puolella
 
kohdassa
’Johdannaissopimukset
 
ja
 
muut
kaupankäyntitarkoituksessa
 
pidettävät
 
velat’.
Arvostamisessa
 
huomioidaan
 
omaa
 
luottoriskiä
 
koskeva
oikaisu
 
(DVA).
Johdannaissopimukset
 
arvostetaan
 
käypään
 
arvoon
 
ja
niihin
 
sovelletaan
 
suojauslaskentaa.
 
Käyvän
 
arvon
suojaukseen
 
määritettyjen
 
suojauskohteiden
 
ja
suojausinstrumenttien
 
käyvän
 
arvon
 
muutokset
 
kirjataan
tuloslaskelmassa
 
erään
 
’Suojauslaskennan
 
nettotulos’
 
ja
taseessa
 
kyseisen
 
tase-erän
 
oikaisuksi.
 
Suojaavien
johdannaisten
 
korkokulut
 
esitetään
 
korkokuluissa
 
ja
 
tuotot
korkotuotoissa.
Johdannaisia
 
ei
 
tehdä
 
kaupankäyntitarkoituksessa.
Suojaavien
 
johdannaisten
 
ja
 
suojattavien
 
instrumenttien
välinen
 
yhteys
 
(suojaussuhde)
 
ja
 
suojauksen
 
tehokkuus
dokumentoidaan.
4.
 
Aineelliset
 
ja
 
aineettomat
hyödykkeet
Kiinteistöt
 
ja
 
kiinteistöyhteisöjen
 
osakkeet
 
on
 
jaettu
käyttötarkoituksen
 
perusteella
 
omassa
 
käytössä
 
oleviin
kiinteistöihin
 
ja
 
sijoituskiinteistöihin.
 
Kiinteistöt
 
on
 
merkitty
 
taseeseen
 
suunnitelman
 
mukaisilla
poistoilla
 
vähennetyn
 
hankintamenon
 
määräisinä.
Kiinteistöyhteisöjen
 
osakkeet
 
ja
 
osuudet
 
on
 
merkitty
taseeseen
 
hankintamenoon.
 
Yhtiö
 
ei
 
sovella
luottolaitoslain
 
12
 
luvun
 
8§:n
 
mahdollisuutta
 
arvostaa
sijoituskiinteistöt
 
käypään
 
arvoon.
Omassa
 
käytössä
 
olevien
 
kiinteistöjen
 
ja
kiinteistöyhteisöjen
 
osakkeiden
 
ja
 
osuuksien
 
tasearvot
perustuvat
 
hyödykkeiden
 
arvoon
 
suhteessa
 
varsinaisen
liiketoiminnan
 
tulonodotuksiin.
Sijoituskiinteistöjen
 
ja
 
kiinteistöyhteisöjen
 
osakkeiden
kirjanpitoarvon
 
ja
 
sitä
 
pysyvästi
 
alemman
 
todennäköisen
luovutushinnan
 
ero,
 
mikäli
 
se
 
on
 
olennainen,
 
on
 
kirjattu
arvonalentumistappiona
 
kuluksi
 
sijoituskiinteistöjen
nettotuottoihin.
 
Mahdolliset
 
arvonalentumisten
 
peruutukset
kirjataan
 
saman
 
erän
 
oikaisuiksi.
Yhtiön
 
keskeiset
 
sijoituskiinteistökohteet
 
on
 
arvioitu
kiinteistökohtaisesti
 
kauppahinta-
 
tai
tuottoarvomenetelmää
 
käyttäen.
 
Tuottoarvomenetelmän
arviot
 
perustuvat
 
kiinteistökohteesta
 
saatavissa
 
olevan
nettovuokratuoton
 
määrään
 
ja
 
kiinteistömarkkinoiden
tuottovaateeseen.
 
Sijoituskiinteistöjen
 
käyvät
 
arvot
 
on
ilmoitettu
 
liitetiedossa
 
E8.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
207
5.
 
Tilinpäätössiirtojen
 
kertymä
5.1
 
Verotusperusteiset
 
varaukset
Verotusperusteisia
 
varauksia,
 
mm.
 
luottotappiovarauksia,
käytetään
 
yhtiön
 
tilinpäätös-
 
ja
 
verosuunnittelussa.
Verotusperusteisten
 
varausten
 
määrä
 
tai
 
muutos
 
eivät
siten
 
kuvaa
 
yhtiön
 
riskejä.
Yhtiön
 
tilinpäätöksessä
 
tilinpäätössiirtojen
 
kertymä
esitetään
 
siihen
 
liittyvää
 
laskennallista
 
verovelkaa
vähentämättä.
6.
 
Taseen
 
ulkopuoliset
sitoumukset
Taseen
 
ulkopuolisina
 
sitoumuksina
 
esitetään
 
asiakkaan
puolesta
 
kolmannen
 
hyväksi
 
annetut
 
sitoumukset
 
ja
asiakkaan
 
hyväksi
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset.
Asiakkaan
 
puolesta
 
kolmannen
 
hyväksi
 
annettuja
sitoumuksia
 
ovat
 
mm.
 
takaukset
 
ja
 
niihin
 
rinnastettavat
takuusitoumukset.
 
Sitoumukset
 
esitetään
 
sen
 
määräisenä,
mitä
 
takaus
 
tai
 
takuusitoumus
 
tilinpäätöshetkellä
 
enintään
vastaa.
Asiakkaan
 
hyväksi
 
annettuja
 
peruuttamattomia
sitoumuksia
 
ovat
 
mm.
 
sitovat
 
luottolupaukset,
 
myönnetyt
nostamattomat
 
luotot
 
sekä
 
käyttämättömät
 
luottolimiitit.
Sitoumukset
 
esitetään
 
sen
 
määräisinä,
 
mitä
 
niiden
perusteella
 
tilinpäätöshetkellä
 
enintään
 
voidaan
 
joutua
maksamaan
 
.
7.
 
Korkotuotot
 
ja
 
-kulut
Korkotuottoihin
 
ja
 
-kuluihin
 
on
 
kirjattu
 
kaikki
 
korollisista
varoista
 
ja
 
veloista
 
aiheutuvat
 
korkotuotot
 
ja
 
-kulut.
 
Korot
on
 
jaksotettu
 
suoriteperusteella
 
lukuun
 
ottamatta
viivästyskorkoja,
 
jotka
 
on
 
kirjattu,
 
kun
 
maksu
 
on
 
saatu.
 
Korkotuottoina
 
tai
 
-kuluina
 
on
 
käsitelty
 
myös
 
saamisten
 
ja
velkojen
 
hankintahinnan
 
ja
 
nimellisarvon
 
erotus,
 
joka
 
on
jaksotettu
 
saamisen
 
tai
 
velan
 
juoksuajalle.
 
Vastaerä
 
on
kirjattu
 
saamisen
 
tai
 
velan
 
muutokseksi.
Korkotuottoa
 
on
 
kerrytetty
 
myös
 
arvoltaan
 
alentuneen
saamisen
 
kirjanpidossa
 
jäljellä
 
olevalle
 
saldolle
sopimuksen
 
alkuperäisellä
 
korolla.
Luotonannon
 
merkittävät
 
toimitus-
 
ja
 
järjestelypalkkiot
jaksotetaan
 
korkotuottoihin
 
efektiivisen
 
koron
menetelmällä
 
lainan
 
odotettavissa
 
olevan
 
keskimääräisen
maturiteetin
 
mukaisesti
 
sen
 
sijaan,
 
että
 
ne
 
kirjattaisiin
kerralla
 
tuotoiksi.
 
Jaksotusperiaatteen
 
tarkennus
 
koskee
yrityksille
 
ja
 
asuntoyhtiöille
 
myönnettyjä
 
uusia
 
luottoja.
 
8.
 
Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
IFRS
 
9:n
 
mukainen
 
rahoitusvarojen
 
arvonalentumisen
malli
 
vaatii
 
johdolta
 
päätöksiä,
 
arvioita
 
ja
 
oletuksia
erityisesti
 
seuraavissa
 
aiheissa:
Laskentamallien
 
valinta
 
ja
 
määrittely,
 
Arvioitaessa
 
onko
 
rahoitusinstrumenttiin
 
liittyvä
luottoriski
 
lisääntynyt
 
alkuperäisen
 
kirjaamisen
jälkeen
 
merkittävästi,
 
ja
Tulevaisuuteen
 
suuntautuvan
 
informaation
huomioiminen
 
odotettavissa
 
olevien
luottotappioiden
 
kirjaamisessa.
8.1
 
Käyvän
 
arvon
 
arviointi
Johdon
 
harkintaa
 
käytetään
 
myös
 
tapauksissa,
 
joissa
rahoitusinstrumentin
 
käypä
 
arvo
 
määritellään
arvostusmenetelmien
 
avulla.
 
Jos
 
käytettyjen
arvostusmallien
 
pohjaksi
 
ei
 
ole
 
käytettävissä
 
markkinoilta
todennettavissa
 
olevia
 
syöttötietoja,
 
on
 
johdon
 
arvioitava
mitä
 
muita
 
syöttötietoja
 
käyvän
 
arvon
 
laskemiseksi
käytetään.
 
Käyvän
 
arvon
 
määrittämisen
 
periaatteita
kuvataan
 
tarkemmin
 
laatimisperiaatteissa
 
kohdassa
”Käyvän
 
arvon
 
määrittäminen”.
Johto
 
arvioi,
 
milloin
 
se
 
katsoo,
 
että
 
rahoitusinstrumenttien
markkinat
 
eivät
 
ole
 
toimivat.
 
Lisäksi
 
arvioitavaksi
 
tulee,
onko
 
yksittäinen
 
rahoitusinstrumentti
 
aktiivisen
kaupankäynnin
 
kohteena
 
ja
 
onko
 
markkinoilta
 
saatava
hintatieto
 
luotettava
 
indikaatio
 
rahoitusinstrumentin
käyvästä
 
arvosta.
9.
 
Poistoperiaatteet
Rakennusten
 
ja
 
muiden
 
kuluvien
 
aineellisten
 
ja
aineettomien
 
hyödykkeiden
 
hankintamenot
 
poistetaan
taloudellisen
 
pitoajan
 
perusteella
 
ennalta
 
laaditun
poistosuunnitelman
 
mukaan
 
tasapoistoin.
 
Poistoajat
 
ovat
rakennusten
 
ja
 
rakennelmien
 
osalta
 
10–40
 
vuotta
 
ja
koneiden
 
ja
 
kaluston
 
osalta
 
3–8
 
vuotta.
 
Maa-alueista
 
ei
tehdä
 
poistoja.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
208
Tietokoneohjelmistojen
 
kehittämismenot
 
sekä
 
lisenssit
aktivoidaan
 
Aineettomiin
 
oikeuksiin
 
ja
 
poistetaan
 
3–10
vuodessa.
 
Pitkävaikutteiset
 
menot
 
poistetaan
vaikutusaikanaan
 
3–10
 
vuodessa.
 
Liikearvo
 
poistetaan
ennalta
 
laaditun
 
poistosuunnitelman
 
mukaan
 
5
 
vuodessa.
10.
 
Muut
 
kuin
 
varsinaisen
toiminnan
 
tuotot
 
ja
 
kulut
 
sekä
pakolliset
 
varaukset
Yhtiössä
 
ei
 
ole
 
kirjattu
 
muita
 
kuin
 
varsinaisen
 
toiminnan
tuottoja
 
ja
 
kuluja.
 
Jos
 
vastaisen
 
menon
 
ja
 
menetyksen
täsmällistä
 
määrää
 
tai
 
toteutumisajankohtaa
 
ei
 
tiedetä,
 
se
merkitään
 
taseen
 
pakollisiin
 
varauksiin.
11.
 
Verot
Yhtiön
 
tilinpäätöksessä
 
tuloverot
 
on
 
kirjattu
 
verotettavan
tulon
 
perusteella
 
laskettuna.
 
Käyvän
 
arvon
 
rahastoon
sisältyvästä
 
positiivisesta
 
arvonmuutoksesta
 
on
 
taseeseen
merkitty
 
laskennallinen
 
verovelka
 
ja
 
negatiivisesta
arvonmuutoksesta
 
laskennallinen
 
verosaaminen.
 
Lisäksi
käyvän
 
arvon
 
rahastosta
 
tulokseen
 
siirretystä
negatiivisesta
 
arvonmuutoksesta
 
on
 
kirjattu
 
laskennallinen
verosaaminen.
 
Muita
 
laskennallisia
 
veroja
 
ei
 
yhtiötasolla
ole
 
kirjattu.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
209
E2
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
luokittelu
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Käypään
 
arvoon
käyvän
 
arvon
rahaston
 
kautta
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
31.12.2024
Rahoitusvarat
 
(1
 
000
 
euroa)
Käteiset
 
varat
395
 
608
-
-
395
 
608
395
 
608
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
580
-
-
283
 
580
283
 
580
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
291
 
144
130
-
6
 
291
 
274
6
 
291
 
274
Saamistodistukset
-
1
 
179
499
 
438
500
 
617
500
 
617
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
-
14
 
460
-
14
 
460
14
 
460
Johdannaissopimukset
-
78
 
881
-
78
 
881
78
 
881
Rahoitusvarat
 
yhteensä
6
 
970
 
332
94
 
650
499
 
438
7
 
564
 
420
7
 
564
 
420
Osakkeet,
 
omistusyhteys
 
-
 
ja
 
tytäryritykset
22
 
677
22
 
677
Sijoituskiinteistöt
1
 
096
1
 
318
Muut
 
kuin
 
rahoitusvarat
108
 
900
108
 
900
Vastaavaa
 
yhteensä
7
 
697
 
093
7
 
697
 
315
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
31.12.2024
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
Rahoitusvelat
 
(1
 
000
 
euroa)
Velat
 
luottolaitoksille
236
 
589
-
236
 
589
236
 
589
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
4
 
000
 
720
-
4
 
000
 
720
4
 
000
 
720
Velat,
 
joilla
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
60
 
000
-
60
 
000
60
 
000
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2
 
665
 
565
-
2
 
665
 
565
2
 
665
 
565
Johdannaissopimukset
-
10
 
965
10
 
965
10
 
965
Rahoitusvelat
 
yhteensä
6
 
962
 
873
10
 
965
6
 
973
 
838
6
 
973
 
838
Muut
 
kuin
 
rahoitusvelat
108
 
370
108
 
370
Vieras
 
pääoma
 
yhteensä
7
 
082
 
208
7
 
082
 
208
31.12.2023
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Käypään
 
arvoon
käyvän
 
arvon
rahaston
 
kautta
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
Rahoitusvarat
 
(1
 
000
 
euroa)
Käteiset
 
varat
682
 
117
-
-
682
 
117
682
 
117
Saamiset
 
luottolaitoksilta
192
 
305
-
-
192
 
305
192
 
305
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
002
 
465
-
-
6
 
002
 
465
6
 
002
 
465
Saamistodistukset
-
1
 
030
545
 
699
546
 
729
546
 
729
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
-
13
 
519
-
13
 
519
13
 
519
Johdannaissopimukset
-
44
 
924
-
44
 
924
44
 
924
Rahoitusvarat
 
yhteensä
6
 
876
 
887
59
 
473
545
 
699
7
 
482
 
059
7
 
482
 
059
Osakkeet,
 
omistusyhteys
 
-
 
ja
 
tytäryritykset
26
 
759
26
 
759
Sijoituskiinteistöt
1
 
318
1
 
318
Muut
 
kuin
 
rahoitusvarat
125
 
023
125
 
023
Vastaavaa
 
yhteensä
7
 
635
 
160
7
 
635
 
160
31.12.2023
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä
 
arvo
Rahoitusvelat
 
(1
 
000
 
euroa)
Velat
 
luottolaitoksille
165
 
255
-
165
 
255
165
 
255
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
3
 
778
 
337
-
3
 
778
 
337
3
 
778
 
337
Velat,
 
joilla
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
60
 
000
-
60
 
000
60
 
000
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2
 
930
 
058
-
2
 
930
 
058
2
 
930
 
058
Johdannaissopimukset
-
9
 
455
9
 
455
9
 
455
Rahoitusvelat
 
yhteensä
6
 
933
 
649
9
 
455
6
 
943
 
104
6
 
943
 
104
Muut
 
kuin
 
rahoitusvelat
104
 
051
104
 
051
Vieras
 
pääoma
 
yhteensä
7
 
047
 
155
7
 
047
 
155
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
210
E3
 
Saamiset
 
luottolaitoksilta
 
ja
 
yleisöltä
 
ja
julkisyhteisöiltä
Saamiset
 
luottolaitoksilta
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Vaadittaessa
 
maksettavat
283
 
080
191
 
805
Keskusrahalaitokselta
212
 
927
140
 
664
Kotimaisilta
 
luottolaitoksilta
70
 
153
51
 
142
Muut
500
500
Kotimaisilta
 
luottolaitoksilta
500
500
Saamiset
 
luottolaitoksilta
 
yhteensä
283
 
580
192
 
305
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yritykset
 
ja
 
asuntoyhteisöt
2
 
095
 
376
2
 
045
 
804
Rahoitus-
 
ja
 
vakuutuslaitokset
100
 
119
98
 
621
Julkisyhteisöt
14
 
256
14
 
565
Kotitaloudet
3
 
948
 
586
3
 
779
 
062
Kotitalouksia
 
palvelevat
 
voittoa
 
tavoittelemattomat
 
yhteisöt
82
 
276
30
 
944
Ulkomaat
50
 
662
33
 
468
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
 
yhteensä
6
 
291
 
274
6
 
002
 
465
-
 
joista
 
saamiset,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
velallisen
 
muilla
veloilla
130
-
Järjestämättömät
 
saamiset
 
ja
 
lainanhoitojoustot
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
joista
 
yli
 
90
 
päivää
 
erääntyneet
 
saamiset
162
 
512
53
 
206
joista
 
todennäköisesti
 
maksamatta
 
jäävät,
 
jotka
 
erääntymättömiä
 
tai
 
alle
 
90
 
päivää
 
erääntyneitä
257
 
430
89
 
842
Järjestämättömät
 
saamiset,
 
yhteensä
419
 
942
143
 
048
Lainanhoitojoustolliset
 
saamiset,
 
yhteensä
158
 
930
131
 
692
Sopimuksen
 
mukainen
 
jäljellä
 
oleva
 
määrä
 
rahoitusvaroista,
 
jotka
 
on
 
raportointikaudella
 
kirjattu
 
pois
 
lopullisena
luottotappiona
 
ja
 
joihin
 
edelleen
 
kohdistetaan
 
perintätoimenpiteitä
4
 
426
2
 
828
Saamisista
 
tilikaudelle
 
kirjattujen
 
lopullisten
 
luottotappioiden
 
määrä
12
 
960
20
 
760
31.12.2024
31.12.2023
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
1.1.
1
 
733
14
 
371
19
 
624
35
 
728
25
 
130
Siirto
 
vaiheeseen
 
1
135
-1
 
028
-253
-1
 
145
-1
 
672
Siirto
 
vaiheeseen
 
2
-180
3
 
054
-1
 
070
1
 
803
1
 
384
Siirto
 
vaiheeseen
 
3
-108
-1
 
387
35
 
166
33
 
671
7
 
481
Uudet
 
saamiset
 
(uusluotonmyöntö)
518
1
 
507
8
 
539
10
 
563
10
 
005
Erääntymiset
 
ja
 
lyhennykset
-215
-695
7
 
315
6
 
406
-5
 
205
Alaskirjaukset
 
(toteutuneet
 
luottotappiot)
-
-
-12
 
960
-12
 
960
-11
 
869
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
 
palautukset
-
-
735
735
-
Luottoriskin
 
muutos
 
ilman
 
vaihemuutosta
123
382
5
 
398
5
 
902
2
 
324
ECL
 
-mallin
 
parametrien
 
muutokset
-
-
-
-
-
Johdon
 
arvioihin
 
perustuvat
 
muutokset
-28
-2
 
549
34
 
725
32
 
148
8
 
148
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
31.12.
1
 
975
13
 
655
97
 
220
112
 
850
35
 
728
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
211
E4
 
Saamistodistukset
 
31.12.2024
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Yhteensä
Joista
keskuspankki-
rahoitukseen
oikeuttavia
saamistodistuksia
Josta
 
valtion
velkasitou-
muksia
Muita
velkasitou-
muksia
Yhteensä
Joista
keskuspankki-
rahoitukseen
oikeuttavia
saamistodistuksi
a
Josta
 
valtion
velkasitoum
uksia
Muita
velkasitou-
muksia
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
1
 
179
-
-
-
1
 
030
-
-
-
Julkisesti
 
noteeratut
25
-
-
-
115
-
-
-
Muut
1
 
154
-
-
-
915
-
-
-
Käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
rahaston
 
kautta
 
kirjattavat
499
 
438
474
 
807
-
474
 
807
545
 
699
512
 
350
-
512
 
350
Julkisesti
 
noteeratut
499
 
220
474
 
807
-
474
 
807
545
 
699
512
 
350
-
512
 
350
Muut
218
-
-
-
-
-
-
-
Yhteensä
500
 
617
474
 
807
-
474
 
807
546
 
729
512
 
350
-
512
 
350
joista
 
saamiset,
 
joilla
 
on
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
velallisen
 
muilla
 
veloilla
568
-
-
-
-
-
-
-
31.12.2024
31.12.2023
Saamistodistukset
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa
 
olevat
luottotappiot
 
1.1.
430
48
-
478
438
Siirto
 
vaiheeseen
 
1
-
-2
-
-1
-
Siirto
 
vaiheeseen
 
2
-3
20
-
18
23
Siirto
 
vaiheeseen
 
3
-
-
-
-
-
Uuden
 
saamiset
(uusluotonmyöntö)
26
19
-
45
613
Erääntymiset
 
ja
 
lyhennykset
-93
-6
-
-99
-629
Alaskirjaukset
 
(toteutuneet
luottotappiot)
-
-
-
-
-
Toteutuneiden
 
luottotappioiden
palautukset
-
-
-
-
-
Luottoriskin
 
muutos
 
ilman
vaihemuutosta
-39
-9
-
-48
34
ECL
 
-mallin
 
parametrien
muutokset
-
-
-
-
-
Johdon
 
arvioihin
 
perustuvat
muutokset
-44
-
-
-44
-
Odotettavissa
 
olevat
luottotappiot
 
31.12.
279
71
-
350
478
E5
 
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
Julkisesti
 
noteeratut
4
 
564
4
 
214
Muut
9
 
895
9
 
305
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat,
 
yhteensä
14
 
460
13
 
519
joista
 
luottolaitoksissa
1
 
487
1
 
523
joista
 
muissa
 
yrityksissä
12
 
972
11
 
996
Hankintamenoon
 
kirjattavat
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
 
omistusyhteysyrityksissä
22
 
677
26
 
759
joista
 
luottolaitoksissa
-
-
joista
 
muissa
 
yrityksissä
22
 
677
26
 
759
Hankintamenoon
 
kirjattavat,
 
yhteensä
22
 
677
26
 
759
Osakkeet
 
yhteensä
37
 
136
40
 
278
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
212
E6
 
Johdannaissopimukset
 
ja
 
suojauslaskenta
Johdannaissopimusten
 
nimellisarvot
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
Jäljellä
 
oleva
 
maturiteetti
alle
 
1
 
vuosi
1
 
-
 
5
 
vuotta
yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Suojaavat
 
johdannaissopimukset
33
 
000
1
 
640
 
000
695
 
000
2
 
368
 
000
Käyvän
 
arvon
 
suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
33
 
000
1
 
640
 
000
695
 
000
2
 
368
 
000
Suojauslaskennan
 
ulkopuoliset
 
johdannaissopimukset
-
-
-
-
Osakejohdannaiset
-
-
-
-
Johdannaissopimusten
 
nimellisarvot
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2023
Jäljellä
 
oleva
 
maturiteetti
alle
 
1
 
vuosi
1
 
-
 
5
 
vuotta
yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Suojaavat
 
johdannaissopimukset
-
891
 
000
627
 
000
1
 
518
 
000
Käyvän
 
arvon
 
suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
-
891
 
000
627
 
000
1
 
518
 
000
Suojauslaskennan
 
ulkopuoliset
 
johdannaissopimukset
12
 
553
-
-
12
 
553
Osakejohdannaiset
12
 
553
-
-
12
 
553
Johdannaissopimusten
 
käyvät
 
arvot
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Saamiset
Velat
Saamiset
Velat
Suojaavat
 
johdannaissopimukset
78
 
881
10
 
965
44
 
924
9
 
455
Käyvän
 
arvon
 
suojaus
Korkojohdannaiset
78
 
881
10
 
965
44
 
924
9
 
455
Suojauslaskennan
 
ulkopuoliset
 
johdannaissopimukset
-
-
-
-
Osakejohdannaiset
-
-
-
-
Yhteensä
78
 
881
10
 
965
44
 
924
9
 
455
Käyvän
 
arvon
 
suojauslaskennan
 
suojauskohteet
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta
suojattavan
kohteen
käyvän
 
arvon
muutosta
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta
suojattavan
kohteen
käyvän
 
arvon
muutosta
Käyvän
 
arvon
 
portfoliosuojaus
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavat
 
saamistodistukset
228
 
899
-10
 
899
227
 
523
9
 
523
Vastaavaa
 
yhteensä
228
 
899
-10
 
899
227
 
523
9
 
523
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
2
 
210
 
793
60
 
793
1
 
345
 
014
45
 
014
Vastattavaa
 
yhteensä
2
 
210
 
793
60
 
793
1
 
345
 
014
45
 
014
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
213
E7
 
Aineettomat
 
hyödykkeet
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
IT-kulut
4
 
696
5
 
487
Liikearvo
16
 
917
3
 
527
Keskeneräiset
 
aineettomat
 
hyödykkeet
7
 
019
3
 
343
Muut
 
aineettomat
 
hyödykkeet
3
 
204
3
 
394
Yhteensä
31
 
837
15
 
751
Aineettomat
 
hyödykkeet
31.12.2024
31.12.2023
Hankintameno
 
1.1.
38
 
014
29
 
212
 
+
 
tilikauden
 
lisäykset
21
 
919
9
 
075
 
-
 
tilikauden
 
vähennykset
-
-134
+
 
siirrot
 
erien
 
välillä
-157
-139
Hankintameno
 
31.12.
59
 
775
38
 
014
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalennukset
 
1.1.
-22
 
263
-17
 
753
 
+/-
 
vähennyksiin
 
ja
 
siirtoihin
 
kohdistuvat
 
kertyneet
 
poistot
-
72
 
-
 
tilikauden
 
poistot
-5
 
676
-4
 
581
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalennukset
 
31.12.
-27
 
939
-22
 
263
Kirjanpitoarvo
 
31.12.
31
 
837
15
 
751
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
15
 
751
11
 
459
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
214
E8
 
Aineelliset
 
hyödykkeet
31.12.2024
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä
 
arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä
 
arvo
Maa-
 
ja
 
vesialueet
 
Omassa
 
käytössä
252
252
252
252
Sijoituskäytössä
76
76
419
419
Yhteensä
328
328
671
671
Rakennukset
Omassa
 
käytössä
1
 
397
1
 
397
339
339
Sijoituskäytössä
144
144
23
23
Yhteensä
1
 
541
1
 
541
361
361
Kiinteistöyhteisöjen
 
osakkeet
 
ja
 
osuudet
Omassa
 
käytössä
14
 
513
14
 
513
14
 
513
14
 
513
Sijoituskäytössä
877
877
877
877
Yhteensä
15
 
390
15
 
390
15
 
390
15
 
390
Muut
 
aineelliset
 
hyödykkeet
1
 
324
1
 
521
Aineelliset
 
hyödykkeet
 
yhteensä
18
 
583
17
 
944
Sijoituskiinteistöt
 
on
 
arvostettu
 
hankintamenoon.
31.12.2024
Aineellisten
 
hyödykkeiden
 
muutokset
 
tilikauden
 
aikana
 
(1
 
000
 
euroa)
Sijoituskiinteistöt
 
ja
 
sijoituskiinteistö-
osakkeet
Muut
 
kiinteistöt
 
ja
kiinteistöosakkeet
Muut
 
aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno
 
1.1.
2
 
010
16
 
829
12
 
287
31
 
127
+
 
tilikauden
 
lisäykset
-
1
 
290
186
1
 
476
-
 
tilikauden
 
vähennykset
-409
-
-
-409
+/-
 
siirrot
 
erien
 
välillä
136
-186
208
157
Hankintameno
 
31.12.
1
 
738
17
 
933
12
 
681
32
 
351
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalennukset
 
1.1.
-692
-1
 
725
-10
 
765
-13
 
183
+/-
 
vähennyksiin
 
ja
 
siirtoihin
 
kohdistuvat
 
kertyneet
 
poistot
ja
 
arvonalennukset
66
-
-
66
-
 
tilikauden
 
poistot
-15
-45
-591
-651
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalennukset
 
31.12.
-641
-1
 
770
-11
 
357
-13
 
768
Kirjanpitoarvo
 
31.12.
1
 
096
16
 
163
1
 
324
18
 
583
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
1
 
318
15
 
104
1
 
521
17
 
944
31.12.2023
Aineellisten
 
hyödykkeiden
 
muutokset
 
tilikauden
 
aikana
(1
 
000
 
euroa)
Sijoituskiinteistöt
 
ja
 
sijoituskiinteistö-
osakkeet
Muut
 
kiinteistöt
 
ja
kiinteistöosakkeet
Muut
 
aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno
 
1.1.
2
 
035
15
 
087
11
 
877
28
 
999
+
 
tilikauden
 
lisäykset
1
 
000
718
272
1
 
990
+/-
 
siirrot
 
erien
 
välillä
-1
 
024
1
 
024
139
139
Hankintameno
 
31.12.
2
 
010
16
 
829
12
 
287
31
 
127
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalennukset
 
1.1.
-681
-1
 
604
-10
 
223
-12
 
508
-
 
tilikauden
 
poistot
-11
-41
-542
-594
-
 
tilikauden
 
arvonalentumiset
-
-80
-
-80
Kertyneet
 
poistot
 
ja
 
arvonalennukset
 
31.12.
-692
-1
 
725
-10
 
765
-13
 
183
Kirjanpitoarvo
 
31.12.
1
 
318
15
 
104
1
 
521
17
 
944
Kirjanpitoarvo
 
1.1.
1
 
353
13
 
484
1
 
654
16
 
490
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
215
E9
 
Muut
 
varat
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Maksujenvälityssaamiset
27
67
Muut
7
 
997
12
 
319
Yhteensä
 
8
 
024
12
 
386
E10
 
Siirtosaamiset
 
ja
 
maksetut
ennakot
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korot
27
 
628
52
 
837
Muut
9
 
066
9
 
742
Yhteensä
36
 
694
62
 
579
E11
 
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
 
ja
 
velat
luottolaitoksille
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Talletukset
4
 
000
 
708
3
 
778
 
321
Vaadittaessa
 
maksettavat
3
 
446
 
746
3
 
205
 
342
Muut
553
 
962
572
 
979
Muut
 
velat
12
16
Muut
12
16
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
 
yhteensä
4
 
000
 
720
3
 
778
 
337
Velat
 
luottolaitoksille
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Velat
 
keskuspankeille
90
 
000
30
 
000
Vaadittaessa
 
maksettavat
7
 
063
4
 
420
Muut
139
 
526
130
 
835
Velat
 
luottolaitoksille
 
yhteensä
236
 
589
165
 
255
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
216
E12
 
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
 
31.12.2024
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Kirjanpitoarvo
Nimellisarvo
Kirjanpitoarvo
Nimellisarvo
Sijoitustodistukset
14
 
886
15
 
000
171
 
333
173
 
000
Joukkovelkakirjalainat
2
 
650
 
679
2
 
690
 
000
2
 
758
 
725
2
 
805
 
000
Yhteensä
2
 
665
 
565
2
 
705
 
000
2
 
930
 
058
2
 
978
 
000
Nimellisarvo
Kirjanpitoarvo
Joukkovelkakirjalaina
31.12.2024
Korko
Liikkeeseenlasku-
vuosi
Eräpäivä
31.12.2024
31.12.2023
OmaSp
 
Oyj
 
3.4.2024,
 
covered
 
bond
300
 
000
0,125
 
%/kiinteä
2019
3.4.2024
-
299
 
914
OmaSp
 
Oyj
 
17.1.2024
55
 
000
marginaali
 
1
 
%/vaihtuva
2020
17.1.2024
-
55
 
000
OmaSp
 
Oyj
 
25.11.2027,
 
covered
bond
650
 
000
0,01
 
%/kiinteä
2020-2023
25.11.2027
628
 
882
622
 
126
OmaSp
 
Oyj
 
19.5.2025
200
 
000
marginaali
 
0,2
 
%/vaihtuva
2021
19.5.2025
199
 
940
199
 
782
OmaSp
 
Oyj
 
18.12.2026,
 
covered
bond
600
 
000
1,5
 
%/kiinteä
2022
18.12.2026
591
 
665
587
 
613
OmaSp
 
Oyj
 
26.9.2024
150
 
000
5
 
%/kiinteä
2022
26.9.2024
-
149
 
802
OmaSp
 
Oyj
 
15.6.2028,
 
covered
 
bond
600
 
000
3,125
 
%/kiinteä
2023-2024
15.6.2028
595
 
344
347
 
641
OmaSp
 
Oyj
 
15.1.2029,
 
covered
 
bond
500
 
000
3,5
 
%/kiinteä
2023
15.1.2029
497
 
488
496
 
848
OmaSp
 
Oyj
 
27.2.2026
50
 
000
0
 
%
 
(nollakuponki)
2024
27.2.2026
47
 
469
-
OmaSp
 
Oyj
 
18.9.2026
50
 
000
4,28
 
%/kiinteä
2024
18.9.2026
49
 
926
-
OmaSp
 
Oyj
 
30.9.2027
40
 
000
marginaali
 
2
 
%/vaihtuva
2024
30.9.2027
39
 
964
-
2
 
650
 
679
2
 
758
 
725
Liikkeeseen
 
laskettujen
 
katettujen
 
joukkovelkakirjalainojen
 
annetut
 
vakuudet
 
esitetään
 
liitetiedossa
 
K26
 
Annetut
 
ja
 
saadut
 
vakuudet.
Sijoitustodistuksien
 
maturiteetit
Alle
 
3kk
3
 
-
 
6
 
kk
6-9
 
kk
9-12
 
kk
Kirjanpitoarvo
yhteensä
31.12.2024
4
 
997
9
 
889
-
-
14
 
886
31.12.2023
99
 
464
62
 
221
-
9
 
648
171
 
333
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
217
E13
 
Varaukset
 
ja
 
muut
 
velat
Varaukset
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Veroperusteiset
 
luottotappiovaraukset
173
 
783
212
 
139
Yhteensä
173
 
783
212
 
139
Muut
 
velat
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Maksujenvälitysvelat
26
 
115
17
 
581
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
annetuista
 
luottositoumuksista
243
269
Velka,
 
maksuvelvollisuusvastuu
 
Säästöpankkien
 
yhteenliittymä*
12
 
958
19
 
550
Muut
7
 
816
18
 
800
Yhteensä
47
 
132
56
 
200
*Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:lle
 
Eurajoen
 
ja
 
Liedon
 
Säästöpankin
 
liiketoimintojen
 
hankinnoissa
 
kirjatut
maksuvelvollisuusvastuut.
E14
 
Siirtovelat
 
ja
 
saadut
 
ennakot
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korot
42
 
697
34
 
345
Muut
18
 
408
13
 
388
Yhteensä
61
 
105
47
 
733
E15
 
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
muilla
 
veloilla
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
 
ja
 
joiden
 
kirjanpitoarvo
 
ylittää
 
10
 
%
 
näistä
velkojen
 
yhteismäärästä
(1
 
000
 
euroa)
Kirjanpitoarvo
Velan
 
yksilöintitiedot
31.12.2024
31.12.2023
Korko
 
%
Eräpäivä
OmaSp
 
debentuurilaina
 
I/2022
20
 
000
20
 
000
3,00
15.1.2028
OmaSp
 
debentuurilaina
 
II/2022
20
 
000
20
 
000
3,25
14.7.2028
OmaSp
 
debentuurilaina
 
I/2023
20
 
000
20
 
000
3,25
23.10.2028
Yhteensä
60
 
000
60
 
000
Omiin
 
varoihin
 
luettu
 
määrä
Velan
 
yksilöintitiedot
 
31.12.2024
31.12.2023
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
debentuurilaina
 
I/2022
12
 
158
16
 
166
OmaSp
 
debentuurilaina
 
II/2022
14
 
140
18
 
149
OmaSp
 
debentuurilaina
 
I/2023
15
 
246
19255
Yhteensä
41
 
544
53
 
571
Kaikki
 
ilmoitetut
 
velat
 
ovat
 
euromääräisiä.
 
Ilmoitetut
 
velat
 
luetaan
 
vakavaraisuuslaskennassa
 
luottolaitoksen
 
alempiin
toissijaisiin
 
omiin
 
varoihin.
Ennenaikaisen
 
takaisinmaksun
 
ehdot:
 
Yhtiö
 
pidättää
 
itselleen
 
kaikkien
 
lainojen
 
osalta
 
oikeuden
 
lunastaa
 
laina
 
joko
 
kokonaan
 
tai
 
osittain
 
takaisin
 
ennen
eräpäivää.
 
Ennenaikainen
 
takaisinmaksu
 
on
 
kuitenkin
 
mahdollista
 
ainoastaan
 
Finanssivalvonnan
 
luvalla,
 
lukuun
ottamatta
 
vähäisiä
 
lunastuksia,
 
jotka
 
yhtiö
 
edelleen
 
myy
 
lyhyen
 
ajan
 
sisällä
 
lunastuksesta.
 
Velkojen
 
etuoikeutta
 
ja
 
velkojen
 
mahdollista
 
osakkeisiin
 
vaihtamista
 
koskevat
 
määräykset:
Lainat
 
on
 
laskettu
 
liikkeeseen
 
velkakirjalain
 
(622/47)
 
34
 
§:n
 
mukaisena
 
debentuurilainana.
 
Lainoilla
 
on
 
liikkeeseenlaskijan
muita
 
velkasitoumuksia
 
huonompi
 
etuoikeus.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
218
E16
 
Laskennalliset
 
verovelat
 
ja
 
-saamiset
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Muista
 
väliaikaisista
 
eroista
 
lasketut
 
verosaamiset
1
 
458
2
 
124
Käyvän
 
arvon
 
rahastosta
 
johtuva
 
laskennallisten
 
verosaamisten
 
määrä
13
 
400
15
 
557
Laskennalliset
 
verosaamiset
 
yhteensä
14
 
858
17
 
681
Muista
 
väliaikaisista
 
eroista
 
lasketut
 
verovelat
70
96
Käyvän
 
arvon
 
rahastosta
 
johtuva
 
laskennallisten
 
verovelkojen
 
määrä
63
22
Laskennalliset
 
verovelat
 
yhteensä
133
118
Laskennalliset
 
verovelat
 
ja
 
-saamiset
 
on
 
kirjattu
 
käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
kirjattujen
 
saamistodistusten
 
ja
oman
 
pääoman
 
ehtoisten
 
arvopapereiden
 
käyvän
 
arvon
 
muutoksista,
 
odotettavissa
 
olevista
luottotappioista
 
sekä
 
kirjanpidon
 
ja
 
verotuksen
 
välisistä
 
muista
 
väliaikaisista
 
eroista.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
219
E17
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
maturiteettijakauma
31.12.2024
Rahoitusvarat
 
(1
 
000
 
euroa)
Alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
Yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavat
saamistodistukset
4
 
997
27
 
139
266
 
322
176
 
349
474
 
807
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
080
500
-
-
283
 
580
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
544
 
552
457
 
460
1
 
823
 
819
3
 
465
 
444
6
 
291
 
274
Saamistodistukset
7
 
440
106
17
 
653
611
25
 
810
Johdannaissopimukset
-
-
43
 
912
34
 
969
78
 
881
Yhteensä
840
 
069
485
 
205
2
 
151
 
706
3
 
677
 
373
7
 
154
 
352
31.12.2023
Rahoitusvarat
 
(1
 
000
 
euroa)
Alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
Yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavat
saamistodistukset
61
 
028
15
 
084
228
 
827
207
 
411
512
 
350
Saamiset
 
luottolaitoksilta
191
 
805
500
-
-
192
 
305
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
782
 
454
418
 
081
1
 
548
 
411
3
 
253
 
519
6
 
002
 
465
Saamistodistukset
3
 
730
2
 
528
27
 
333
787
34
 
379
Johdannaissopimukset
-
-
16
 
384
28
 
540
44
 
924
Yhteensä
1
 
039
 
017
436
 
193
1
 
820
 
955
3
 
490
 
258
6
 
786
 
423
31.12.2024
Rahoitusvelat
 
(1
 
000
 
euroa)
Alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
Yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Velat
 
luottolaitoksille
 
ja
 
keskuspankeille
163
 
523
12
 
220
49
 
936
10
 
909
236
 
589
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
3
 
647
 
977
332
 
774
19
 
969
-
4
 
000
 
720
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
4
 
997
209
 
830
2
 
450
 
738
-
2
 
665
 
565
Velat,
 
joilla
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
-
-
60
 
000
-
60
 
000
Johdannaissopimukset
-
118
3
 
003
7
 
844
10
 
965
Yhteensä
3
 
816
 
496
554
 
941
2
 
583
 
647
18
 
753
6
 
973
 
838
31.12.2023
Rahoitusvelat
 
(1
 
000
 
euroa)
Alle
 
3
 
kk
3
 
-
 
12
 
kk
1
 
-
 
5
 
vuotta
Yli
 
5
 
vuotta
Yhteensä
Velat
 
luottolaitoksille
 
ja
 
keskuspankeille
78
 
170
-
24
 
435
62
 
649
165
 
255
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
3
 
389
 
631
340
 
108
48
 
599
-
3
 
778
 
337
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
154
 
464
521
 
584
1
 
757
 
162
496
 
848
2
 
930
 
058
Velat,
 
joilla
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
-
-
60
 
000
-
60
 
000
Johdannaissopimukset
-
-
1
 
556
7
 
899
9
 
455
Yhteensä
3
 
622
 
264
861
 
692
1
 
891
 
752
567
 
396
6
 
943
 
104
Vaadittaessa
 
maksettavat
 
saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä:
Muut
 
kuin
 
määräaikaiset
 
talletukset
 
sekä
 
luotolliset
 
tilit
 
on
 
ilmoitettu
 
luokassa
 
alle
 
3
 
kk.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
220
E18
 
Varojen
 
ja
 
velkojen
 
erittely
 
kotimaan
 
ja
ulkomaan
 
rahan
 
määräisiin
31.12.2024
31.12.2023
Varat
 
(1
 
000
 
euroa)
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavat
saamistodistukset
474
 
807
-
512
 
350
-
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
580
-
192
 
305
-
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
291
 
274
-
6
 
002
 
465
-
Saamistodistukset
25
 
810
-
34
 
379
-
Johdannaissopimukset
78
 
881
-
44
 
924
-
Muu
 
omaisuus
539
 
622
3
 
119
846
 
297
2
 
439
Yhteensä
7
 
693
 
974
3
 
119
7
 
632
 
721
2
 
439
31.12.2024
31.12.2023
Velat
 
(1
 
000
 
euroa)
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Velat
 
luottolaitoksille
 
ja
 
keskuspankeille
236
 
589
-
165
 
255
-
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
4
 
000
 
720
-
3
 
778
 
337
-
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2
 
665
 
565
-
2
 
930
 
058
-
Johdannaissopimukset
10
 
965
-
9
 
455
-
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
veloilla
60
 
000
-
60
 
000
-
Muut
 
velat
47
 
265
-
56
 
318
-
Siirtovelat
 
ja
 
saadut
 
ennakot
61
 
105
-
47
 
733
-
Yhteensä
7
 
082
 
208
-
7
 
047
 
155
-
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
221
E19
 
Rahoitusvarojen
 
ja
 
-velkojen
 
käyvät
 
arvot
 
ja
kirjanpitoarvot
 
sekä
 
käyvän
 
arvon
 
hierarkia
Rahoitusvarojen
 
käyvät
 
arvot
 
on
 
ensisijaisesti
 
määritelty
 
käyttäen
 
noteerattuja
 
markkinahintoja.
 
Jos
 
noteerattua
 
markkinahintaa
 
ei
 
ole
 
ollut
saatavissa,
 
arvostamisessa
 
on
 
käytetty
 
markkinakorolla
 
diskontattua
 
nykyarvoa
 
tai
 
muuta
 
yleisesti
 
hyväksyttyä
 
arvostusmallia
 
tai
 
-
menetelmää.
 
Muiden
 
rahoitusvarojen
 
käypänä
 
arvona
 
on
 
käytetty
 
kirjanpitoarvoa.
 
Rahoitusvelkojen
 
käypänä
 
arvona
 
on
 
käytetty
kirjanpitoarvoa.
Rahoitusvarat
31.12.2024
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä
 
arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä
 
arvo
Käteiset
 
varat
395
 
608
395
 
608
682
 
117
682
 
117
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
580
283
 
580
192
 
305
192
 
305
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
291
 
274
6
 
291
 
274
6
 
002
 
465
6
 
002
 
465
Saamistodistukset
500
 
617
500
 
617
546
 
729
546
 
729
 
Julkisesti
 
noteeratut
499
 
245
499
 
245
545
 
814
545
 
814
 
Muut
1
 
373
1
 
373
915
915
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
37
 
136
37
 
136
40
 
278
40
 
278
 
Julkisesti
 
noteeratut
4
 
564
4
 
564
4
 
214
4
 
214
 
Muut
32
 
572
32
 
572
36
 
064
36
 
064
Johdannaissopimukset
78
 
881
78
 
881
44
 
924
44
 
924
Total
7
 
587
 
097
7
 
587
 
097
7
 
508
 
818
7
 
508
 
818
Rahoitusvelat
31.12.2024
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä
 
arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä
 
arvo
Velat
 
luottolaitoksille
236
 
589
236
 
589
165
 
255
165
 
255
Velat
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
4
 
000
 
720
4
 
000
 
720
3
 
778
 
337
3
 
778
 
337
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjat
2
 
665
 
565
2
 
665
 
565
2
 
930
 
058
2
 
930
 
058
Johdannaissopimukset
10
 
965
10
 
965
9
 
455
9
 
455
Velat,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
60
 
000
60
 
000
60
 
000
60
 
000
Yhteensä
6
 
973
 
838
6
 
973
 
838
6
 
943
 
104
6
 
943
 
104
Taseessa
 
käypään
 
arvoon
 
arvostetut
 
rahoitusinstrumentit
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
Rahoitusvarat
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Saamistodistukset
499
 
226
-
1
 
392
500
 
617
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
4
 
564
3
 
119
6
 
776
14
 
460
Johdannaissopimukset
-
78
 
881
-
78
 
881
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
-
-
130
130
Yhteensä
503
 
790
82
 
000
8
 
298
594
 
088
Rahoitusvelat
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Johdannaissopimukset
-
10
 
965
-
10
 
965
31.12.2023
Rahoitusvarat
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Saamistodistukset
546
 
150
-
579
546
 
729
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
4
 
214
2
 
439
6
 
866
13
 
519
Johdannaissopimukset
-
44
 
924
-
44
 
924
Yhteensä
550
 
364
47
 
363
7
 
445
605
 
172
Rahoitusvelat
Taso
 
1
Taso
 
2
Taso
 
3
Yhteensä
Johdannaissopimukset
-
9
 
455
-
9
 
455
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
222
Käypä
 
arvo
 
ja
 
suoraan
 
tuloslaskelmaan
 
merkityt
 
arvonmuutokset
 
sekä
 
käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
merkityt
 
muutokset
 
kustakin
 
käypään
arvoon
 
merkittyjen
 
rahoitusvälineiden
 
ryhmästä
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
Käypä
 
arvo
varat
Käypä
 
arvo
 
velat
Arvonmuutos
tuloslaskelma
Arvonmuutos
 
käyvän
arvon
 
rahasto
Käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta
 
kirjattavat
rahoitusvarat
270
 
539
-
-
-66
 
685
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
 
rahoitusvarat
323
 
549
10
 
965
-4
 
728
-
Yhteensä
594
 
088
10
 
965
-4
 
728
-66
 
685
31.12.2023
Käypä
 
arvo
varat
Käypä
 
arvo
 
velat
Arvonmuutos
tuloslaskelma
Arvonmuutos
 
käyvän
arvon
 
rahasto
Käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta
 
kirjattavat
rahoitusvarat
318
 
176
-
-422
-77
 
673
Käypään
 
arvoon
 
tulosvaikutteisesti
 
kirjattavat
 
rahoitusvarat
286
 
996
9
 
455
-2
 
447
-
Yhteensä
605
 
172
9
 
455
-2
 
868
-77
 
673
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
223
E20
 
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
2024
Tase
 
-erä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
 
arvoon
muiden
 
laajaan
 
tuloksen
 
erien
kautta
Odotettavissa
 
olevat
luottotappiot
Yhteensä
Käteiset
 
varat
395
 
608
-
-
-
395
 
608
Saamiset
 
luottolaitoksilta
283
 
580
-
-
-
283
 
580
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
403
 
882
-
-
-112
 
608
6
 
291
 
274
Saamistodistukset*
-
1
 
179
499
 
438
-
500
 
617
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
-
14
 
460
-
-
14
 
460
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
 
omistusyhteysyrityksissä
-
-
22
 
677
-
22
 
677
Johdannaissopimukset
-
78
 
881
-
-
78
 
881
Rahoitusvarat
 
yhteensä
7
 
083
 
070
94
 
520
522
 
115
-112
 
608
7
 
587
 
097
Taseen
 
ulkopuoliset
 
erät
319
 
422
-
-
-243
319
 
179
Yhteensä
7
 
402
 
492
94
 
520
522
 
115
-112
 
850
7
 
906
 
276
*
 
Käypään
 
arvoon
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavista
 
saamistodistuksista
 
on
 
kirjattu
 
käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
odotettavissa
 
olevia
luottotappioita
 
349
 
631,89
 
euroa.
2023
Tase
 
-erä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään
 
arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
 
arvoon
muiden
 
laajaan
tuloksen
 
erien
kautta
Odotettavissa
 
olevat
luottotappiot
Yhteensä
Käteiset
 
varat
682
 
117
-
-
-
682
 
117
Saamiset
 
luottolaitoksilta
192
 
305
-
-
-
192
 
305
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
037
 
923
-
-
-35
 
458
6
 
002
 
465
Saamistodistukset*
-
1
 
030
545
 
699
-
546
 
729
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
-
13
 
519
-
-
13
 
519
Osakkeet
 
ja
 
osuudet
 
omistusyhteysyrityksissä
-
-
26
 
759
-
26
 
759
Johdannaissopimukset
-
44
 
924
-
-
44
 
924
Rahoitusvarat
 
yhteensä
6
 
912
 
346
59
 
473
572
 
458
-35
 
458
7
 
508
 
818
Taseen
 
ulkopuoliset
 
erät
330
 
627
-
-
-269
330
 
358
Yhteensä
7
 
242
 
973
59
 
473
572
 
458
-35
 
728
7
 
839
 
176
*
 
Käypään
 
arvoon
 
laajan
 
tuloksen
 
erien
 
kautta
 
kirjattavista
 
saamistodistuksista
 
on
 
kirjattu
 
käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
odotettavissa
 
olevia
luottotappioita
 
-477
 
951,31
 
euroa.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
224
E21
 
Rahoitusvarojen
 
jakauma
 
riskiluokittain
Riskiluokka
 
1:
 
Matalan
 
riskiluokan
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluvaksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
AAA-AA
 
-tason
henkilöasiakkaat,
 
AAA-AA+
 
-tason
 
yritys-,
 
as.oy.
 
-
 
ja
 
maatalousasiakkaat.
Riskiluokka
 
2:
 
Kohtuullisen
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
A-B
 
-tason
 
henkilöasiakkaat,
 
AA-
A+
 
-tason
 
yritys-
 
ja
 
as.oy-asiakkaat
 
sekä
 
AA-A
 
-tason
 
maatalousasiakkaat.
Riskiluokka
 
3:
 
Kasvaneen
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
C-tason
 
henkilöasiakkaat
 
sekä
 
A-
tason
 
yritys-
 
ja
 
as.oy-asiakkaat
 
sekä
 
B-C
 
-tason
 
maatalousasiakkaat.
 
Riskiluokka
 
4:
 
Korkeimman
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
D-tason
 
henkilöasiakkaat,
 
B-D
 
-
tason
 
yritys-
 
ja
 
as.oy.
 
-asiakkaat,
 
D-tason
 
maatalousasiakkaat
 
sekä
 
maksukyvyttömät
 
asiakkaat.
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
 
-erään
 
kuuluvat
 
sellaiset
 
luotot
 
tai
 
saamistodistukset,
 
joille
 
yhtiö
 
ei
 
ole
 
määritellyt
 
luottoluokitusta
 
tai
joille
 
ei
 
ole
 
saatavissa
 
ulkoista
 
luottoluokitusta.
 
31.12.2024
31.12.2023
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
 
ulkopuoliset
erät
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
Yhteensä
Riskiluokka
 
1
2
 
572
 
377
39
 
219
-
2
 
611
 
596
2
 
848
 
243
Riskiluokka
 
2
2
 
957
 
957
261
 
392
-
3
 
219
 
350
2
 
963
 
659
Riskiluokka
 
3
67
 
958
331
 
113
-
399
 
071
381
 
105
Riskiluokka
 
4
3
 
413
64
 
807
403
 
604
471
 
824
166
 
089
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
23
 
442
136
-
23
 
578
9
 
530
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
5
 
625
 
147
696
 
667
403
 
604
6
 
725
 
418
6
 
368
 
626
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
1
 
975
13
 
655
97
 
220
112
 
851
27
 
437
Yhteensä
5
 
623
 
172
683
 
012
306
 
384
6
 
612
 
568
6
 
341
 
188
31.12.2024
31.12.2023
Saamistodistukset
 
(1
 
000
 
euroa)
Vaihe
 
1
Vaihe
 
2
Vaihe
 
3
Yhteensä
Yhteensä
Riskiluokka
 
1
471
 
250
-
-
471
 
250
470
 
250
Riskiluokka
 
2
400
-
-
400
400
Riskiluokka
 
3
-
-
-
-
-
Riskiluokka
 
4
-
-
-
-
-
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
58
 
700
12
 
050
300
71
 
050
127
 
250
Pääomaerät
 
riskiluokittain,
 
yhteensä
530
 
350
12
 
050
300
542
 
700
597
 
900
Tappioita
 
koskeva
 
vähennyserä
279
71
1
350
478
Yhteensä
530
 
071
11
 
979
299
542
 
350
597
 
422
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
225
E22
 
Luottoriskikeskittymät
Riskiluokka
 
1:
 
Matalan
 
riskiluokan
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluvaksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
AAA-AA
 
-tason
 
henkilöasiakkaat,
 
AAA-AA+
 
-
tason
 
yritys-,
 
as.oy.
 
-
 
ja
 
maatalousasiakkaat.
Riskiluokka
 
2:
 
Kohtuullisen
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
A-B
 
-tason
 
henkilöasiakkaat,
 
AA-A+
 
-tason
 
yritys-
 
ja
as.oy-asiakkaat
 
sekä
 
AA-A
 
-tason
 
maatalousasiakkaat.
Riskiluokka
 
3:
 
Kasvaneen
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
C-tason
 
henkilöasiakkaat
 
sekä
 
A-tason
 
yritys-
 
ja
as.oy-asiakkaat
 
sekä
 
B-C
 
-tason
 
maatalousasiakkaat.
 
Riskiluokka
 
4:
 
Korkeimman
 
riskin
 
eriin
 
katsotaan
 
kuuluviksi
 
yhtiön
 
sisäisen
 
luottoluokituksen
 
D-tason
 
henkilöasiakkaat,
 
B-D
 
-tason
 
yritys-
 
ja
as.oy.
 
-asiakkaat,
 
D-tason
 
maatalousasiakkaat
 
sekä
 
maksukyvyttömät
 
asiakkaat.
Riskiluokka
 
ei
 
luokiteltu
 
-erään
 
kuuluvat
 
sellaiset
 
luotot
 
tai
 
saamistodistukset,
 
joille
 
yhtiö
 
ei
 
ole
 
määritellyt
 
luottoluokitusta
 
tai
 
joille
 
ei
 
ole
saatavissa
 
ulkoista
 
luottoluokitusta.
 
31.12.2024
31.12.2023
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
sekä
 
taseen
 
ulkopuoliset
erät
 
toimialoittain
Riskiluokka
1
Riskiluokka
2
Riskiluokka
3
Riskiluokka
4
Riskiluokka
ei
 
luokiteltu
Yhteensä
Yhteensä
Yritykset
1
 
011
 
396
774
 
806
210
 
837
258
 
336
19
 
055
2
 
274
 
431
2
 
192
 
087
Kiinteistöala
 
657
 
245
353
 
276
88
 
997
150
 
713
15
1
 
250
 
247
1
 
271
 
341
Maatalous
1
 
126
51
 
761
1
 
036
1
 
053
18
 
665
73
 
640
61
 
607
Rakentaminen
88
 
524
44
 
903
12
 
131
16
 
239
50
161
 
846
125
 
645
Majoitus-
 
ja
 
ravitsemistoiminta
13
 
494
21
 
651
15
 
361
15
 
775
16
66
 
296
84
 
755
Tukku
 
-
 
ja
 
vähittäiskauppa
 
67
 
590
75
 
544
29
 
628
15
 
404
131
188
 
296
182
 
695
Rahoitus-
 
ja
 
vakuutustoiminta
11
 
223
29
 
316
9
 
862
7
 
885
1
58
 
288
44
 
500
Muut
172
 
194
198
 
356
53
 
822
51
 
268
177
475
 
816
421
 
542
Julkisyhteisöt
651
15
 
128
70
-
-
15
 
848
16
 
486
Voittoa
 
tavoittelemattomat
 
yhteisöt
21
 
683
70
 
187
400
502
2
92
 
775
34
 
832
Rahoitus-
 
ja
 
vakuutuslaitokset
36
 
635
52
 
864
154
33
 
477
5
123
 
134
103
 
977
Kotitaloudet
1
 
541
 
230
2
 
306
 
365
187
 
609
179
 
510
4
 
516
4
 
219
 
230
4
 
021
 
245
Yhteensä
 
31.12.
2
 
611
 
596
3
 
219
 
350
399
 
071
471
 
824
23
 
578
6
 
725
 
418
6
 
368
 
626
E23
 
Vakuuksien
 
ja
 
muiden
 
luoton
 
laatua
parantavien
 
järjestelyjen
 
vaikutus
 
Luottoriskille
 
alttiina
 
oleva
 
määrä,
 
johon
 
kohdistuu
 
vakuus
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Kuvaus
 
hallussa
 
olevasta
 
vakuudesta
Asuntoluotot
3
 
259
 
157
3
 
110
 
044
Pääosin
 
asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot
2
 
004
 
128
1
 
914
 
011
Pääosin
 
kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot
351
 
454
360
 
312
Pääosin
 
asuinkiinteistövakuuksia
Muut
736
 
221
602
 
614
Pääosin
 
kiinteistövakuuksia
Saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
6
 
350
 
960
5
 
986
 
981
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
226
E24
 
Oman
 
pääoman
 
muutokset
 
tilikauden
 
aikana
(1
 
000
 
euroa)
Tilikauden
alussa
Lisäykset
Vähennykset
Tilikauden
lopussa
Osakepääoma
20
 
700
-
-
20
 
700
Osakepääomaan
 
siirretty
 
luottotappiovaraus
3
 
300
-
-
3
 
300
Muut
 
sidotut
 
rahastot
-61
 
756
28
 
919
-20
 
231
-53
 
068
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
-61
 
756
28
 
919
-20
 
231
-53
 
068
Käypään
 
arvoon
 
arvostamisesta
-61
 
756
28
 
919
-20
 
231
-53
 
068
Vapaat
 
rahastot
210
 
289
201
-
210
 
489
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
 
rahasto
210
 
289
201
-
210
 
489
Edellisten
 
tilikausien
 
voitto
118
 
245
85
 
088
-33
 
139
170
 
195
Tilikauden
 
voitto
85
 
088
89
 
486
-85
 
088
89
 
486
Oma
 
pääoma
 
yhteensä
375
 
866
203
 
694
-138
 
458
441
 
102
Käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
muutokset
 
tilikauden
 
aikana
31.12.2024
(1
 
000
 
euroa)
Saamis-
todistukset
Osakkeet
 
ja
osuudet
Rahavirran
suojauksesta
Yhteensä
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
1.1.2024
-61
 
756
-
-
-61
 
756
Käyvän
 
arvon
 
lisäykset
30
 
618
-
-
30
 
618
Käyvän
 
arvon
 
vähennykset
-20
 
103
-
-
-20
 
103
Käyvän
 
arvon
 
rahastosta
 
tuloslaskelmaan
 
siirretyt
473
-
-
473
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
-128
-
-
-128
Käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
muutokset
 
2024,
 
yhteensä
10
 
860
-
-
10
 
860
Käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
saldo
 
31.12.2024
 
(brutto)
-66
 
335
-
-
-66
 
335
Laskennallinen
 
verosaaminen
 
(+)/verovelka
 
(-)
13
 
267
-
-
13
 
267
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
31.12.2024
-53
 
068
-
-
-53
 
068
31.12.2023
(1
 
000
 
euroa)
Saamis-
todistukset
Osakkeet
 
ja
osuudet
Rahavirran
suojauksesta
Yhteensä
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
1.1.2023
-76
 
503
-
-
-76
 
503
Käyvän
 
arvon
 
lisäykset
47
 
909
-
-
47
 
909
Käyvän
 
arvon
 
vähennykset
-29
 
938
-
-
-29
 
938
Käyvän
 
arvon
 
rahastosta
 
tuloslaskelmaan
 
siirretyt
422
-
-
422
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
40
-
-
40
Käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
muutokset
 
2023,
 
yhteensä
18
 
433
-
-
18
 
433
Käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
saldo
 
31.12.2023
 
(brutto)
-77
 
195
-
-
-77
 
195
Laskennallinen
 
verosaaminen
 
(+)/verovelka
 
(-)
15
 
439
-
-
15
 
439
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
 
31.12.2023
-61
 
756
-
-
-61
 
756
Laskelma
 
jakokelpoisesta
 
omasta
 
pääomasta
 
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Voitto
 
edellisiltä
 
tilikausilta
170
 
195
118
 
245
Tilikauden
 
voitto
89
 
486
85
 
088
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
 
rahasto
210
 
489
210
 
289
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
-53
 
068
-61
 
756
Aktivoidut
 
kehittämismenot
-9
 
270
-7
 
873
Yhteensä
407
 
832
343
 
992
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
227
Muut
 
sidotut
 
rahastot
Käyvän
 
arvon
 
rahasto
Käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
sisältyy
 
rahoitusvarojen
 
käyvän
arvon
 
muutos
 
laskennallisella
 
verolla
 
vähennettynä.
Käyvän
 
arvon
 
rahastoon
 
kirjattujen
 
rahoitusvarojen
 
arvo
siirretään
 
tuloslaskelmaan
 
varojen
 
myynnin
 
tai
arvonalentumisen
 
yhteydessä.
 
Vapaat
 
rahastot
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
rahasto
Sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
 
rahastoon
 
on
 
kirjattu
yleisö
 
-
 
ja
 
instituutioannissa
 
ja
 
henkilöstöanneissa
 
2017–
2018
 
kerätyt
 
varat.
 
Lisäksi
 
sijoitetun
 
vapaan
 
oman
pääoman
 
rahasto
 
sisältää
 
yritysjärjestelyiden
 
yhteydessä
liikkeeseen
 
lasketuista
 
osakkeista
 
saadut
 
varat
 
sekä
osakesäästöohjelman
 
annissa
 
2024
 
kerätyt
 
varat.
Tilikaudella
 
2024
 
sijoitetun
 
vapaan
 
oman
 
pääoman
rahastoon
 
kirjattiin
 
osakesäästöohjelman
 
suunnatusta
osakeannista
 
saadut
 
varat
 
0,2
 
milj.
 
euroa.
Kertyneet
 
voittovarat
Kertyneet
 
voittovarat
 
ovat
 
tilikaudelta
 
ja
 
aiemmilta
tilikausilta
 
kertyneitä
 
varoja,
 
joita
 
ei
 
ole
 
jaettu
 
voitonjakona
omistajille.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
228
E25
 
Osakkeet
 
ja
 
osinko-oikeus
Osakkeiden
 
lukumäärä
 
on
 
33
 
292
 
771
 
kpl
 
ja
 
osakkeen
 
äänimäärä
 
1
 
ääni
 
/
 
osake.
 
Osakkeella
 
ei
 
ole
 
nimellisarvoa.
 
Omistus
 
31.12.2024
Osakkeiden
lkm
Osuus
osakkeista,
 
%
Etelä-Karjalan
 
Säästöpankkisäätiö
8
 
578
 
759
25,8
Parkanon
 
Säästöpankkisäätiö
 
3
 
300
 
000
9,9
Liedon
 
Säästöpankkisäätiö
 
3
 
125
 
049
9,4
Töysän
 
Säästöpankkisäätiö
2
 
935
 
000
8,8
Kuortaneen
 
Säästöpankkisäätiö
 
1
 
925
 
000
5,8
Hauhon
 
Säästöpankkisäätiö
1
 
649
 
980
5,0
Rengon
 
Säästöpankkisäätiö
 
1
 
065
 
661
3,2
Suodenniemen
 
Säästöpankkisäätiö
800
 
000
2,4
Keskinäinen
 
Työeläkevakuutusyhtiö
 
Elo
732
 
000
2,2
Joroisten
 
Oma
 
Osuuskunta
689
 
150
2,1
10
 
suurinta
 
omistajaa
24
 
800
 
599
74,5
Muut
8
 
492
 
172
25,5
Yhteensä
33
 
292
 
771
100,0
Omistus
 
31.12.2023
Osakkeiden
lkm
Osuus
osakkeista,
 
%
Etelä-Karjalan
 
Säästöpankkisäätiö
8
 
578
 
759
25,8
Parkanon
 
Säästöpankkisäätiö
 
3
 
300
 
000
9,9
Liedon
 
Säästöpankkisäätiö
 
3
 
125
 
049
9,4
Töysän
 
Säästöpankkisäätiö
2
 
935
 
000
8,8
Kuortaneen
 
Säästöpankkisäätiö
 
1
 
925
 
000
5,8
Hauhon
 
Säästöpankkisäätiö
1
 
649
 
980
5,0
Rengon
 
Säästöpankkisäätiö
 
1
 
065
 
661
3,2
Suodenniemen
 
Säästöpankkisäätiö
800
 
000
2,4
Keskinäinen
 
Työeläkevakuutusyhtiö
 
Elo
710
 
000
2,1
Savolainen
 
Heikki
 
Antero
691
 
754
2,1
10
 
suurinta
 
omistajaa
24
 
781
 
203
74,5
Muut
8
 
494
 
034
25,5
Yhteensä
33
 
275
 
237
100,0
Osakemäärät
 
kpl,
 
ulkona
 
olevat
 
osakkeet
31.12.2024
31.12.2023
Osakkeiden
 
lukumäärä
 
kauden
 
alussa
(pois
 
lukien
 
omat
 
osakkeet)
33
 
073
 
851
30
 
019
 
341
Muutokset
 
kauden
 
aikana
Omien
 
osakkeiden
 
ostot
-
-100
 
000
Osakepalkkiojärjestelmän
 
kautta
luovutetut
 
osakkeet
64
 
739
29
 
461
Suunnatut
 
osakeannit
17
 
534
3
 
125
 
049
Osakkeiden
 
lukumäärä
 
kauden
 
lopussa
(pois
 
lukien
 
omat
 
osakkeet)
33
 
156
 
124
33
 
073
 
851
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
229
Yhtiön
 
omassa
 
hallussa
 
on
 
136
 
647
 
osaketta
 
31.12.2024.
Omassa
 
hallussa
 
olevien
 
osakkeiden
 
hankintameno
yhteensä
 
on
 
2,5
 
milj.
 
euroa.
Yhtiössä
 
ei
 
ole
 
eri
 
osakelajeja.
 
Kaikilla
 
osakkeilla
 
on
yhtäläi
 
nen
 
osinko-oikeus
 
ja
 
muut
 
oikeudet.
Yhtiön
 
hallitus
 
vahvisti
 
helmikuussa
 
vuosien
 
2022
 
–2023
osakepohjaisen
 
kannustinjärjestelmän
 
ansaintakriteerien
täyttymisen
 
sekä
 
hyväksyi
 
218
 
293
 
osakkeen
 
maksamisen
sisältäen
 
rahana
 
maksettavan
 
osuuden.
 
Osakepalkkiot
maksetaan
 
noin
 
viiden
 
vuoden
 
kuluessa
 
kuudessa
 
erässä.
Tilikauden
 
2024
 
aikana
 
yhtiö
 
luovutti
 
avainhenkilöille
yhteensä
 
64
 
739
 
osaketta.
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
helmikuussa
 
avainhenkilöille
suunnatun
 
osakepohjaisen
 
kannustinjärjestelmän
 
uudesta
ansaintajaksosta
 
tilikausille
 
2024–2025.
 
Ansaintajakson
2024
 
–2025
 
kohderyhmään
 
kuuluu
 
noin
 
45
 
avainhenkilöä,
mukaan
 
lukien
 
yhtiön
 
toimitusjohtaja
 
ja
 
johtoryhmän
jäsenet.
 
Ansaintajaksolta
 
maksettavat
 
palkkiot
 
vastaavat
yhteensä
 
enintään
 
noin
 
405
 
000
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
osakkeen
 
arvoa
 
sisältäen
 
myös
 
rahana
 
maksettavan
osuuden.
Yhtiökokous
 
valtuutti
 
26.3.2024
 
hallituksen
 
päättämään
yhtiön
 
osakkeiden
 
antamisesta
 
tai
 
luovuttamisesta
 
sekä
osakeyhtiölain
 
10
 
luvun
 
1
 
§:n
 
tarkoittamien
 
osakkeisiin
oikeuttavien
 
erityisten
 
oikeuksien
 
antamisesta.
Valtuutuksen
 
nojalla
 
annettavien
 
osakkeiden
 
lukumäärä,
mukaan
 
lukien
 
erityisten
 
oikeuksien
 
perusteella
 
saatavat
osakkeet,
 
voi
 
olla
 
yhteensä
 
enintään
 
4
 
000
 
000
 
osaketta.
Hallitus
 
valtuutettiin
 
päättämään
 
enintään
 
1
 
000
 
000
 
yhtiön
oman
 
osakkeen
 
hankkimisesta
 
yhtiön
 
vapaaseen
 
omaan
pääomaan
 
kuuluvilla
 
varoilla.
 
Valtuutukset
 
ovat
 
voimassa
seuraavaan
 
varsinaisen
 
yhtiökokouksen
 
päättymiseen
saakka,
 
kuitenkin
 
enintään
 
30.6.2025
 
asti.
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
 
helmikuussa
 
perustaa
 
koko
henkilöstölle
 
suunnatun
 
OmaOsake
 
-
osakesäästöohjelman.
 
OmaOsake-ohjelma
 
koostuu
vuosittain
 
alkavista
 
ohjelmakausista,
 
joissa
 
kussakin
 
on
 
12
kuukauden
 
säästöjakso
 
ja
 
sitä
 
seuraava
 
noin
 
kahden
vuoden
 
mittainen
 
omistusjakso.
 
Yhtiön
 
hallitus
 
päätti
marraskuussa
 
suunnatusta
 
osakeannista
osakesäästöohjelman
 
säästöosakkeiden
 
luovuttamiseksi.
Liikkeeseen
 
laskettiin
 
yhteensä
 
17
 
534
 
Oma
 
Säästöpankki
Oyj:n
 
uutta
 
osaketta.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
230
E26
 
Korkotuotot
 
ja
 
korkokulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkotuotot
Keskuspankkirahoitukseen
 
oikeuttavista
 
saamistodistuksista
3
 
963
4
 
431
Saamisista
 
luottolaitoksilta
15
 
531
11
 
627
Saamisista
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
325
 
863
266
 
671
Saamistodistuksista
324
671
Johdannaissopimuksista
1
 
572
37
 
613
Rahoitusvelkojen
 
negatiivista
 
korkokuluista
799
801
Muut
 
korkotuotot
1
 
781
905
Yhteensä
349
 
834
322
 
718
Korkotuotot
 
vaiheeseen
 
3
 
kirjatuista
 
rahoitusvaroista
22
 
147
5
 
585
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Korkokulut
Veloista
 
luottolaitoksille
-7
 
336
-4
 
882
Veloista
 
yleisölle
 
ja
 
julkisyhteisöille
-35
 
996
-21
 
964
Yleiseen
 
liikkeeseen
 
lasketuista
 
velkakirjoista
-75
 
665
-54
 
488
Johdannaissopimuksista
-13
 
765
-40
 
775
Veloista,
 
joilla
 
on
 
huonompi
 
etuoikeus
 
kuin
 
muilla
 
veloilla
-2
 
022
-1
 
754
Negatiiviset
 
korkotuotot
 
rahoitusvaroista
-469
-469
Muut
 
korkokulut
-915
-904
Yhteensä
-136
 
168
-125
 
236
E27
 
Tuotot
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisista
sijoituksista
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Käypään
 
arvoon
 
tuloksen
 
kautta
 
kirjatuista
 
sijoituksista
 
saadut
osinkotuotot
299
217
Yhteensä
299
217
E28
 
Palkkiotuotot
 
ja
 
-kulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkkiotuotot
Luotonannosta
12
 
693
12
 
575
Ottolainauksesta
135
107
Maksuliikenteestä
34
 
121
31
 
294
Omaisuudenhoidosta
867
852
Välitetystä
 
toiminnasta
10
 
375
8
 
986
Takausten
 
myöntämisestä
2
 
180
2
 
094
Muut
 
palkkiotuotot
871
714
Yhteensä
61
 
242
56
 
621
Palkkiokulut
Maksetut
 
toimitusmaksut
-2
 
256
-1
 
966
Muut
-8
 
241
-7
 
234
Yhteensä
-10
 
497
-9
 
200
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
231
E29
 
Käypään
 
arvoon
 
tuloslaskelman
 
kautta
kirjattujen
 
rahoitusvälineiden
 
nettotuotot
1-12/2024
1-12/2023
(1
 
000
 
euroa)
Myyntivoitot
 
ja
-tappiot
 
(netto)
Käyvän
 
arvon
muutokset
(netto)
Yhteensä
Myyntivoitot
 
ja
-tappiot
 
(netto)
Käyvän
 
arvon
muutokset
(netto)
Yhteensä
Saamistodistuksista
-
32
32
-
25
25
Osakkeista
 
ja
 
osuuksista
59
-4
 
012
-3
 
954
-
-2
 
944
-2
 
944
Johdannaissopimuksista
 
ja
 
muista
saamisista
-
19
19
-
-306
-306
Valuuttatoiminnan
 
nettotuotot
168
-
168
-83
-
-83
Yhteensä
227
-3
 
962
-3
 
735
-82
-3
 
226
-3
 
308
Suojaavien
 
johdannaisten
 
käyvän
arvon
 
muutos
 
(netto)
-
13
 
637
13
 
637
-
38
 
071
38
 
071
Suojaavien
 
kohteiden
 
käyvän
 
arvon
muutos
 
(netto)
-
-14
 
403
-14
 
403
-
-37
 
292
-37
 
292
Suojauslaskennan
 
nettotulos
-
-766
-766
-
779
779
Tuloslaskelmaerä
 
yhteensä
227
-4
 
728
-4
 
501
-82
-2
 
447
-2
 
529
E30
 
Käypään
 
arvoon
 
käyvän
 
arvon
 
rahaston
 
kautta
kirjattujen
 
rahoitusvarojen
 
nettotuotot
1-12/2024
1-12/2023
(1
 
000
 
euroa)
Myyntivoitot
 
ja
 
-
tappiot
 
(netto)
Siirrot
 
käyvän
arvon
 
rahastosta
Yhteensä
Myyntivoitot
 
ja
 
-
tappiot
 
(netto)
Siirrot
 
käyvän
 
arvon
rahastosta
Yhteensä
Saamistodistuksista
233
-473
-240
610
-422
188
Yhteensä
233
-473
-240
610
-422
188
E31
 
Sijoituskiinteistöjen
 
nettotuotot
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Vuokra
 
-
 
ja
 
osinkotuotot
190
235
Vuokrakulut
-5
-
Suunnitelman
 
mukaiset
 
poistot
-15
-11
Myyntivoitot
 
ja
 
-tappiot
 
(netto)
-39
-
Muut
 
tuotot
4
5
Muut
 
kulut
-130
-137
Yhteensä
5
93
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
232
E32
 
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
 
ja
 
kulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Liiketoiminnan
 
muut
 
tuotot
Vuokratuotot
 
omassa
 
käytössä
 
olevasta
 
kiinteistöomaisuudesta
85
81
Käyttökorvaukset
 
henkilökunnan
 
käytössä
 
olevista
 
lomamökeistä
13
11
Muut
 
tuotot
10
 
228
3
 
933
Yhteensä
10
 
325
4
 
026
Liiketoiminnan
 
muut
 
kulut
1-12/2024
1-12/2023
Vuokrakulut
-4
 
472
-4
 
040
Kulut
 
omassa
 
käytössä
 
olevasta
 
kiinteistöomaisuudesta
-1
 
995
-1
 
866
Vakuusrahastomaksut
-2
 
828
-2
 
743
Muut
 
kulut
-17
 
491
-7
 
810
Yhteensä
-26
 
786
-16
 
458
Tilikaudelle
 
kirjattiin
 
Handelsbankenilta
 
hankitun
 
liiketoiminnan
 
järjestelyistä
 
aiheutuneita
 
kuluja
 
4,2
 
milj.
euroa,
 
ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan
 
selvittämisestä
 
aiheutuneita
 
kuluja
 
3,5
 
milj.
 
euroa
 
sekä
 
riskienhallinnan
kehityshankkeesta
 
"Noste"
 
aiheutuneita
 
kuluja
 
8,3
 
milj.
 
euroa.
Tilintarkastajan
 
palkkiot
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
KPMG
 
Oy
 
Ab
Tilintarkastajan
 
palkkiot
 
toimeksiantoryhmittäin:
Tilintarkastus
383
311
Yritysostoihin
 
liittyvät
 
kulut
-
10
Veroneuvonta
-
4
Muut
 
palvelut
115
33
Yhteensä
498
358
Rahoitusvakausvirasto
 
on
 
vahvistanut
 
maksuiksi:
Talletussuojarahaston
 
maksu
-2
 
828
-2
 
743
 
josta
 
vanhasta
 
talletussuojarahastosta
 
maksettu
 
määrä
 
 
(VTS-rahasto)
-2
 
828
-2
 
743
Kriisinratkaisurahaston
 
maksu
-
-2
 
227
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
233
E33
 
Henkilöstökulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Palkat
 
ja
 
palkkiot
-27
 
828
-23
 
729
Henkilösivukulut
-5
 
686
-4
 
930
Eläkekulut
-5
 
042
-4
 
087
Muut
 
henkilösivukulut
-645
-843
Yhteensä
-33
 
514
-28
 
659
Henkilöstön
 
lukumäärä
31.12.2024
31.12.2023
Vakinainen
 
kokoaikainen
 
henkilöstö
532
389
Vakinainen
 
osa-aikainen
 
henkilöstö
7
6
Määräaikainen
 
henkilöstö
46
69
Yhteensä
585
464
Henkilöstön
 
lukumäärä
 
tilikaudella
 
keskimäärin
518
419
Eläkevastuut
Henkilöstön
 
eläketurva
 
on
 
järjestetty
 
eläkevakuutusyhtiö
 
Elo:n
 
kautta
 
eikä
 
kattamatonta
 
eläkevastuuta
 
ole.
Etuuspohjaisten
 
eläkejärjestelyiden
 
tiedot
 
esitetään
 
konsernin
 
liitetiedolla
 
K28
 
eläkevastuu.
E34
 
Muut
 
hallintokulut
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Muut
 
henkilöstökulut
-3
 
026
-2
 
827
Toimistokulut
-11
 
200
-8
 
913
IT-kulut
-26
 
772
-22
 
216
Yhteyskulut
-1
 
795
-1
 
682
Edustus-
 
ja
 
markkinointikulut
-3
 
702
-3
 
410
Muut
 
hallintokulut
-306
-790
Yhteensä
-46
 
802
-39
 
838
E35
 
Poistot
 
ja
 
arvonalentumiset
 
aineellisista
 
ja
aineettomista
 
hyödykkeistä
 
sekä
 
osakkeista
 
ja
osuuksista
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
1-12/2023
Suunnitelman
 
mukaiset
 
poistot
-6
 
312
-5
 
227
 
Aineelliset
 
hyödykkeet
-636
-584
 
Aineettomat
 
hyödykkeet
-5
 
676
-4
 
644
Yhteensä
-6
 
312
-5
 
227
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
234
E36
 
Lopulliset
 
ja
 
odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2024
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
kirjattavista
 
rahoitusvaroista
 
sekä
takauksista
 
ja
 
muista
 
taseen
 
ulkopuolisista
sitoumuksista
 
Odotettavissa
olevat
luottotappiot,
brutto
Peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut
 
lopullisten
luottotappioiden
peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut
 
lopulliset
luottotappiot
 
ja
arvonalentumis-
tappiot
Odotettavissa
olevat
 
ja
lopulliset
luottotappiot
yhteensä
Saamisista
 
luottolaitoksilta
-22
 
117
3
-
-
-22
 
114
Saamisista
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
-52
 
282
3
 
043
735
-12
 
960
-61
 
463
Saamistodistukset
128
-
-
-
128
Taseen
 
ulkopuoliset
 
erät
70
-
-
-
70
Yhteensä
-74
 
201
3
 
046
735
-12
 
960
-83
 
379
(1
 
000
 
euroa)
1-12/2023
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
 
jaksotettuun
hankintamenoon
 
kirjattavista
 
rahoitusvaroista
 
sekä
takauksista
 
ja
 
muista
 
taseen
 
ulkopuolisista
sitoumuksista
 
Odotettavissa
olevat
luottotappiot,
brutto
Peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut
 
lopullisten
luottotappioiden
peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut
 
lopulliset
luottotappiot
 
ja
arvonalentumis-
tappiot
Odotettavissa
olevat
 
ja
lopulliset
luottotappiot
yhteensä
Saamisista
 
luottolaitoksilta
-552
-
-
-
-552
Saamisista
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä
-9
 
544
11
 
869
1
 
748
-20
 
760
-16
 
687
Saamistodistukset
-40
-
-
-
-40
Taseen
 
ulkopuoliset
 
erät
153
-
-
-
153
Yhteensä
-9
 
984
11
 
869
1
 
748
-20
 
760
-17
 
126
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
235
E37
 
Vastuut
 
ja
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
Vuokravastuut
Ei-peruutettavissa
 
olevien
 
vuokrasopimusten
 
perusteella
 
maksettavat
 
vähimmäisvuokrat.
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Yhden
 
vuoden
 
kuluessa
4
 
152
3
 
345
Yli
 
vuoden
 
kuluessa
 
ja
 
enintään
 
viiden
 
vuoden
 
kuluessa
11
 
798
7
 
840
Yli
 
viiden
 
vuoden
 
kuluessa
1
 
309
779
+
Yhteensä
17
 
259
11
 
964
Handelsbankenin
 
liiketoimintakaupan
 
hankinnan
 
myötä
 
uusien
 
konttoreiden
 
avaaminen
 
Vaasaan
 
ja
 
Kuopioon
 
lisäsivät
vuokravastuiden
 
määrää
 
tilikauden
 
aikana.
 
Määräaikaisten
 
vuokrasopimusten
 
irtisanomisaika
 
on
 
6
 
tai
 
12
 
kuukautta,
toistaiseksi
 
voimassa
 
olevien
 
vuokrasopimusten
 
irtisanomisaika
 
12
 
tai
 
60
 
kuukautta.
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Asiakkaan
 
puolesta
 
kolmannen
 
hyväksi
 
annetut
 
sitoumukset
Takaukset
42
 
219
41
 
926
Asiakkaan
 
hyväksi
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset
319
 
422
330
 
627
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
yhteensä
361
 
641
372
 
553
Muut
 
taseen
 
ulkopuoliset
 
järjestelyt
Yhtiö
 
kuuluu
 
Oy
 
Samlink
 
Ab:n
 
arvonlisäverovelvollisuusryhmään.
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Arvonlisäveron
 
ryhmärekisteröintiin
 
liittyvä
 
yhteisvastuumäärä
1
 
587
1
 
232
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
236
E38
 
Lähipiiritiedot
Lähipiiritapahtumat
31.12.2024
 
(1
 
000
 
euroa)
Lähipiiriin
 
kuulumisen
 
peruste
Lainat
Sijoitukset
Muut
 
saamiset
Pantit,
 
kiinnitykset,
takaukset
 
ja
 
muut
vakuudet
Johtoon
 
kuuluvat
 
avainhenkilöt
 
ja
 
heidän
perheenjäsenensä
2
 
421
-
-
-
Johtoon
 
kuuluvien
 
avainhenkilöiden
 
muu
lähipiiri
1
 
965
-
-
-
Tytäryritykset
426
5
 
598
-
-
Omistusyhteysyritykset
31
 
247
23
 
527
-
-
Yhteensä
36
 
059
29
 
124
-
-
Odotettavissa
 
olevat
 
luottotappiot
Tilikauden
 
alussa
571
-
-
-
Tilikauden
 
muutos
2
 
310
-
-
-
Tilikauden
 
lopussa
2
 
882
-
-
-
31.12.2023
 
(1
 
000
 
euroa)
Lähipiiriin
 
kuulumisen
 
peruste
Lainat
Sijoitukset
Muut
 
saamiset
Pantit,
 
kiinnitykset,
takaukset
 
ja
 
muut
vakuudet
Johtoon
 
kuuluvat
 
avainhenkilöt
 
ja
 
heidän
perheenjäsenensä
4
 
720
-
-
-
Johtoon
 
kuuluvien
 
avainhenkilöiden
 
muu
lähipiiri
5
 
432
-
-
349
Tytäryritykset
576
56
 
736
-
-
Omistusyhteysyritykset
38
 
210
33
 
038
-
-
Yhteensä
48
 
938
89
 
774
-
349
Tilikauden
 
alussa
5
-
-
-
Tilikauden
 
muutos
569
-
-
-
Tilikauden
 
lopussa
574
-
-
-
Johdon
 
palkat,
 
palkkiot
 
ja
 
eläkesitoumukset
 
esitetään
 
konsernin
 
liitetiedolla
 
K31
 
Johdon
 
palkat
 
ja
 
lähipiiritapahtumat.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
237
E39
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
tarjoamat
 
sijoituspalvelut
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
tarjoaa
 
seuraavia
 
sijoituspalvelulain
 
1
 
luvun
 
15
 
§:ssä
 
mainittuja
 
sijoituspalveluja:
-
rahoitusvälineitä
 
koskevien
 
toimeksiantojen
 
vastaanottaminen
 
ja
 
välittäminen
-
rahoitusvälineitä
 
koskevien
 
toimeksiantojen
 
toteuttaminen
 
asiakkaan
 
lukuun
 
-
kaupankäynti
 
omaan
 
lukuun
 
-
sijoitusneuvonta
-
rahoitusvälineiden
 
liikkeeseenlaskun
 
järjestäminen
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
ei
 
tarjoa
 
seuraavia
 
sijoituspalvelulain
 
1
 
luvun
 
15
 
§:ssä
 
mainittuja
 
sijoituspalveluja
-
rahoitusvälineiden
 
monenkeskisen
 
kaupankäynnin
 
järjestäminen
-
joukkovelkakirjojen,
 
strukturoitujen
 
rahoitustuotteiden,
 
päästöoikeuksien
 
tai
 
johdannaissopimusten
 
kaupankäynnin
 
järjestämistä
 
kaupankäynnistä
rahoitusvälineillä
 
annetussa
 
laissa
 
tarkoitetussa
 
organisoidussa
 
kaupankäyntijärjestelmässä
 
(organisoidun
 
kaupankäynnin
 
järjestäminen)
-
rahoitusvälineiden
 
hoitamista
 
asiakkaan
 
kanssa
 
tehdyn
 
sopimuksen
 
nojalla
 
siten,
 
että
 
päätösvalta
 
sijoittamisesta
 
on
 
annettu
 
kokonaan
 
tai
 
osittain
toimeksiannon
 
saajalle
 
(omaisuudenhoito);
 
-
rahoitusvälineiden
 
liikkeeseenlaskun
 
tai
 
myynnin
 
järjestämistä
 
antamalla
 
siihen
 
liittyvä
 
merkintä-
 
tai
 
ostositoumus
 
(liikkeeseenlaskun
 
takaaminen);
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
tarjoaa
 
seuraavia
 
sijoituspalvelulain
 
2
 
luvun
 
3§:ssä
 
mainittuja
 
oheispalveluja:
-
myöntää
 
asiakkaille
 
sijoituspalveluun
 
liittyviä
 
luottoja
 
ja
 
muuta
 
rahoitusta;
-
tarjoaa
 
rahoitusvälineiden
 
säilyttämistä
 
ja
 
hoitoa
 
asiakkaan
 
lukuun,
 
mihin
 
kuuluvat
 
säilytyspalvelut
 
ja
 
muut
 
asiaan
 
liittyvät
 
palvelut,
 
lukuun
 
ottamatta
EU:n
 
arvopaperikeskusasetuksen
 
liitteessä
 
olevan
 
A
 
jakson
 
2
 
kohdassa
 
tarkoitettua
 
arvopaperitilien
 
ylläpitoa
 
ylimmällä
 
tasolla
E40
 
Oikeudenkäynnit
Yhtiö
 
on
 
osallisena
 
kahdessa
 
riita-asian
 
oikeudenkäynnissä,
 
joiden
 
käsittely
 
on
 
kesken
 
31.12.2024.
 
Insolvenssimenettelyyn
 
liittyvässä
 
takaisinsaantiasiassa
yhtiö
 
on
 
vastaajana.
 
Sopimussuhteeseen
 
liittyvässä
 
vahingonkorvausasiassa
 
yhtiö
 
on
 
myös
 
vastaajana.
Oikeudenkäynnit
 
koskevat
 
tavanomaisia
 
liiketoimia.
Entisen
 
toimitusjohtaja
 
Pasi
 
Sydänlammin
 
johtajasopimuksen
 
päättymiseen
 
liittyvistä
 
korvauksista
 
ja
 
palkitsemisesta
 
on
 
vireillä
 
välim
 
iesmenettely.
Yhtiö
 
ei
 
ole
 
tehnyt
 
oikeudenkäynteihin
 
liittyviä
 
varauksia
 
eikä
 
ole
 
todennäköistä,
 
että
 
yhtiölle
 
olisi
 
oikeudenkäyntien
 
tuloksena
 
tulossa
 
merkittäviä
menetyksiä.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
238
E41
 
Samaan
 
konserniin
 
kuuluvilta
 
tytär-
 
ja
osakkuusyrityksiltä
 
saadut
 
rahoitustuotot
 
ja
 
niille
suoritetut
 
rahoituskulut
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Korkotuotot
1
 
436
2
 
621
Tuotot
 
oman
 
pääoman
 
ehtoisista
 
sijoituksista
5
4
E42
 
Saamiset
 
samaan
 
konserniin
 
kuuluvilta
 
tytär-
ja
 
osakkuusyrityksiltä
 
ja
 
velat
 
niille
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Lainat
31
 
673
38
 
786
Sijoitukset
29
 
124
89
 
774
Saamiset
 
yhteensä
60
 
798
128
 
560
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Liikkeeseen
 
lasketut
 
velkakirjalainat
621
390
Muut
 
velat
49
13
Velat
 
yhteensä
670
403
E43
 
Samaan
 
konserniin
 
kuuluvien
 
tytär-
 
ja
osakkuusyritysten
 
puolesta
 
tehdyt
 
taseen
ulkopuoliset
 
sitoumukset
(1
 
000
 
euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Muut
 
osakkuusyritysten
 
hyväksi
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset
84
96
Muut
 
annetut
 
peruuttamattomat
 
sitoumukset
 
yhteensä
84
96
Taseen
 
ulkopuoliset
 
sitoumukset
 
tytär-
 
ja
 
osakkuusyritysten
 
puolesta
 
yhteensä
84
96
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p239i8 doc1p239i6
239
Tilinpäätöksen
 
ja
 
toimintakertomuksen
allekirjoitus
Vahvistamme,
 
että
 
EU:ssa
 
käyttöön
 
hyväksyttyjen
 
kansainvälisten
 
IFRS-tilinpäätösstandardien
 
mukaisesti
 
laadittu
konsernitilinpäätös
 
ja
 
emoyhtiön
 
Suomessa
 
voimassa
 
olevien
 
tilinpäätöksen
 
laatimista
 
koskevien
 
säännösten
 
mukaisesti
laadittu
 
tilinpäätös
 
antaa
 
oikean
 
ja
 
riittävän
 
kuvan
 
sekä
 
yrityksen
 
että
 
sen
 
konsernitilinpäätökseen
 
sisältyvien
 
yritysten
kokonaisuuden
 
varoista,
 
vastuista,
 
taloudellisesta
 
asemasta
 
sekä
 
voitosta
 
tai
 
tappiosta
 
-
 
toimintakertomuksessa
 
on
todenmukaisen
 
kuvan
 
antava
 
selostus
 
yrityksen
 
ja
 
konsernitilinpäätökseen
 
sisältyvien
 
yritysten
 
kokonaisuuden
liiketoiminnan
 
kehittymisestä
 
ja
 
tuloksesta
 
sekä
 
kuvaus
 
merkittävimmistä
 
riskeistä
 
ja
 
epävarmuustekijöistä
 
ja
 
muusta
yrityksen
 
tilasta;
 
ja
 
-
 
toimintakertomukseen
 
sisältyvä
 
kestävyysraportti
 
on
 
laadittu
 
noudattaen
 
7
 
luvussa
 
tarkoitettuja
raportointistandardeja
 
sekä
 
taksonomia-asetuksen
 
8
 
artiklaa.
Helsingissä
 
27.
 
päivänä
 
helmikuuta
 
2025
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta
 
tilintarkastuksesta
 
on
 
tänään
 
annettu
 
kertomus.
Helsi
 
ngissä
 
,
 
27.
 
päivänä
 
helmikuuta
 
2025
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
240
Tilintarkastuskertomus
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
yhtiökokoukselle
 
Tilinpäätöksen
 
tilintarkastus
Lausunto
Olemme
 
tilintarkastaneet
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
(y-tunnus
 
2231936-2)
 
tilinpäätöksen
 
tilikaudelta
 
1.1.–31.12.2024.
Tilinpäätös
 
sisältää
 
konsernin
 
taseen,
 
tuloslaskelman,
 
laajan
 
tuloslaskelman,
 
laskelman
 
oman
 
pääoman
 
muutoksista,
rahavirtalaskelman
 
ja
 
liitetiedot,
 
mukaan
 
lukien
 
olennainen
 
tilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteita
 
koskeva
 
informaatio,
 
sekä
emoyhtiön
 
taseen,
 
tuloslaskelman,
 
rahoituslaskelman
 
ja
 
liitetiedot.
Lausuntonamme
 
esitämme,
 
että
konsernitilinpäätös
 
antaa
 
oikean
 
ja
 
riittävän
 
kuvan
 
konsernin
 
taloudellisesta
 
asemasta
 
sekä
 
sen
 
toiminnan
tuloksesta
 
ja
 
rahavirroista
 
EU:ssa
 
käyttöön
 
hyväksyttyjen
 
kansainvälisten
 
IFRS-tilinpäätösstandardien
 
mukaisesti,
tilinpäätös
 
antaa
 
oikean
 
ja
 
riittävän
 
kuvan
 
emoyhtiön
 
toiminnan
 
tuloksesta
 
ja
 
taloudellisesta
 
asemasta
 
Suomessa
voimassa
 
olevien
 
tilinpäätöksen
 
laatimista
 
koskevien
 
säännösten
 
mukaisesti
 
ja
 
täyttää
 
lakisääteiset
 
vaatimukset.
Lausuntomme
 
on
 
ristiriidaton
 
hallitukselle
 
annetun
 
lisäraportin
 
kanssa.
Lausunnon
 
perustelut
Olemme
 
suorittaneet
 
tilintarkastuksen
 
Suomessa
 
noudatettavan
 
hyvän
 
tilintarkastustavan
 
mukaisesti.
 
Hyvän
tilintarkastustavan
 
mukaisia
 
velvollisuuksiamme
 
kuvataan
 
tarkemmin
 
kohdassa
 
Tilintarkastajan
 
velvollisuudet
tilinpäätöksen
 
tilintarkastuksessa.
Olemme
 
riippumattomia
 
emoyhtiöstä
 
ja
 
konserniyrityksistä
 
niiden
 
Suomessa
 
noudatettavien
 
eettisten
 
vaatimusten
mukaisesti,
 
jotka
 
koskevat
 
suorittamaamme
 
tilintarkastusta
 
ja
 
olemme
 
täyttäneet
 
muut
 
näiden
 
vaatimusten
 
mukaiset
eettiset
 
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle
 
ja
 
konserniyrityksille
 
suorittamamme
 
muut
 
kuin
 
tilintarkastuspalvelut
 
ovat
 
parhaan
 
tietomme
 
ja
käsityksemme
 
mukaan
 
olleet
 
Suomessa
 
noudatettavien,
 
näitä
 
palveluja
 
koskevien
 
säännösten
 
mukaisia,
 
emmekä
 
ole
suorittaneet
 
EU-asetuksen
 
537/2014
 
5
 
artiklan
 
1
 
kohdassa
 
tarkoitettuja
 
kiellettyjä
 
palveluja.
 
Suorittamamme
 
muut
 
kuin
tilintarkastuspalvelut
 
on
 
esitetty
 
konsernitilinpäätöksen
 
liitetiedossa
 
K22.
Käsityksemme
 
mukaan
 
olemme
 
hankkineet
 
lausuntomme
 
perustaksi
 
tarpeellisen
 
määrän
 
tarkoitukseen
 
soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme
 
laajuuteen
 
on
 
vaikuttanut
 
soveltamamme
 
olennaisuus.
 
Olennaisuus
 
on
 
määritetty
 
perustuen
ammatilliseen
 
harkintaamme
 
ja
 
se
 
ohjaa
 
tarkastustoimenpiteiden
 
luonteen,
 
ajoituksen
 
ja
 
laajuuden
 
määrittämisessä,
sekä
 
todettujen
 
virheellisyyksien
 
vaikutusten
 
arvioimisessa
 
suhteessa
 
tilinpäätökseen
 
kokonaisuutena.
 
Olennaisuuden
taso
 
perustuu
 
arvioomme
 
sellaisten
 
virheellisyyksien
 
suuruudesta,
 
joilla
 
yksin
 
tai
 
yhdessä
 
voisi
 
kohtuudella
 
odottaa
olevan
 
vaikutusta
 
tilinpäätöksen
 
käyttäjien
 
tekemiin
 
taloudellisiin
 
päätöksiin.
 
Olemme
 
ottaneet
 
huomioon
 
myös
 
sellaiset
virheellisyydet,
 
jotka
 
laadullisten
 
seikkojen
 
vuoksi
 
ovat
 
mielestämme
 
olennaisia
 
tilinpäätöksen
 
käyttäjille.
Tilintarkastuksen
 
kannalta
 
keskeiset
 
seikat
Tilintarkastuksen
 
kannalta
 
keskeiset
 
seikat
 
ovat
 
seikkoja,
 
jotka
 
ammatillisen
 
harkintamme
 
mukaan
 
ovat
 
olleet
merkittävimpiä
 
tarkastuksen
 
kohteena
 
olevan
 
tilikauden
 
tilintarkastuksessa.
 
Nämä
 
seikat
 
on
 
otettu
 
huomioon
tilinpäätökseen
 
kokonaisuutena
 
kohdistuneessa
 
tilintarkastuksessamme
 
sekä
 
laatiessamme
 
siitä
 
annettavaa
 
lausuntoa,
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
 
 
241
emmekä
 
anna
 
näistä
 
seikoista
 
erillistä
 
lausuntoa.
 
EU-asetuksen
 
537/2014
 
10
 
artiklan
 
2
 
kohdan
 
c
 
alakohdan
 
mukaiset
merkittävät
 
olennaisen
 
virheellisyyden
 
riskit
 
sisältyvät
 
alla
 
kuvattuihin
 
tilintarkastuksen
 
kannalta
 
keskeisiin
 
seikkoihin.
Olemme
 
ottaneet
 
tilintarkastuksessamme
 
huomioon
 
riskin
 
siitä,
 
että
 
johto
 
sivuuttaa
 
kontrolleja.
 
Tähän
 
on
 
sisältynyt
arviointi
 
siitä,
 
onko
 
viitteitä
 
sellaisesta
 
johdon
 
tarkoitushakuisesta
 
suhtautumisesta,
 
josta
 
aiheutuu
 
väärinkäytöksestä
johtuvan
 
olennaisen
 
virheellisyyden
 
riski.
 
Tilintarkastuksen
 
kannalta
 
Kuinka
 
kyseisiä
 
seikkoja
keskeiset
 
seikat
 
käsiteltiin
 
tilintarkastuksessa
Saamiset
 
asiakkailta
 
 
arvostus
(Konsernitilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteet
 
K1
 
sekä
 
konsernitilinpäätöksen
 
liitetiedot
 
K2,
 
K5,
 
K24)
Lainat
 
ja
 
saamiset
 
yleisöltä
 
ja
 
julkisyhteisöiltä,
yhteensä
 
6.286
 
milj.
 
euroa,
 
on
 
Oma
 
Säästöpankki
 
-
konsernin
 
taseen
 
merkittävin
 
erä
 
muodostaen
 
82
 
%
varojen
 
kokonaismäärästä
 
.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
soveltaa
 
saamisten
arvonalentumisten
 
kirjaamiseen
 
IFRS
 
9
Rahoitusinstrumentit
 
-standardia
 
ja
 
sen
 
mukaista
odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
laskentaa.
Odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
 
laskennassa
käytetään
 
oletuksia,
 
arvioita
 
ja
 
johdon
 
harkintaa,
 
jotka
liittyvät
 
muun
 
muassa
 
odotettavissa
 
olevien
luottotappioiden
 
todennäköisyyden
 
ja
 
määrän,
vakuuksien
 
arvon
 
sekä
 
luottoriskin
 
merkittävän
kasvun
 
määrittämiseen.
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
tunnistama
 
ohjeiden
vastainen
 
toiminta
 
on
 
vaikuttanut
 
odotettujen
luottotappioiden
 
määrään.
 
Yhtiön
 
johto
 
on
 
käyttänyt
erityistä
 
harkintaa
 
ohjeiden
 
vastaiseen
 
toimintaan
liittyvien
 
lainojen
 
odotettujen
 
luottotappioiden
määrittämisessä.
Saamisten
 
tasearvon
 
merkittävyydestä
 
ja
arvostamisessa
 
käytettävien
 
laskentamenetelmien
monimutkaisuudesta
 
sekä
 
arvostamiseen
 
liittyvästä
johdon
 
harkinnasta
 
johtuen
 
saamisten
 
arvostaminen
on
 
tilintarkastuksen
 
kannalta
 
keskeinen
 
seikka.
Tarkastuksessa
 
olemme
 
arvioineet
 
taloudellisen
raportoinnin
 
kontrolleja
 
sekä
 
toteuttaneet
aineistotarkastustoimenpiteitä.
Olemme
 
arvioineet
 
saamisten
 
kirjaamis-
 
ja
arvostusperiaatteiden
 
asianmukaisuutta
 
sekä
testanneet
 
lainasaamisten
 
ja
 
vakuuksien
arvostamiseen
 
liittyviä
 
kontrolleja.
Olemme
 
riskiperusteisesti
 
arvioineet
 
vakuutuksien
arvostusmenetelmiä
 
aineistotarkastustoimenpiteillä.
Olemme
 
arvioineet
 
odotettavissa
 
olevien
luottotappioiden
 
laskentamalleja,
 
ja
 
laskennassa
käytettyjä
 
keskeisiä
 
olettamia
 
sekä
 
testanneet
odotettavissa
 
olevien
 
luottotappioiden
laskentaprosessiin
 
liittyviä
 
kontrolleja.
Olemme
 
arvioineet
 
ohjeiden
 
vastaisen
 
toiminnan
vaikutuksia
 
luottoriskiasemaan
 
ja
 
odotettavissa
olevien
 
luottotappioiden
 
laskentaan.
 
Tarkastukseen
 
on
 
osallistunut
 
IFRS-,
 
rahoitus-
 
ja
arvonmääritysasiantuntijoitamme.
Lisäksi
 
olemme
 
arvioineet
 
saamisia
 
ja
 
odotettavissa
olevia
 
luottotappioita
 
koskevien
 
tilinpäätöksen
liitetietojen
 
asianmukaisuutta.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
 
242
Taloudelliseen
 
raportointiin
 
liittyvä
 
kontrolliympäristö
 
ja
 
tietojärjestelmät
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
tilinpäätöksen
oikeellisuuden
 
kannalta
 
keskeiset
 
raportointiprosessit
ovat
 
riippuvaisia
 
tietojärjestelmistä.
 
Tietojärjestelmien
merkitys
 
on
 
keskeinen
 
niin
 
jatkuvuuden
 
ja
häiriötilanteiden
 
kuin
 
taloudellisen
 
raportoinnin
oikeellisuuden
 
näkökulmasta.
Merkittävimmät
 
riskit
 
liittyvät
 
tiedon
 
eheyteen
 
ja
luotettavuuteen
 
sekä
 
palveluiden
 
häiriöttömyyteen.
Taloudellisen
 
raportoinnin
tietojärjestelmäympäristöllä,
 
sen
 
kehittämisellä
 
sekä
yksittäisten
 
tietojärjestelmien
 
sovelluskontrolleilla
 
on
siten
 
merkittävä
 
vaikutus
 
valittavaan
tilintarkastustapaan.
Olemme
 
muodostaneet
 
käsityksen
 
taloudelliseen
raportointiin
 
liittyvistä
 
tietojärjestelmistä
 
ja
 
niiden
kontrolliympäristöstä
 
sekä
 
testanneet
 
niihin
 
liittyvien
sisäisten
 
kontrollien
 
tehokkuutta.
 
Tarkastuksessa
 
on
hyödynnetty
 
myös
 
ulkoisilta
 
palveluorganisaatioilta
saatuja
 
varmennusraportteja.
Tarkastustoimenpiteisiimme
 
on
 
sisältynyt
aineistontarkastustoimenpiteitä
 
sekä
 
data-analyysejä
taloudellisen
 
raportoinnin
 
eri
 
osa-alueisiin
 
liittyen.
Tilinpäätöstä
 
koskevat
 
hallituksen
 
ja
 
toimitusjohtajan
 
velvollisuudet
Hallitus
 
ja
 
toimitusjohtaja
 
vastaavat
 
tilinpäätöksen
 
laatimisesta
 
siten,
 
että
 
konsernitilinpäätös
 
antaa
 
oikean
 
ja
 
riittävän
kuvan
 
EU:ssa
 
käyttöön
 
hyväksyttyjen
 
kansainvälisten
 
IFRS-tilinpäätösstandardien
 
mukaisesti
 
ja
 
siten,
 
että
 
tilinpäätös
antaa
 
oikean
 
ja
 
riittävän
 
kuvan
 
Suomessa
 
voimassa
 
olevien
 
tilinpäätöksen
 
laatimista
 
koskevien
 
säännösten
 
mukaisesti
ja
 
täyttää
 
lakisääteiset
 
vaatimukset.
 
Hallitus
 
ja
 
toimitusjohtaja
 
vastaavat
 
myös
 
sellaisesta
 
sisäisestä
 
valvonnasta,
 
jonka
ne
 
katsovat
 
tarpeelliseksi
 
voidakseen
 
laatia
 
tilinpäätöksen,
 
jossa
 
ei
 
ole
 
väärinkäytöksestä
 
tai
 
virheestä
 
johtuvaa
olennaista
 
virheellisyyttä.
Hallitus
 
ja
 
toimitusjohtaja
 
ovat
 
tilinpäätöstä
 
laatiessaan
 
velvollisia
 
arvioimaan
 
emoyhtiön
 
ja
 
konsernin
 
kykyä
 
jatkaa
toimintaansa
 
ja
 
soveltuvissa
 
tapauksissa
 
esittämään
 
seikat,
 
jotka
 
liittyvät
 
toiminnan
 
jatkuvuuteen
 
ja
 
siihen,
 
että
tilinpäätös
 
on
 
laadittu
 
toiminnan
 
jatkuvuuteen
 
perustuen.
 
Tilinpäätös
 
laaditaan
 
toiminnan
 
jatkuvuuteen
 
perustuen,
 
paitsi
jos
 
emoyhtiö
 
tai
 
konserni
 
aiotaan
 
purkaa
 
tai
 
toiminta
 
lakkauttaa
 
tai
 
ei
 
ole
 
muuta
 
realistista
 
vaihtoehtoa
 
kuin
 
tehdä
 
niin.
Tilintarkastajan
 
velvollisuudet
 
tilinpäätöksen
 
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme
 
on
 
hankkia
 
kohtuullinen
 
varmuus
 
siitä,
 
onko
 
tilinpäätöksessä
 
kokonaisuutena
 
väärinkäytöksestä
 
tai
virheestä
 
johtuvaa
 
olennaista
 
virheellisyyttä,
 
sekä
 
antaa
 
tilintarkastuskertomus,
 
joka
 
sisältää
 
lausuntomme.
 
Kohtuullinen
varmuus
 
on
 
korkea
 
varmuustaso,
 
mutta
 
se
 
ei
 
ole
 
tae
 
siitä,
 
että
 
olennainen
 
virheellisyys
 
aina
 
havaitaan
 
hyvän
tilintarkastustavan
 
mukaisesti
 
suoritettavassa
 
tilintarkastuksessa.
 
Virheellisyyksiä
 
voi
 
aiheutua
 
väärinkäytöksestä
 
tai
virheestä,
 
ja
 
niiden
 
katsotaan
 
olevan
 
olennaisia,
 
jos
 
niiden
 
yksin
 
tai
 
yhdessä
 
voisi
 
kohtuudella
 
odottaa
 
vaikuttavan
taloudellisiin
 
päätöksiin,
 
joita
 
käyttäjät
 
tekevät
 
tilinpäätöksen
 
perusteella.
Hyvän
 
tilintarkastustavan
 
mukaiseen
 
tilintarkastukseen
 
kuuluu,
 
että
 
käytämme
 
ammatillista
 
harkintaa
 
ja
 
säilytämme
ammatillisen
 
skeptisyyden
 
koko
 
tilintarkastuksen
 
ajan.
 
Lisäksi:
Tunnistamme
 
ja
 
arvioimme
 
väärinkäytöksestä
 
tai
 
virheestä
 
johtuvat
 
tilinpäätöksen
 
olennaisen
 
virheellisyyden
 
riskit,
suunnittelemme
 
ja
 
suoritamme
 
näihin
 
riskeihin
 
vastaavia
 
tilintarkastustoimenpiteitä
 
ja
 
hankimme
 
lausuntomme
perustaksi
 
tarpeellisen
 
määrän
 
tarkoitukseen
 
soveltuvaa
 
tilintarkastusevidenssiä.
 
Riski
 
siitä,
 
että
 
väärinkäytöksestä
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2
243
johtuva
 
olennainen
 
virheellisyys
 
jää
 
havaitsematta,
 
on
 
suurempi
 
kuin
 
riski
 
siitä,
 
että
 
virheestä
 
johtuva
 
olennainen
virheellisyys
 
jää
 
havaitsematta,
 
sillä
 
väärinkäytökseen
 
voi
 
liittyä
 
yhteistoimintaa,
 
väärentämistä,
 
tietojen
 
tahallista
esittämättä
 
jättämistä
 
tai
 
virheellisten
 
tietojen
 
esittämistä
 
taikka
 
sisäisen
 
valvonnan
 
sivuuttamista.
Muodostamme
 
käsityksen
 
tilintarkastuksen
 
kannalta
 
relevantista
 
sisäisestä
 
valvonnasta
 
pystyäksemme
suunnittelemaan
 
olosuhteisiin
 
nähden
 
asianmukaiset
 
tilintarkastustoimenpiteet
 
mutta
 
emme
 
siinä
 
tarkoituksessa,
että
 
pystyisimme
 
antamaan
 
lausunnon
 
emoyhtiön
 
tai
 
konsernin
 
sisäisen
 
valvonnan
 
tehokkuudesta.
Arvioimme
 
sovellettujen
 
tilinpäätöksen
 
laatimisperiaatteiden
 
asianmukaisuutta
 
sekä
 
johdon
 
tekemien
kirjanpidollisten
 
arvioiden
 
ja
 
niistä
 
esitettävien
 
tietojen
 
kohtuullisuutta.
Teemme
 
johtopäätöksen
 
siitä,
 
onko
 
hallituksen
 
ja
 
toimitusjohtajan
 
ollut
 
asianmukaista
 
laatia
 
tilinpäätös
 
perustuen
oletukseen
 
toiminnan
 
jatkuvuudesta,
 
ja
 
teemme
 
hankkimamme
 
tilintarkastusevidenssin
 
perusteella
 
johtopäätöksen
siitä,
 
esiintyykö
 
sellaista
 
tapahtumiin
 
tai
 
olosuhteisiin
 
liittyvää
 
olennaista
 
epävarmuutta,
 
joka
 
voi
 
antaa
 
merkittävää
aihetta
 
epäillä
 
emoyhtiön
 
tai
 
konsernin
 
kykyä
 
jatkaa
 
toimintaansa.
 
Jos
 
johtopäätöksemme
 
on,
 
että
 
olennaista
epävarmuutta
 
esiintyy,
 
meidän
 
täytyy
 
kiinnittää
 
tilintarkastuskertomuksessamme
 
lukijan
 
huomiota
 
epävarmuutta
koskeviin
 
tilinpäätöksessä
 
esitettäviin
 
tietoihin
 
tai,
 
jos
 
epävarmuutta
 
koskevat
 
tiedot
 
eivät
 
ole
 
riittäviä,
 
mukauttaa
lausuntomme.
 
Johtopäätöksemme
 
perustuvat
 
tilintarkastuskertomuksen
 
antamispäivään
 
mennessä
 
hankittuun
tilintarkastusevidenssiin.
 
Vastaiset
 
tapahtumat
 
tai
 
olosuhteet
 
voivat
 
kuitenkin
 
johtaa
 
siihen,
 
ettei
 
emoyhtiö
 
tai
konserni
 
pysty
 
jatkamaan
 
toimintaansa.
Arvioimme
 
tilinpäätöksen,
 
kaikki
 
tilinpäätöksessä
 
esitettävät
 
tiedot
 
mukaan
 
lukien,
 
yleistä
 
esittämistapaa,
 
rakennetta
ja
 
sisältöä
 
ja
 
sitä,
 
kuvastaako
 
tilinpäätös
 
sen
 
perustana
 
olevia
 
liiketoimia
 
ja
 
tapahtumia
 
siten,
 
että
 
se
 
antaa
 
oikean
 
ja
riittävän
 
kuvan.
Hankimme
 
tarpeellisen
 
määrän
 
tarkoitukseen
 
soveltuvaa
 
tilintarkastusevidenssiä
 
konserniin
 
kuuluvia
 
yhteisöjä
 
tai
liiketoimintoja
 
koskevasta
 
taloudellisesta
 
informaatiosta
 
pystyäksemme
 
antamaan
 
lausunnon
konsernitilinpäätöksestä.
 
Vastaamme
 
konsernin
 
tilintarkastuksen
 
ohjauksesta,
 
valvonnasta
 
ja
 
suorittamisesta.
Vastaamme
 
tilintarkastuslausunnosta
 
yksin.
Kommunikoimme
 
hallintoelinten
 
kanssa
 
muun
 
muassa
 
tilintarkastuksen
 
suunnitellusta
 
laajuudesta
 
ja
 
ajoituksesta
 
sekä
merkittävistä
 
tilintarkastushavainnoista,
 
mukaan
 
lukien
 
mahdolliset
 
sisäisen
 
valvonnan
 
merkittävät
 
puutteellisuudet,
 
jotka
tunnistamme
 
tilintarkastuksen
 
aikana.
Lisäksi
 
annamme
 
hallintoelimille
 
vahvistuksen
 
siitä,
 
että
 
olemme
 
noudattaneet
 
riippumattomuutta
 
koskevia
 
relevantteja
eettisiä
 
vaatimuksia,
 
ja
 
kommunikoimme
 
niiden
 
kanssa
 
kaikista
 
suhteista
 
ja
 
muista
 
seikoista,
 
joiden
 
voi
 
kohtuudella
ajatella
 
vaikuttavan
 
riippumattomuuteemme,
 
ja
 
soveltuvissa
 
tapauksissa
 
niihin
 
liittyvistä
 
varotoimista.
Päätämme,
 
mitkä
 
hallintoelinten
 
kanssa
 
kommunikoiduista
 
seikoista
 
olivat
 
merkittävimpiä
 
tarkasteltavana
 
olevan
tilikauden
 
tilintarkastuksessa
 
ja
 
näin
 
ollen
 
ovat
 
tilintarkastuksen
 
kannalta
 
keskeisiä.
 
Kuvaamme
 
kyseiset
 
seikat
tilintarkastuskertomuksessa,
 
paitsi
 
jos
 
säädös
 
tai
 
määräys
 
estää
 
kyseisen
 
seikan
 
julkistamisen
 
tai
 
kun
 
äärimmäisen
harvinaisissa
 
tapauksissa
 
toteamme,
 
ettei
 
kyseisestä
 
seikasta
 
viestitä
 
tilintarkastuskertomuksessa,
 
koska
 
siitä
aiheutuvien
 
epäedullisten
 
vaikutusten
 
voisi
 
kohtuudella
 
odottaa
 
olevan
 
suuremmat
 
kuin
 
tällaisesta
 
viestinnästä
 
koituva
yleinen
 
etu.
Muut
 
raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa
 
koskevat
 
tiedot
Olemme
 
toimineet
 
yhtiökokouksen
 
valitsemana
 
tilintarkastajana
 
9.4.2016
 
alkaen
 
yhtäjaksoisesti
 
9
 
vuotta.
Muu
 
informaatio
Hallitus
 
ja
 
toimitusjohtaja
 
vastaavat
 
muusta
 
informaatiosta.
 
Muu
 
informaatio
 
käsittää
 
toimintakertomuksen
 
ja
vuosikertomukseen
 
sisältyvän
 
informaation,
 
mutta
 
se
 
ei
 
sisällä
 
tilinpäätöstä
 
eikä
 
sitä
 
koskevaa
tilintarkastuskertomustamme.
 
Olemme
 
saaneet
 
toimintakertomuksen
 
käyttöömme
 
ennen
 
tämän
tilintarkastuskertomuksen
 
antamispäivää,
 
ja
 
odotamme
 
saavamme
 
vuosikertomuksen
 
käyttöömme
 
kyseisen
 
päivän
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p244i7
244
jälkeen.
 
Tilinpäätöstä
 
koskeva
 
lausuntomme
 
ei
 
kata
 
muuta
 
informaatiota.
Velvollisuutenamme
 
on
 
lukea
 
edellä
 
yksilöity
 
muu
 
informaatio
 
tilinpäätöksen
 
tilintarkastuksen
 
yhteydessä
 
ja
 
tätä
tehdessämme
 
arvioida,
 
onko
 
muu
 
informaatio
 
olennaisesti
 
ristiriidassa
 
tilinpäätöksen
 
tai
 
tilintarkastusta
 
suoritettaessa
hankkimamme
 
tietämyksen
 
kanssa
 
tai
 
vaikuttaako
 
se
 
muutoin
 
olevan
 
olennaisesti
 
virheellistä.
 
Toimintakertomuksen
osalta
 
velvollisuutenamme
 
on
 
lisäksi
 
arvioida,
 
onko
 
toimintakertomus
 
laadittu
 
sen
 
laatimiseen
 
sovellettavien
 
säännösten
mukaisesti.
Lausuntonamme
 
esitämme,
 
että
 
toimintakertomuksen
 
ja
 
tilinpäätöksen
 
tiedot
 
ovat
 
yhdenmukaisia
 
ja
 
että
toimintakertomus
 
on
 
laadittu
 
toimintakertomuksen
 
laatimiseen
 
sovellettavien
 
säännösten
 
mukaisesti.
Jos
 
teemme
 
ennen
 
tilintarkastuskertomuksen
 
antamispäivää
 
käyttöömme
 
saamaamme
 
muuhun
 
informaatioon
kohdistamamme
 
työn
 
perusteella
 
johtopäätöksen,
 
että
 
kyseisessä
 
muussa
 
informaatiossa
 
on
 
olennainen
 
virheellisyys,
meidän
 
on
 
raportoitava
 
tästä
 
seikasta.
 
Meillä
 
ei
 
ole
 
tämän
 
asian
 
suhteen
 
raportoitavaa.
Helsingissä
 
27.
 
helmikuuta
 
2025
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p245i0
245
Kestävyysraportin
 
varmennus
 
kertomus
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
yhtiökokoukselle
Olemme
 
suorittaneet
 
rajoitetun
 
varmuuden
 
antavan
 
toimeksiannon,
 
jonka
 
kohteena
 
on
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
(y-
tunnus
 
2231936-2)
 
toimintakertomukseen
 
sisältyvä
 
kirjanpitolain
 
7
 
luvun
 
mukainen
 
konsernin
 
kestävyysraportti
tilikaudelta
 
1.1.–31.12.2024.
 
Lausunto
Suorittamiemme
 
toimenpiteiden
 
ja
 
hankkimamme
 
evidenssin
 
perusteella
 
tietoomme
 
ei
 
ole
 
tullut
 
seikkaa,
 
joka
 
antaisi
meille
 
syyn
 
uskoa,
 
että
 
konsernin
 
kestävyysraportissa
 
ei
 
ole
 
kaikilta
 
olennaisilta
 
osiltaan
 
noudatettu
1)
 
kirjanpitolain
 
7
 
luvussa
 
säädettyjä
 
vaatimuksia
 
ja
 
kestävyysraportointistandardeja
 
(ESRS);
2)
 
kestävää
 
sijoittamista
 
helpottavasta
 
kehyksestä
 
ja
 
asetuksen
 
(EU)
 
2019/2088
 
muuttamisesta
 
annetun
Euroopan
 
parlamentin
 
ja
 
neuvoston
 
asetuksen
 
(EU)
 
2020/852
 
artiklassa
 
8
 
säädettyjä
 
vaatimuksia
 
(EU-taksonomia).
Edellä
 
kohta
 
1
 
käsittää
 
myös
 
prosessin,
 
jolla
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj
 
on
 
yksilöinyt
 
tiedot
 
kestävyysraportointistandardien
mukaista
 
raportoimista
 
varten
 
(kaksinkertainen
 
olennaisuusanalyysi),
 
sekä
 
tietojen
 
merkitsemisen
 
kirjanpitolain
 
7
 
luvun
22
 
§:ssä
 
tarkoitetulla
 
tavalla.
Lausuntomme
 
ei
 
kata
 
kirjanpitolain
 
7
 
luvun
 
22
 
§
 
1
 
mom.
 
2
 
kohdan
 
mukaista
 
konsernin
 
kestävyysraportin
 
merkitsemistä
digitaalisilla
 
XBRL-kestävyystunnisteilla,
 
koska
 
kestävyysraportointiyritysten
 
ei
 
ole
 
ollut
 
mahdollista
 
noudattaa
 
kyseistä
säännöstä
 
ESEF-asetuksen
 
tai
 
muun
 
Euroopan
 
unionin
 
lainsäädännön
 
puuttumisen
 
vuoksi.
Lausunnon
 
perustelut
Olemme
 
suorittaneet
 
konsernin
 
kestävyysraportin
 
varmentamisen
 
rajoitetun
 
varmuuden
 
antavana
 
toimeksiantona
noudattaen
 
Suomessa
 
noudatettavaa
 
hyvää
 
varmennustapaa
 
ja
 
kansainvälistä
 
varmennustoimeksiantostandardia
 
ISAE
3000
 
(uudistettu)
”Muut
 
varmennustoimeksiannot
 
kuin
 
mennyttä
 
aikaa
 
koskevaan
 
taloudelliseen
 
informaatioon
kohdistuva
 
tilintarkastus
 
tai
 
yleisluontoinen
 
tarkastus”
.
Tämän
 
standardin
 
mukaisia
 
velvollisuuksiamme
 
kuvataan
 
tarkemmin
 
kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
.
Käsityksemme
 
mukaan
 
olemme
 
hankkineet
 
lausuntomme
 
perustaksi
 
tarpeellisen
 
määrän
 
tarkoitukseen
 
soveltuvaa
evidenssiä.
Muu
 
seikka
Haluamme
 
kiinnittää
 
huomiota
 
siihen,
 
että
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
kirjanpitolain
 
7
 
luvun
 
mukainen
 
konsernin
kestävyysraportti
 
on
 
laadittu
 
ja
 
varmennettu
 
ensimmäistä
 
kertaa
 
tilikaudelta
 
1.1.–31.12.2024.
 
Lausuntomme
 
ei
 
kata
konsernin
 
kestävyysraportissa
 
esitettyjä
 
vertailutietoja.
 
Lausuntoamme
 
ei
 
ole
 
mukautettu
 
tämän
 
seikan
 
osalta.
Konsernikestävyystarkastajan
 
riippumattomuus
 
ja
 
laadunhallinta
Olemme
 
riippumattomia
 
emoyhtiöstä
 
ja
 
konserniyrityksistä
 
niiden
 
Suomessa
 
noudatettavien
 
eettisten
 
vaatimusten
mukaisesti,
 
jotka
 
koskevat
 
suorittamaamme
 
toimeksiantoa
 
ja
 
olemme
 
täyttäneet
 
muut
 
näiden
 
vaatimusten
 
mukaiset
eettiset
 
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja
 
soveltaa
 
kansainvälistä
 
laadunhallintastandardia
 
ISQM
 
1,
 
jonka
 
mukaan
kestävyystarkastusyhteisön
 
on
 
suunniteltava,
 
otettava
 
käyttöön
 
ja
 
pidettävä
 
toiminnassa
 
laadunhallintajärjestelmä,
mukaan
 
lukien
 
eettisten
 
vaatimusten,
 
ammatillisten
 
standardien
 
sekä
 
sovellettavien
 
säädöksiin
 
ja
 
määräyksiin
perustuvien
 
vaatimusten
 
noudattamista
 
koskevat
 
toimintaperiaatteet
 
tai
 
menettelytavat.
doc1p246i3
 
doc1p121i7 doc1p121i2
246
Hallituksen
 
ja
 
toimitusjohtajan
 
velvollisuudet
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitus
 
ja
 
toimitusjohtaja
 
vastaavat:
 
konsernin
 
kestävyysraportista
 
sekä
 
sen
 
laatimisesta
 
ja
 
esittämisestä
 
kirjanpitolain
 
7
 
luvussa
 
säädetyn
 
mukaisesti,
mukaan
 
lukien
 
kestävyysraportointistandardeissa
 
määritelty
 
prosessi,
 
jolla
 
on
 
yksilöity
 
tiedot
kestävyysraportointistandardien
 
mukaista
 
raportointia
 
varten
 
ja
 
tietojen
 
merkitseminen
 
kirjanpitolain
 
7
 
luvun
 
22
 
§:ssä
tarkoitetulla
 
tavalla,
 
sekä
siitä,
 
että
 
konsernin
 
kestävyysraportissa
 
on
 
noudatettu
 
kestävää
 
sijoittamista
 
helpottavasta
 
kehyksestä
 
ja
 
asetuksen
(EU)
 
2019/2088
 
muuttamisesta
 
annetun
 
Euroopan
 
parlamentin
 
ja
 
neuvoston
 
asetuksen
 
(EU)
 
2020/852
 
artiklassa
 
8
säädettyjä
 
vaatimuksia;
sellaisesta
 
sisäisestä
 
valvonnasta,
 
jonka
 
ne
 
katsovat
 
tarpeelliseksi
 
voidakseen
 
laatia
 
konsernin
 
kestävyysraportin,
jossa
 
ei
 
ole
 
väärinkäytöksestä
 
tai
 
virheestä
 
johtuvaa
 
olennaista
 
virheellisyyttä.
Luontaiset
 
rajoitukset
 
kestävyysraportin
 
laatimisessa
Kestävyysraportin
 
laatiminen
 
edellyttää
 
yhtiöltä
 
olennaisuusarviointia
 
relevanttien
 
raportoitavien
 
seikkojen
tunnistamiseksi.
 
Tähän
 
sisältyy
 
merkittävästi
 
johdon
 
harkintaa
 
ja
 
valintoja.
 
Kestävyysraportoinnille
 
on
 
myös
luonteenomaista,
 
että
 
tämäntyyppisten
 
tietojen
 
raportointiin
 
liittyy
 
estimaatteja
 
ja
 
olettamuksia
 
sekä
 
mittaus-
 
ja
arviointiepävarmuutta.
 
Lisäksi
 
raportoidessaan
 
tulevaisuuteen
 
suuntautuvia
 
tietoja
 
yhtiön
 
on
 
esitettävä
 
mahdollisia
tulevaisuuden
 
tapahtumia
 
koskevat
 
oletukset
 
ja
 
kerrottava
 
yhtiön
 
mahdollisista
 
tulevista
 
toimista
 
näihin
 
tapahtumiin
liittyen.
 
Todellinen
 
lopputulos
 
saattaa
 
olla
 
erilainen,
 
koska
 
ennustetut
 
tapahtumat
 
eivät
 
aina
 
toteudu
 
odotetulla
 
tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan
 
velvollisuudet
Velvollisuutemme
 
on
 
suorittaa
 
varmennustoimeksianto
 
saadaksemme
 
rajoitetun
 
varmuuden
 
siitä,
 
onko
 
konsernin
kestävyysraportissa
 
väärinkäytöksestä
 
tai
 
virheestä
 
johtuvaa
 
olennaista
 
virheellisyyttä,
 
sekä
 
antaa
 
rajoitetun
 
varmuuden
antava
 
varmennuskertomus,
 
joka
 
sisältää
 
lausuntomme.
 
Virheellisyyksiä
 
voi
 
aiheutua
 
väärinkäytöksestä
 
tai
 
virheestä,
 
ja
niiden
 
katsotaan
 
olevan
 
olennaisia,
 
jos
 
niiden
 
yksin
 
tai
 
yhdessä
 
voisi
 
kohtuudella
 
odottaa
 
vaikuttavan
 
päätöksiin,
 
joita
käyttäjät
 
tekevät
 
konsernin
 
kestävyysraportin
 
perusteella.
Kansainvälisen
 
varmennustoimeksiantostandardin
 
ISAE
 
3000
 
(uudistettu)
 
noudattamiseen
 
kuuluu,
 
että
 
käytämme
ammatillista
 
harkintaa
 
ja
 
säilytämme
 
ammatillisen
 
skeptisyyden
 
koko
 
toimeksiannon
 
ajan.
 
Lisäksi:
Tunnistamme
 
ja
 
arvioimme
 
väärinkäytöksestä
 
tai
 
virheestä
 
johtuvat
 
konsernin
 
kestävyysraportin
 
olennaisen
virheellisyyden
 
riskit,
 
ja
 
muodostamme
 
käsityksen
 
toimeksiannon
 
kannalta
 
relevantista
 
sisäisestä
 
valvonnasta
pystyäksemme
 
suunnittelemaan
 
olosuhteisiin
 
nähden
 
asianmukaiset
 
varmennustoimenpiteet,
 
mutta
 
emme
 
siinä
tarkoituksessa,
 
että
 
pystyisimme
 
antamaan
 
lausunnon
 
emoyhtiön
 
tai
 
konsernin
 
sisäisen
 
valvonnan
 
tehokkuudesta.
Suunnittelemme
 
ja
 
suoritamme
 
näihin
 
riskeihin
 
vastaavia
 
varmennustoimenpiteitä
 
hankkiaksemme
 
lausuntomme
perustaksi
 
tarpeellisen
 
määrän
 
tarkoitukseen
 
soveltuvaa
 
evidenssiä.
 
Riski
 
siitä,
 
että
 
väärinkäytöksestä
 
johtuva
olennainen
 
virheellisyys
 
jää
 
havaitsematta,
 
on
 
suurempi
 
kuin
 
riski
 
siitä,
 
että
 
virheestä
 
johtuva
 
olennainen
virheellisyys
 
jää
 
havaitsematta,
 
sillä
 
väärinkäytökseen
 
voi
 
liittyä
 
yhteistoimintaa,
 
väärentämistä,
 
tietojen
 
tahallista
esittämättä
 
jättämistä
 
tai
 
virheellisten
 
tietojen
 
esittämistä
 
taikka
 
sisäisen
 
valvonnan
 
sivuuttamista.
Kuvaus
 
suoritetuista
 
toimenpiteistä
Rajoitetun
 
varmuuden
 
antavassa
 
toimeksiannossa
 
suoritettavat
 
toimenpiteet
 
poikkeavat
 
luonteeltaan
 
ja
 
ajoitukseltaan
kohtuullisen
 
varmuuden
 
antavan
 
toimeksiannon
 
toimenpiteistä,
 
ja
 
ovat
 
niitä
 
suppeampia.
 
Valittavien
varmennustoimenpiteiden
 
luonne,
 
ajoitus
 
ja
 
laajuus
 
perustuvat
 
ammatilliseen
 
harkintaan
 
sisältäen
 
arvioinnin
väärinkäytöksestä
 
tai
 
virheestä
 
johtuvasta
 
olennaisen
 
virheellisyyden
 
riskistä.
 
Tämän
 
vuoksi
 
rajoitetun
 
varmuuden
antavassa
 
toimeksiannossa
 
saatava
 
varmuuden
 
taso
 
on
 
huomattavasti
 
alempi
 
kuin
 
varmuus,
 
joka
 
saataisiin
suorittamalla
 
kohtuullisen
 
varmuuden
 
antava
 
toimeksianto.
Toimenpiteemme
 
sisälsivät
 
mm.
 
seuraavaa:
 
Haastattelimme
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
johtoa
 
sekä
 
kestävyystietojen
 
laatimisesta
 
ja
 
kokoamisesta
 
vastaavia
henkilöitä.
Perehdyimme
 
kestävyystietojen
 
keräämiseen
 
ja
 
yhdistelemiseen
 
liittyviin
 
keskeisiin
 
prosesseihin
 
haastatteluin.
Tutustuimme
 
kestävyysraportilla
 
esitettyjen
 
tietojen
 
kannalta
 
olennaisiin
 
sisäisiin
 
ohjeistuksiin
 
ja
toimintaperiaatteisiin
 
soveltuvin
 
osin.
Perehdyimme
 
yhtiön
 
laatimaan
 
taustadokumentaatioon
 
ja
 
asiakirjoihin
 
soveltuvin
 
osin
 
ja
 
arvioimme
 
tukevatko
 
ne
kestävyysraporttiin
 
sisältyvää
 
informaatiota.
doc1p3i1
 
doc1p121i7 doc1p121i2 doc1p247i6
247
Kaksinkertaisen
 
olennaisuuden
 
määrittämistä
 
koskevan
 
prosessin
 
osalta
 
haastattelimme
 
prosessista
 
vastaavia
henkilöitä
 
ja
 
perehdyimme
 
kaksinkertaisesta
 
olennaisuusarvioinnista
 
laadittuun
 
prosessikuvaukseen
 
ja
 
muuhun
dokumentaatioon
 
ja
 
tausta-aineistoon.
EU-taksonomiatietojen
 
osalta
 
haastattelimme
 
yrityksen
 
johtoa
 
ja
 
taksonomiatietojen
 
raportoinnin
 
kannalta
avainasemassa
 
olevia
 
henkilöitä
 
selvittääksemme
 
miten
 
taksonomiakelpoiset
 
ja
 
taksonomian
 
mukaiset
 
toiminnot
 
on
tunnistettu,
 
hankimme
 
haastatteluja
 
tukevaa
 
evidenssiä
 
ja
 
täsmäytimme
 
raportoidut
 
EU-taksonomiatiedot
taustalaskemiin
 
ja
 
soveltuvin
 
osin
 
kirjanpitoon.
Arvioimme
 
ESRS
 
kestävyysraportointistandardien
 
raportointia
 
koskevien
 
periaatteiden
 
soveltamista
kestävyystietojen
 
esittämisessä.
Helsingissä
 
27.
 
helmikuuta
 
2025
KPMG
 
OY
 
AB
doc1p3i1
248
Riippumattoman
 
tilintarkastajan
 
raportti
 
Oma
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
ESEF-tilinpäätöksestä
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
hallitukselle
Olemme
 
suorittaneet
 
kohtuullisen
 
varmuuden
 
antavan
 
toimeksiannon,
 
jonka
 
kohteena
 
on
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
(y-
tunnus
 
2231936-2)
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
mukaisesti
 
laadittu
 
tilinpäätös
 
743700LE1ECAPXC5UT18-
2024
 
-12-31-fi.zip
tilikaudelta
 
1.1.-31.12.2024.
Hallituksen
 
ja
 
toimitusjohtajan
 
vastuu
Hallitus
 
ja
 
toimitusjohtaja
 
vastaavat
 
yhtiön
 
toimintakertomuksen
 
ja
 
tilinpäätöksen
 
(ESEF-tilinpäätös)
 
laatimisesta
 
siten,
että
 
ne
 
täyttävät
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
vaatimukset.
 
Tähän
 
vastuuseen
 
kuuluu
 
laatia
 
ESEF-tilinpäätös
 
XHTML-muodossa
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
artiklan
 
3
 
mukaisesti
merkitä
 
ESEF-tilinpäätökseen
 
sisältyvän
 
konsernitilinpäätöksen
 
päälaskelmat,
 
liitetiedot
 
ja
 
yhtiön
 
tunnistetiedot
iXBRL-merkein
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
artiklan
 
4
 
mukaisesti
 
sekä
varmistaa
 
ESEF-tilinpäätöksen
 
ja
 
tilintarkastetun
 
tilinpäätöksen
 
keskinäinen
 
yhdenmukaisuus.
Hallitus
 
ja
 
toimitusjohtaja
 
vastaavat
 
myös
 
sellaisesta
 
sisäisestä
 
valvonnasta,
 
jonka
 
ne
 
katsovat
 
tarpeelliseksi
 
voidakseen
laatia
 
ESEF-tilinpäätöksen
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
vaatimusten
 
mukaisesti.
Tilintarkastajan
 
riippumattomuus
 
ja
 
laadunvalvonta
Olemme
 
riippumattomia
 
yhtiöstä
 
niiden
 
Suomessa
 
noudatettavien
 
eettisten
 
vaatimusten
 
mukaisesti,
 
jotka
 
koskevat
suorittamaamme
 
toimeksiantoa
 
ja
 
olemme
 
täyttäneet
 
muut
 
näiden
 
vaatimusten
 
mukaiset
 
eettiset
 
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja
 
soveltaa
 
kansainvälistä
 
laadunvalvontastandardia
 
ISQM1,
 
jonka
 
mukaan
 
tilintarkastusyhteisön
 
on
suunniteltava,
 
otettava
 
käyttöön
 
ja
 
pidettävä
 
toiminnassa
 
laadunhallintajärjestelmä,
 
mukaan
 
lukien
 
eettisten
 
vaatimusten,
ammatillisten
 
standardien
 
sekä
 
sovellettavien
 
säädöksiin
 
ja
 
määräyksiin
 
perustuvien
 
vaatimusten
 
noudattamista
koskevat
 
toimintaperiaatteet
 
tai
 
menettelytavat.
 
Tilintarkastajan
 
velvollisuudet
Velvollisuutenamme
 
on
 
arvopaperimarkkinalain
 
7:8
 
§
 
mukaisesti
 
varmentaa
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
mukaisesti
 
laadittu
 
tilinpäätös.
 
Annamme
 
lausunnon
 
siitä,
 
onko
 
ESEF-tilinpäätökseen
 
sisältyvä
 
konsernitilinpäätös
merkitty
 
olennaisilta
 
osin
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
4
 
artiklan
 
vaatimusten
 
mukaisesti.
 
Velvollisuutenamme
 
on
 
ilmoittaa
 
lausunnossamme,
 
missä
 
laajuudessa
 
varmennus
 
on
 
suoritettu.
 
Olemme
 
suorittaneet
kohtuullisen
 
varmuuden
 
antavan
 
toimeksiannon
 
kansainvälisen
 
varmennustoimeksiantostandardin
 
ISAE
 
3000
mukaisesti.
 
Tarkastukseen
 
kuuluu
 
toimenpiteitä
 
evidenssin
 
hankkimiseksi
 
siitä,
 
onko
 
ESEF-tilinpäätökseen
 
sisältyvät
 
konsernitilinpäätöksen
 
päälaskelmat
 
olennaisilta
 
osin
 
merkitty
 
iXBRL-
merkein
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
4.
 
artiklan
 
vaatimusten
 
mukaisesti,
 
ja
 
onko
 
ESEF-tilinpäätökseen
 
sisältyvät
 
konsernitilinpäätöksen
 
liitetiedot
 
ja
 
yhtiön
 
tunnistetiedot
 
olennaisilta
 
osin
merkitty
 
iXBRL-merkein
 
komission
 
teknisen
 
sääntelystandardin
 
4
 
artiklan
 
vaatimusten
 
mukaisesti,
 
ja
 
ovatko
 
ESEF-tilinpäätös
 
ja
 
tilintarkastettu
 
tilinpäätös
 
keskenään
 
yhdenmukaisia.
Valittujen
 
tarkastustoimenpiteiden
 
luonne,
 
ajoitus
 
ja
 
laajuus
 
riippuvat
 
tilintarkastajan
 
harkinnasta.
 
Tähän
 
sisältyy
 
sen
riskin
 
arvioiminen,
 
onko
 
virheestä
 
tai
 
väärinkäytöksestä
 
johtuvaa
 
olennaista
 
poikkeamaa
 
komission
 
teknisen
sääntelystandardin
 
vaatimuksista.
 
Käsityksemme
 
mukaan
 
olemme
 
hankkineet
 
lausuntomme
 
perustaksi
 
tarpeellisen
 
määrän
 
tarkoitukseen
 
soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
 
Arvopaperimarkkinalain
 
7
 
luvun
 
8
 
§:n
 
mukaisena
 
lausuntona
 
esitämme,
 
että
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
ESEF-
tilinpäätökseen
 
743700LE1ECAPXC5UT18-2024-12-31-fi.zip
 
sisältyvät
 
konsernitilinpäätöksen
 
päälaskelmat
 
sekä
doc1p3i1
249
liitetiedot
 
ja
 
yhtiön
 
tunnistetiedot
 
tilikaudelta
 
1.1.-31.12.2024
 
on
 
olennaisilta
 
osin
 
merkitty
 
komission
 
teknisen
sääntelystandardin
 
vaatimusten
 
mukaisesti.
Lausuntomme
 
Oma
 
Säästöpankki
 
Oyj:n
 
konsernitilinpäätöksen
 
tilintarkastuksesta
 
tilikaudelta
 
1.1.-31.12.2024
 
on
 
annettu
tilintarkastuskertomuksellamme
 
päivätty
 
27.2.2025.
 
Tällä
 
raportilla
 
emme
 
anna
 
konsernitilinpäätöksen
 
tilintarkastuksesta
lausuntoa
 
tai
 
muuta
 
varmennusjohtopäätöstä.
 
Helsingissä
 
13.
 
maaliskuuta
 
2025
KPMG
 
OY
 
AB
Tuomas
 
Ilveskoski
KHT
doc1p3i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
250
Yhtiötiedot
Raportoitavan
 
yhteisön
 
nimi
 
tai
 
muu
 
tunniste
Oma Säästöpankki Oyj
Yhteisön
 
kotipaikka
Suomi
Yhteisön
 
oikeudellinen
 
muoto
Oyj
Kotivaltio
Suomi
Yhteisön
 
rekisteröity
 
osoite
Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta, Suomi
Pääasiallinen
 
toimipaikka
Lappeenranta
Kuvaus
 
yhteisön
 
toiminnan
 
luonteesta
 
ja
 
pääasiallisista
 
toiminnoista
Oma Säästöpankki Oyj keskittyy
vähittäispankkitoimintaan, ja tarjoaa
asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja
sekä oman taseensa kautta että välittäen
yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Yhtiö
harjoittaa myös
kiinnitysluottopankkitoimintaa.
Emoyhtiön
 
nimi
Oma Säästöpankki Oyj
doc1p251i0